Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani

Transkriptio

1 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori, Nurmijärvi

2 Varhainen puuttuminen, tuki vai Jotkut kokevat varhaisen puuttumisen epämukavaksi Varhainen tuki vaikuttaisi mukavammalta Varhainen vastuunotto voisi sekin olla hyvä

3 Varhainen puuttuminen: Kriittisiä kysymyksiä Heijastaako/kätkeekö varhaisen puuttumisen nousu yleisten palveluiden rapautumista? Tuotetaanko leimaamiskäytäntöjä, "riskitapausten" tunnistamista, matalaa erilaisuuden sietokynnystä? Voimistetaanko lasten/nuorten ääntä kuulematonta kulttuuria? Erotetaanko sukupolvia toisistaan? Tarkoittaako 'varhaisen' painottaminen kontrollin voimistamista? On siis keskeistä kehitellä eettisesti ja yhteiskuntapoliittisesti kestävää varhaista puuttumista

4 Kuinka olisi varhainen avoin yhteistyö tai yhteistoiminta? Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin, koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin.

5 Varpu-verkosto tuo keskusteluun luonnoksen eettisistä periaatteista Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan Varpu-verkostoon kuuluvat opetusministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Suomen Kuntaliitto, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Vanhempainliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Stakes. Muutkin ovat tervetulleita.

6 Toimintaperiaatteet ja tapa toimia 1. Yhteiset palvelut turvataan Kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia. Palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Oma vastuu otetaan Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille. Vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää.

7 3. Huolet otetaan puheeksi Jokaisella on velvollisuus ottaa huolensa puheeksi kunnioittavasti - siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät. Kunnioittava puheeksiottaminen tähtää yhteistyöhön. Syyttely ei edistä yhteistyötä. 4. Rohkaistaan läheisverkostojen mahdollisuuksia Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset: perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön.

8 5. Tuetaan osallisuutta Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua. On tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimitä tai muita tunnistetietoja.

9 7. Yhdistetään tuki ja ohjaus Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. On myös vältettävä sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. Vaalitaan yhteistoiminnan jatkumista On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää, oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa.

10 9. Ketään ei leimata Varhainen puuttuminen ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Rakenteellisiinkin tekijöihin puututaan varhain Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle.

11 Oman huolen vyöhykkeet Ei huolta PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä - ehkä toistuvastikin. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä tai vahva. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvava; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee; voimavarat ehtymässä. Mielessä toivomus tai selvästi koettu tarve lisävoimavarojen ja kontrollin saamisesta. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/ nuori vaarassa (jopa välittömässä). Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. Huom! Vyöhykkeet eivät ole lasten/nuorten/asiakkaiden rekisteröintiä varten. Niillä "sijaitsee" työntekijä työskentelysuhteineen. Koenko minä olevani harmaalla vyöhykkeellä tms Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes

12 Ei huolta Nurmijärven kartoitetut kohtaamistilanteet Yhteensä Millaisen huolen alueella työntekijät kokivat olevansa: Pieni huoli 66 % 25% N=4920 N=1709 Harmaa vyöhyke 8% N=562 Suuri huoli 2% N=157

13 Verkostodialogiset käytännöt tähtäävät siihen, että yhä useampi kontakti on vailla huolta toimijoiden kesken hyvät yhdessä sovitut käytännöt. pienet huolet hälvenevät huolet otetaan puheeksi dialogin varhaisaskeleena, yksiköissä/ alueilla järjestetään dialogeja pientä huolta aiheuttavista teemoista Puheeksiotto Teemaneuvonpidot Alueneuvonpidot yhteisasiakkuustilanteet selkiytyvät huolet otetaan puheeksi perheiden kanssa järjestetään yhteistyödialogeja Puheeksiotto Verkostodialogit perheiden kanssa kriiseissä löytyy apu ja turvaa kriisityössä käytettävissä monipuoliset keinot, myös läheisneuvonpidot ja avoimet dialogit. Läheisneuvonpidot Avoimet dialogit Kaikkia vyöhykkeitä koskien: Työyhteisöissä, niiden välillä ja lasten, nuoren & perheiden kanssa dialogit toimivista käytännöistä

14 Nurmijärvellä hyvä varpu-suunnitelma. Mitä huolten suhteen voi odottaa? EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Huolia koetaan 2009 ehkä saman kuin 2006, mutta ne huolet, joita koettiin 2006 on saatu huojennettua vaikka elämän kirjo tuottaa uusia huolia, niiden ei anneta kasvaa, vaan ne huojennetaan nopeammin kuin 2006.

15 Huolen ottaminen puheeksi dialogin varhaisena askeleena Lapseen liittyvä huoli puheeksi huoltajien kanssa: Pohdi omaa huoltasi ja mieti missä asioissa aidosti tarvitset huoltajien apua lapsen tukemisessa; pohdi miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi; ennakoi mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit - miten sanoihisi reagoidaan; etsi tapaa, joka aukaisee mahdollisuuksia jatkaa dialogin hengessä; ota huolesi puheeksi kunnioittavasti, sopivan ajan tullen ja sopivassa paikassa pohdi kävikö niin kuin ennakoit; mitä opit; miten tuet dialogin ja yhteistyön jatkamista; Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen; lapsen asioiden kehittymisen kannalta on tärkeintä päästä jatkamaan yhteistoimintaa ja dialogia.

16 Hyvien käytäntöjen kehittely dialogeissa Yksinkertaiset toiminnalliset menetelmät (mm. Learning Café); pohjana huolen vyöhykkeistö; pohditaan mikä tilanteissa toiminut; helpotetaan hiljaisen tiedon esiinsaamista ja jakamista Vetäjinä esim. rehtori-opettaja -työpari, päivähoidon esimies-työpari.. Esimiesten hyvät käytännöt -dialogit "harjoittelumaastona" Koko henkilöstölle: Yksikkökohtaisesti (koulut, päiväkodit, neuvolat ) Yksiköiden välillä (pari koulua yhdessä, alueen päiväkodit, kaikki neuvolat ) Sektorirajojen yli (kouluväki ja sosiaalityö, päivähoito ja perhetyö ) Lasten/nuorten kanssa (esim. luokka-asteittain koulussa) Huoltajien kanssa (-"-)

17 Tulevaisuusdialogeja harmaalle vyöhykkeelle Harmaalta vyöhykkeeltä ei selviä yksin, sillä tulkintoja on yhtä monta kuin toimijoitakin vastuut ovat hajallaan sektoroituneessa järjestelmässä yksikään osapuoli ei voi hallita kokonaisuutta kun huolet kasvavat, yritetään usein palauttaa hallinta koettamalla hallita toisia (=miten tulisi ajatella ja toimia) Kuitenkin olisi tärkeää tehdä hyvä yhteistyösuunnitelma kaikkia kuullen Siksi dialogimenetelmät ja riittävän ulkopuolisten "vetäjien" käyttö ovat suuri apu ja helpotus. Näitä on tarjolla Kainuussakin

18 Tulevaisuusdialogit perheiden, läheisten ja työntekijöiden kesken haastattelee perhepöytäkunnasta aloittaen Verkostokonsulttipari tekee julkiset muistiinpanot Perhe ja läheiset Työntekijät Puhuminen ja kuuntelu erotettu yksilöiden välillä: rauha kuunnella ja tulla kuulluksi

19 Kysymykset perheenjäsenille & läheisverkostolle 1. Vuosi on kulunut ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne Sinun kannaltasi ovat? Mikä sinua erityisesti ilahduttaa? 2. Mitä teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä sait tukea/millaista? 3. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Kysymykset työntekijöille 1. Kuten kuulitte, asiat perheessä ovat nyt aika hyvin. Mitä teit myönteisen kehityksen tueksi ja keneltä sinä sait tukea/millaista? 2. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Lopuksi kootaan keskustellen mm.: kuka tekee mitä seuraavaksi kenen kanssa; kuka koordinoi/toimii yhteyshenkilönä; koska tavataan/tavataanko vielä joukolla katsomaan miten hyvä toiminta voisi jatkua.

20 Dialogisuus yhteistyön suunnittelussa yms. Dialogisuuden perusideat tärkeitä myös muussa kuin asiakastyössä Aluetyö, projektit, organisaatiohankkeet hyödyllistä erottaa hiukan puhumista ja kuuntelua, painottaa voimavaroja, suuntautua tulevaisuuteen - ehkä jopa "sieltä lähestyen" Mitä latautuneempia tilanteet ovat, sitä hyödyllisempiä ovat riittävän ulkopuoliset vetäjät. Jos jännitteet eivät ole voimakkaita, "sisäpuolisetkin" voivat vetää sovitusti

21 Toimintakulttuurin juurtuminen Ellei varhaisella avoimella yhteistoiminnalla ole pysyvää, paikallisiin päätöksentekokäytäntöihin kytkeytyvää ylisektorista ohjausjärjestelmää, jolla on käytettävissään pysyvä, päätoiminen koordinaattori, kehitelmät hajautuvat takaisin sektoreihin

22 Juurtunut varhainen avoin yhteistoiminta: toimintamallin tunnetuksiteko vastuutettu tehtäviksi ja toteutuu laajana perusteet viety pysyviksi osiksi henkilöstökoulutusta johtaminen toteutuu vakiintuneissa ylisektorisissa rakenteissa koordinaatio pysyvää toteutus viety jokaista koskeviin toimenkuviin; kehittelyä tuetaan hyvinvointivaikut usten seuranta jatkuvaa ja osa kunnallista päätöksentekoa vaikutuksista osallisuuden toteutumiseen hankitaan jatkuvasti palautetta

23 Dialogisen varpun kehittely edelläkävijänä Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittely lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tuo ratkaistavaksi ja kehiteltäväksi kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia ja polttavia myös muissa palveluissa, joissa muodostuu monitoimijaisia tilanteita ja tarvitaan hyviä rajanylityksiä ( vanhustenhuollossa, pitkäaikaistyöttömyyden käsittelyssä, mielenterveystyöpäihdetyössä, kuntoutuksessa...)