Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista

Transkriptio

1 Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen päätösseminaari Espoo, Valtuustotalo, Matti Rimpelä, dosentti

2 Esitykseni teemoja löytyy myös: RimpeläM. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä(toim.) Verkostot vahvoiksi. PS-Kustannus. Jyväskylä sivut Rimpelä M. MITÄ HYVINVOINTITALOUS TARKOITTAAlapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta lehti 2014/1: sivut Rimpelä M. Miten ymmärrän hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet? Kirjassa Särkelä R (toim.) Hyvinvointitalous, SOSTE Suomen sosiaali-ja terveys. Julkaistaan 11/2014. Rimpelä M.Kiista oppivelvollisuudesta kertoo rakenteellisesta välinpitämättömyydestä. Yhteiskuntapolitiikka 2014: hyväksytty julkaistavaksi Avauksia-osastossa. 2

3 Teemoista Ensin pari kommenttia virikkeeksi Investoinneista väestön uusiutumiseen Menestystarinasta ongelmiin: Mikä muuttui? Hajanaista ja sirpaleista jo 1980-luvulta alkaen -> rakenteellinen välinpitämättömyys Tarvitsemme yhteistä ymmärrystä lapsen kehityksestä aikuiseksi ympäröivän yhteiskunnan muutoksista palvelujärjestelmän nykytilasta ja uudistamisesta lukujen haasteista Hienosäätö ei riitä, on välttämätöntä 3

4 Esitykseni viesti ei ole uusi: Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja opettamaan selviytymistä arjen ongelmista luonnollisissa kehitysyhteisöissä (Huomaa! Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja ja oppiminen selviytymään arjessa) 4

5 Esimerkki paradigmavaihtoehdoista: Masentuneisuus ja koulumenestys 5

6 60 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden keskiarvon mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-6

7 Tulkinta 1. Mielenterveysongelmien viitekehys Oppilaat tarvitsevat mielenterveyspalveluja, lisää koulupsykologeja, kouluterveydenhoitajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin lastenpsykiatriaa, jalkautuminen kouluihin 2. Oppimisen ja hyvinvoinnin viitekehys Masentuneisuuden takana epäonnistuminen oppimisessa, ei koe tulevansa hyväksyksi koulussa Seurataan oppimista, tuetaan räätälöidysti varhaislapsuudesta alkaen Erityistä huomiota erilaisten lasten hyväksymiseen ja kannustamiseen kouluyhteisössä 7

8 Jos tämä tilaisuus olisi järjestetty Hankkenilla??? Mistä olisi puhuttu - esimerkiksi? Kokonaisarkitehtuuri Asiakaslähtöisyys: -läheisyys ja -ymmärrys sekä arvon yhteisluonti Nykyiset asiakkaat, segmentointi Asiakkuuksien elinkaaret ja niiden pidentäminen Asiakkkaista innostunut organisaatio Asiakkuuksien johtaminen Tuottavuus vs. osaoptimointi kokonaisuuden kustannushallinta ei vain sisäisillä leikkauksilla, vaan asiakaslähtöisillä innovaatioilla 8

9 Miksi nuoret pitää ensinhukata, jotta etsivä nuorisotyö voisi heidät löytää Mihin nuori ensin tulee? Auttajat omissa tiloissaan, joihin nuoret tulevat jos tulevat 9

10 Oman ajatteluni paradigmasta Lapsen/nuoren biologinen ja sosiaalinen perimä pärjäämiskyky hyvinvointipääoma kuluu ja uusiutuu Hyvinvointiarviointi Perheen elinolot toimeentulo jaksaminen Toimeentulotuki Kodinhoitoapu Asuminen Vanhempien hyvinvointi parisuhde vanhemmuus Perhetyö Kasvatusvalmennus Nuoren elämänkulku kokemukset tapahtumat Tuki, kohtaamiset palveluissa Pärjäämisvalvennus Nuorisotyö Asuminen Toimeentulo 10

11 Väestön uusiutuminen Väestö on uusiutuva luonnonvara: Kulumisen ja uusiutumisen vuorovaikutus syntymät vs. kuolemat, muuttoliike syntymässä yksilön elämää ohjaava hyvinvointipääoma biologinen + sosiaalinen + ympäristö = perimä jokainen päivä syntymästä kuolemaan on hyvinvointipääoman kulumista ja uusiutumista pärjäämiskyky vrt. työkyvyn talomalli /Ilmarinen henkilökohtaisten ominaisuuksien suhde sosiaaliseenja fyysiseen ympäristöön Olennaista kulumisen ja uusiutumisen suhde toisiinsa Rimpelä: Nuorten palvelut -hienosäätöä yksilön elämänkulussa ja sukupolvien vaihtuessa 11

12 Pärjäämiskyky: Mihin voimme vaikuttaa? Henkilökohtaiset ominaisuudet Ympäristö - sosiaalinen -fyysinen Syntymä Hyvinvointipääoman kuluminen ja uusiutuminen Aikuisuus Aika 12

13 Miten paljon investoimme väestön uusiutumiseen? Espoossa, Kauniaisissa,??? Helsingin metropolialueella Suomessa? Emme tiedä Oulun seudulla selvitetty kuntien palvelukustannuksia Alle 18-vuotiaiden palvelukustannukset 13

14 Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj.. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% 2005->2012 Indeksikorjattu / alle 18v , +28 % Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 % 14

15 Tulkintaa 1. Tarkastelujaksoon sisältyy kuntatalouden nopea kasvu ( ) ja kiristyminen (2009->) 2. Nousu-ja laskusuhdanteista riippumatta valtuusto eurot hallintokunnille vakiintuneen jakauman mukaan 3. Osuuksien pieni muutos systemaattinen Universaalipalvelut/yleinen tuki % Häiriöpalvelut % 15

16 Entä koko maan tasolla? Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut miljardia euroa??? Kun otetaan mukaan kaikki palvelut 29 v. myös lapsiperheiden vanhemmille tulonsiirrot, yms. karkean arvion mukaan miljardia euroa Samaa suuruusluokkaa kuin sotepalvelut*! *25,8 miljardia vuonna Mitä tiedämme kustannusvaikuttavuudesta? 16

17 Sote-uudistus katsoo auringonlaskuun! Sotekeskittyymyöhäiseen keski-ikään ja vanhuuteen Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä, mutta ei välttämättä tärkein alue Kansantalouden kestävyysvajeen ja kilpailukyvyn näkökulmasta pitkällä aikavälillä investointi väestöön uusiutumiseen ainakin yhtä tärkeää ellei tärkeämpää kuin sote sotealle viidennes kokonaisinvestoinnista alle 30-vuotiaisiin 17

18 Mitä voimme tehdä välittömästi? Väestölähtöinen budjetointi, esimerkkinä Lapsi- ja nuorisobudjetointi Unicef/LOS/Public Finance for children/pf4c ohjelma Tarkastellaan sukupolvien uusiutumiseen suunnattuja/lapsi-ja nuorisopolitiikan voimavaroja kokonaisuutena yhdyskuntasuunnittelusta ja asumisesta työllistämiseen, lasten sijaishuoltoon ja erikoissairaanhoitoon 18

19 Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiinlukeutuvaa lasta Olemme edelleen monien kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013) 19

20 ongelmiin Jotakin muuttui luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten-ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka jopa miljardi uutta euroa häiriöpalveluihin Mikä muuttui -miksi menestystarinaan tuli säröjä? 20

21 Miksi? 1990-luvun alun talouslama? Julkisen vallan rakenteiden jäätyminen luvulle? Valtion ohjaaman kehittämisen pysähtyminen hienosäätöön vallitsevia valtarakenteita muuttamatta? Kymmeniä ohjelmia, satoja raportteja, tuhansia hankkeita ja projekteja Kuntien kyvyttömyys yksinään/yhdessä vastata muuttuviin haasteisiin Muurahaiset ahertavat, mutta keko ei kasva 21

22 Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa 22

23 Toimiva lastensuojelu STM 2013:19:sivu 53.lukuisissa ohjelmissa, työryhmämuistiossa ja hankkeissa on korostettu peruspalvelujen ja ehkäisevän työn tehostamista,.valtaosa uusista voimavaroista on suunnattu korjaavaan toimintaan. Ongelmakeskeisyys lisääntynyt esimerkkinä on lastensuojeluilmoituksen vaatiminen ehtona perhetyön ja/tai kodinhoitoavun saamiseksi. 23

24 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempikestoisen tuen tarve Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Valvotut tapaamiset (1/2) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3) Sos.päivystys (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3) kuntoutus ja hoito (2/3) ERHO Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) Rimpelä: sos.työ (1/3) Nuorten palvelut -hienosäätöä sijoituspalvelut vai (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) 24 Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

25 Rakenteellista välinpitämättömyyttä 1980-luvulta alkaen Samat keskeiset toimenpide-ehdotukset toistettu useissa ohjelmissa, työryhmäesityksissä ja raporteissa Jopa tuhansia ministeriöiden, Raha-automaattisyhdistyksen, Sitran, EUn, jne. rahoittamia hankkeita Lukuisia hyviä käytäntöjä ja palvelumalleja, mutta missään ei ole rakennettu kustannusvaikuttavaa kokonaisuutta Muurahaiset ovat ahertaneet, mutta keko ei ole kasvanut Haasteisiin pyritty vastaamaan valtarakenteita muuttamatta 25

26 Miksi näin? Kehittämistyö on keskittynyt organisaatioihin neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, lastensuojelu, lastenpsykiatria, oppilashuolto, ja ammattiryhmien tehtäviin lääkärinpalvelut, psykologipalvelut, lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävät, Asiakaslähtöisyyden olemusta ei ole ymmärretty Asiakasläheisyys -> asiakasymmärrys-> hyvinvoinnin tuottaminen yhdessä - >palveluinnovaatio 26

27 Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne(Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen(ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus Ammattihenkilöiden palvelut etääntyneet lapsiperheiden, lasten ja nuorten arjesta Tuki ansaitaan ongelmilla! 27

28 Kokonaisuus katosi jo 1970-luvulla Sektoroitunutja ammattikeskeinen strategia toimi hyvin, kun julkisia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen, mutta Kv. lasten vuoden 1979 komitea (1980): kehittämisestä on valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia. Ongelmana ei hyvien ehdotusten puute. politiikka on ollut lyhytjänteistäja sattumanvaraista. 28

29 Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985) Palvelujen lisääntyessä eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin. Kielteisiä seurauksia: Ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lyhyessä ajassa luonteeltaan muuttuneet. 29

30 Ehdotuksia, STM Voimavaroista puutetta mutta myös olemassa olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista 2. Hallintokuntien yhteistyön syventäminen 1. Yhteistyötä eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa 2. Olennaista eri tahojen näkemysten, kokemusten ja ideoiden vaihtaminen ja yhdessä arviointi. 3. Uudistumista myös käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. 3. Perinteisten työtapojen uudistaminen 30

31 LOS/1. Suomen maaraportti (UM 1994) mikään esityksistä ei ole onnistunut murtamaan lapsiin kohdistuvaa rakenteellista välinpitämättömyyttä. Rakenteellista välinpitämättömyyttä aiheuttaa hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus. Hallintokuntien eriytyneisyydestä seuraa, että on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan lapsipolitiikkaa ja lasten palveluja 31

32 Yhteenvetoa:Palvelutetääntyivät arjesta luvuilla Perhe Ympäristöt, yhteisöt Kasvatus Perhekasvatus Kotikäynnit Kasvatuspalvelut 2000-> Lapsi/nuori Häiriö/ongelma Varhainen tuki Terapia Vastaanotot, muut omat tilat 32

33 Yhä useammat ongelma/tehtävälähtöisesti toimivat ammattiauttajat odottavat omissa tiloissaan lapsia ja nuoria asiakkaikseen Tilatyötä 33

34 Käsitteistä ja tulkinnoista 34

35 Mitä tarkoittaa nuorisotakuu? Kolme yleistä näkökulmaa käsitteisiin: 1. Strategia Koko nuorisoväestölle suunnitelmallinen ja turvallinen palvelujärjestelmä tukemaan kehitystä lapsesta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi 2. Toiminta/osaaminen Jokaisen nuoren tukeminen ja kohtaaminen viisaasti ja yksilöllisesti (= asiakaslähtöisesti) Nuorisoymmärrys 3. Organisaatio Aikaan ja yhteisöön sitoutuva hallinnollinen menettely 35

36 Nuorten talo, Ohjaamo, Liputus Miten ymmärrän (Thomas Kuhnin sovellutusta): Vakiintunut toiminta-ajatus (paradigma)/ rakenteet/osaaminen eivät enää vastaa muuttuneisiin haasteisiin -> postparadigmaattinen vaihe Muuttuneisiin haasteisiin pyritään vastaamaan valtarakenteita muuttamatta, kunnes paine tulee niin suureksi, että laaja systeeminen uudistuminen käynnistyy 36

37 Integroitu palvelumalli Palvelut yhdeltä luukulta Monialainen matalan kynnyksen palvelupiste Korjaamista valtarakenteita muuttamatta Hallintorakenteet, toimintatavat, organisaatiot, ammatit, tietojärjestelmät, yms. ennallaan Kun perustaso mättää, rakennetaan uusien toisen tason organisaatioita, tietojärjestelmiä, yms. 37

38 Kaiken perustaksi yhteinen ymmärrys 1. lapsen kehitys nuoreksi ja aikuiseksi 2. ympäröivän yhteiskunnan muuttuminen 3. palvelujärjestelmän rakenteet, toimintatavat, kulttuurit, yms. 4. ja kaiken tämän ennakointia luvuille saakka Kokonaisuuden hallinta Kokonaisarkitehtuuri Uskottava tarina tulevaisuudesta 38

39 1. Lapsesta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi 39

40 Lapsen kehitys aikuiseksi Herkkyysvaiheita ja tasanteita UUSI 4. kr. vaihe ->2, 2-5, 5-7, 7-11, 11-14, 14-16, 16-19, 19 -> Suuri yksilöllinen vaihtelu Murrosiässä 3-4 vuoden luonnollisia vaihe-eroja Näkyvät jo varhaislapsuudessa, korostuvat nuoruudessa Herkkyysvaiheessa tuen tarve kasvaa Olennaista jatkuvuus: Ympäristö+ ihmiset+ moraali 40

41 Uusi 4. kriittinen vaihe aikuistumisessa Keskimäärin biologinen kypsyminen varhaistunut, mutta psyykkinen ja sosiaalinen viivästynyt? yksilölliset erot lisääntyneet Ympäristö muuttunut monimutkaisemmaksi Aikuisuuden vaatimukset kasvaneet Seurauksena: Kasvava osa 17-vuotiasta ei ole kypsynyt vastaamaan aikuisuuden haasteisiin ¾ poikia, tyttöjen osuus kasvamassa 41

42 Vaarassa hitaasti kypsyvät ja muuten erilaiset Palvelut kronologisen iän mukaan, oletetaan esim.: Kaikki 7 vuotiaat kypsiä ekaluokalle Kaikki 13-vuotiaat selviytyvät hajautetussa aineopetuksessa Kaikki 17-vuotiaat valmiita rakentamaan omaa tulevaisuuttaan Sosiaalinen osaaminen kypsynyt hitaasti -ei valmiutta selvitä uudessa yhteisössä Poikia noin ¾ - useimmiten häiriköivät Tyttöjä noin ¼ - useimmiten kääntyvät sisäänpäin Normaalisuuden rajat kaventuneet -> Poislähettämisen kulttuuri Tulkitaan henkilökohtaiseksi ongelmaksi Ohjataan asiakkaaksi ongelmiin erikoistuneelle ammattihenkilölle 42

43 Ekologinen tulkinta ja hyvinvointioppiminen 1. Ekologinen tulkinta Kasvuympäristö rakentuu rinnakkaisista kehitysyhteisöistä 2. Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista 43

44 Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ja nuoret ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita 44

45 Bronfenbrenner: Ekologinen systeemiteoria: Lapsen ja nuoren kasvuympäristö Kehitysyhteisöjä 45

46 Lapset varttuvat aikuiseksi useissa kehitysyhteisöissä: perhe, asuinalue/yhteisö, päiväkoti/varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos harrastukset, media, katu, työpaikka yms. 46

47 Rinnakkaisia kehitysyhteisöjä yhä enemmän Lapset ja nuoret ovat osa kehitysyhteisöjään, ei niiden asiakkaita! Kilpailevat lasten ja nuorten ajasta Olenko hyväksytty? Kuulunko todella? Vanhemmuus on tullut vaikeammaksi Kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa, lapsen ja nuoren vaara ajautui harhateille on kasvanut Vanhempien tukeminen ja kasvatuskumppanuus yhä tärkeämpää 47

48 Lapset ja nuoret oppivat selviytymään arjen ongelmista kehitysyhteisöissään Koulu, oppilaitos, yms. Perhe Palvelut Päiväkoti -> kotona, koulussa, päiväkodissa Palvelut vahvistamaan luonnollisia kehitysyhteisöjä Tavoitteena ei asiakkuus, vaan asiakkuuksien vähentäminen 48

49 Kumppanuus välttämätöntä kaaoksen hallitsemiseksi Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen, vanhemmuuden ja palvelut kokonaisuus hajoaa, eriytyneet ongelmalähtöiset palvelut helposti hajottavat entisestään Kehitysyhteisöjen ja palvelujen tulee yhdistyä ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi 49

50 Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaansamoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminenalkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) 50

51 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. oppilaat auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20-30! 51

52 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito 52

53 2. Ympäröivän yhteiskunnan muutoksia Kasvava ongelmaosaaminen 1980-> Hallitsee luonnonvoimaisesti tutkimusta, mediaa, politiikkaa ja toimintaa Investointi hyvinvointiiinon usein riski-investointia, vaatii erityisen päätöksen Kasvava monimutkaisuus 1990-> Complexity theory/science 1990-luvulta alkaen Yhteiskunta kehittyy yhä vaativammaksi Palvelut kehittyvät yhä monmutkaisemmiksi Asiakkaiden aikakausi Asiakaslähtöisyys= asiakasläheisyys+ asiakasymmärrys+ arvon tuottaminen yhdessä Segmentointi Informationalismi 2010-> Informaatioteknologia ja uusi organisoituminen yhdessä mahdollistavat innovaatiohin perustuvan tuottavuuskasvuun.(himanen 2012) Vuorovaikutus muuttuu, esim.voimaperheet(turun yliopisto) 53

54 3. Palvelujärjestelmästä 54

55 Kaikkeen toimintaan liittyy yhä enemmän teknologian käyttöä. Ohjaus-ja tietojärjestelmillä tuetaan yleistä infrastruktuuria ja palveluja. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen (vastaanoton) rinnalle tulee sähköinen vuorovaikutus Sosiaaliset ja teknologiset ulottuvuudet kietoutuvat yhteen valtiosta ja kunnasta voi käyttää nimitystä sosiotekninenjärjestelmä. ks. Nieminen ja Kivisaari: YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):4,

56 Valtion ja kuntien muodostama monimutkainen sosiotekninenjärjestelmä. rakentuu tehtävät määrittelevästä lainsäädännöstä, poliittisesti päätetyistä toimintatavoista ja painopisteistä, toiminnan hallinnollisesta koordinaatiosta sekä sovelletuista tavoista tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut. sen toimintaan vaikuttavat myös kansalaisten tarpeet vs. palveluiden kysyntä, sekä palveluihin suoraan tai epäsuorasti poliittisen toiminnan kautta kohdistuvat odotukset. (Nieminen, Kivisaari 2013) 56

57 "Complexityscience" tuli 1990-luvulla ensin yritystutkimukseen ja sittemmin myös hyvinvointipalveluihin Theyfindthemselvesin charge, butnotin control (Kernick2004): 57

58 Mikä on muuttunut? Organisaatiot eivät ainoastaan tuo tiettyjä tehtäviä suorittavia ihmisiä yhteen, vaan joissa he myös hakevat merkitystä elämälleen Kompleksi systeemi rakentuu verkostoituneistatoimijoista, joiden vaihtaessa informaatiota yhden toimijan muutos muuttaa myös muita toimijoita. 58

59 Knowledge-intensiveservices(KIBS) Services and business operations heavily reliant on professional knowledge Perustason asiantuntijat tekevät tuloksen Hyvinvointipalvelut ovat tietointensiivisiä Kaksi perustyyppiä sinfonia -> lasten somaattinen erikoissairaanhoito jazz -> kiireinen sijoitus lastensuojelussa 59

60 Parhaimmillaan complex adaptive systems (CAS) a 'complex macroscopic collection' of relatively 'similar and partially connected microstructures' formed in order to adapt to the changing environment, and increase its survivability as a macro-structure complex:dynamic networks of interactions, and their relationships are not aggregations of the individual static entities. adaptive: the individual and collective behavior mutate and self-organize corresponding to the change-initiating micro-event or collection of events 60

61 Johtamista kaaoksen reunalla Dynaaminen systeemi uudistaa rakennettaan niin että se voi paremmin vastata muuttuvan ympäristön haasteisiin. Kompleksisuus voi olla hallittua, jolloin se tukee sisäistä uudistumista ja luovuutta Hallitsemattomanajohtaa vähitellen kaaokseen. (Kernick, 2004:24) 61

62 Johtamisen erilaiset ympäristöt 62

63 Viisi tulkintaa (Cynefin) Yksinkertainen: Syy-seuraussuhteet selvät: Havaitse luokita vastaa. Parhaita käytäntöjä. Byrokraattisessa ympäristössä toimineet tulkitsevat usein kaikki tilanteet yksinkertaisiksi. Monimutkainen: Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen vaatii analysointia tai ammattiosaamista: Havaitse analysoi vastaa. Hyyviäkäytäntöjä. Parhaan käytännöntuputtaminen aiheuttaa helposti turhautumista. Kompleksinen: Syy-seuraus suhteet havaitaan yleensä jälkeenpäin: Tutki havaitse vastaa. Uusiakäytäntöjä. Sopii kun toimeksiantona on ratkaista ongelma yhteistyöllä. Kaoottinen: Ei selviä syy-seuraus vuorovaikutuksia: Toimi havaitse vastaa. Ainutlaatuisiakäytäntöjä. Toimii vain ideoinnissa. Epäjärjestys: Ei tunneta syy-seuraussuhdetta eikä ympäristöä. Päätöksiä tehdään omassa mukavuustilassa, vaikka todellinen ympäristö vaatisi toisenlaista ajattelua ja lähestymistapaa 63

64 Miten hallitsemme moninaisuutta? Ulkoa johdettu, rakenteisiin keskittyvä muutos ei tue moninaisuuden hallintaa, vaan pikemminkin lisää kaaosta johtaa helposti hallitsemattomiin markkinoihin! Systeeminen muutos kaikilla tasoilla sisäinen ( kulttuurin ) muutos rinnan rakenteiden muuttumisen kanssa arviointikulttuuri: tehokkuusvaatimuksen sisäistäminen ja tilivelvollisuuden hyväksyminen 64

65 Lapsen/uorenja kunnan vuorovaikutuksen tasot tuen tarpeen mukaan SA-INT Opiskelu Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus Työelämä Ei työssä, ei opiskele - 7kk PALVELUTASOT UNIVERSAALIPALVELUISTA ERITYISPALVELUIHIN

66 Nuoren hyvinvointipolun suhde ympäröivään yhteiskuntaan Kunta-ym. yhteisöt Perhe PÄRJÄÄMIS- KYKY Ilman erityistä tukea Yleinen tuki Normaali reitti Yhteisöt Tapahtumat Siirtymät Työelämä Opiskelu Palvelut Lait Normaalista poikkeava reitti Ilman erityistä tukea heitteillä Tehostettu ja erityinen tuki 66

67 Lasten jakautuminen tasoille palvelutarpeen mukaan: hyvinvoinnin varastokirjanpito (kustannusprofiili) Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus - 7kk Kaikille yhteisetpalvelut +yleinen tuki Tehostettu tuki /lapsi/perhe /lapsi/perhe /lapsi/perhe /lapsi/perhe Erityinen tuki /lapsi/perhe 67

68 Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminenei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettutuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinentuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa 68

69 Nuorten yksilölliset polut elämänkulun myötä: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus - 7kk Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat? Miten niihin on tultu? Yhteiset palvelut ja yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki 69

70 Hienosäätö ei riitä Tarvitaan kuntapalveluiden laajaa systeemistä uudistumista Välttämättömiä edellytyksiä: Riittävä yhteinen ymmärrysedessä olevista haasteista ja viisaasta vastaamisesta niihin Valmistautuminen pitkään jatkuvaan uudistumisprosessiin 70

71 Millaisia palveluja lapsiperheet, lapset ja nuoret haluavat? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen voidaan kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä (Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974) Kotiin menevää leimaamatontatukea pitäisi antaa ensisijaisesti jo ennen ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. (Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014) Leimaamattomia 71

72 Häiriö Edistäminen Muutos >2013 Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Korjaaminen 72

73 Tavoite > 2020 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Korjaaminen 73

74 Systeemisen innovaation kehitys ja käyttöönotto Tärkeätä erottaa kehittäminen suunnitelmallinen kehitystyö varmistetaan yhteinen ymmärrys tavoitteista yhdistetään hyvät käytännöt ja kriittiset menetelmät toimivaksi kokonaisuudeksi kehitetään puuttuvat mutta kriittiset uudet käytännöt ja menetelmät testaaminen kustannusvaikuttavuus -todellisessa ympäristössä käyttöönotto miten jo valmiiksi kehitetty sosiaalinen innovaatio sovelletaan paikallisiin oloihin ja otetaan käyttöön 74

75 Partikulaarisia ja globaaleja innovaatioita Lukuisia lyhytkestoisia hankerahoituksia STM/Kaste OKM/perusopetuksen laatu, opiskeluhuolto ESR, RaY, ym. Pienet paikkaan ja aikaan sidotut ( partikulaariset ) muutokset mahdollisia lyhyissä hankkeissa Yleistettävät/laajemmat ( globaalit ) muutokset vaativat eriytettyä kehittämistä ja käyttöönottoa Kehittämiseen usein 3-6 vuotta useissa vaiheissa, Käyttöönotto uudessa yhteisössä vuosia 75

76 Toiminnan perustaksi asiakalähtöisyys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen tuen ja palvelujen mitoittaminen perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas-ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle 76

77 Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisistalapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa? Onko ymmärrettävä ja turvallinen 77

78 JOHTAMINEN Ammattilaiset LaNuPe-organisaatiot Tuottavat... KOHTAAMIS- TEN POLKU palvelut Lapsi/ Nuori Perhe/ Taustayhteisö Arvio tarvittavista palveluista Arviointi Piilevä tai ilmaistu tarve Johtaminen, kohtaaminen ja arviointi 78

79 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin Kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseentukeen 2. tehostettuun/erityiseentukeen 79

80 Palvelut lapsen/nuoren kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi-ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä 80

81 Tehostaisin yleistä tukea: Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille (esim Voimaperheet ) 2. Pärjäämisvalmennus ( yksilövalmennus ) Osaanko toimia viisaasti arjessa? 3. Perhetyö(ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukeatarvitsevalleperheelle palveluohjaaja/ personal trainer =PT/ key account manager =KAM) 4. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 5. Nuorisotyö(noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle palveluohjaaja, PT/KAM 81

82 Tänään Suunnitelmallista tietoa vain taloudesta, ja sekin jakautuu lukuisiin osiin. Lukuisia erillisiä asiakastietojärjestelmiä Neuvolat Perussairaan hoito Varhaiskasvatus Lastensuojelu Kaavoitus Asuminen, perhe, lapsi ja nuori Amkot Perusopetus ja sen oppilashuolto Lukio Ei vertailukelpoisia tietoja toiminnasta eikä hyvinvoinnista. Ei kokonaiskuvaa kunnan johtamisen eikä myöskään perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. 82

83 Tavoite 2025 Kaikilla tasoilla vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa hyvinvoinnista, toiminnasta ja taloudesta. Tiedot tuottavat kokonaiskuvan kunnan johtamisen ja myös perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. Keskenään yhteensovitetutasiakastietojärjestelmät. Mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin 83

84 Olen esittänyt oman tarinani lapsipolitiikasta ja palvelujen tulevaisuudesta En väitä, että se olisi ainoa mahdollinen Tarkoitukseni on ollut selventää, millaista ajattelua, tutkimus-ja kehittämistyötä ja kokeiluja tarvitsemme, jotta voimme menestyksellisesti vastata lukujen koulutus-ja hyvinvointihaasteisiin. 84

85 Aika Lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuet ja palvelut 2030-tavoiteohjelmat: - Valtakunnallinen ohjelma - Kuntaohjelmat 2. Menetelmä T&K/ Hyvät käytännöt ja toimintamallit Lapsiperheet, lapset ja nuoret 3. Kuntien uuden toimintamallin rakentaminen ja testaaminen 4. Arviointitutkimus 5. Uuden toimintamallin käyttöönoton tuki 6. Lakien ja asetusten arviointi ja uudistaminen 85

86 Ensiksi lapsi-ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelmat Kataisen hallitus valmistelee laajassa yhteistyössä ja keskustelussa kansallisen lapsija nuorisopolitiikan tavoiteohjelma esitettäväksi eduskunnalle keväällä 2015 miten vastataan menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2030-luvun haasteisiin yhdyskuntapolitiikasta sijaishuoltoon Jokainen kunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen valmistelee oman LNP 2030 tavoiteohjelman 86

87 Lapsi-ja nuorisobudjetointi Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 2015 toiminta-ja taloussuunnitelmassa (Public finance for children/pf4c-ohjelma) toiminta-ja taloussuunnitelmista analysoidaan erikseen kokonaisuutena lapsiin kohdistuvia voimavarat, ja niiden suhdetta tarpeisiin ennakoitu tehokkuus/kustannusvaikuttavuus Käytetäänkö voimavaroja kokonaisuutena kustannusvaikuttavasti väestön uusiutumisen tukemiseen? 87

88 Esitykseni viesti ei ollut uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja opettamaan selviytymistä arjen ongelmista luonnollisissa kehitysyhteisöissä (Huomaa! Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja ja oppiminen selviytymään arjen ongelmista kehitysyhteisöissä) 88

89 Kiitos mielenkiinnosta! Kommentit, kritiikki, ehdotukset, yms.: 89