Meriliikenteen vaikutukset Itämereen

Transkriptio

1 Meriliikenteen vaikutukset Itämereen Dosentti (FT) Anita Mäkinen Strategia-toiminto Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Sisältö 1. Itämeri ja sen ongelmat 2. Merenkulku ja aluksen päästöt ilmaan ja veteen 3. Merenkulun ympäristöasioiden sääntelykehikko - IMO: MARPOL-, BWMC- yleissopimukset - EU - Helcom 4. Merenkulun KV-sopimusten nykytila IMO:ssa ja EU:ssa Anita Mäkinen 2

3 ItämeriÖstersjönLäänemeriBaltiskoje morje 90 miljoonaa asukasta 9 rantavaltiota 8 EU MS Venäjä Pinta-ala: km2 Tilavuus: km3 Valuma-alueen koko: 1,6 milj. km2 Veden viipymäaika: vuotta. Suolapitoisuus: n Suolapitoisuus merkittävin lajien esiintymistä säätelevä tekijä. Ei vuorovettä!

4 * Itämeren historiasta ja alhaisesta suolapitoisuudesta johtuen lajisto on alkuperältään joko makeanveden lajeja tai merilajeja. Esim. mereisten levälajien lukumäärä laskee yli 300 Tanskan salmissa (suolapitoisuus 23 ) tavatuista alle 90 Tukholman saaristossa (suolapitoisuus n. 5-6 ). * Lajimäärä on vähäinen ja ravintoverkko hyvin yksinkertainen, mikä tekee Itämerestä erityisen haavoittuvan sekä rehevöitymisen että haitallisten aineiden vaikutuksille ja tulokaslajien hyökkäykselle.

5 Rehevöityminen Itämeren ongelmista pahin! Photo by FIMR Photo by WWF/Mia Rönkä

6 Rehevöitymisen vaikutukset pinnan alla Kuvat: Anita Mäkinen

7 Tulokaslajiongelma J Bruun, FIMR Anita Mäkinen 7

8 Merenkulku ja sen ympäristövaikutukset Anita Mäkinen 8

9 Merenkulku jatkuvassa kasvussa Itämerellä Joka hetki >2000 alusta liikenteessä Itämerellä

10 Öljyterminaalien lukumäärä ja volyymit kasvussa

11 Öljykuljetusten kasvu Suomenlahdella Total Helsinki Sköldvik Inkoo Kotka Hamina Vistino Gorki Vysotsk Primorsk St Petersburg Batareinaya Ust-Luga Lomonosov Sillamäe Aseri Kunda Vene-Balti Miiduranna Tallinn

12 Myös alusten koko kasvaa

13 Laivaliikenteen päästöt Pakokaasut: SO x ja NO x päästöt CO 2, hiukkaset Otsonikerrosta tuhoavat: CFC, halonit, VOC Öljy Painolastivesi Haitalliset kemikaalit Jätevedet: harmaat ja mustat Kiinteät jätteet VA- melu Antifouling maalit

14 Merenkulun vaikutukset mereiseen biodiversiteettiin

15 Liikenteen päästöt vuonna Anita Mäkinen 15

16 Ilmansuojelu: So x -päästöt ja SECAalue Rikkipitoisuusmääräykset rikkipäästöjen kontrollialueilla (SECA), laskevat alkaen 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin sekä alkaen 0,1 prosenttiin. Itämeren Seca- alue (USAn ja Kanadan SECA- alue) Rikkipesureiden käyttö on edelleen sallittua, joten rikkipesurein varustetuissa aluksissa voidaan käyttää myös nykyään käytössä olevia polttoainelaatuja. Raskaiden polttoöljylaatujen käytöstä joudutaan IMO:n asiantuntijaselvityksen mukaan pääosin luopumaan. Pohjanmeri Englannin kanaali Itämeri

17 Alusten typenoksidipäästöt Alusperäinen typpikuormitus vastuussa jopa 50 % ilmalaskeumana tulevsta typestä kesäkuukausina. Ainoastaan 80%:n typenoksidien leikkaus laivojen ilma- päästöistä kumoaisi laivaliikenteen kasvun vuoteen 2030 mennessä Itämeren maat neuvotelleet Helcomin piirissä NECA- aluehakemuksen jättämisestä IMO:n. Asia esillä seuraavan kerran ensi viikolla Helcomin ministerikokouksessa Kööpenhaminassa. Total NOx emissions, 2008, ShipNODeff

18 Matkustaja-alusten mustat jätevedet MARPOL yleissopimus ei viime aikoihin asti ole kieltänyt käsittelemättömän käymäläjäteveden laskemista mereen kauempana kuin 12 MPK lähimmästä rannikosta Käsittelystandardit eivät ole aiemmin koskeneet ravinteita (typpeä ja fosforia). 18

19 Laivojen aiheuttama typpi-ja fosforikuormitus Laivojen typpipäästöt ovat 356 t/a ja fosforipäästöt 119 t/a. Jätevesi puretaan suoraan veteen ja ravinteet ovat liukoisessa muodossa ja siten suoraan levien käytettävissä. Alusten jätevesipäästöjä ei voida jättää sääntelyn ulkopuolelle johtuen Itämeren herkkyydestä. 19

20 MARPOL yleissopimuksen IVliitteen muutokset ja lisäykset Helcomin ministerikokouksessa 2007 hyväksytty Itämeren toimenpideohjelma (BSAP) sisälsi jo ajatuksen Itämeren yhteisestä aloitteesta, jonka perusteella matkustaja-alusten jätevesipäästöjen ravinnekuormitusta leikattaisiin Hakemus valmisteltiin Suomen johdolla (Trafi). Hakemus hyväksyttiin alustavasti IMO:ssa MEPC 61- kokouksessa lokakuussa MEPC 62 hyväksyi IV-liitteen muutokset heinäkuussa Uusien alusten jätevedet tulee puhdistaa ravinteiden osalta vuodesta 2016 lähtien ja olemassa olevien laivojen osalta vuodesta 2018 lähtien. Uudistetuilla määryksillä (päästökriteerit : Kokonaistyppi (20 mg/l tai vähintään 70% vähennys); Kokonaisfosfori: (1.0 mg/l tai vähintään 80% vähennys) saadaan kuriin 63 % laivojen ravinnepäästöistä. Jätevedet voi jättää satamaan tai puhdistaa aluksen päällä. 20

21 MARPOL yleissopimuksen IVliitteen muutokset ja lisäykset Itämeren erityisaluestatus tulee voimaan sen jälkeen kun Itämeren maat ovat notifioineet IMO:lle, että Itämeren alueen satamien jäteveden vastaanottokapasiteetti on riittävä. Meillä on vielä parannettavaa satamien jäteveden vastaanottokapasiteetissa. HELCOM platform on perustettu vauhdittamaan vaatimusten täyttymistä. Myös joidenkin satamakaupunkien jätevedenpuhdistuslaitosten kapasiteettia tulee parantaa

22 Painolastivesi miksi? 22

23 Mitä siitä seuraa? J Bruun, FIMR Anita Mäkinen 23

24 Vieraslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa sekä ympäristölle että taloudelle (IMO GloBallast arvio ~100 Mrd USD vuosittain) Itämerellä yli 100 tulokasta, esim. merirokko, petovesikirppu, Amerikan kampamaneetti... Suuri osa levinnyt painolastiveden mukana. Lisää tulee koko ajan. Lähes 10 miljardia tonnia painolastivettä kuljetetaan vuosittain maailmalla. Suuremmat ja nopeammat alukset. Uudet retit yhdistävät uusia alueita toisiinsa. Painolastiveden hallinta olisi erittäin tärkeä keino lajien leviämisen estämiseksi. S. Saesmaa, FIMR J Bruun, FIMR

25 Alusonnettomuudet Vuonna 2008: 136 onnettomuutta 20% kasvu vuoteen 2006 Pohjakosketukset ja yhteentörmäykset suurin onnettomuuden aiheuttaja Pohjakosketusten osuus Itämeren onnettomuuksista 44%, EU:n vesillä 29% Inhimillinen tekijä merkittävin onnettomuuksien aiheuttaja 5 onnettomuutta aiheutti öljypäästön No. of accidents Number of reported accidents in the Baltic Sea during the period Liikenteen Year No information No pollution Pollution turvallisuusvirasto Total number of accidents : 910

26 Öljyonnettomuudet 2001 Baltic Carrier öljytankkerin ja Tern rahtialuksen yhteentörmäys johti n t. öljyvuotoon Tanskan ja Saksan vesialueille Noin 50% of öljystä kerättiin talteen

27 Vuonna 2003 Fu Shan Hai -, kiinalainen rahtialus törmäsi puolalaisen Gdynia alukseen, minkä seurauksena 1200 t. öljyvuoto, josta noin 1100 tonnia kerättiin talteen vedestä 27

28 Merenkulun ympäristösääntely IMO, International Maritime Organization EU asetukset EU direktiivit UNCLOS, Meriyleisoikeussopimus MARPOL (liitteet I, II, III, IV, V & VI) -yleissopimus AFS -yleissopimus BWMC -yleissopimus Hong Kongin - yleissopimus HELCOM, 1992, Annex IV HELCOM Suositukset Arktinen neuvosto AMSA2009 Suositukset Kansallinen lainsäädäntö MYSL Anita Mäkinen 28

29 IMO Merenkulku tarvitsee kansainväliset, globaalit säännökset. Säännökset, jotka koskevat kaikkia kauppamerenkulun aluksia neuvotellaan Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), jossa 170 jäsenvaltiota. IMO:ssa päätökset tehdään sopimusosapuolten enemmistön kannan mukaan Anita Mäkinen 29

30 Oy Suomi AB IMO:ssa LVM ja Trafi edistävät Suomen kantoja komiteoiden ja alakomiteoiden kokouksissa Trafi koordinoi Suomen työtä IMOssa Komiteoissa ja alakomiteoissa, nimetyt vastuuhenkilöt Lisääntyvä panostus vaikuttavuusarviointeihin Informoi sidosryhmiä ja ministeriöitä Suomen kannan muodostaminen Liikennehallinto (LVM ja Trafi) toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa Trafin vetämässä Merenkulun ympäristöverkossa ja LVM johdolla Merenkulun neuvottelukunnassa ja sen merenkulkujaostossa. Suomen kannat taloudellisesti merkittävissä asioissa muodostetaan EUminva:ssa (esim. EU:n rikkidirektiivi ja Itämeren NECA- aluehakemus). source: IMO Anita Mäkinen

31 MARPOL- yleissopimus Solmittu ensimmäisen kerran 1973 ja päivitetty > MARPOL 73/78 I- liite: öljy II liite: säiliöaluskemikaalit 1973 III liite: pakatut vaaralliset aineet 1978 IV liite: käymäläjätevedet V liite: kiinteät jätteet VI liite: alusten ilmapäästöt > Anita Mäkinen 31

32 Itämeren herkkyys tunnustettu kansainvälisesti IMO:ssa Koko Itämeri on IMO:n MARPOL -yleissopimuksen I, V-ja VIliitteen mukaan erityisalue, missä alusten öljypäästöt ja päästöt ilmaan, sekä kiinteiden jätteiden päästöt ovat tiukemmin säädellyt kuin muilla maailman merialueilla. Itä meri on rikkioksidien päästöjen erityisalue (SECA-alue), missa on tiukemmat päästörajoitukset alusten päästökaasujen rikinoksideille. Käytännössä tämä merkitsee polttoaineen rikkipitoisuuden sääntelyä. Itämeri on IMO:ssa hyväksytty myös erityisalueeksi MARPOL-yleissopimuksenIV-liitteen, joka käsittelee käymäläjätevesiä, osalta. Se tulee voimaan sen jälkeen kun Itämeren maat ovat vahvistaneet IMO:lle, että Itämeren matkustaja-alussatamissa on riittävä käymäläjäteveden vastaanottokapasiteetti. Koko Itämeri, lukuun ottamatta Venäjän aluevesiä, on julistettu kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA).

33 Painolastivesiyleissopimus (BWMC) Painolastivesiyleissopimus hyväksyttiin Lontoossa HELCOM maiden ympäristöministerit päättivät osana Itämeren toimintasuunnitelmaan, että maat ratifioivat yleissopimuksen 2010, tai viimeistään 2013 mennessä Koskee kaikkia kansainvälisessä liikenteessä olevia aluksia jotka voivat kuljettaa painolastivettä. Koskee myös niiden maiden aluksia, jotka eivät ole ratifioineet sopimusta (ratifioineiden maiden aluevesillä). Maat saavat itse päättää koskeeko sopimus huvialuksia, joihin mahtuu alle 8 m 3 painolastivettä. Sopimus ei koske puolustusvoimien aluksia. Painolastiveden hallinta aina, ellei voida osoittaa että riskiä lajien leviämiselle ei ole (riskianalyysi).

34 Painolastivesiyleissopimus (BWMC 2004) Tulee voimaan 12 kk sen jälkeen kun 30 maata jotka edustavat 35% maailman kauppalaivaston tonnistosta on ratifioinut Tällä hetkellä ( ) 37 maata edustaen ~30,32 % on ratifioinut HE menossa Eduskuntaan vielä tämän syksyn aikana

35 Painolastiveden hallinta Vaihtoehdot: Ei painolastiveden tyhjennystä lainkaan (usein matkustaja-alukset) Painolastiveden jättö maihin Painolastiveden vaihto (D1 standardi) Painolastiveden käsittely (D2 standardi)

36 Kasvihuonekaasujen vähentäminen laivaliikenteessä Hot topic IMO:ssa IMO:lla mandaatti keskustella ja päättää laivaliikenteen GHGleikkauksista. A) Tekniset keinot: EEDI- indeksi hyväksytty osaksi MARPOLyleissopimuksen VI liitettä vuonna 2011 B) Taloudellisista keinoista keskustellaan parhaillaan IMO:ssa päästökauppa, bunkkeri-maksu kv. rahastoon (?) Seuraavan kerran asiasta neuvotellaan meriympäristökomitean kokouksessa (MEPC 66) maaliskuussa LNG powered RoRo freight ship (gas only) Anita Mäkinen 36

37 Merenkulun ympäristönsuojelusääntelyn tilanne IMO:ssa Hyväksyttyjä sääntömuutoksia MARPOL-yleissopimuksen IV liite (matkustajalaivojen käymäläjätevedet ) Uudistettu V liite (kiinteät jätteet), VI liitteen muutokset (rikinoksidipäästöt, hiukkaset ja typenoksidipäästöt sekä laivojen energiatehokkuusmääräykset (EEDI ja SEEMP)). Tulevaisuudessa voimaan tulevia sääntömuutoksia Painolastivesiyleissopimus (2004) Hong Kongin sopimus (2009) alusten kierrätyksestä (EU:n asetusluonnos alusten kierrätyksestä (Hongkong-asetus) työn alla). Käsittelyssä olevia asioita Polaarikoodi (turvallisuus ja ympäristöosiot) (2014) Laivojen aiheuttaman vedenalaisen melun vähentäminen, musta hiili -päästöjen vähentäminen Polaarialueilla, taloudelliset ohjauskeinot laivojen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi Anita Mäkinen 37

38 EU Komissio laatii ehdotuksia merenkulun ympäristösääntelystä Neuvoston ja Parlamentin hyväksyttäväksi. EU -lainsäädäntö sisältää myös IMO:ssa sovittuja säännöksiä - näiltä osin toimivalta EU:lla (esim. MARPOL-yleissopimuksen Ilmansuojeluliitteen polttoaineen rikkipitoisuussääntely ja rikkidirektiivi). Suomi toimii IMO:ssa koordinoituna (EU- kompetenssi) ja yhteistyössä muiden EU -jäsenmaiden kanssa. EU:n puheenjohtajamaan johdolla pidetään koordinaatiokokoukset ennen IMO kokouksia ja niiden aikana. EU:lla voi olla omaa/ tiukempaa sääntelyä kuin globaalisti Anita Mäkinen 38

39 Merenkulun ympäristönsuojelusääntelyn näkymiä EU:ssa Hyväksyttyjä sääntömuutoksia tai toimia Uudelleen laadittu öljysäiliöalusten kaksoisrunkoasetus (530/2012) Uudistettu rikkidirektiivi ja sen sisältämät polttoaineiden rikkipitoisuusmääräykset; SECA- alueilla kuten Itämeri: 0,1 % alkaen Alusten GHG- kaasujen monitoroinnin aloittaminen polttoaineen kulutuksen perusteella EU:n alueella. MRV-asetusehdotus Tulevaisuudessa voimaan tulevia sääntömuutoksia EU:n aluskierrätysasetus, jonka mukaisesti EU haluaa toimeenpanna EU:n alueella ennakoivasti IMO:ssa vuonna 2009 hyväksyttyä Hong Kongin sopimusta Anita Mäkinen 39

40 Helsinki Commission - HELCOM Itämeren suojelusopimus, alueen merkittävin suojelusopimus ja yhteistyöelin vuodesta 1974; uudistettu 1992 Sihteeristö Helcom sijaitsee Helsingissä Keskeisin tehtävä on suojella Itämerta kuormitukselta (rehevöityminen ja saastuminen) 10 osapuolta (9 Itämeren valtiota ja Euroopan Unioni) Annetaan suosituksia

41 Itämeren toimenpideohjelma (Baltic Sea Action Plan,BSAP) Itämeren toimintaohjelma hyväksyttiin Karakowan ministerikokouksessa 2007 Seuraava tarkistus ensi viikolla Kööpenhaminassa Ekosysteemilähestymistapaa noudattava alueellinen ohjelma, joka tähtää Itämeren ekologisen tilan tervehdyttämiseen 2021 Malliesimerkki muille alueellisille merensuojelu- ohjelmille

42 Kiitos! Anita Mäkinen 42