Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Transkriptio

1 Tyrehtyykö vieraslajien virta? Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Suomenlahden tila ja tulevaisuus - Ollaanko oikealla väylällä?

2 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit Selkärankaiset Selkärangattomat Perustuottajat 2 M Lehtiniemi

3 Asettuneiden vieraslajien määrät Euroopan merissä 170 lajia saapunut 2018 Lähde: European Environmental Agency 3

4 Meren tila 2018 Vieraslajien saapumista arvioidaan HELCOMindikaattorilla, jossa lasketaan yhteen kuuden vuoden aikana Itämerelle saapuneet uudet vieraslajit ( ). Itämeren alueelle on saapunut 14 uutta vieraslajia. Näistä yksikään ei saapunut ensimmäisenä Suomen aluevesille, joten Suomen osalta indikaattori näyttää hyvää tilaa. Suomessa kuitenkin 3 meille uutta lajia: Asovan meduusa, Laonome-mato, Murchisonellidae-kotilo 4

5 Tunnistuspähkinöitä Uusi monisukasmatolaji 2014 Turusta Nyt löytyy näytteissä Naantalista Loviisaan Virosta löydetty Laonome kroyeri Suomen vaikuttaa olevan eri laji Ehkä Laonome calida Se olisi kotoisin Australiasta, ja esiintyisi mm. Hollannissa Sekvensointi ja lajintunnistus menossa Kuva: A Lindell-Jokinen

6 Uusimpia, tunnistettuja vieraslajeja Maeotias marginata-meduusa Viron rannikolla Saaristomerellä elokuussa 2012 Kotoisin Azovan merestä Kuvat: M von Numers

7 Suomessa vieraslajien määrä ollut huimassa nousussa Laonome-mato Murchisonellidae-kotilo Asovan hydromeduusa Liejutaskurapu Pärskesääski Murtovesiketjukainen Mustatäplätokko Hopearuutana Suppunäkinparta Sirokatkarapu Tiikerikatka Valesinisimpukka Kyttyrävesikirppu Vaeltajasimpukka Punamysidi Koukkuvesikirppu Liejuputkimadot Sydänkärkipiikkilevä Pikkuliejumato Kirjolohi Karppi Tynnyrihankajalkainen Villasaksirapu Sormisammaleläin Vaeltajakotilo Kanadanvesirutto Merirokko Kaspianpolyyppi Saapumisvuosi Lähde: Lehtiniemi, Nummi, Leppäkoski Jättiputkesta citykaniin - Suomen vieraslajit 7

8 Suomen merialueiden tilanne Alueellisesti Suomenlahdella on havaittu kokonaisuudessaan eniten vieraslajeja (28 lajia), ja myös uusista lajihavainnoista suurinosa (2/3) on tehty Suomenlahdella Saaristomerellä on toiseksi eniten vieraslajeja (19 lajia) Vähiten vieraslajeja on saapunut Perämerelle (14 lajia) 8

9 Joulukuu 2016 Joulukuu 2011 Uusikaupunki M Lehtiniemi Liejutaskurapu Kemiö Kotoisin Pohjois-Amerikasta Ensimmäinen löytyi Naantalista 2009 Kesinä satoja löytöjä Turun ympäristöstä ja luoteeseen

10 Liejutaskurapu Syö monipuolisesti eläin- ja kasvimateriaalia Vahva kilpailija ja peto Mahdollisuudet levitä laajalle ja asettua monille paikoille rannikollamme Kuva: J Uski Kuva: K Vuorio

11 Laivaliikenne vektorina Maailmanlaajuisesti 69 % vieraslajeista on siirtynyt alueelta toiselle laivaliikenteen mukana Haitalliset vieraslajit Kaikki asettuneet vieraslajit Lähde: Zaiko et al Kuva: M Lehtiniemi

12 Laivaliikenteen kehitys globalisaation myötä Suuremmat laivat = enemmän painolastivettä Nopeammat laivat = eliöt säilyvät paremmin elossa Uudet laivareitit ja uudet satamat = uudet alkuperä- ja vastaanottaja-alueet M Lehtiniemi

13 Miten vieraslajien globaali siirtyminen voidaan estää? Lajien hävittäminen leviämisen jälkeen on mahdotonta Kuvat: M Lehtiniemi

14 Leviämisen estäminen Haitalliset vieraslajit nousivat yleiseen tietoisuuteen luvuilla YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, CBD (1992): vieraslajien leviämisen rajoittaminen, estäminen ja hävittäminen HELCOM:n Itämeren toimintaohjelma (BSAP, 2007) EU:n meristrategiadirektiivi (2008) CBD -> Suomen kansallinen vieraslajistrategia (2012) Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma (2015) EU:n vieraslajiasetus (2015), Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (2016)

15 Leviämisen estäminen IMO:n Painolastivesiyleisopimus hyväksyttiin 2004 Lontoossa, astui vihdoin voimaan Ehkäistään ja vähennetään haitallisten vieraslajien kulkeutumista painolastivesien ja sedimenttien mukana kansainvälisessä meriliikenteessä Koskee kaikkia laivoja sopimusvaltioiden merialueilla, riippumatta laivan lipusta Painolastiveden käsittely määräysten mukaisesti (käsittelylaitteistot), sen jättäminen maihin, viimeistään 2024 (tai painolastivettä ei tyhjennetä)

16 Vapautukset painolastiveden hallinnasta Vapautukset soveltamisesta (A-4 sääntö): - alukselle voidaan myöntää vapautus olla käyttämättä tietyllä reitillä painolastiveden käsittelylaitteistoa, mikäli riski haitallisen eliön siirtymiseen on pieni - Myönnetään alukselle tietylle reitille kahden sataman tai paikan välillä - Itämeren maat ovat kehittäneet yhteistyössä Koillis-Atlantin OSPAR-maiden kanssa yhteisen riskiperusteisen työkalun vapautusten myöntämisen tueksi 16

17 HELCOM-OSPAR Satamanäytteenotto-ohjeistus Sataman tiedot Fysikaalinen data Näytteet Patogeenit (?) Kasvi- ja eläinplankton Pohjaeläimet Liikkuvat eläimet Fouling eliöt Kaikki parametrit loppukesällä, plankton myös keväällä

18 Miten muut lajit? 18

19 Vaeltajasimpukka Dreissena polymorpha Itämerelle 1800-l?, Suomeen 1990, Ponto- Kaspian alueelta Makean veden laji (<5 ) Valesinisimpukka Mytilopsis leucophaeata Itämerelle 1930?, Suomeen 2003, Meksikonlahdelta Murtoveden laji (2->20 ) Suomen etelärannikolla Tukkii vedenottoputkia (voimalat) yksilöä/m 2 (valekirjosimpukka) Kuva: U.S. Geological Survey Archive,Bugwood.org

20 Kiinni-istuvat valtaavat Itäisellä Suomenlahdella Vieraat simpukat Mytilopsis leucophaeata ja Dreissena polymorpha runsaita Itäisellä Suomenlahdella Merirokko (Amphibalanus improvisus) dominoi yhteisöjä (80%) mutta D. polymorpha on runsastunut ja lisääntyy tehokkaasti Se on dominoiva simpukkalaji tällä hetkellä Idässä ei ole alkuperäisiä simpukoita kovilla pohjilla

21 Mitä kansalainen voi Itämeren vieraslajeille tehdä? Jos/kun vieraskala- tai rapulaji tarttuu pyydykseen sitä ei pidä päästää takaisin mereen Älä siirrä vieraslajia uuteen paikkaan! Ilmoita havaintosi! Kuva: M Lehtiniemi

22 Kiitos mielenkiinnostanne! Kysymyksiä? 22