Lasten kotisyntyiset invasiiviset infektiot
|
|
- Marjatta Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Samuli Jenu, Leena Simons, Anu Pätäri-Sampo, Maija Toropainen ja Harri Saxén ALKUPERÄISTUTKIMUS JOHDANTO. Aiemmin terveillä lapsilla esiintyy edelleen jopa henkeä uhkaavia invasiivisia bakteeri-infektioita. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada ajantasainen kokonaiskuva lasten kotisyntyisistä invasiivisista infektioista ja selvittää pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikutuksia tilanteeseen. MENETELMÄT. Keräsimme tiedot HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan potilaista, joilla oli kotisyntyinen veriviljelypositiivinen infektio tammikuun 27 ja kesäkuun 213 välillä. Laajemmasta koko HUS:n aineistosta selvitimme lisäksi verestä viljeltyjen pneumokokkien serotyypit ja resistenssitilanteen sekä laskimme alle 4-vuotiaiden keuhkokuumediagnoosien määrän. TULOKSET. Veriviljelylöydöksiä oli 186, potilaita 18. Kolme lasta menehtyi meningiittiin, jonka aiheutti joko pneumokokki tai meningokokki. Ennen rokotusten aloittamista pneumokokki oli selvästi yleisin veriviljelylöydös, mutta rokotusten jälkeen sen ilmaantuvuus pieneni muiden patogeenien tasolle. Myös mikrobilääkeresistenttien pneumokokkikantojen osuus näyttäisi vähentyneen samoin kuin keuhkokuumeiden kokonaismäärä. PÄÄTELMÄT. Pneumokokkirokote on odotetusti vähentänyt invasiivisia infektioita ja näyttäisi vähentävän myös keuhkokuumeiden kokonaismäärää. Vaikutus serotyyppi- ja resistenssitilanteeseen vaatii jatkoseurantaa. Lasten invasiiviset bakteeri-infektiot ovat harvinaisia, mutta ne tulee tunnistaa lukuisten kuumeilevien lasten joukosta. Laajassa australialaisessa alle 5-vuotiaista kuumeisista lapsista koostuvassa aineistossa 7 %:lla oli kliinisesti bakteeri-infektioksi sopiva taudinkuva, 7 %:lla mikrobiologisesti varmistettu bakteeri-infektio ja vain,4 %:lla sepsis tai meningiitti (1). Vuorokauden kuluessa syntymästä todennäköisin veriviljelylöydös on Streptococcus agalactiae eli B-ryhmän streptokokki (GBS). Äidin synnytyskanavaa kolonisoiva GBS voi tarttua vastasyntyneeseen ja aiheuttaa henkeä uhkaavan infektion. Vastasyntyneillä ja imeväisillä yleisimmät verestä löytyvät patogeenit ovat GBS:n ohella Staphylococcus aureus, Escherichia coli ja koagulaasinegatiiviset stafylokokit (2, 3). Leikki-iässä sen sijaan yleisin patogeeni on pneumokokki. Invasiivisten pneumokokkitautien määrä 4-vuotiailla lisääntyi 199-luvun lopun alle 8:sta vuosittaisesta infektiosta noin sataan vuoteen 21 mennessä (4). 23-valenttinen pneumokokkipolysakkaridi rokote (PPV23) on ollut markkinoilla pitkään, mutta sen teho alle kaksivuotiailla lapsilla on kypsymättömän immuunijärjestelmän vuoksi huono. Sen sijaan jo imeväisilläkin tehokkaaksi todettu seitsenvalenttinen pneumokokkikonjugaattirokote (PCV7) on ollut muun muassa Yhdysvalloissa käytössä vuodesta 2. Suomessa kymmenvalenttinen konjugaattirokote (PCV1) otettiin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan siten, että se tarjotaan kaikille ja sen jälkeen syntyneille lapsille kolmena annoksena kolmen, viiden ja kahdentoista kuukauden iässä. Seitsenvalenttinen rokote on muualla vähentänyt paitsi pneumokokin aiheuttamaa kokonais tautitaakkaa, myös resistenttien pneumokokkien osuutta (5, 6, 7). Tulokset ovat kuitenkin olleet osin ristiriitaisia rokotteeseen kuulumattomien, herkkyydeltään heikentyneiden serotyyppien aiheuttamien tautien määrän lisääntymisen vuoksi. Pneumokokkien penisilliini- ja erytromysiiniresistenssi liittyykin tiettyihin serotyyppeihin mutta voi olla myös hankittua eli lajista toiseen siirtynyttä (8). Muualla PCV7:n käyttöön näyttää valitettavasti liittyneen rokotteen kattamien serotyyppien korvautuminen serotyypeillä, joita rokote ei sisällä (9, 1) Duodecim 214;13:
2 ALKUPERÄISTUTKIMUS 1446 Aineisto ja menetelmät HYKS:n lastenklinikan päivystyksessä todettiin 186 kotisyntyistä veriviljelypositiivista infektiota yhteensä 18:lla potilaalla (aineisto A) vuosina (vuodesta 213 vain ensimmäiset kuusi kuukautta). Alle 28 vuorokauden ikäisten lasten infektiot luokittelimme sairaalainfektioiksi emmekä ottaneet niitä mukaan aineistoon. Myös kontaminaatioepäilyt jätimme pois. Kaikista tapauksista saatiin syntymäaika, sairastumispäivä, sukupuoli ja patogeeni SAI-ohjelmasta. Lisäksi keräsimme sairauskertomuksista ja laboratoriotietokannoista tarkemmin tietoa oireista sekä taudinkuvasta, laboratorioarvoista, annetusta hoidosta ja mahdollisista komplikaatioista. Tiedot käsiteltiin tilasto-ohjelmalla (IBM SPSS Statistics 19). Tutkimus oli kuvaileva, eikä tilastollisia menetelmiä käytetty. Tarkastelimme lisäksi rokotusten vaikutusta pneumokokkien serotyyppijakaumaan ja resistenssitilanteeseen laajemmassa aineistossa, joka sisälsi koko HUS:n veriviljelypositiiviset potilaat (aineisto B, vuodet 26 13, 249 alle 16-vuotiasta potilasta, potilaan ensimmäinen löydös). Pelkästään nukleiinihapon osoituksella tunnistettuja pneumokokkitapauksia oli lisäksi 17, mutta ne jakautuivat eri vuosille varsin tasaisesti, eikä niitä otettu mukaan. Aineisto saatiin HUSLABin Whonet-tietokannoista. Kantojen herkkyydet oli määritetty rutiinimaisesti käyttämällä voimassa olevia EUCAST-standardin rajoja. Penisilliiniherkkyystulkinta oli tehty käyttämällä oksasilliinikiekkoa (S 2 mm), ja suurimmasta osasta kannoista oli tehty lisäksi varmistus penisilliini-mic-määrityksellä (E-test, herkkyys [S],6 mg/l ja resistenssi [R] > 2 mg/l). Erytromysiiniherkkyys oli määritetty kiekolla (S 22 mm ja R < 19 mm) tai MIC-määrityksellä (E-test, S,25 mg/l ja R >,5 mg/l). Kannat oli serotyypitetty THL:ssä. Neljän potilaan taudin aiheuttaneen kannan serotyyppitietoa ei ollut saatavilla. Saimme myös Ecomed analyzer -ohjelmasta koko HUS:n alueelta tiedot 4-vuotiaista keuhkokuumepotilaista. Laskimme vuosittaiset sairaalahoitojaksojen määrät päädiagnoosikoodien mukaisesti (aineisto C, vuodet 28 13). Mukaan otimme sekä varmennetut pneumokokkikeuhkokuumeet että etiologialtaan epäselväksi jääneet tapaukset ( J13, J15.8, J15.9, J16.8, J18., J18.1, J18.8 ja J18.9). Aineistosta poistettiin virusperäisiksi epäillyt ( J1., J1.1, J1.8, J11., J11.1, J11.8, J12., J12.1, J12.2, J12.8 ja J12.9) sekä jonkin muun bakteerin mukaan diagnosoidut ( J15., J15.1, J15.2, J15.4, J15.6, J15.7, J16. ja J17.3). Tutkimus oli HUS:n eettisen toimikunnan hyväksymä. Tulokset Yleisin veriviljelylöydös (aineisto A, n = 186) oli pneumokokki (n = 86; 46,2 %, TAULUKKO). Muita veriviljelylöydöksiä olivat Escherichia coli (n = 3; 16,1 %), Staphylococcus aureus (n = 21; 11,3 %) ja meningokokki (n = 8; 4,3 %). Loput löydöksistä koostuivat streptokokeista, Streptococcus pyogenes (n = 1), S. viridans (n = 9) ja S. agalactiae (n = 7) sekä Haemophilus influenzaesta (n = 4) ja yksittäisistä muista mikrobeista. Potilaista nuorin oli 3 vuorokauden ikäinen, vanhin 18-vuo tias. Ikämediaani oli 1,6 vuotta ja keskiarvo 3,6 vuotta. Potilaista sata oli poikia ja 86 tyttöjä. Kolme lasta menehtyi meningiittiin, joista kaksi aiheutti pneumokokki ja yhden meningokokki. Neljällä potilaalla todettiin kahdesti positiivinen veriviljelylöydös (eri hoitojaksojen yhteydessä), yhdellä kolmesti. Näistä todennäköisiä uusintainfektioita oli kaksi: kuukauden ikäisellä lapsella GBS-infektio uusiutui kolmen vuorokauden kuluttua kotiutuksesta ja nelivuotiaalla immuunipuutteisella lapsella pneumokokki-infektio uusiutui viikon kuluttua kotiin pääsystä. Neisseria meningitidis -löydöksistä kuusi kuului seroryhmään B, yksi ryhmään C ja yksi ryhmään Y. Kaikki sairastuneet olivat aiemmin terveitä. Iän mediaani oli 1,5 vuotta. Tulotilanteessa CRP-pitoisuudet (mediaani 26 mg/l) ja valkosolumäärät (mediaani 4,3 x 1 9 /l) olivat muihin patogeeneihin verrattuna huomattavan pienet. Viidellä potilaalla kahdeksasta valkosolumäärä oli viitearvoja pienempi ja vain yhdellä suurempi. Kahdella potilaistam- S. Jenu ym.
3 TAULUKKO. Patogeenien vertailu. N. meningitidis (n = 8) S. aureus (n = 21) E. coli (n = 3) S. pneumoniae (n = 86) Iän mediaani ja vaihtelu (vuotta) 1,5 (,2 3,5) 12,6 (,4 18,2),5 (,1 13,4) 1,7 (,1 18,5) Sukupuoli: pojat / tytöt 5 / 3 13 / 8 16 / 14 4 / 46 Terveydentila: aiemmin terve / taustalla sairaus 8 / 14 / 7 23 / 7 72 / 14 Oireilun mediaani ja vaihtelu (vrk) 2, (1 3) 4, (1 8) 2, (1 7) 1 2, (1 1) 1 Kontaktit ennen sairaalaa: ei hoitokontaktia / yleislääkäri / erikoislääkäri 7 / 1 / 14 / 3 / 4 24 / 5 / 1 68 / 9 / 8 1 Tulotilanteen CRP:n mediaani ja vaihtelu (mg/l) 26 (8 188) 88 (16 262) 87 (8 27) 1 83 (7 45) 2 Potilaat joilla tulotilanteen CRP alle 2 mg/l (%) 5 9,5 21 7,1 Potilaat joilla tulotilanteen CRP alle 1 mg/l (%) Suurimman CRP-arvon mediaani ja vaihtelu (mg/l) 31 (31 379) (24 473) 147 (22 42) 122 (18 429) 3 Tulotilanteen valkosolumäärän mediaani ja vaihtelu (x 1 9 /l) 4,3 (1,5 19,) 8,8 (4,6 26,2) 14,9 (3,9 31,7) 1 23,9 (2, 51,7) 2 Potilaat joilla tulotilanteen valkosolumäärä alle 15 x 1 9 /l (%) Suurimman valkosolumäärän mediaani ja vaihtelu (x 1 9 /l) 21, (13,9 31,8) 1 8,8 (6,1 26,2) 18,8 (6,7 31,7) 26,1 (6,9 52,2) 3 Potilaat joilla tullessa valkosolumäärä 4 15 x 1 9 /l ja CRP alle 2 mg/l (%) 38 9,5 17 3,6 Sairaalahoidon keston mediaani ja vaihtelu (vrk) 8, (4 135) 1 5, ( 13) 1 3, ( 7) 2, ( 36) 2 Suonensisäisen mikrobilääkehoidon keston mediaani ja vaihtelu (vrk) 8, (2 87) 1 4,5 ( 13) 1 4, (1 9) 1 3, (1 19) 2 Menehtyneet / vakavasti / lievästi vammautuneet 1 / 1 / 1 / / 2 / / 2 / / 4 1 Yhden, 2 kahden ja 3 kolmen potilaan tiedot puuttuivat me oli pelkkä bakteremia ilman meningiittiä, taudinkuvat olivat kuitenkin varsin lieviä ja potilaat toipuivat nopeasti. Lopuilla oli sekä meningiitti että bakteremia, yhdellä lisäksi lonkan purulentti artriitti. Yksi alle kaksivuotias lapsi menehtyi pian päivystykseen tulon jälkeen. Hän oli jo tullessaan neutropeeninen (valkosolumäärä 1,5 x 1 9 /l, CRP 39 mg/l) ja huonokuntoinen. Taudinkuvaltaan vaikea oli myös hieman yli kolmevuotias potilas, jonka sairaalahoitojakso kesti 4,5 kuukautta ja joka vammautui vakavasti. Hänellä tauti kehittyi yhden yön aikana: kuumeilu alkoi illalla, ja aamulla iholla oli jo petekioita ja potilaan yleistila oli huono. Molemmilla taudin aiheutti seroryhmän B meningokokki. Lopuista potilaista yksi jäi neurologin kehitysseurantaan hitaan fysiomotorisen kehityksen vuoksi ja muut toipuivat täysin. Veriviljelynegatiivisia meningokokkimeningiittejä emme muuten samoin kriteerein löytäneet yhtäkään. Staphylococcus aureus -infektioihin sairastuneet olivat muita vanhempia: heillä iän mediaani oli 12,6 vuotta. Keskimääräistä useammalla (33 %) lapsella oli jokin perussairaus. Suomalaisessa aineistossa on ollut aiemmin viitteitä sairastumisten painottumisesta kesäaikaan, omassa aineistossamme kuusi lasta (29 %) sairastui kesäkuukausien aikana (11). Oireiden keston mediaani ennen hoitoon hakeutumista oli 4, vuorokautta eli selkeästi pidempi verrattuna muiden patogeenien aiheuttamiin infektioihin. Laboratorioarvoista CRP-pitoisuudessa ei ollut suurta eroa muihin patogeeneihin (tulovaiheen CRP:n mediaani 88 mg/l). Valkosolumäärä sen sijaan oli tullessa viitealueella tai hiukan suurentunut (tulovaiheen mediaani 8,8 x 1 9 /l), ja määrä myös pysyi varsin pienenä (valkosolujen enimmäismäärän mediaani 8,8 x 1 9 /l). Oirekirjo oli S. aureus -infektioissa vaihteleva. Osteomyeliitti kuudessa (28,6 %) sekä septinen artriitti kuudessa tapauksessa (28,6 %) olivat yleisimmät taudinmuodot, seuraavana bakteremia neljässä (19, %) ja iho- tai pehmytkudosinfektiot kolmessa (14,3 %) tapauksessa, lisäksi yksi pyelo nefriittikin löytyi. Sekä kaikilla osteomyeliitti- että artriittipotilailla oli kuumetta ja luuston tai nivelten kipuja. Osteomyeliittipotilailla diagnoosiin vaadittiin joko magneetti- tai gammakuvaus. Artriittipotilaista kahden diagnoosi varmistui kaikukuvauksella 1447
4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 1448 ja yhden natiiviröntgenkuvauksella. Kahdelletoista potilaallemme (57 %) tehtiin sydämen kaikukuvaus, eikä yhdeltäkään löytynyt endokardiittia. Sairaalahoidon keston mediaani oli 5, vuorokautta. Escherichia colin aiheuttama taudinkuva oli suurimmassa osassa tapauksista hyvin tyypillinen: alle puolivuotiaalta lapselta löytyi pyelonefriitti. Yhtä 13-vuotiasta kolangiitti potilasta lukuun ottamatta kaikki potilaat sairastivat pye lo nefriitin ja olivat alle kuusivuotiaita. Yleensä diagnoosi varmistettiin rakkopunktiolla. Iän mediaani oli,5 vuotta. Vesikoureteraalinen refluksi löytyi neljältä potilaalta (13 %) ja oli yleinen, mutta emme luokitelleet sitä perussairaudeksi. Tulovaiheen CRP:n mediaani oli 87 mg/l ja valkosolumäärän mediaani 14,9 x 1 9 /l. Hoitojaksot olivat melko lyhyitä (mediaani 3, vrk). Invasiiviset Streptococcus pneumoniae -löydökset keskittyivät selkeästi leikki-ikäisiin (iän mediaani 1,7 vuotta): yli 4,5 vuoden ikäisillä ilmeni vain yksittäisiä tapauksia. Infektioita esiintyi eniten maalis-, loka-, ja marraskuussa eikä esimerkiksi heinäkuussa todettu yhtään tapausta. CRP:n kannalta pneumokokkitaudit eivät juurikaan eronneet muista patogeeneista (tulovaiheen CRP-pitoisuuden mediaani 83 mg/l). Tulovaiheen valkosolumäärä (mediaani 23,9 x 1 9 /l) ja valkosolujen enimmäismäärä (mediaani 26,1 x 1 9 /l) sen sijaan olivat pneumokokki-infektioita sairastavilla selkeästi muita ryhmiä suuremmat. Tartuntapesäkkeetön bakteremia oli yleisin taudinmuoto ja havaittiin 5 tapauksessa (58,1 %), seuraavaksi yleisimpiä olivat keuhkokuume 24:ssä (27,9 %), meningiitti kuudessa (7, %), ihotai pehmytkudosinfektiot viidessä (5,8 %) ja olkaluun osteomyeliitti yhdessä tapauksessa. Veriviljelynegatiivisia pneumokokkimeningiittejä löysimme muuten samoin kriteerein kaksi. Iho- tai pehmytkudosinfektiot olivat tyypillisesti kasvojen alueen selluliitteja. Tulotilanteen laboratorioarvot vaihtelivat huomattavasti tartuntapesäkkeen mukaan: CRP-pitoisuus oli suurin meningiiteissä ja keuhkokuumeissa, kun taas valkosolumäärät olivat suurimpia bakteremioissa ja selluliiteissa. Sairaalahoidon kesto oli lyhyt (mediaani 2, vrk), ja potilaiden tila koheni nopeasti ilman komplikaatioita. Poikkeuksia olivat meningiitit, joihin yksi perusterve alle puolivuotias lapsi menehtyi nopeasti. Hänellä korkea kuume oli jatkunut jo neljä vuorokautta. Tulotilanteessa CRP oli 179 mg/l ja valkosolumäärä 2, x 1 9 /l. Aukile (fontanelli) pullotti, alaraajat olivat viileät ja tajunta hieman heikentynyt, mutta petekioita tai meningismiä ei ilmennyt. Toinen pneumokokkimeningiittiin menehtynyt potilas oli kehitysvammainen ja immuunipuutteinen nelivuotias, joka sairasti jo kolmannen veriviljelypositiivisen pneumokokkitaudin puolen vuoden kuluessa. Veriviljelypositiivisten pneumokokkilöydösten määrä koko HUS:ssa (aineisto B) oli vähentynyt 61,9 %, kun verrattiin vuotta 213 rokotusta edeltäneiden vuosien keskiarvoon. PCV1:n sisältämien serotyyppien aiheuttamien tautien määrä laski 86, %. Maailmalla huolta herättäneen serotyyppi 19A:n samoin kuin muiden PCV1:een kuulumattomien serotyyppien määrä vaihteli vuosittain, mutta selkeää korvautumisilmiötä ei tämän kohtalaisen lyhyen seuranta-ajan kuluessa havaittu (KUVA 1). Aineistossamme penisilliini- ja makrolidiresistenssi lisääntyi hiljalleen vuosien välisenä aikana. Rokotusten alettua resistenssitilanne näyttää Veriviljelylöydöksiä Muut serotyypit 19A PCV1-serotyypit KUVA 1. Pneumokokkien veriviljelylöydösten määrä ja serotyyppien osuudet. PCV1 sisältää serotyypit 1, 4, 5, 6B, 7F, 9V, 14, 18C, 19F ja 23F. Rokotukset aloitettiin vuonna 21. S. Jenu ym.
5 % 1 8 n = 4 n = 34 n = 4 n = 36 n = 39 n = 25 n = 21 n = 14 Penisilliini S I/R % 1 8 n = 4 n = 34 n = 4 n = 36 n = 39 n = 25 n = 21 n = 14 Erytromysiini S I/R KUVA 2. Pneumokokkien mikrobilääkeherkkyydeltään heikentyneiden veriviljelykantojen osuudet. Ylhäällä kantojen vuosittaiset kokonaismäärät. S = herkkä, I = välimuotoinen, R = resistentti muuttuneen parempaan suuntaan molempien mikrobilääkkeiden osalta (KUVA 2). Veriviljelylöydösten vuosittainen määrä on kuitenkin etenkin viime vuosina ollut varsin pieni. Koko aineiston kannoista yksikään ei ollut täysin penisilliiniresistentiksi luokiteltava. Alle nelivuotiaiden sairaalahoitojaksot tilastoitujen keuhkokuumediagnoosien mukaan (aineisto C, KUVA 3) vähenivät 2-vuotiaiden ikäryhmässä 3, % mutta pysyivät 2 4-vuotiaiden ikäryhmässä lähes ennallaan määrä kasvoi 8,7 % verrattaessa vuotta 213 vuosien keskiarvoon. Alkuvaiheen pienet CRP- ja leukosyytti arvot saattavat vaikeuttaa meningokokkitaudin diagnostiikkaa. Tauti kehittynee niin nopeasti, että CRP-pitoisuus ei ole ehtinyt suurentua hoitoon hakeuduttaessa. Keskeistä diagnostiikassa onkin potilaan laboratorioarvojen sijaan tämän kliininen tila. Klassisen triadin oireet (ihon verenpurkaumat, meningismi ja heikentynyt tajunnantaso) ovat hyvin tunnettuja mutta ilmenevät vasta taudinkuvan ollessa varsin pitkällä. Näiden lisäksi tulisikin kiinnittää huomiota septisiin oireisiin (jalkakipu, käsien ja jalkojen viileys sekä epänormaali ihonväri), jotka edeltävät klassisia oireita (12). Länsimaissa vakavia taudinkuvia yleisimmin aiheuttavaa B-seroryhmää vastaan suunnattu rokote (4CMenB) on vastikään saanut myyntiluvan Euroopassa (13). Rokotteesta on varsin vähän tutkimustietoa laajassa käytössä, tähän saattaa olla tulossa kuitenkin muutos, jos Englanti päättää sisällyttää rokotteen lasten kansalliseen rokotusohjelmaan (14). Meningokokin A-, C-, W-, ja Y-seroryhmiä vastaan on jo aiemmin ollut markkinoilla sekä polysakkaridiettä konjugaattirokote. S. aureus -potilaiden oireet olivat niin monimuotoisia, että tarkkaan diagnoosiin ei usein- Pohdinta Sairaalahoitojaksoja vuotiaat 2 4-vuotiaat KUVA 3. Keuhkokuumediagnoosien sairaalahoitojaksot HUS:ssa. 1449
6 ALKUPERÄISTUTKIMUS kaan päästy heti. Potilaat saatiin kuitenkin hoidetuksi ilman komplikaatioita. Vaikka aineistossamme yhdelläkään potilaalla ei todettu endokardiittia, on sen riski S. aureus -bakteremiassa merkittävästi suurentunut. Aikuisväestössä sitä on esiintynyt noin kolmasosalla, australialaisessa aineistossa vain 1,4 %:lla lapsipotilaista todettiin endokardiitti (15). E. coli -infektio osoittautui kaikkein helpoimmin diagnosoitavaksi. Jos kuumeisella alttiiseen ikäryhmään kuuluvalla lapsella ei ollut hengitystieoireita tai muita viitteitä selkeästä tartuntapesäkkeestä, kohdistui epäily virtsateihin. Kaikille potilaille oli aloitettu empiirisesti asianmukainen mikrobilääkehoito, mikä kertoo diagnostiikan onnistuneen. Aiempiin havaintoihin sopien pneumokokkitautien ilmaantuvuus painottuu sel keästi kevättalveen ja syksyyn (16). Toisin kuin aikuisilla, lasten meningiititön pneumokokkemia ei useinkaan ole erityisen vaarallinen infektio (17). Muualla laajassa käytössä ollutta seitsenvalenttista pneumokokkikonjugaattirokotetta on tutkittu perusteellisesti. Länsimaissa invasiivisten pneumokokkitautien vähenemän mediaani rokotetuilla lapsilla on ollut 45 %, rokoteserotyyppien suhteen 9 % (18). Meidän aineistossamme kaikki eivät olleet saaneet rokotetta laajemman ikäjakauman vuoksi, mutta siitäkin huolimatta luvut olivat samansuuruisia. Tämän tutkimuksen lisäksi myöskään äskettäin julkaistussa laajassa suomalaisessa kymmenvalenttista rokotetta käsitelleessä tutkimuksessa ei havaittu pelättyä korvautumis ilmiötä (19). Tilannetta on kuitenkin vielä seurattava tarkoin, sillä korvautuminen voi ilmetä pienellä viiveellä, kuten on havaittu muualla seitsenvalenttisen rokotteen käyttöönoton jälkeen (9). Rokotteen vaikutus resistenssitilanteeseen vaatii myös seurantaa, sillä otos on melko pieni ja seuranta-aika toistaiseksi lyhyt. Pneumokokkitautien mikrobilääkesuosituksiin ei ole syytä tehdä muutoksia näiden resistenssilukujen perusteella. Lasten keuhkokuumeista kolmasosan arvioidaan olevan pneumokokin aiheuttamia (2). Yhdysvalloissa sairaalahoitoa vaativien keuhkokuumeiden määrä pienenikin rokotusten jälkeen alle kaksivuotiailla 43 % ja 2 4-vuotiaiden ikäryhmässä 13 % (21). Meillä vähenemä näyttäisi toistaiseksi olevan pienempi siitäkin huolimatta, että poistimme luvuista virusperäisiksi oletetut tai muiden bakteerien aiheuttamat keuhkokuumeet. Yhdysvalloissa havaittiin myös vanhusten sairaala hoitoa vaativien keuhkokuumeiden vähentyneen huomattavasti laumaimmuniteetin kehittymisen vuoksi (21). Lopuksi Valtaosa baktereemisiinkin tauteihin sairastuneista lapsista toipuu täysin. Aikuisten vastaaviin tauteihin verrattuna hoidot ovat lyhyempiä ja ennuste parempi. Vakaviakin infektioita kuten meningiittejä kuitenkin esiintyy edelleen. Joskus asianmukainen hoitokaan ei riitä, jos potilas on jo sairaalaan tullessa huonossa kunnossa. Tärkeää olisikin lisätä vanhempien tietoisuutta sekä löytää jo terveyskeskuksessa kuumeisten lasten joukosta invasiivisia bakteeri-infektioita sairastavat. SAMULI JENU, LK HARRI SAXÉN, LKT, lasten infektiotautien erikoislääkäri, professori LEENA SIMONS, hygieniahoitaja HYKS, Helsingin yliopisto, Lastenklinikka ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri HUSLAB, kliinisen mikrobiologian vastuualue, bakteriologian osasto SIDONNAISUUDET Samuli Jenu: Ei sidonnaisuuksia Leena Simons: Ei sidonnaisuuksia Anu Pätäri-Sampo: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (MSD) Maija Toropainen: Apuraha (GSK Biologicals, Pfizer) Harri Saxén: Muu palkkio (Astellas, Pfizer, Orion-Pharma, MSD, GSK) 145 MAIJA TOROPAINEN, FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) S. Jenu ym.
7 KIRJALLISUUTTA 1. Craig JC, Williams GJ, Jones M, ym. The accuracy of clinical symptoms and signs for the diagnosis of serious bacterial infection in young febrile children: prospective cohort study of febrile illnesses. BMJ 21;34:c Lehtonen L, Mertsola J, Vesikari T. Vastasyntyneen sepsis. Kirjassa: Ruuskanen O, Peltola H, Vesikari T, toim. Lasten Infektiosairaudet. Tampere: Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus 27, s Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen- Finne R, ym. Tartuntataudit Suomessa 212. Terveyden ja hyvinoinnin laitos. Raportti 1/213, s THL: Tartuntatautirekisteri [verkkodokumentti]. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Dagan R, Klugman KP. Impact of conjugate pneumococcal vaccines on antibiotic resistance. Lancet Infect Dis 28;8: Liñares J, Ardanuy C, Pallares R, Fenoll A. Changes in antimicrobial resistance, serotypes and genotypes in Streptococcus pneumoniae over a 3-year period. Clin Microbiol Infect 21;16: Cornick JE, Bentley SD. Streptococcus pneumoniae: the evolution of antimicrobial resistance to beta-lactams, fluoroquinolones and macrolides. Microbes Infect 212;14: Siira L, Rantala M, Jalava J, ym. Temporal trends of antimicrobial resistance and clonality of invasive Streptococcus pneumoniae isolates in Finland, 22 to 26. Antimicrob Agents Chemother 29;53: Weinberger DM, Malley R, Lipsitch M. Serotype replacement in disease after pneumococcal vaccination. Lancet 211; 378: Weil Olivier C. Ten years of experience with the pneumococcal conjugate 7-valent vaccine in children. Med Mal Infect 213;43: Peltola V, Alanen M, Meurman O, Ruuskanen O, Mertsola J. Lasten veriviljely positiiviset Staphylococcus aureus -infektiot. Duodecim 21;117: Thompson MJ, Ninis N, Perera R, ym. Clinical recognition of meningococcal disease in children and adolescents. Lancet 26;367: Martin NG, Snape MD. A multicomponent serogroup B meningococcal vaccine is licensed for use in Europe: what do we know, and what are we yet to learn? Expert Rev Vaccines 213;12: Pollard AJ, Riordan A, Ramsay M. Group B meningococcal vaccine: recommendations for UK. Lancet 214;383: Suryati BA, Watson M. Staphylococcus aureus bacteraemia in children: a 5-year retrospective review. J Paediatr Child Health 22;38: Peltola H. Invasiiviset pneumokokkitaudit. Kirjassa: Ruuskanen O, Peltola H, Vesikari T, toim. Lasten Infektiosairaudet. Tampere: Tampereen yliopiston roko te tutkimuslaitos 27, s Koskikallio E, Salo E, Kaijalainen T, Peltola H. Lasten vakavat pneumokokkiinfektiot kuinka vakavia? Suom Lääkäril 24;59: Myint TT, Madhava H, Balmer P, ym. The impact of 7-valent pneumococcal conjugate vaccine on invasive pneumococcal disease: a literature review. Adv Ther 213;3: Palmu A, Jokinen J, Nieminen H, ym. FinIP-tutkimus osoitti pneumokokkirokotteen tehokkuuden vakavaa pneumokokkitautia vastaan. Suom Lääkäril 213;68: O Brien KL, Wolfson LJ, Watt JP, ym. Burden of disease caused by Streptococcus pneumoniae in children younger than 5 years: global estimates. Lancet 29;374: Griffin MR, Zhu Y, Moore MR, Whitney CG, Grijalva CG. U.S. hospitalizations for pneumonia after a decade of pneumococcal vaccination. N Engl J Med 213;369: Summary Invasive community-acquired infections in children The study group consisted of 18 patients who had 186 community-acquired blood-culture positive infections during 27 June 213. Three of them died of meningitis caused by S. pneumoniae or N. meningitidis. A ten-valent conjugated pneumococcal vaccine was introduced in the Finnish National Vaccine Program in 21. After that the incidence of invasive pneumococcal infections decreased markedly. The numbers of resistant S. pneumoniae appeared to decrease slightly, as did also hospitalization due to pneumonia in age group to 2 years. No evidence for serotype replacement was found. The situation requires constant monitoring as the time passes, since the introduction of vaccination is quite recent. 1451
B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotKLIININEN PNEUMOKOKKEMIAEPÄILY LAPSILLA PNEUMONIAMUUTOSTEN YLEISYYS ENNEN JA JÄLKEEN PNEUMOKOKKIROKOTUSTEN
KLIININEN PNEUMOKOKKEMIAEPÄILY LAPSILLA PNEUMONIAMUUTOSTEN YLEISYYS ENNEN JA JÄLKEEN PNEUMOKOKKIROKOTUSTEN Neea Laaksonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotPneumokokkirokotteiden vaikuttavuus Suomessa
Tieteessä katsaus teema Rokotukset Arto A. Palmu LT, dosentti, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kansanterveyden arviointi ja ennakointi -yksikkö, kansanterveysratkaisut-osasto, Tampere
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotVERIVILJELYNEGATIIVISEN PNEUMOKOKKEMIAN ILMAANTUVUUS JA TAUDINKUVA ENNEN PCV 10 ROKOTUKSIA JA NIIDEN JÄLKEEN
VERIVILJELYNEGATIIVISEN PNEUMOKOKKEMIAN ILMAANTUVUUS JA TAUDINKUVA ENNEN PCV 10 ROKOTUKSIA JA NIIDEN JÄLKEEN Rintamäki Lilja Tuulia Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotPneumokokkirokotus miksi ja kenelle
Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle SidonnaisuusilmoitusTutkimuspäällikkö Arto Palmu Tampere THL on toteuttanut laajaa pikkulasten FinIP-rokotetutkimusta vuodesta 2008 alkaen, suurin rahoittaja on GSK
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotPneumokokki-konjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta osana kansallista rokotusohjelmaa
Jukka Jokinen Hanna Nohynek Pekka Nuorti Arto Palmu Lotta Siira Anni Virolainen-Julkunen Mikko Virtanen Pneumokokki-konjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta osana kansallista rokotusohjelmaa Prosessikuvausasiakirja
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotVeriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotVeriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa
Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi Skogberg LT, infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Jorvin sairaala kirsi.skogberg@hus.fi Jukka Ollgren FM, tilastotutkija -torjunnan osasto, tartuntatautien torjuntayksikkö
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotHevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotKansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyö ryhmän selvitys
Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyö ryhmän selvitys Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 12/2008 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B12 / 2008 Publications of the National Public
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotPikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta
LisätiedotFinIP-tutkimus osoitti pneumokokkirokotteen tehokkuuden vakavaa pneumokokkitautia vastaan
Alkuperäistutkimus tieteessä Arto A. Palmu dosentti, erikoislääkäri, tutkimuspäällikkö THL arto.palmu@thl.fi Jukka Jokinen FT, dosentti, yksikön päällikkö THL Heta Nieminen LT, erikoistutkija THL Esa Ruokokoski
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotLasten veriviljelypositiiviset Staphylococcus aureus -infektiot. Ville Peltola, Markku Alanen, Olli Meurman, Olli Ruuskanen ja Jussi Mertsola
Alkuperäistutkimus Lasten veriviljelypositiiviset Staphylococcus aureus -infektiot Ville Peltola, Markku Alanen, Olli Meurman, Olli Ruuskanen ja Jussi Mertsola Staphylococcus aureus ja Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotKuumeinen lapsi sairaalapäivystyksessä
Kuumeinen lapsi sairaalapäivystyksessä Harri Saxén Kuumeinen lapsi päivystyksessä virustauti vs. bakteeritauti bakteremia/sepsis/pneumonia/vti/meningiitti virustaudit enterovirus herpes-virukset influenssa
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotHemofilusrokotusten globaalit haasteet neljännesvuosisata Hib-projektin jälkeen
Juhani Eskola ja Steven Black KATSAUS Hemofilusrokotusten globaalit haasteet neljännesvuosisata Hib-projektin jälkeen Tuoreen katsauksen mukaan vuonna 2000 maail massa sairastui invasiiviseen hemofilusinfektioon
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotVarusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003 2012
Julkaistu 14.1.215 www.laakarilehti.fi Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Tuula Hannila-Handelberg LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, Puolustusvoimien epidemiologi Sotilaslääketieteen
LisätiedotHengitystieinfektiot avohoidossa. Avoterveydenhuollon bakteriologiaa. Avohoidon antibioottien käyttö 13-09-23
Hengitystieinfektiot avohoidossa 25% avohoidon lääkärikäynneistä aiheutuu 80% mikrobilääkkeistä määrätään 40% sairauspoissaoloista Yleisimpiin hengitystieinfektioihin kansalliset Käypä hoito -suositukset
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotLIITE. Tieteelliset osat
LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotAntibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini)
Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini) Johdanto Cubicin (daptomysiini) on syklinen lipopeptidiantibiootti, joka tehoaa grampositiivisiin bakteereihin, ja se on tarkoitettu seuraavien infektioiden
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotTutkittavan tiedote ja suostumusasiakirja
TUTKITTAVAN VANHEMMAN / HUOLTAJAN TIEDOTE JA SUOSTUMUSASIAKIRJA TURUN ALUEELLE Tutkimuksen nimi ja nro: 111442 (10PN-PD-DIT-043) Faasin III/IV, alueellisesti satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotVaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
LisätiedotKuumeisen lapsen arviointi
Olli Ruuskanen, Harri Saxén ja Jussi Mertsola KATSAUS Kuumeisen lapsen arviointi Kuumeisen lapsen tutkimisessa keskeisiä seikkoja ovat oireiden huolellinen selvittäminen ja tarkka kliininen tutkimus. Potilaan
LisätiedotMoniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011
tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotThis document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Synflorix injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa Konjugoitu pneumokokkipolysakkaridirokote (adsorboitu) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
Lisätiedot