Itämeren vieraslajeista
|
|
- Hanna Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itämeren vieraslajeista L-S Kalatalouskeskus juhlaseminaari Erkki Leppäkoski Miljö- och marinbiologi, Åbo Akademi
2 QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Suomen ensimmäinen Mustakitatokko Kaarinasta helmik Kuva: Pekka Hernejärvi & CO
3 Miten, mistä, milloin? Mikä? QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Pahis vai symppis? Uhka vai luonnonvara? Itämeri - vieraslajien tehosekoitin Mitä voidaan tehdä?
4 1. Mitä?
5 Itämeressä (Kattegat ml) tavattu n. 120 vierasta tulokaslajia - näistä laivojen mukana tulleita noin 40 QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Merentutkimuslaitos
6 QuickTime ja TIFF (pakkaamat on) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohj elma tarvitaan el okuvan katselemi seen. Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohj elma tarvitaan el okuvan katselemi seen. Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohj elma tarvitaan el okuvan katselemi seen. Itämeren vieraslajeja - bakteereista nisäkkäisiin Suomen rannikkovesissä 27 vakiintunutta
7 Murtovesipolyyppi Vieraslaji kaakosta, Mustan- ja Kaspianmeren alueelta, kulkeutunut proomujen ja laivojen mukana. Esimerkki hyvin menestyneestä tulokkaasta.
8 Kaksi määritelmää Tulokaslaji = maahamme äskettäin*) levinnyt eliölaji - esim. merimetso, harmaahaikara, villisika Vieraslaji = tulokaslaji, joka on tullut ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella - esim. kanadanhanhi, minkki, supikoira *) viimeisen vuosisadan aikana
9 Vieraat kalalajit Suomen vesialueilla Lähde: Kalalajit Suomessa Lauri Urho ja Hannu Lehtonen RKTL 2008
10 Vieraat kalalajit nro 1, 200 Suomessa saatu noin 100 kalalajia, joista vakinaisia 60 (mukana 2 nahkiaista) VIERAITA: 1. Ulkomailta tuotu ja istutettu14 lajia, joista nämä ovat hävinneet: Isobassi Pikkubassi Sterletti Kuningaslohi Punalohi Ruohokarppi QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan kats elemiseen. QuickTim e ja pa kkau kse n purku ohje lma tarvitaa n elo kuva n katsele miseen.
11 Vieraat kalalajit 2. Toistuvilla istutuksilla ylläpidettävät Harmaanieriä Kirjolohi Peledsiika Karppi Quic ktime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
12 Vieraat kalalajit 3. Vakiintuneet, lisääntyvät vieraslajit Viisipiikki Piikkimonni Puronieriä Allikkosalakka QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuv an katselemis een.
13 Vieraat kalalajit 4. Uusimmat vieraslajit Mustakitatokko Hopearuutana QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuv an katselemis een. Kuva: Pekka Hernejärvi & CO
14 2. Miten, mistä, milloin?
15 Meren likaantuminen on... kemiaa - ravinteita - myrkyllisiä aineita - öljyä fysiikkaa - lauhdevettä - samennusta biologiaa - bakteereita - vieraslajeja
16 Kemiallinen likaantuminen vrt. biologinen likaantuminen Kemikaal Kemikaalit - voidaan korvata vähemmän haitallisilla aineilla - niiden käyttöä voidaan rajoittaa tai kieltää - useimmat hajoavat luonnossa - eräät rikastuvat ravintoketjuissa Elävät eliöt - lisääntyvät ja levittäytyvät
17 Biologisella likaantumisella ei ole puoliintumisaikaa Päinvastoin: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet... (1 Moos. 1:22)
18 - laivat - akvaariot - karkulaiset - pyydykset (ravustus) - torikauppa, kalakaupat - tutkimuslaboratoriot Miten ne tulivat? Tarkoituksella tuodut - istutukset, usein valuma-alueen järviin, jokia myöten Itämeren rannikkovesiin Vahingossa luontoon päässeet
19 Frequency Euroopan rannikoilla tavattujen uusien lajien todennäköisin tulotapa Ships Ballast water Laivojen mukana 1. Painolastitankeissa 2. Rungon päällä Hull fouling Aquaculture Fisheries Aquaria Drift Stocking Lessepsian (ICES/IOC/IMO 2001)
20 Frequency Euroopan rannikoilla tavattujen uusien lajien todennäköiset vektorit Ships Ballast water Uusi laji tavattiin Euroopan rannikoilla joka kolmas viikko! Hull fouling Aquaculture Fisheries Aquaria Drift Stocking Lessepsian (ICES/IOC/IMO 2001)
21
22 Laiva on liikkuva saari Vieraslajit kulkeutuvat vapaamatkustajina -runkoon kiinnittyneinä -painolastitankeissa -lietteessä tankkien pohjalla -tankkien seinämissä -ankkuriketjuissa ja -bokseissa -rahdin mukana
23 Laivaliikenne Joka hetki on (jopa ?) lajia (kasveja, eläimiä, bakteereita) matkalla painolastitankeissa merestä tai rannikolta toiselle Huom.: Painolastivesi EI OLE SAMA kuin pilssivesi
24 QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
25 Lännestä, kaakosta, kaukaa 30 % 30 % Alien species recorded*) 120 Established**) 30 % AIS 77 -ship-mediated species % 10 %
26 Tulokkaiden alkuperä Kotiseutu kaakossa (Musta- ja Kaspianmeri) Pohjois-Amerikka Kauko-itä Muu Leppäkoski & Olenin 2001
27 Mistä ne tulevat? QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. * Satamat, joista laivoja Nesteen satamaan Kilpilahdessa 2003 Vihreät ja keltaiset = joks sama suolapitoisuus kuin Porvoossa = suuri riski
28 Sisävesiliikenne - toinen vaihtoehto Rhone, May 2006 Photo: E. Leppäkoski
29 Kanavat ja joet yhdistivät Itämeren toisiin murtovesimeriin (Musta-, Asovan- ja Kaspianmeri) jo 1700-luvulla KANAVAT Neman-Pripet (1768) Bug Pripet (1775) Volga - Itämeri (1810) Volga - Vienanmeri (1829) 1. Volga - Don kanava (1952) Euroopan vesitiet 2000-luvulla: km liikennöitäviä jokia ja kanavia Atlantilta Uralille Yhdistävät 37 valtiota
30 3. Pahiksia vai symppiksiä?
31 QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Kanadanhanhi -Pahis: likaa rantoja; pelättiin kilpailua merihanhen kanssa Symppis: komea, riistalintu
32 Vieraat tulokkaat - haitallisia... Kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa Loisia, taudinaiheuttajia (bioturvallisuus!!) Myrkyllisiä leviä Tukkivat jäähdytysjärjestelmiä ja kalanpyydyksiä QuickTim e ja pa kka ukse n pu rku ohje lma tarvita an el okuva n katsele miseen.
33 Valekirjosimpukka Meksikonlahden alueelta KUVA: Loviisa, Hästholmsfjärden, jouluk 2004 Kivillä, 1-2 m syvyydessä simpukkaa/m 2 (maks ) 6 kg tuorepainoa/ m 2 (maks. 10 kg) Lämpimän veden laji Eurooppaan 1830-luvulla Suomeen 2002? Nyt ainakin Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden jäähdytys- vesien purkualueilla Lähde: Ari Laine / MTL 2005
34 Q uic ktime ja T IF F ( pakkaa mat on) pakkau ksen purkuo hje lm a ta rvitaan elokuva n kat selemisee n. QuickTime ja TIFF ( pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Petovesikirppu, kaakosta, 10 mm pitkä. Suomenlahdella 1992 alkaen Tukkii pyydyksiä
35 ... vai uusi luonnonvara? Biologinen monimuotoisuus kasvaa, ainakin aluksi ja paikallisesti Uusia ravintokohteita taloudellisesti tärkeille kaloille ja vesilinnuille Uudet lajit uusissa työtehtävissä *), joita mikään alkuperäinen lajimme ei hoida Taloudellinen merkitys (metsästys ja kalastus) Q uic ktime ja T IF F ( pakkaa mat on) pakkau ksen purkuo hje lm a ta rvitaan elokuva n kat selemisee n. *) ekologinen lokero QuickTi me ja pa kka ukse n pu rkuohje lma tarvita an el okuva n katsele misee n.
36 Metsästys, kalastus, turkistarhaus, kalanvijely piisami minkki kanadanhanhi kirjolohi täplärapu peledsiika [tyynenmerenlohet] [sammet] Quic ktime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuv an katselemis een. QuickTim e ja pa kka ukse n pu rku ohje lma tarvita an elo kuva n katsele miseen.
37 Useimmiten pahiksia! Euroopassa vieraslajia (useimmat kasveja) Taloudelliset vaikutukset yli 10 mrd vuodessa (HUOM. 90 % lajeista vielä arvioimatta!)
38 4. Kampamaneetti
39 Kampamaneetti Mnemiopsis - kaunis mutta haitallinen Pohjois-Amerikan itärannikolta Mustaanmereen Uskottiin (2007) levinneen myös meille. DNA-menetelmien avulla todettiin, että kyseessä oli kuitenkin arktinen pieni kampamaneetti, joka ehkä on alkuperäinen, haitaton laji. Etelä-Itäm Etelä-Itämerellä ON amerikankampamaneetteja! Se saattaa levitä pohjoisemmaksi Foto: Tamara Shiganova
40 tarvitaan elokuvan katselemiseen. tarvitaan elokuvan katselemiseen. tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. Qui cktime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan el okuvan katselemi seen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF ( LZW) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen Amerikankampamaneetti Euroopassa
41 Sardellinkalastus Mustassameressä romahti useista eri syistä - kampamaneetti (---), ylikalastus, rehevöityminen Sardell Qui ckti me j a T IFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelm a tarvitaan elokuvan katselemiseen. QuickTime ja TIFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
42 5. Itämeri - tehosekoitin!
43 Tulokkaat leviävät edelleen - virtaukset - rannikkoliikenne - veneily - linnut ja kalat
44 Vaeltajakotilo Uudesta Seelannista Qui ckti me j a TIFF (pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan el okuvan katselemi seen km a km a km a -1
45 Merirokko ( näkki ) Pohjois(?)-Amerikasta QuickTime ja TIFF ( pakkaamaton) pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen km a
46 6. Mitä voidaan tehdä?
47 Itämeren uhkakuvia (tärkeysjärjestys ruotsalaisen asiantuntijapaneelin mukaan 2005) 1. Ravinteet > rehevöityminen >happikato 2. Liikakalastus 3. Vieraat tulokaslajit 4. Ympäristömyrkyt 5. Ilmastonmuutos 6. Öljypäästöt
48 Jotain voidaan tehdä - useimmiten ei mitään*) - tai ehkä kuitenkin: Minkki- ja supikoirakannan hallinta Painolastiveden käsittely *) Jo kotiutuneita vieraslajeja ei voida hävittää *) Ennalta ehkäisy on ainoa realistinen vaihtoehto
49 Minkkien hävittäminen parantaa lintujen pesimätulosta Turunmaan ulkosaaristossa 22 lintulajista 14:n kanta vahvistui 300 Arctic tern Pairs/km Year Lapintiiran pesimätulos (ylempi) parani kun minkit hävitettiin Mikael Nordström & CO, Turun yliopisto
50 Painolastivesien käsittely YK:n merenkulkujärjestö (IMO) päätti 2004 yleissopimuksesta, jossa asetetaan tavoitteet 2016 tulee kaikilla laivoilla olla laitteisto
51 Painolastivesien käsittely Kokeissa yhdistetty otsoni- ja UVkäsittely antoi lupaavia tuloksia Koelaitteisto Kokeissa 800 l/h mutta suuret laivat pumppaavat mereen 5000 m 3 /h!
52 Painolastivesien käsittely Miten se tapahtuu/-tuisi? Nyt käytössä: Veden vaihto valtamerellä (suola tappaa rannikoilta peräisin olevat eläimet ja kasvit) Työn alla: Mekaaniset menetelmät suodatus, sentrifugointi Fysikaaliset UV-valo, ultraääni, lämpökäsittely Kemialliset otsoni kemikaalit, esim klooriyhdisteet hapen poisto painolastivedestä Näiden eri yhdistelmät
53 Painolastivesien käsittely Yleissopimus astuu voimaan - 12 kk siitä kun - 30 valtiota on sen ratifioinut, - edustaen vähintään 35 % maailman tonnistosta Nyt*) 22 maata, 23 % tonnistosta *) maaliskuu 2010
54 Itämeri on 1300 km pitkä = ilmasto vaihettuu Suolapitoisuus 0-2 % (valtamerissä 3.5) = sekä sisävesi- että merilajit voivat asettua Miksi Itämeri on erityisen alttiina? Suuret satamat usein jokisuissa maailman = alhainen suolapitoisu Itämeressäkin
55 Mitä tehdään Suomessa? HELCOMin Tiekartta ( ) Itämeren maiden tulee ratifioida painolastisopimus viimeistään 2013 päättää vastuiden jaosta eri viranomaisten välillä koota luettelot 1) Itämeren vieraslajeista 2008, ja 2) mahdollisesti haitallisista lajeista, joiden voidaan odottaa tulevan Itämereen
56 tehdä ympäristökartoituksia tärkeimmissä satamissa laatia riskinarvioinnit (pieni >>> suuri riski) sekä kansainvälisen että Itämeren sisäisen liikenteen laivareiteillä kehittää järjestelmiä tiedonvaihtoa ja varhaisvaroituksia varten rakentaa vastaanottotilat tankkisedimenteille esim korjaustelakoilla
57 Mitä tehdään Suomessa? Uusi painolastivesien käsittelymenetelmä 2009 HydeQUARDIAN (suodatus- ja ultraviolettimenetelmä) sai kansainvälisen tyyppihyväksynnän huhtikuussa 2009 HydeMarine, Ohio USA, oli silloin Lamorin (Porvoo) omistama
58 Mitä tehdään Suomessa? Uusi painolastivesien käsittelymenetelmä 2009 Slide Osa kokeista tehtiin Hollannissa
59 Mitä tehdään Suomessa? Kansallinen vieraslajistrategia valmisteilla maa- ja metsätalousministeriön johdolla maakasvit maaeläimet sisävedet meri Työ valmistuu 2010 lopussa
60 Kiitos - kysymyksiä ja kommentteja?
Vieraslajit valtaavat Saaristomerta
Vieraslajit valtaavat Saaristomerta Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Saaristomeri pintaa syvemmältä 6.2.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit
LisätiedotVieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.
Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.2008, Säätytalo Tulokaslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa
LisätiedotTyrehtyykö vieraslajien virta?
Tyrehtyykö vieraslajien virta? Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Suomenlahden tila ja tulevaisuus - Ollaanko oikealla väylällä? 25.1.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotPainolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
LisätiedotPainolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö
Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen
LisätiedotVieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
LisätiedotPainolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa
Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Lolan Eriksson Hallitusneuvos 040 744 8118 1 Laivojen painolastivesien riskit Painolastivettä käytetään laivoissa niiden kulun vakavoittamiseksi. Lisääntynyt
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004
ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 Ville-Veikko Intovuori erityisasiantuntija 27.11.2015 Responsible traffic. Bravely together.
LisätiedotALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004
ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 Ville-Veikko Intovuori erityisasiantuntija 24.2.2016 Responsible traffic. Bravely together.
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotMitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotLausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 18.3.2016 Asia: HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä
LisätiedotVieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa
LisätiedotTÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotTehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit
1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotItämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen
Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa
Lisätiedot28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?
Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004
ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 Ville-Veikko Intovuori erityisasiantuntija 15.6.2017 Painolastivesi ja MRV-seminaari Responsible
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
MARPOL- koulutusta päästövalvontaviranomaisille 10.12.2012 Dosentti Anita Mäkinen Trafi, Sääntely, Kansainväliset suhteet ja yhteistyö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sisältö 1. Itämeren erityispiirteet
LisätiedotBioturvakoulutus Kalaterveyspäivä
Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 Anna Maria Eriksson-Kallio Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Erikoistutkija Eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikkö, Villi- ja vesieläinpatologian
LisätiedotKunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy
Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tekninen, ekologinen ja sosio-ekonominen arvio toimenpiteistä
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus
LisätiedotTuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin.
MERTEN MONET UHAT 10.11.2016 TEKSTI: SANNA ORAVA / KUVAT: MIRVA KARKINEN Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin. MERTEN MONET UHAT Liikakalastus
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotMeriliikenteen vaikutukset Itämereen
Meriliikenteen vaikutukset Itämereen Dosentti (FT) Anita Mäkinen Strategia-toiminto 28.09.2013 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sisältö 1. Itämeri ja sen ongelmat 2. Merenkulku ja aluksen päästöt
LisätiedotKurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotOrgaaniset tinayhdisteet Saaristomerellä: Kerääntyminen ja vaikutukset vesisiippaan. Thomas Lilley Ekologian osasto Biologian laitos Turun yliopisto
Orgaaniset tinayhdisteet Saaristomerellä: Kerääntyminen ja vaikutukset vesisiippaan Thomas Lilley Ekologian osasto Biologian laitos Turun yliopisto Johdanto Meren pohjan sedimenttien orgaaniset tinayhdisteet
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotBIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyt BIOS 3 jakso 3 Ympäristömyrkky on luontoon levinnyt haitallinen aine Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat raskasmetallit, DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit Hajoavat erittäin hitaasti luonnossa,
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotRajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous
Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotMeidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013
Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotItämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.
Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle
LisätiedotYmpäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella
Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotVanajavesi Hämeen helmi
Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotMeriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus
Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus
LisätiedotZA5223. Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5223 Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 290 BIODIVERSITY Q1. Oletteko koskaan kuullut ilmaisua biologinen
LisätiedotPainolastivesiyleissopimuksen sallimat vapautukset
Painolastivesiyleissopimuksen sallimat vapautukset Ville-Veikko Intovuori Ylitarkastaja Responsible traffic. Bravely together. Sisältö: Vapautukset Same Risk Area G7 riskinarviointiohjeistuksen mahdolliset
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015
Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015
LisätiedotSelkämeren kalasto ja kalastus
Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden
LisätiedotVELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä
VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä Penina Blankett Vaikuta vesiin päivät 27-28.8.2019 Kuva: Selkämeri, Pori, Myriophyllum, 2017, Metsähallitus, Joonas Hoikkala
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotVieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 210/2008 vp Vierasperäisten eliölajien vesistöjen ekosysteemeille muodostaman uhan torjuminen Eduskunnan puhemiehelle Maailmanlaajuisesti noin 84 % rannikkoseuduista on ollut vierasperäisten
LisätiedotLataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa
Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotKOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja
LisätiedotMerimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen
Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotLuontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?
Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa? 23.4.2012 1 Luontoarvot ja merenkulku 23.4.2012 2 Johdanto Suomen merialueet poliittisesti rauhallisia
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
Lisätiedot