Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Transkriptio

1 Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus on hyväksytty IMOssa vuonna Ville-Veikko Intovuori Liikenteen turvallisuusvirasto 1

2 Yleissopimuksen keskeinen sisältö Nykytilanne Voimaantulon ehdot eivät ole vielä täyttyneet. Voimaantulon ehtona 30 ratifioinutta valtiota, joiden bruttotonnisto pitää sisällään 35% maailman kauppalaivaston bruttotonnistosta. Yleissopimus tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun voimaantulon ehdot ovat täyttyneet. Ratifioineita valtioita 49, joiden yhteenlaskettu tonnisto on 34,82% eli 0,18% puuttuu. Itämeren valtioista Venäjä, Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat ratifioineet yleissopimuksen. Yleissopimus odotetaan tulevan voimaan vuoden 2017 aikana. Useat valtiot ovat lähellä ratifiointia (esim. Suomi, Viro, Puola, Italia) Ville-Veikko Intovuori Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 Yleissopimuksen keskeinen sisältö Vaatimukset varustamoille Kansainvälisen liikenteen aluksille kielto päästää veteen käsittelemätöntä painolastivettä Painolastiveden vaihto ja käsittelylaitteistot Koskee kaikkia laivoja, jotka käyvät sopimusvaltioissa, riippumatta laivan lipusta Katsastukset ja sertifiointi Satamavaltiotarkastukset Poikkeukset ja vapautukset Markku Vanhanen Liikenteen turvallisuusvirasto 3

4 Vahvuudet: Vieraslajien leviäminen estyy Kokemuksia olemassa toimivista laitteistosta ja testauksesta Itämeren ja Norjan kylmissä olosuhteissa Taloudelliset hyödyt laivansuunnittelulle ja käsittelyn laitevalmistajille Koulutusta oppilaitoksissa jo tarjolla Cleantech-osaamisen karttuminen Teknologian kehitys Ville-Veikko Intovuori Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Heikkoudet: Laitteisto ja sen asennus on kallis investointi, erityisesti vanhoille aluksille Laitteiston toimivuus eri olosuhteissa esim. Itämeren olosuhteissa on epävarmaa (huom. grandfathering -lauseke) Biologiset haasteet laitteiston suorituskyvylle esim. eliöiden eri olomuodot eri kasvuvaiheissa Fysikaaliset haasteet laitteiston suorituskyvylle, kuten UVlaitteistolle sedimenttipitoisuus (sameus) vedessä Aluksien rakenteelliset haasteet laitteistoa asennettaessa, esimerkiksi tilan tai energian puute Ei koske kansallista liikennettä tai hallinnon aluksia Ville-Veikko Intovuori Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 Uhat: Vesien käsittely (esim. laitteiston käyttö ja huolto) aiheuttavat lisätyötä alukselle Epävarmuus laitteistojen saatavuudesta markkinoilla (huom. 5v siirtymäaika) Edellyttää uutta osaamista aluksen henkilökunnalta Vapautus on epävarma menettely alukselle (huom. reittimuutos ja uudet lajit) Tekniset viat ja käyttäjän aiheuttamat häiriöt Aktiiviset ainesosat mahdollinen ympäristöriski Laitteistot aiheuttavat alueellisia toimintarajoituksia aluksille USA ei hyväksy UV-laitteistoja Valvonnalliset haasteet, esim. näytteenotto alukselta Voimaantulon jälkeen ongelmia satamavaltiotarkastuksissa, mikäli Suomi ei ratifioi Suuret kustannukset vieraslajien torjunnasta Ville-Veikko Intovuori Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 Mahdollisuudet: Muuttaa aluksen operointitapaa ja tottumuksia Itämeri ei eroa kovin suuresti ympäristöolosuhteiden suhteen muista vesialueista Siirrettävät käsittelylaivat/proomut, alusten ei tarvitse itse käsitellä vesiä Satamavastaanottolaitteistot Mahdollisuus hyötyä vieraslajeista Cleantechin edistäminen, uudet markkinat Luo työpaikkoja laivansuunnitteluun ja laitevalmistajille Ville-Veikko Intovuori Liikenteen turvallisuusvirasto 7