Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Transkriptio

1 Vieraslajit valtaavat Saaristomerta Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Saaristomeri pintaa syvemmältä

2 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit Selkärankaiset Selkärangattomat Perustuottajat 2 M Lehtiniemi

3 Asettuneiden vieraslajien määrät Euroopan merissä 170 lajia saapunut 2018 Lähde: European Environmental Agency 3

4 Meren tila 2018 Vieraslajien saapumista arvioidaan HELCOMindikaattorilla, jossa lasketaan yhteen kuuden vuoden aikana Itämerelle saapuneet uudet vieraslajit ( ). Itämeren alueelle on saapunut 14 uutta vieraslajia. Näistä yksikään ei saapunut ensimmäisenä Suomen aluevesille, joten Suomen osalta indikaattori näyttää hyvää tilaa. Suomessa kuitenkin 4 meille uutta lajia: Asovan meduusa, Laonome-mato, Murchisonellidae-kotilo ja uusimpana löytönä Sinelobus vanhaareni-äyriäinen 4

5 Uusimpia vieraslajihavaintoja Asovan meduusa, Maeotias marginata Viron rannikolla Saaristomerellä elokuussa 2012 Kotoisin Azovan merestä Kuvat: M von Numers

6 Tunnistuspähkinöitä Uusi monisukasmatolaji 2014 Turusta Nyt löytyy näytteissä Naantalista Loviisaan Virosta löydetty Laonome kroyeri Suomen vaikuttaa olevan eri laji Ehkä Laonome calida Se olisi kotoisin Australiasta, ja esiintyisi mm. Hollannissa Sekvensointi ja lajintunnistus menossa Kuva: A Lindell-Jokinen

7 Uusin, tunnistettu vieraslaji Sinelobus vanhaareni-äyriäinen Tunnistettu viime viikolla! Löydetty Porkkalan edustalta, Kirkkonummelta 2016 Levinnyt 2012 Saksaan, 2015 Puolaan ja Latviaan Kuvat: Van Soors

8 Suomessa vieraslajien määrä ollut huimassa nousussa Laonome-mato Murchisonellidae-kotilo Asovan hydromeduusa Liejutaskurapu Pärskesääski Murtovesiketjukainen Mustatäplätokko Hopearuutana Suppunäkinparta Sirokatkarapu Tiikerikatka Valesinisimpukka Kyttyrävesikirppu Vaeltajasimpukka Punamysidi Koukkuvesikirppu Liejuputkimadot Sydänkärkipiikkilevä Pikkuliejumato Kirjolohi Karppi Tynnyrihankajalkainen Villasaksirapu Sormisammaleläin Vaeltajakotilo Kanadanvesirutto Merirokko Kaspianpolyyppi Saapumisvuosi Lähde: Lehtiniemi, Nummi, Leppäkoski Jättiputkesta citykaniin - Suomen vieraslajit 8

9 Suomen merialueiden tilanne Alueellisesti Suomenlahdella on havaittu kokonaisuudessaan eniten vieraslajeja (28 lajia) Saaristomerellä on toiseksi eniten vieraslajeja (19 lajia) Vähiten vieraslajeja on saapunut Perämerelle (14 lajia) 9

10 Joulukuu 2016 Joulukuu 2011 Uusikaupunki M Lehtiniemi Liejutaskurapu Kemiö Kotoisin Pohjois-Amerikasta Ensimmäinen löytyi Naantalista 2009 Kesinä satoja löytöjä Turun ympäristöstä ja luoteeseen

11 Liejutaskurapu Syö monipuolisesti eläin- ja kasvimateriaalia Vahva kilpailija ja peto Mahdollisuudet levitä laajalle ja asettua monille paikoille rannikollamme Kuva: J Uski Kuva: K Vuorio

12 Mustatäplätokko Kuva: M Lehtiniemi Kotta ym

13 Mustatäplätokko Kuva: M Lehtiniemi 13

14 Miten vieraslajien globaali siirtyminen voidaan estää? Lajien hävittäminen leviämisen jälkeen on mahdotonta Kuvat: M Lehtiniemi

15 Leviämisen estäminen Haitalliset vieraslajit nousivat yleiseen tietoisuuteen luvuilla YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, CBD (1992): vieraslajien leviämisen rajoittaminen, estäminen ja hävittäminen HELCOM:n Itämeren toimintaohjelma (BSAP, 2007) EU:n meristrategiadirektiivi (2008) CBD -> Suomen kansallinen vieraslajistrategia (2012) Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma (2015) EU:n vieraslajiasetus (2015), Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (2016)

16 Laivaliikenne vektorina Maailmanlaajuisesti 69 % vieraslajeista on siirtynyt alueelta toiselle laivaliikenteen mukana Haitalliset vieraslajit Kaikki asettuneet vieraslajit Lähde: Zaiko et al Kuva: M Lehtiniemi

17 Leviämisen estäminen IMO:n Painolastivesiyleisopimus hyväksyttiin 2004 Lontoossa, astui vihdoin voimaan Ehkäistään ja vähennetään haitallisten vieraslajien kulkeutumista painolastivesien ja sedimenttien mukana kansainvälisessä meriliikenteessä Koskee kaikkia laivoja sopimusvaltioiden merialueilla, riippumatta laivan lipusta Painolastiveden käsittely määräysten mukaisesti (käsittelylaitteistot), sen jättäminen maihin, viimeistään 2024 (tai painolastivettä ei tyhjennetä)

18 Miten muut lajit? Kuva M Lehtiniemi 18

19 Vaeltajasimpukka Dreissena polymorpha Itämerelle 1800-l?, Suomeen 1990, Ponto- Kaspian alueelta Makean veden laji (<5 ) Valesinisimpukka Mytilopsis leucophaeata Itämerelle 1930?, Suomeen 2003, Meksikonlahdelta Murtoveden laji (2->20 ) Kuva: U.S. Geological Survey Archive,Bugwood.org Tukkii vedenottoputkia (voimalat) yksilöä/m 2 (valekirjosimpukka) Pärjäävät myös kylmissä luonnon vesissä, leviävät Suomen merialueella

20 Mitä kansalainen voi Itämeren vieraslajeille tehdä? Jos/kun vieraskala- tai rapulaji tarttuu pyydykseen sitä ei pidä päästää takaisin mereen Älä siirrä vieraslajia uuteen paikkaan! Ilmoita havaintosi! Kuva: M Lehtiniemi

21 Kiitos mielenkiinnostanne! Kysymyksiä? 21