Vanajavesi Hämeen helmi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanajavesi Hämeen helmi"

Transkriptio

1 Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema

2 Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi Vanhimmat merkit maanviljelystä ajanjaksolta e.a.a.-3 j.a.a. Maankohoaminen kallistunut Vanajanselkää - kaakkoisranta laskenut 8 m vedenpinnan alapuolelle Kuokkalan kosken perkaus 18 laski Vanajan pintaa 2 m (nyk. 79 m mpy) - ja 6-luvuilla kuormitus kasvoi nopeasti happiongelmia, kalakuolemia, levähaittoja, eliöstö- ja elinympäristömuutoksia Kalastus aiemmin merkittävä elinkeino - nykyään pääosin virkistyskalastusta Vanajanselkä kuuluisa lahna- ja kuhajärvi Suomen paras? Muikku käytännössä hävinnyt, roskakalan määrä suuri Monni kuollut sukupuuttoon. Entä valkokatka?

3 Vanajavesi Hämeen helmi % Kokemäenjoen vesistöalueesta Vanajanselkä Suomen 4. suurin järvi Lepaanvirta keskivirtaama 18 m 3 s -1 Vanajanselkä km 2 % m m 3 d Valuma-alue 2774 Lepaan yläpuolinen v-a Vanajanselän lähiv-a Vanajanselkä 2.9 Keskisyvyys 7.3 Maksimisyvyys 24 Tilavuus 73* 6 Teoreettinen viipymä 4 Maankäyttöjakauma (Corine 2; Kaipainen ym. 29) Luokka % Rakennetut alueet 8 Maatalousalueet 21 Metsät, avoimet kankaat ja kalliot 6 Kosteikot ja avosuot 2 Vesialueet 9

4 Onko tuottavuus lisääntynyt suhteessa ravinteiden määrään? Chlorophyll a (-1 m) August Chl a ug/l Chl a vs TP Aug A. Onko kasvanut? Chl a ug/l TP ug/l B. Mikä on selitys? C. Kehitys jatkossa?

5 Alusveden lämpötila ja happikyllästys Temp oc Oxygen sat. % Alusveden lämpötila korkea Voimakas sekoittuminen > korkea happipitoisuus 9 Oxygen sat. % Jyrkkä lämpötilakerrostuneisuus > huono happitilanne Temp oc

6 Ympäristön tilan seurannan uudet ratkaisut (YMLI/YMPANA) EAKR-rahoitus, HY, HAMK, SYKE, MTT, Luode Consulting Kohde: Vanajanselkä 29: 6 mittauskampanjaa Automaattinen vedenasema (V/9 -) Jäätutkimuslautta (IX/9 -) Fysikaalinen 3D-järvimalli

7 Uusia tekniikoita ja lähetysmistapoja tarvitaan Sinilevien vaihtelu 12 h jaksoissa Levien määrän ja veden lämpötilan vaihtelun välinen suhde 9 8 Chlorophyll a vs Water temperature y = x.382 R 2 =.1773 SD of Cyanobacteria in 12h SD of Chl a in 12 h SD of Temperature in 12h Mean WT & Chlorophyll a in 12 h June July August Klorofylli a Lämpötila Sinilevät Mean Biomass of Cyanobacteria in 12 h

8 Virtaukset säätelevät levämääriä? Mikä virtausten ja sekoittumisilmiöiden merkitys? Vaihtelu nopeaa Onko leväkukintojen ennustaminen mahdollista? Alueelliset erot suuria?

9

10 Haasteita Tieteellinen perusta hoito- ja kunnostustoimille sekä vaikutusten arvioinnille ja seurannalle Uutta tietoa viranomaisille ja kansalaisille Tutkimus- ja oppilaitos sekä viranomaisyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö ja projektit Uusien lähestymistapojen ja teknisten ratkaisujen etsintä Tietoon ja osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittäminen Lisätä alueen tunnettavuutta koti- ja ulkomailla

11 Minkälaista tietoa tarvitaan? Mistä kuormitus on peräisin ja miten sitä voidaan vähentää? Mikä on vesistöjen itsepuhdituskyky ja miten sitä voidaan edistää? Mikä on hydrologian ja ravinnekuormituksen välinen yhteys reitin eri osissa? Miten elinympäristöjen ja lajiston monimuotoisuus vaihtelee, ja mikä on niiden yhteys kuormitukseen ja itsepuhdistuskykyyn? Mitkä lajit ovat kadonneet ja mikä niiden merkitys on ollut? Tulokaslajien muodostaman uhkan arviointi Miten sopeudutaan ilmastonmuutokseen?

12 Tutkimusaiheita Lähivaluma-alueen kuormituksen merkitys eri osissa reittiä Hulevesien merkitys ravinnekuormituksessa Sisäisen kuormituksen merkitys eri altaissa Järvien ja virtavesien ravinteiden pidätyskyky ja sen parantaminen Eliöstön pitkäaikaismuutokset (mm. sukupuuttoon kuolleet lajit ja niiden merkitys) ja vieraslajit Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Hydrologiaan Ravinteiden huuhtoumaan ja kulkeutumiseen Lajistoon Sinilevien menestymiseen

VANAJA viemäristä vetovoimaksi

VANAJA viemäristä vetovoimaksi VANAJA viemäristä vetovoimaksi Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Hämeenlinna 9.12.21 Lauri Arvola Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto (& MTT) Vanajanselkä kerää yläpuolisen vesistöalueen

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma 9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus OPERANDUM Tavoitteena on vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä Euroopassa suunnittelemalla, kehittämällä, toteuttamalla ja havainnollistamalla luontopohjaisia

Lisätiedot

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista 1 Mikä ihmeen ilmastonmuutos??? 2 Mean annual temperature ( C) 8 7 6 5 4 3 2

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Heikki Holsti Vesistön kunnostusprosessin eteneminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 21.11.2017 Tampere, KVVY Ajatus kunnostustoimien toteuttamisesta saa alkunsa Rantojen umpeenkasvu Kiintoainekuormitus

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Tommilantie, Pälkäne Tekninen suunnittelujohtaja Harri Vierikka p

Tommilantie, Pälkäne Tekninen suunnittelujohtaja Harri Vierikka p 1 (11) PAKANRANTA, PÄLKÄNE 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Pälkäneen kunta, Keskustie 1,36600 Pälkäne p. 03-57911 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot Tekninen

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Tiedote 28.3.218, julkaisuvapaa klo 12. Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Virtaamat ja kuormitus Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön Tammikuu 2050? Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöön Lauri Arvola Helsingin yliopisto Maaliskuu 2050? Ilmatieteen laitos: Lämpötila etenkin talvilämpötilat kohoavat hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( ) Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi (2016 2019) Sari Väisänen, Markku Puustinen, Sirkka Tattari, Turo Hjerppe, Ahti Lepistö, Ilkka Sammalkorpi, Elina Röman,

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin

Lisätiedot

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Kalatalouden ympäristöohjelma Pauliina Louhi Erikoistutkija pauliina.louhi@luke.fi Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien Tukinuitto ja muut perkaukset,

Lisätiedot

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman

Lisätiedot

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi

Lisätiedot

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.

Lisätiedot

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka

Lisätiedot

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3 Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri

Lisätiedot

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) 2013-2017 Hankkeen tavoite: Arvioida ympäristövaikutuksiltaan ja sosioekonomisesti edullisimpia toimintamalleja

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,

Lisätiedot

VARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2019 SIJAINTI 200 m KAAVAMUUTOKSEN TAUSTA Joiltakin alueen kiinteistönomistajilta on tullut kyselyjä mahdollisuudesta liittää

Lisätiedot

Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät

Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät Valajärven Suojeluyhdistyksen Muikkubileet Lauri Sillantie 25.8.2018 Lainsäädännön tilanne - Ranta- ja pohjavesialueilla järjestelmät oltava kunnossa 31.10.2019 mennessä

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017 LITTOISTENJÄRVI Katsaus järven tilaan Kesä 2017 JÄRVEN PERUSTIEDOT Littoistenjärven pinta-ala noin 1,5 km². Valuma-alue on 4,5 km². Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan välinen raja jakaa järven kahtia.

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla Vesihuolto 2019, Jyväskylä 16.5.2019 Jussi Huotari 1 Jätevesien ravinteet talteen ja kiertoon luonnonmukaisesti Neljä levänkasvatusdemoa ja lannoituskoe:

Lisätiedot

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi

Lisätiedot

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Maakunnan suurhanke 1. valmistelu 16.11.2009-31.12.2010: Vanajavesikeskus-hanke 2.

Lisätiedot

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 1 Merikeskus /Suomen Ympäristökeskus, 2 Ympäristöekologian laitos / Helsingin yliopisto, 3 Lounais-Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Loimijoen alueen veden laatu

Loimijoen alueen veden laatu Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala

Lisätiedot

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 268/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 25.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot