Littoistenjärven lammikkikartoitus

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Littoistenjärven lammikkikartoitus"

Ismo Ahola
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie Toholampi Yhteyshenkilö: Hanna Hakamäki Kurjenkatu 6 A 9, Piispanristi

Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300

2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tausta ja tavoite 2. Menetelmät ja epävarmuustekijät 3. Selvitysalueen yleiskuvaus 4. Selvityksen tulokset 5. Lammikkiesiintymän poisto Littoistenjärveltä Johtopäätökset ja suositukset 7. Lähdeluettelo

Selvitysalueen yleiskuvaus 4. Selvityksen tulokset 5.

3 1. Selvityksen tausta ja tavoite Tässä raportissa esitellään Littoistenjärvellä syksyllä 2012 suoritetun lammikkikartoituksen tulokset, sekä lisäksi kuvataan lyhyesti tiedossa olleen lammikkiesiintymän poisto. Littoistenjärvellä suoritettiin vieraslaji lammikin tiedossa olleen esiintymän poisto järven pohjoisosasta. Esiintymän poistosuunnittelun yhteydessä todettiin aiheelliseksi tehdä lammikkikartoitus, jotta saataisiin tietoon, onko laji levinnyt laajemmallekin Littoistenjärvellä. Lammikin poiston sekä kartoituksen tilasi Varsinais-Suomen ELY- keskus. Kummatkin työt suoritti luontokartoittaja (eat) Hanna Hakamäki ja avustajana toimi Jasse Tiilikkala (KTP:n Kasvintarkastuspalvelu Avoin yhtiö). Raatekasvien sukuun kuuluva lammikki (Nymphoides peltata), on uusi tulokaslaji Suomen luonnossa. Lajin ensimmäinen tietoon tullut esiintymä on Littoistenjärveltä. Hyvällä kasvupaikalla lammikki muodostaa veden pinnalle tiiviitä ja peittäviä kasvustoja. Tiiviit kasvustot voivat aiheuttaa happikatoa sekä heikentää veden laatua. Lammikki on listattu kansallisessa vieraslajistrategiassa tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi sisävesistöjen vieraslajiksi. Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi (Kansallinen vieraslajistrategia, 2012). 2. Menetelmät ja epävarmuustekijät Lammikin mahdollisten uusien esiintymien kartoitus suoritettiin siten, että Littoistenjärven rannat kierrettiin kahdesti kanootilla meloen Ensimmäisellä kerralla järvi kierrettiin rannan tuntumasta ja toisella kerralla kierrettiin hieman ulompaa. Myös järvellä sijaitsevien kahden pienen saaren rannat kierrettiin. Lähemmin tarkasteltiin kaikki havaitut tiiviit vesikasvien kasvustot. On mahdollista, että kartoituksessa on jäänyt huomaamatta jokin kooltaan pienialainen lammikin esiintymä Littoistenjärvellä, etenkin jos kasvusto on ollut pinnanalainen.

Esiintymän poistosuunnittelun yhteydessä todettiin aiheelliseksi tehdä lammikkikartoitus, jotta saataisiin tietoon, onko laji levinnyt laajemmallekin Littoistenjärvellä.

4 3. Selvitysalueen yleiskuvaus Littoistenjärvi sijaitsee Kaarinan ja Liedon rajalla. Puolet järvestä kuuluu Lietoon ja toinen puoli Kaarinaan. Järven pinta- ala on 147,5 ha. Keskisyvyys on noin 2 metriä ja järven syvin kohta on n. 3 metriä. Rantaviivan pituus on n.6 km ja suurin läpimitta 1,6 km. Littoistenjärvellä sijaitsee myös kaksi pientä saarta. Kartta 1. (Maanmittauslaitos: Kansalaisen karttapaikka) Littoistenjärvi. Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan raja kulkee järven poikki (sininen katkoviiva) Sininen nuoli osoittaa lammikin tiedossa olevan esiintymän Littoistenjärvellä.

6 km ja suurin läpimitta 1,6 km. Littoistenjärvellä sijaitsee myös kaksi pientä saarta. Kartta 1.

5 4. Selvityksen tulokset Vuoden 2012 lammikkikartoituksessa Littoistenjärven rannoilta ei löydetty yhtään uutta lammikkiesiintymää. 5. Lammikkiesiintymän poisto Littoistenjärveltä 2012 Lammikin tiedossa olleen n. 0,5 aarin kokoisen esiintymän poisto suoritettiin Kasvit poistettiin järvestä siten, että ne kaivettiin pohjasta irti juurineen. Poistossa työvälineinä käytettiin lapiota ja talikkoa kaivamiseen sekä haavia kelluvien kasviosien keräämiseen. Kaikki kerätyt kasvinosat toimitettiin suoraan Turun jätteenpolttolaitokselle poltettaviksi. 6. Johtopäätökset ja suositukset Littoistenjärvellä tiedossa olevaa lammikkiesiintymän aluetta on suositeltavaa seurata jatkossa. Kyseinen esiintymä on poistettu järvestä syksyllä 2012, mutta joitakin kasvinosia on todennäköisesti jäänyt järven pohjaan, mistä johtuen laji saattaa vielä tulevina vuosina esiintyä samalla kasvupaikalla. Mikäli Littoistenjärvellä havaitaan jatkossa lammikkia, nämä esiintymät tulisi poistaa järvestä. 7. Lähdeluettelo Kaarinan kaupungin internet-sivut: viitattu Kansallinen vieraslajistrategia PDF, Helsinki 2012: ategia.pdf, viitattu Mossberg B., Stenberg, L. 2012: Suuri Pohjolan kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Poistossa työvälineinä käytettiin lapiota ja talikkoa kaivamiseen sekä haavia kelluvien kasviosien keräämiseen.

Samankaltaiset tiedostot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan