VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1

2 VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen) huoli, ennakointia omista toiminta mahdollisuuksista 3. VUOROVAIKUTTEISIA TYÖMENETELMIÄ 3.1. Puheeksiotto-menetelmä 3.2. Verkostoneuvonpito 3.3. Läheisneuvonpito 3.4. Hyvät käytännöt (Hykä) 4. TUTKIMUSTULOKSIA 4.1. Miksi Varhaista puuttumista kehitetään? 4.2. Dialogiset työtavat helpottavat työntekijän taakkaa!

3 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? Kun lapsen tai nuoren elämäntilanteeseen liittyy huolia on tarpeen toimia silloin, kun tukemisen mahdollisuuksia ja toimintavaihtoehtoja on vielä runsaasti olemassa. Järvenpäässä Varhaisen puuttumisen (Varpun) painopisteenä on työntekijöiden kyky puuttua lasten, nuorten ja heidän perheidensä pulmatilanteisiin. Varpu -menetelmät ovat voimavarakeskeisiä ja vuoropuheluun perustuvia. Ne tähtäävät erityisesti työntekijän asiakasta koskevan huolen varhaiseen puheeksiottamiseen sekä perheen, läheisten ja työntekijöiden hyvään yhteistyöhön Milloin Kun työntekijä havaitsee olevansa huolissaan asiakkaaseen liittyvistä asioista on syytä tarttua ja puuttua tilanteeseen riittävän aikaisessa vaiheessa, asiakasta kunnioittavalla tavalla ja tarjoamalla palvelujärjestelmän apua. Työntekijöiden aikaisemman havaitsemisen ja puuttumisen prosesseilla on pyrkimys kehittää palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen riittävän ajoissa. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen yksi periaate on, että toimitaan ennalta ja varhain. Järvenpäässä on päätetty hyödyntää sellaisia hyviä työkäytäntöjä ja menettelytapoja, joilla voidaan puuttua asiakkaan asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, asiakasta kunnioittavalla tavalla ja tukea tarjoten. 2. VARPU TOIMINTATAPANA Varpu toimintatapa on neliportainen ja perustuu Stakesin huolen vyöhykkeistö malliin (kts. Varpu toimintatavan keskeinen osa tulee olemaan ohjeistus neuvoloiden, päivähoidon ja koulujen työntekijöille. Tämä malli luodaan yhdessä eri viranomaistahojen kanssa vuosien 2007 ja 2008 aikana. Mallin on tarkoitus selkeyttää eri toimipisteiden työntekijöitä kuinka toimia erilaisissa huoli tilanteissa. Varpu toimintatavassa hyödynnetään työntekijöille tarkoitettuja menetelmiä, joilla mahdollistetaan asiakkaan kanssa avoin vuorovaikutus, työntekijän huolen käsittely, vastavuoroinen asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen sekä asiakkaiden että muiden viranomaisten kanssa Huolen vyöhykkeistö, apuväline oman huolen jäsentämiseen Huolen vyöhykkeistöllä kuvataan tilannetta,jossa työntekijän kokema huoli jaetaan neljään lohkoon (ei huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke ja suuri huoli). Elämä on monimuotoista, eikä se ole lokeroitavissa. Huolen vyöhykkeistössä lokerot kuitenkin auttavat työntekijää pääsemään kiinni eri tilanteissa kokemistaan erilaisista huolista ja työntekijän omista toimintamahdollisuuksista. 3

4 Vyöhykkeet ovat keino luoda yhteistä kieltä eri työntekijöiden kesken. Työntekijän kokeman lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö HUOLETON TILANNE (1) PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI (2) (3) (4) (5) (6) (7) Ei lainkaan huolta. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin* lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri; lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. * kontrolli = tilanteen hallinnan lisääminen esimerkiksi rajoittamalla jotain epätoivottavaa asiaa. Varhaisen puuttumisen tukemiseksi ja edistämiseksi on Järvenpäässä valittu Stakesissa kehitettyjä välineitä. Näitä välineitä ovat mm. puheeksiotto menetelmä, verkostoneuvonpidot ja läheisneuvonpidot. 2.2.Työntekijän (subjektiivinen) huoli, ennakointia omista toimintamahdollisuuksista Perinteisessä ongelmanratkaisussa ajatellaan niin, että määritellään ensin yhdessä ongelma, haetaan siihen sopivat ratkaisut ja toteutetaan ne. Ajatellaan, että on olemassa kaikille yhteinen ongelma, jokin objektiivisesti määriteltävä asiantila, josta voidaan olla samaa mieltä. Moniammatillisessa yhteistyössä saatetaan päätyä keskusteluun siitä, kuka tietää parhaiten ongelman tai kenellä on suurin asiantuntemus määritellä ongelma.tilanne voi ajautua myös syyttelyyn, esim. miksi ne eivät siellä koulussa hoida tai miksei ne sosiaalityöntekijät tee mitään. Subjektiivinen huoli on ennakointia jokaisen työntekijän omista toimintamahdollisuuksista kussakin tilanteessa. Toisten työntekijöiden näkökulman kunnioitus ja tilanteesta saatavan erilaisen tiedon yhdistäminen on hyvän yhteistyön edellytys. 4

5 3. VUOROVAIKUTTEISIA TYÖMENETELMIÄ 3.1. Puheeksiotto -menetelmä Puheeksiottomenetelmällä voidaan ottaa huolta aiheuttava asia puheeksi asiakkaan kanssa kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Menetelmä painottaa ratkaisujen ja voimavarojen löytämistä sen sijaan, että ongelmapainotteinen puhe tähtää vajavaisuuksien etsimiseen. Välineen avulla työntekijä pystyy jäsentämään omaa työskentelysuhdettaan ja siihen liittyvää huolta. Puheeksiotto menetelmä helpottaa ja mahdollistaa työntekijä - asiakassuhteen rakentumista arvailusta avoimemmaksi suhteeksi. Tämä menetelmä on apuna huolten esilleottamisessa ja kehittää yhteistoimintaa asiakkaiden kanssa. Järvenpään kaupungin työntekijät(lasten ja nuorten parissa toimiva hoito- ja kasvatushenkilökunta). saavat puheeksiottokoulutuksen vuosien 2007 ja 2008 aikana Verkostoneuvonpito Verkostoneuvonpito on verkostopalaveri, joka järjestetään asiakkaiden ja heidän ajankohtaisen tilanteensa hoitamiseen kytkeytyneiden ammattilaisten kesken. Verkostoneuvonpito on asiakkaan ja perheen, heidän läheistensä ja tilanteeseen liittyvien työntekijöiden yhteistyöpalaveri/vuoropuhelu. Neuvonpidon toteutuksesta huolehtivat verkostokonsultit. Verkostokonsultteja Järvenpäässä voi tilata verkostotyön koordinaattorilta. Neuvonpito toimintatapana sopii moniauttajatilanteisiin, eli asiakastilanteisiin, joissa asiakkaan esim. lapsen tai nuoren tai hänen perheensä ympärillä toimii useita auttajatahoja/viranomaisia. Sopii erityisesti huolen harmaan vyöhykkeen tilanteisiin Läheisneuvonpito Läheisneuvonpito on menettelytapa, jossa perheille ja heidän läheisilleen (ystävät, sukulaiset, naapurit ym.) tarjotaan mahdollisuus asioiden yhdessä selvittelyyn, vastuunottamiseen ja päätöksentekoon. Läheisneuvonpidolla varmistetaan, että kaikki mahdollinen on tehty ennenkuin ryhdytään esim. huostaanottoon. Aloitteen läheisneuvonpidon järjestämisestä tekee yleensä sosiaalityöntekijä Hyvät käytännöt (Hykä) Työyhteisöt voivat tilata hyvien käytäntöjen kokoamisen ja huolten kartoittamisen verkostotyön koordinaattorin kautta. Prosessilla työyhteisöt/työntekijät voivat hyödyntää tehokkaammin toistensa hyviä työkäytäntöjä esimerkiksi haasteellisissa asiakastilanteissa. Menettelytavalla voidaan kartoittaa työntekijöiden huolitilannetta asiakassuhteissaan.

6 4. TUTKIMUSTULOKSIA Stakesin verkostotutkimus- ja kehittämismenetelmät ryhmä (verk -ryhmä) on tehnyt Suomessa verkostoneuvonpitojen osalta tutkimusta (Kokko Riitta-Liisa, Tulevaisuuden muistelu asiakkaiden kokemina 2006*). Verkostoneuvonpitokokous tuottaa hyviä tuloksia erityisesti asiakastilanteissa, joissa on monta viranomaistahoa mukana ja työntekijän huoli -tilanne asiakassuhteestaan on harmaalla vyöhyökkeellä. Verkostoneuvonpidot ovat lisänneet työntekijöiden ja asiakkaiden toiveikkuutta selviytyä tilanteessa. Myös yhteistoiminta on parantunut. Neuvonpidoissa on tehty suunnitelma,johon kaikki sitoutuvat. Neuvonpidossa tehdyn suunnitelman toteutumista on seurattu. Stakes on selvittänyt verkostoneuvonpidon vaikutusta asiakkaan tilanteeseen. Tulokset ovat olleet hyviä. Neuvonpidoissa kerätty välitön palaute on ollut erinomaisen hyvää. Erityisesti asiakkaat ja työntekijät ovat antaneet korkeita pisteitä siitä, että neuvonpidoissa on voinut kuulla toisten ajatuksia ja on voinut kertoa omia ajatuksiaan käsiteltävästä asiasta. Neuvonpidoissa puhetta kuljetetaan ratkaisuista käsin ja näin toiveikkuus lisääntyy. Lukuisissa Suomen kunnissa on tehty huolikartoituksia eri viranomaistahoille. Kartoitusten perusteella on havaittavissa,että harmaan vyöhykkeen alueelle sijoittuu keskimäärin 7-9% kyselyihin vastanneiden työntekijöiden huolista asiakassuhteistaan. Suuren huolen alueelle sijoituu keskimäärin 1-3% työntekijöiden huolista. Harmaan vyöhykkeen ja suuren huolen tilanteet ovat työntekijää eniten kuormittavia Miksi Varhaista puuttumista kehitetään? Varhaisen puuttumisen tavoite on, että asiakkaat saavat apua tilanteeseensa oikea aikaisesti. Näin voidaan välttyä raskailta toimenpiteiltä tai ne vähenevät. Lasten, nuorten ja perheiden tilanne paranee, kun palvelujärjestelmä pystyy tuottamaan oikeanlaista apua oikea-aikaisesti. Puuttuminen ennalta ja varhain on toimivampaa, kuin jos puututaan tilanteeseen vasta sitten kun tilanteessa on ajauduttu pitkälle ei toivottuun suuntaan. Varhainen puuttuminen on taloudellisesti kannattavaa Dialogiset työtavat helpottavat työntekijän taakkaa! Puheeksiotto-menetelmä, verkostoneuvonpidot ja läheisneuvonpidot antavat työntekijälle työkaluja käsitellä huolestuttavaa tilannetta ratkaisuista käsin. Asiakassuhde paranee ja vaikeasta tilanteesta voi muodostua hyvä yhteistyösuhde työntekijän ja asiakkaan välille. Dialogiset työtavat antavat apua vaikeiden tilanteiden käsittelyyn ja vaikuttavat yhteistyön laatuun. Lisäksi työntekijä kokee oman työn miellyttävämpänä, palkitsevampana ja tuloksellisempana! *Lähde: Kokko Riitta-Liisa, Tulevaisuuden muistelu asiakkaiden kokemina 2006, Stakes julkaisuja

7 MUISTIINPANOJA:

8 Lisätietoja: Jukka Riikonen projektikoordinaattori puh / Järvenpään kaupungin vaihde jukka.riikonen@jarvenpaa.fi Jouko Ranta osastopäällikkö Lasten ja perheiden palvelut puh jouko.ranta@jarvenpaa.fi