Vanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä?
|
|
- Pauli Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhemman työttömyys ja : Mitä kunta voi tehdä? MITEN VANHEMMAN TYÖTTÖMYYS VAIKUTTAA PERHEESEEN? keskustelufoorumi Valtuustosali, Salo, Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto
2 Virikkeeksi 1. Mitä erityisesti pohdin nykyisin? Mitä tarkoittavat julkisen vallan näkökulmasta: Asiakkuus Asiakaslähtöisyys, asiakasymmärrrys Arvon tuottaminen yhdessä Väestö/yhteisölähtöisyys erityisesti ja suhteessa ongelmalähtöisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen Informastionalismi (ks. Uuden teknologian hyödyntäminen julkisissa palveluissa
3 Virikkeeksi 2. Miksi oppivelvollisuusikää on jatkettava? Ikärajat säädetty aivan erilaisessa maailmassa! Aikuistuvien ympäristö yhä kompleksisempi Tutkimustieto lapsen kehityksestä aikuiseksi Neljä perustelua 1. Suuret erot aikuistumisessa hitaasti kypsyvät/muuten erilaiset vaarassa 2. Tuki ja palvelut sirpaloituvat oppivelvollisuuden päättyessä 3. Oikeudenmukaisuus tuen ja palvelujen järjestämisessä 4. Osaoptimointi vs. julkisen vallan vastuu
4 Vanhemman työttömyys vs. Paljon tutkimustietoa Vanhemman työttömyys kiistatta parisuhteen, perheen ja lasten hyvinvoinnin RISKITEKIJÄ, mutta ei välttämättä aiheuta pahoinvointia Vaikutus riippuu perheen historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä
5 Keskimääräinen vastaus ei riitä: Tunnettava perheen oma polku Jokainen perhe kulkee omaa polkuaan Työttömyys tulee kaiken aikaisemman lisäksi Millainen työttömyys, millainen perhe? Toinen/molemmat vanhemmat Ensimmäinen, toistuva, kesto Toimeentulon tulevaisuuden näkymät Ympäristö Vanhempien hyvinvoinnin ja parisuhteen historia Lasten hyvinvointi, kehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppanuus
6 Vanhemman työttömyys voi avata mahdollisuuksien ikkunan uuteen ja vahvistaa perheen ja lasten hyvinvointi tai laukaista aikaisemmin vaikuttaneet perheen/lasten hyvinvoinnin uhat murtaa perheen/lasten aikaisemmin vahvankin hyvinvoinnin perustan Ytimessä vanhempien/perheen pärjäämiskyky ja sen tukeminen
7 Vanhempien/ perheen pärjäämiskyky vrt. Ilmarisen työkyvyn talomalli
8 Lapsiperheen pärjäämiskyky kehittyy ajan myötä Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Perheen elinolot - asuinalue - perherakenne - toimeentulo Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsiperheen hyvinvointiarviointi Vanhemmuus - mielikuvat vauvasta - kasvatusosaaminen -vuorovaikutus Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit
9 Mitä tekisin, jos vastaisin kunnan toiminnasta? 1. Keskittyisin ensin pohtimaan asiakkuutta: Mitä tarkoittaa asiakkuus kuntaan?
10 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Kaikki kunnan asukkaat ovat asiakkaita! Elinkeinopolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu/ kaavoitus, vesi/viemäru/liikenne, talouden hallinta yms. Kuntapalveluissa kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen
11 Mitä asiakkuudesta opetetaan hankkenilla? K Ojasalo: Palveluyrityksen tuottavuuden tehostaminen resurssien minimoimisesta asiakas-ajatteluun. ks. Grönroos ja Järvinen (toim.) Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteessä. Kauppakaari Oyj. Helsinki 2001, sivut Löytänä ja Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014.
12 Tavaratuotannon tuottavuuden oletukset eivät toimi palveluyrityksissä, koska 1. tuotokset paljolti aineettomia, usein vaikea määritellä ja laskea kappaleina 2. palvelut ovat usein heterogeenisiä, räätälöityjä, laatu vaihtelee 3. tuotanto ja kulutus samanaikaista 4. asiakkaiden osallistuminen ja mukanaan tuomat panokset ratkaisevat 5. ei voida varastoida
13 Vastoin perinteisten tuottavuuskäsitteen periaatetta palveluyrityksissä resurssien minimoiminen ja tuotosten maksimoiminen eivät sellaisenaan saa olla tuottavuuden kasvattamiskeinoja. Perinteisistä sisäisistä kustannussäästöistä siirryttävä strategioihin, jotka ensisijaisesti tähtäävät asiakkaiden saaman arvon kasvattamiseen ja ulkoisen hyödyn tuottamiseen
14 Tavaratuotannossa voidaan kasvattaa tuottavuutta ilman että asiakkaat sitä huomaavat Palveluyritys harvoin pystyy parantamaan tuottavuutta ilman, että sillä on jonkinlaisia vaikutuksia lopputuotteeseen palveluliiketoiminnassa tuottavuuden (ymmärrettynä perinteisellä tavalla) kasvattaminen aiheuttaa yleensä asiakastyytyväisyyden laskun Asiakkaiden laatuarvioiden tulisi palveluyrityksissä olla keskeisellä sijalla
15 Tuottavuutta voidaan parantaa: 1. Asiakkaille aktiivinen rooli, opetetaan tuomaan oikealla tavalla omia panoksiaan. 2. Tunnetaan asiakkaiden odotukset ja palveluista saadut kokemukset 3. Tasataan kysynnän ja tarjonnan suhdetta 4. Sisäinen markkinointi keskeistä henkilöstön asenteet, tiedot, taidot, sitouttaminen henkilökunnan vaihtuvuuden vähentäminen asiakkaiden vaihtuvuuden vähentäminen ja asiakassuhteiden pidentäminen asiakkaiden opettaminen osallistumaan tuotantoon
16 Löytänä ja Korkiakoski 2014, Yrityksen asiakaskeskeisyyden neljä tasoa: 1. Keskittynyt: Asiakas tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta asiakkailta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Asiakkaisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä asiakas tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä
17 Asiakaslähtöinen toiminta on parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys on päässyt tasolle, jossa se ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa ennen kuin asiakas osaa sitä edes pyytää, uuden innovointi on kytketty tiukasti asiakkaan tarpeisiin
18 Strategian muuttuminen asiakaslähtöiseksi on matka! Ylimmän johdon sitoutumisen tasoja: 1. Kiinnostunut: Asiakaskokemus kiinnostava mahdollisuus 2. Tuloshakuinen: Valmis investoimaan asiakaskokemukseen 3. Vakuuttunut: Sijoittaa merkittävästi asiakaskokemukseen 4. Sitoutunut: Asiakaskokemus olennaiseksi osaksi strategiaa 5. Ylläpitäjä: Johto kokee itsensä asiakaslähtöisen strategian ja yrityskulttuurin ylläpitäjäksi ja edistäjäksi
19 Asiakokemuksen johtaminen kompastuu siiloutumiseen: Operatiivinen : Asiakas joutuu selittämään saman asian moneen kertaan Kanavakohtainen: Uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia, vanhat pysyvät, vaihtoehdot lisääntyvät Hierarkinen: Päätöksenteko jakautuu useille tasoille, vastuu hajautuu Raskaat organisaatiot ja monimutkaiset prosessit tappavat mahdollisuuden uuden luomiseen
20 Miten asiakaskokemusta johdetaan? Vastuutetaan johdon ylimpään tasoon Asiakaskokemusjohtaja johtokuntaan Onko yritys kypsä? Strateginen mandaatti: Aito osa strategiaa, konkreettiset mittari osana muita liiketoiminnan mittareita Yrityskulttuuri: Asiakaskokemuksen kehitysprojektit jo tuottaneet liiketoimintahyötyjä, otetaan huomioon rekrytoinnissa, palkitsemisessa Toimeksianto: Tasavertainen ylimmän johdon jäsen, oikeus osallistua asiakaskokemuksen johtamiseen kaikilla tasoilla, oma budjetti ja mahdollisuus vaikuttaa muiden osa-alueiden budjetointiin Asiakaskokemusohjelma
21 Asiakkaan aikakaudella monikanava-ajattelu tulee tiensä päähän. Asiakkaat eivät halua rajoittua yritysten tarjoamiin palvelukanaviin vaan he haluavat asioida omilla ehdoillaan.
22 Ydinkäsitteistä Asiakaslähtöisyys Asiakasymmärrys Arvon yhteisluonti Palvelusysteemi Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014
23 Mitä tekisin, jos vastaisin kunnan toiminnasta? 2 Perheen laaja hyvinvointiarviointi mahdollisimman pian työttömyyden alkaessa Ensin sähköinen hyvinvointiarviointi Neuvolan, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, opiskeluhuollon, lastensuojelun yms. rekisterit -> riskiarviointi Tarvittaessa perheen tapaamiseen perustuva laaja hyvinvointiarviointi
24 2. Toiminnan perustaksi asiakaslähtöisyys ja asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen leimaamaton tuki ja palvelut räätälöidään perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen erityisten tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle
25 3. Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa
26 4. Tehostaisin yleistä tukea Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille (esim Voimaperheet 2. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAM) 3. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 4. Nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAM
27 Uudistaisin vähitellen organisaatiota
28 Tänään Suunnitelmallista tietoa vain taloudesta, ja sekin jakautuu lukuisiin osiin. Lukuisia erillisiä asiakastietojärjestelmiä Neuvolat Perussairaan hoito Varhaiskasvatus Asuminen, perhe, lapsi ja nuori Lastensuojelu Kaavoitus Amkot Perusopetus ja sen oppilashuolto Lukio Ei vertailukelpoisia tietoja toiminnasta eikä hyvinvoinnista. Ei kokonaiskuvaa kunnan johtamisen eikä myöskään perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista.
29 Tavoite 2025 (Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 tavoitehjelma, 2012) Kaikilla tasoilla vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa hyvinvoinnista, toiminnasta ja taloudesta Tiedot tuottavat kokonaiskuvan kunnan johtamisen ja myös perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. Keskenään yhteensovitetut asiakastietojärjestelmät. Mahdollistaa kustannusvaikuttavuuden arvioinnin
30 Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen monien kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)
31 ongelmiin Jotakin muuttui luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka jopa miljardi uutta euroa häiriöpalveluihin Mikä muuttui - miksi menestystarinaan tuli säröjä?
32 Ismo Alanko Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä Minulle lehmät olivat kotieläimiä, lasten lapsilleni sirkuseläimiä Mailma, Suomi ja ihmisten arki ovat muuttuneet nopeasti ovatko kuntapalvelut pysyneet mukana? Eivät ole!!!
33 Kunnat vastaavat lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluista: Investointeja hyvinvointiin ja osaamiseen Tuottavuuden ratkaisee tosiasiatietojen ja heikkojen (herkkien) signaalien hyödyntäminen 1. kohtaamisessa ja Tunnistetaanko muutokset perheen, lapsen ja nuoren kehityksessä? Järjestyvätkö tuki/palvelut tarpeen mukaan? Vahvistuvatko hyvinvointi ja osaaminen? 2. johtamisessa Onko kokonaissuunnitelmaa, toteutuuko se käytännössä? Ovatko kunnan voimavarat tehokkaassa käytössä? Saadaanko aikaan odotettuja tuloksia?
34 Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen (ehkäiseminen/ prevention ) ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (edistäminen/ promotion ) (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja)
35 Tarvitaan kokonaisnäkemys: Kunnan lapsipolitiikka tarkoittaa kaikkea uusien sukupolvien tuottamiseen suunnattua tukea ja toimintaa: raskauden alusta 29 v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon myös lapsiperheiden vanhempien tuet ja palvelut Julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset
36 Mitä kokonaisnäkemys ( kokonaisarkitehtuuri ) tarkoittaa käytännössä? Budjetoinnissa kunnan talous hajoaa hallintokuntiin, organisaatioyksiköihin ja momentteihin näkyy usein vain kolmen vuoden jaksolla Yksittäisten muutosten kokonaisvaikutukset/ vaikutukset ihmisten ovat jatkuvan kiistelyn kohteena Tarvitsemme väestölähtöistä budjetointia ainakin kahden vaalikauden jaksoille
37 YK:n LOS suosittanut 1990-> lapsibudjetointia Julkisen vallan toiminta- ja taloussuunnitelmissa tarkastellaan kokonaisuutena lapsiin kohdistuvia voimavaroja, ja niiden suhdetta tarpeisiin tehokkuutta/kustannusvaikuttavuutta: Käytetäänkö valtion/kunnan voimavaroja kokonaisuutena kustannusvaikuttavasti uusien sukupolvien tuottamisessa?
38 Mitä lasten/nuorten tuet/palvelut maksavat? Emme tiedä Suomessa ei sovelleta lapsibudjetointia Voimavarat jakautuvat kymmenille momenteille Läheskään kaikissa ei erikseen lapsiin/nuoriin kohdistuvia voimavaroja Ainoa usean vuoden kokonaisarvio Oulussa Kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys
39 Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 %
40 Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias 0 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias > Kasvua /alle 18 vuotias % Uusi Oulu
41 Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos vuoden 2012 euroina Muutos /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki % Tehostettu/erityinen tuki %
42 Päätelmiä Lapsipolitiikan osuus kunnan käyttömenoista on huomattavasti suurempi kuin yleisesti ajatellaan. Lapsipolitiikan voimavarat lisääntyivät huomattavasti Hallinnonalojen väliset siirrot pieniä, varhaiskasvatuksesta -> soteen Kustannusvaikuttavuus ratkaistaan (yli 70 %) varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Soten sisällä voimavarojen kasvu painottui häiriösuuntautuneisiin palveluihin
43 Oulussa valmis ohjeistus ja excellsovellutus lapsibudjetointiin Kunnasta tiedot alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista kustannustaulukkoon Puuttuvat tiedot estimoidaan Sovellutus tuottaa tunnusluvut, kuviot ja taulukot Mielellään kahden valtuustokauden ajalta Saadaan strateginen suunta ja sen mahdolliset muutokset näkyviin Voi soveltaa myös talousarviovalmisteluun Ehdotukset taulukkoon, nähdään heti, miten suhtautuvat aikaisempiin trendeihin
44 Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin (tulonsiirrot, vanhempien tuet ja palvelut yms. puuttuvat) 2012 noin 12 miljardia euroa??? Kasvua (2012 rahassa) 2-3 miljardia??? Suomen lapsipolitiikan budjetti 2014? Mukana tulonsiirrot, yms. Noin 20 miljardin euron suuruusluokkaa??? Vain valistuneita arvauksia, kun tarkempia tietoja ei ole saatavissa
45 Millaisia palveluja lapsiperheet, lapset ja nuoret haluavat? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen voidaan kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä (Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974) Kotiin menevää leimaamatonta tukea pitäisi antaa ensisijaisesti jo ennen ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. (Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014) Leimaamattomia
46 Poimintoja lähihistoriasta
47 Kv. lasten vuoden 1979 komitea. Helsinki 1980 kehittämisestä on valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia. Ongelmana ei hyvien ehdotusten puute. Ei yksimielisyyttä painopistealueiden valinnasta eikä eikä asian tärkeydestä Lapsi- ja perhepolitiikka on ollut lyhytjänteistä ja sattumanvaraista.
48 Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985) Palvelujen lisääntyminen merkitsi myös eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin. Kielteiset seuraukset ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lyhyessä ajassa luonteeltaan muuttuneet.
49 Palveluiden lähtökohtana pidetään yhä yleisemmin eri hallintokuntien yhteistyön koordinoimista ja syventämistä. Voimavarojen käytön arviointi johtaa uusiin vaihtoehtoihin ja työtapojen uudistamiseen. Yhteistyötä tarvitaan ehdottomasti myös eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa, jotta uudistumista tapahtuu käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. (STM 1985)
50 Losten oikeuksien sopimus Suomen 1. maaraportti (UM 1994) esitykset eivät ole onnistunut murtamaan lapsiin kohdistuvaa rakenteellista välinpitämättömyyttä, jota aiheuttaa eri hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus. Hallintokuntien eriytyneisyydestä seuraa: on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan lapsipolitiikkaa ja lasten palveluja koko yhteiskunnan tasolla
51 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 2/1995 vp., sivu 23 Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa sosiaaliset turvaverkot ovat perustuneet sektorikohtaiseen työhön, neuvola, päivähoito, koulu ja nuorisotoimi tärkeimmät palvelut eri ammattikunnat, erillislait vaikea haaste on luoda palveluista järjestelmä, joka joka toimii yli hallinnon rajojen, tukee lasten myönteistä kehitystä, ja estää vaikeuksissa olevien perheiden lapsia syrjäytymästä tukien heitä suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti
52 Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma 2000 Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta Valmistelu käynnistyi 1998, hyväksyttiin 2000 Visio 2015 lapsuuden uudenlainen arvostus Suositus kunnan lapsipoliittisen ohjelman laatimiseksi tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointipoliittista päätöksentekoa, toiminnan johtamista ja kehittämistä sekä käytännön työtä lasten, nuorten ja perheiden parissa. Tavoitteena on saada laaja yhteinen sitoutuminen lapsipoliittisten päämäärien edistämiseen
53 Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma 2000 Visio 2015, pari poimintaa Lähipalveluina hyvin toimivat peruspalvelut tukevat lapsen ja perheiden arkea ja ennaltaehkäisevät vaikeuksia ja niiden kasautumista. Lapsilla ja perheillä on mahdollisuus käyttää joustavasti erityisosaamista vaativia korkeatasoisia ja laadukkaita tukitoimia ja erityispalveluja.
54 Lukuisia valtakunnallisia ohjelmia, suosituksia Kymmeniä työryhmiä ja selvityksiä Satoja kuntien hyvinvointisuunnitelmia Tuhansia projekteja ja hankkeita Missä olemme tänään?
55 Trendit jatkuvat ennallaan, vaikea löytää myönteisiä tietoja Esimerkkinä lastensuojelu Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma
56 Missä olemme tänään? Rakenteellinen välinpitämättömyys jatkunut T&K suuntautunut hienosääntöön keskeisten rakenteiden ja valtasuhteiden pysyessä ennallaan Ylärakenteen muutos ei ole uudistanut palvelujen tuotantoa esimerkkinä Tampereen lapsi- ja nuorisopalvelut
57 Yli miljardi uutta euroa yhteensä lastensuojelun sijaishuoltoon, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, erityisopetukseen, koulunkäyntiavustajiin, yms. häiriö/ongelmasuuntautuneisiin hankkeisiin, projekteihin ja palveluihin
58 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempikestoisen tuen tarve Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Valvotut tapaamiset (1/2) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3) Sos.päivystys (1/3) sos.työ (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3) kuntoutus ja hoito (2/3) ERHO Salo/ Vanhempien työttömyys sijoituspalvelut ja (2/3) Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Huostaanotto- ja sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
59 Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista.
60 Mikä mättää? Kuntapalvelut etääntyneet ihmisten arjesta sirpaloituneet keskittyneet häiröihin/ongelmiin omaksuneet poislähettämisen kulttuurin unohtaneet yhteisöt ja niiden tuntemisen
61 Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen
62 Mistä oikeastaan on kysymys? Häiriösuuntautunutta heimojohtamista säätyrakenteessa! Häiriö/ongelmasuuntautuneisuus reagoidaan vasta häiriöihin, palvelut ansaitaan ongelmilla + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä + säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia
63 Yhteenvetoa Suomen julkisen vallan rakenteet ja toimintaajatukset ovat luutuneet 1900-luvulle. Vastaavat yhä huonommin tulevaisuuden haasteisiin Tarvitaan laajaa hallinnon, johtamisen ja toiminnan kulttuurin ja rakenteiden - systeemistä muutosta/uudistumista Onnistuminen edellyttää systeemisen muutoksen teoriaan perehtymistä ja siitä lähtevää pitkäkestoista muutosohjelmaa
64 Kolme keskeistä teemaa Mitä hankkenilla opetetaan palveluyritysten johtamisesta? Asiakkuuden tulkinta Kompleksisuusajattelu Laadun hallinta
65 Mitä opetetaan hankkenilla? Grönroos ja Järvinen (toim.) Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteessä. Kauppakaari Oyj. Helsinki 2001!!! K Ojasalo: Palveluyrityksen tuottavuuden tehostaminen resurssien minimoimisesta asiakas-ajatteluun sivut 56-63
66 Tavaratuotannon tuottavuuden oletukset eivät toimi palveluyrityksissä, koska 1. tuotokset paljolti aineettomia, usein vaikea määritellä ja laskea kappaleina 2. palvelut ovat usein heterogeenisiä, räätälöityjä, laatu vaihtelee 3. tuotanto ja kulutus samanaikaista 4. asiakkaiden osallistuminen ja mukanaan tuomat panokset ratkaisevat 5. ei voida varastoida
67 Vastoin perinteisten tuottavuuskäsitteen periaatetta palveluyrityksissä resurssien minimoiminen ja tuotosten maksimoiminen eivät sellaisenaan saa olla tuottavuuden kasvattamiskeinoja. Perinteisistä sisäisistä kustannussäästöistä siirryttävä strategioihin, jotka ensisijaisesti tähtäävät asiakkaiden saaman arvon kasvattamiseen ja ulkoisen hyödyn tuottamiseen
68 Tavaratuotannossa voidaan kasvattaa tuottavuutta ilman että asiakkaat sitä huomaavat Palveluyritys harvoin pystyy parantamaan tuottavuutta ilman, että sillä on jonkinlaisia vaikutuksia lopputuotteeseen Tavaratuotannossa asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden kasvattaminen korreloivat yleensä positiivisesti kun taas palveluliiketoiminnassa tuottavuuden (ymmärrettynä perinteisellä tavalla) kasvattaminen aiheuttaa yleensä asiakastyytyväisyyden laskun Asiakkaiden laatuarvioiden tulisi palveluyrityksissä olla keskeisellä sijalla
69 Tuottavuutta voidaan parantaa: 1. Asiakkaille aktiivinen rooli, opetetaan tuomaan oikealla tavalla omia panoksiaan. 2. Tunnetaan asiakkaiden odotukset ja palveluista saadut kokemukset 3. Tasataan kysynnän ja tarjonnan suhdetta 4. Sisäinen markkinointi keskeistä henkilöstön asenteet, tiedot, taidot, sitouttaminen henkilökunnan vaihtuvuuden vähentäminen asiakkaiden vaihtuvuuden vähentäminen ja asiakassuhteiden pidentäminen asiakkaiden opettaminen osallistumaan tuotantoon
70 Toinen oppikirjaesimerkki Löytänä ja Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014, Yrityksen asiakaskeskeisyyden neljä tasoa: 1. Keskittynyt: Asiakas tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta asiakkailta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Asiakkaisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä asiakas tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä
71 Asiakaslähtöinen toiminta on parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys on päässyt tasolle, jossa se ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa ennen kuin asiakas osaa sitä edes pyytää, uuden innovointi on kytketty tiukasti asiakkaan tarpeisiin
72 Strategian muuttuminen asiakaslähtöiseksi on matka! Ylimmän johdon sitoutumisen tasoja: 1. Kiinnostunut: Asiakaskokemus kiinnostava mahdollisuus 2. Tuloshakuinen: Valmis investoimaan asiakaskokemukseen 3. Vakuuttunut: Sijoittaa merkittävästi asiakaskokemukseen 4. Sitoutunut: Asiakaskokemus olennaiseksi osaksi strategiaa 5. Ylläpitäjä: Johto kokee itsensä asiakaslähtöisen strategian ja yrityskulttuurin ylläpitäjäksi ja edistäjäksi
73 Asiakokemuksen johtaminen kompastuu siiloutumiseen: Operatiivinen : Asiakas joutuu selittämään saman asian moneen kertaan Kanavakohtainen: Uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia, vanhat pysyvät, vaihtoehdot lisääntyvät Hierarkinen: Päätöksenteko jakautuu useille tasoille, vastuu hajautuu Raskaat organisaatiot ja monimutkaiset prosessit tappavat mahdollisuuden uuden luomiseen
74 Miten asiakaskokemusta johdetaan? Vastuutetaan johdon ylimpään tasoon Asiakaskokemusjohtaja johtokuntaan Onko yritys kypsä? Strateginen mandaatti: Aito osa strategiaa, konkreettiset mittari osana muita liiketoiminnan mittareita Yrityskulttuuri: Asiakaskokemuksen kehitysprojektit jo tuottaneet liiketoimintahyötyjä, otetaan huomioon rekrytoinnissa, palkitsemisessa Toimeksianto: Tasavertainen ylimmän johdon jäsen, oikeus osallistua asiakaskokemuksen johtamiseen kaikilla tasoilla, oma budjetti ja mahdollisuus vaikuttaa muiden osa-alueiden budjetointiin Asiakaskokemusohjelma
75 Asiakkaan aikakaudella monikanava-ajattelu tulee tiensä päähän. Asiakkaat eivät halua rajoittua yritysten tarjoamiin palvelukanaviin vaan he haluavat asioida omilla ehdoillaan.
76 Ydinkäsitteistä Asiakaslähtöisyys Asiakasymmärrys Arvon yhteisluonti Palvelusysteemi Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014
77 Asiakasläheisyys ja ymmärrys palveluinnovaatiossa (Raisamiina Rimpelä 2014)
78 Kompleksisuusajattelusta Suosittelen: Vartiainen, Ollila, Raisio ja Lindell: Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista. Gaudeamus 2013
79 Cynefin on Dave Snowdenin (IBM:n Cynefin Center of Organizational Complexity) 1999 kehittämä ekologinen viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen. Cynefin kuvaa ihmisen, omien kokemusten ja ympäristön vuorovaikutuksia ja auttaa selittämään, miksi erilaisissa ympäristöissä tarvitaan erilaista johtamista.
80 Cynefin jakaa ympäristöt viiteen pääluokkaan: Epäjärjestys: Olemme suurimman osan ajasta. Emme tunne syyn ja seurauksen välistä suhdetta emmekä siksi ympäristöä jossa olemme. Teemme päätöksen omassa mukavuustilassamme, vaikka todellinen ympäristömme vaatisi toisenlaista ajattelua ja lähestymistapaa Yksinkertainen: syyn ja seurauksen väliset suhteet ovat kaikille itsestään selvät. Havaitse luokittele vastaa. Parhaita käytäntöjä. Byrokraattisessa ympäristössä viettäneet kokevat tilanteet yksinkertaisiksi. Vaikea: Syyn ja seurauksen välisten suhteiden ymmärtäminen vaatii analysointia. Havaitse analysoi vastaa. Erilaisia hyviä käytäntöjä. Yhden parhaan käytännön tuputtaminen aiheuttaa helposti alaistensa turhautumista. Monimutkainen: Syyn ja seurauksen suhteet havaita usein vasta jälkeenpäin. Tutki havaitse vastaa. Tunnistetaan uusia käytäntöjä. Ongelmat ratkaistaan yhteistyöllä. Kaoottinen: Ei syyn ja seurauksen välisiä selkeitä vuorovaikutuksia. Toimi havaitse vastaa. Ainutlaatuisia käytäntöjä. Täällä haluamme vain käydä saadaksemme ideoita.
81
82
83 Miten uudistaisin lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluja? Tarvitsemme yhteisen ja uskottavan tarinan tulevaisuudesta Esitän oman ehdotukseni: Hienosäätö ei riitä. Tarvitaan laajaa systeemistä muutosta, jonka ydintä on sukupolvien uusiutumisen tukeminen mahdollisimman kustannusvaikuttavasti
84 Esimerkki käynnissä olevasta systeemisestä muutoksesta Informationalismi (Himanen 2012)
85 Informationalismi hyvinvointipalveluissa 1. Vuorovaikutus muuttuu Henkilökohtainen + sähköinen vuorovaikutus Vastaanotto ja hoito myös etänä Sähköiset konsultaatiot 2. Internet avusteinen koulutus/tuki/ hoito Poimintoja lv. tutkimuksen avainsanoista: it-based services, telemedicine, telerehabilitation, internetbased monitoring and pagtient education, internet-based therapy, technology-assisted psychotherapy, technology-based patient education 3. Yksi ja yhteinen asiakastietojärjestelmä
86 Cognitive behavior therapy via the Internet (ICBT) Hedman et al. /Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research 2012;12/6: Comparison to conventional CBT showed that ICBT produces equivalent effects. Cost effectiveness data were relatively scarce but suggested that ICBT has more than 50% probability of being cost effective compared with no treatment or to conventional CBT The large effects and the limited therapist time required suggest that the treatment is highly cost effective for well-established indications.
87 Esimerkki: Voimaperheet Lasten käytöshäiriöiden hoito-ohjelma Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Nelivuotiaan lapsen käytöshäiriö = häiriö vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa Vanhemmille kasvatusneuvontaa internetopetusohjelmalla ja puhelinvalmennuksella Kehitetty Kanadassa: Strongest Families Institute 2013 Manning Innovation Awards: Principal Award Vaikuttavuustutkimus Turussa, Kanadan valtion rahoitus 95% 500 perhettä, randomisoitu koe ja kontrolliryhmään
88 Alustavat tulokset rohkaisevia. Valmis malli uuden teknologian soveltamiseen lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemisessa Seuraavat haasteet Tuotteistaminen, käyttöönoton tuki Laajentaminen varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen lapsiperheiden, lasten ja nuorten muihin ongelmiin Henkilöstön työnohjaus/täydennyskoulutus Mutta. Suomesta ei ole löytynyt rahoitusta
89 IT-avusteinen koulutus, tuki ja hoito Tänään uskomme peliteknologiaan pahoinvointitaloutta??? Tarvitsemme laaja investointiohjelma internet- avusteisiin hyvinvointi- ja koulutuspalveluihin yleensä ja erityisesti lapsiperheille ja lapsille Nopeasti kasvava trendi maailmalla Suomessa vahvaa hyvinvointi- ja mediaosaamista Vähentää erityisen tuen palvelujen kuormitusta Kustannusvaikuttavaa!!!
90 Toinen esimerkki: Kuntapalvelujen organisointi ja johtaminen Lapsiperheet, lapset ja nuoret
91 Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille (esim Voimaperheet 2. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAM) 3. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 4. Nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAM
92 Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?
93 Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä
94 Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoiteohjelma voimavarat mukaan uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Ensin tarvitaan investointia Hallinnon muutos ei riitä: Toimintakulttuurin uudistuminen ratkaisee tarvitaan aikaa Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen
95 Mitä voidaan tänään tehdä? Esimerkkinä Imatra ( asukasta) Haastava ympäristö Korkea työttömyys Rajan läheisyys Häiriöpalvelujen kustannusten nopea kasvu 2000 alle 3 milj noin 8 milj. Pitkän valmistelun jälkeen 2008 päätettiin investoida hyvinvointineuvolaan leimaamatonta perhetyötä 6 perhetyöntekijää neuvoloihin alkaen kotikäyntejä, vertaisryhmiä, yms. ei vastaanttohuoneita
96
97 Häiriöpalvelumenot v ja muutos-% ed. vuoteen Ta2013 Ennalta ehkäisevä Salo/ toiminta Vanhempien Korjaava työttömyys toiminta (häiriöpalvelumenot) ja Yhteensä
Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro
Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Helsinki 25.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Professori Ilta-Sanomissa
LisätiedotMitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto
Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja
LisätiedotLANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)
(oma tuotanto ja osto) Varhaiskasvatus, esiopetus - Perusopetus, apip - Neuvola- ja Psykososiaalisen tuen Alle 3-v. Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho Isyyden selvittäminen esiopetus
LisätiedotHyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto
Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Kohti hyvinvointitaloutta Marina Congress Center, Helsinki 6.11.2013
LisätiedotHyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa
Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahti 26. 27.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi.
LisätiedotMillaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla?
Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto Tulevaisuusseminaari Siilinjärvi 11.11.2013
LisätiedotVauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä
Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Lastensuojelun kesäpäivät 11.6.2013 Pori Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Virikkeeksi ensin
LisätiedotKohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja
Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Lasten ja nuorten palvelut uudistuvassa kunnassa FEG-seminaari, Helsinki, 28.5.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Esitykseni
LisätiedotMiksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin?
Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto SYRJÄYTYMISESTÄ OSALLISUUTEEN - Miten edistämme lasten ja
LisätiedotSosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta. Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö
Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö 1 Näkökulmia - millainen sosiaalityön toimintaympäristö on - palvelurakenneratkaisut
LisätiedotLasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen
Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,
LisätiedotNuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta?
Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen
LisätiedotTukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista
Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen päätösseminaari Espoo, Valtuustotalo,
LisätiedotLapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito
LisätiedotEi Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto
Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta?
LisätiedotOulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja
Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja TUKEVA 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen loppuseminaari Oulu 11.9.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Johtamisen
LisätiedotKuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012
Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:
LisätiedotAsiantuntijalausunto. Analyysi lähihistorian lapsipolitiikasta
Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle ja kunta- ja terveysjaostolle: Analyysi lähihistorian lapsipolitiikasta Asia: K 5/2018 vp Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin mallinnustyöryhmä klo 9-11 Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Amuri-kabinetti Pirkanmaan perheiden palveluiden
Perhekeskustoimintamallin mallinnustyöryhmä 17.8.2017 klo 9-11 Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Amuri-kabinetti Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen - Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
LisätiedotMaakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön
Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotOulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011
Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011 28.4.2011 1 Miksi menestystarina on päättynyt? Kunnat jääneet 1900-luvulle! 2000
LisätiedotIhminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa. Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.
Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.2017 Matti Rimpelä Palvelukehittämisen ydin 1980 2016 Ammatillisten palvelujen sisäiset
LisätiedotKäytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla
Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari 12.-13.2.2013 TUKEVA
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotOulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi
Oulun seutu Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi 1 2 LNPO:ssa mukana paljon toimijoita 184 t YHTEENSÄ N. 6 200 t ~ 163 vko 4 400 t 86 t 90 t 802 t + 350 t 309 t 4. Erikoistuneet
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotOulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia
Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiforum Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Oulu 23.4.2012 Matti Rimpelä 25.4.2012 1 Virikkeeksi:
LisätiedotLapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi Miten ymmärrämme lapsen/nuoren käytöshäiriön? Ei lapsen/nuoren päässä, vaan
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotHyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja
Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
Lisätiedotääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille
Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Kymenlaakson varhaiskasvattaja 2015 Kouvolan Kuusankoski-talo 14.2.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta
ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotLAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018
LisätiedotMitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta
Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen
LisätiedotEi rakennettu yhdessä yössä
1 Ei rakennettu yhdessä yössä muutostyö pitkällä jo ennen sosiaalihuoltolakia: peruspalvelujen resurssien ja osaamisen vahvistaminen sosiaalihuoltolain uudistukseen vastattiin muuttamalla aikuissosiaalityön
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotLAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi
LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla
LisätiedotLapsibudjetointi maakunnan akatemiassa
Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa Ennakkotehtävä kunnille Suvi Helanen Muutosagentti Pohjois-Pohjanmaa Tarkoitus ja tavoite Ennakkotehtävän tarkoituksena on avata konkreettisesti lapsibudjetointia
LisätiedotSosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi
Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö
LisätiedotKALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotLAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA
Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren
LisätiedotLapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna
Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna Lapsiystävällisessä hallinnossa on pitkälti kyse hyvän hallinnon
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Teema: Miten lisätään oppimismotivaatiota?
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Teema: Miten lisätään oppimismotivaatiota? Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKoppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely
Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotCase Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon
Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotVaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija
Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija Vaikutusketju (The iooi method by Bertelsmann Stiftung) Ratkaisu (transformative
LisätiedotMonitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko
Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko 10.11.2017 1 Haastatteluiden yhteenveto / Hanko: Monitoimijaisuuden toteutuminen tällä hetkellä Olemassa olevat rakenteet ja käytänteet Hangossa
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotMihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke
Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:
LisätiedotToimiva arki hyvinvointia rakentamassa LAPEn toinen aalto kuinka työ jatkuu?
Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa 13.11.2018 LAPEn toinen aalto kuinka työ jatkuu? Miten Pohjois-Pohjanmaasta varmistetaan lapsiystävällinen maakunta? Miten lapsi ja perhe keskiöön palveluissa maakunnassa
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotMLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010
MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN
LisätiedotNäin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi
Näin me teimme sen Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä 2006-2009 Teija Karvonen terveydenhoitaja Rovaniemi 1 Esityksen rakenne Taustaa Perheiden palvelujen rakenne ja sisältö Kehittämisen haasteet
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotHyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö
Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan
LisätiedotOnnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016
Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
Lisätiedot