ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

Transkriptio

1 Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos 1

2 Mitä tämä tarkoittaa??? Neljä ydinkäsitettä: Lapsiperhe Kehitysyhteisö Suhde muihin kehitysyhteisöihin Määräaikainen Universaali, kaikille yhtenäisesti tietyssä iässä Hyvinvointi, Tulkintakehyksenä HYVINvointi, ei PAHOINvointi Arviointi Perhe ja ammattiosaajat arvioivat yhdessä: ->sopimus Painopiste siirtyy lapsesta, ongelmista ja ammattiosaajista perheyhteisön ja sen hyvinvoinnin suuntaan 2

3 Teema-alueet alueet ja ydinulottuvuudet Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Perheen elinolot - perherakenne - toimeentulo Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsiperheen hyvinvointiarviointi Vanhemmuus - mielikuvat vauvasta - rooli lapsen rajoittajana -vuorovaikutus Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit 3

4 Mitä tämä tarkoittaa perhetutkimuksessa? Ensin pari ajatusta perhetutkimuksesta Sitten kuvaan laajaa terveystarkastusta ja siitä johdettua lapsiperheen määräaikaista hyvinvointiarviointia Lopuksi pohdin joitakin tutkimushaasteita 4

5 Onko lapsitutkimuksen ja perhetutkimuksen välillä vakava ristiriita? 1990-luvun alussa keskityttiin lasten oikeuksiin Tutkimusnäkökulmat painottuivat lapsiin Lasten häiriöihin ja ongelmiin Selityksenä vanhempien/vanhemmuuden häiriöt ja ongelmat Jäikö perhe yhteisönä sivuun??? Kaventui vanhemmiksi, vanhempien ominaisuuksiksi Vanhemmat yksilöinä, eivät perheyhteisön jäseninä 5

6 Perhetutkimuksen tutkimuskohteista Välttämätön tutkimuskohde: perhe Mutta onko se riittävä? Mitä opimme lasten mielenterveydestä? Väite: Ongelmat lisääntyneet, vanhemmuus hukassa Duodecim 2008;124(13): : Tutkimusta oireiden esiintyvyyksien muutoksista on vähän ja tulokset ovat osin ristiriitaisia. Suomalaisia kahdeksanvuotiaita lapsia koskevassa tutkimuksessa lasten itsearvioinnin mukaan tyttöjen masennusoireet ovat yleistyneet samoin kuin tyttöjen ja poikien päänsärky ja vatsakivut. Opettajien ja vanhempien arvioiden mukaan lasten psykiatristen oireiden kokonaisesiintyvyydet eivät kuitenkaan ole lisääntyneet 6

7 Miksi näin suuri ristiriita??? Onko mahdollista, että vanhemmuuteen pätee sama kuin mielenterveyteen? Todellisuudessa voi jopa paremmin kuin aikaisemmin? Tutkimustieto puuttuu Olisiko sittenkin kysymys enemmän perheitä ympäröivien yhteisöjen, palvelujen ja ammatillisen osaamisen muutoksista? Näihin kysymyksiin ei ole mahdollista vastata tutkimalla vain lapsiperheitä! 7

8 Esimerkkinä perhetyö Perhetyön teoriat ja menetelmät ovat häiriölähtöisiä Vanhemmilla ja tai lapsella todetaan häiriöä, vastaukseksi perhetyö Useita eriytyneitä perhetyön malleja Lastensuojelu Päihdetyö Lasten- ja nuortenpsykiatria Millaista on perhetyö, jossa perhettä tuetaan ennen kuin häiriöitä voidaan todeta? Imatran malli: Neuvolassa perhetyöntekijä, ei vastaanottohuonetta 8

9 Väitän, että tutkimus on jäänyt vakavasti jälkeen arjen kehityksestä! Imatran perhetyö neuvolassa, Hämeenlinnan hallintomalli, ja Kaikki lapsiperheen toiminnat yhdessä asetuksen edellyttämät laajat terveystarkastukset neuvoloissa ja kth:ssa ovat esimerkkejä perheyhteisön noususta tuen ja palvelujen keskiöön, mutta toiminnan järjestäminen uudelleen saa vain vähän tukea tutkimuksesta 9

10 Perhetutkimuksen uusia haasteita Miten perheyhteisö, sen hyvinvointi ja tuen tarve ( perhetyö ) ymmärretään/tulkitaan eri tieteenaloilla tutkimusperinteissä ammattikunnissa, hallintokunnissa ministeriössä, puolueissa, hallitusohjelmissa.. 10

11 Laaja terveystarkastus -> lapsiperheen hyvinvointiarviointi Terveystarkastuksen toimintamalli kehittyi 1900-luvun alussa Lääkäri tarkasti yksilön, haki piileviä tauteja, neuvoi, määräsi jatkotoimet seulontatutkimus, etsitään tiettyä häiriötä Määräaikaiset terveystarkastukset lapsille 1950-luvulta alkaen Tutkimusta vähän, rutiinit jatkuivat Kun somaattisia ongelmia löytyi vähän, kritiikki lisääntyi 1980-luvulla: Miksi tarkastaa terveitä lapsia? 11

12 Laajan terveystarkastuksen idea ja vakiintuminen Kehitettiin Lappeenrannassa 1990-luvulla (Outi Strid) Painopiste koko perheen (vanhemmat mukaan) ja luokkayhteisön hyvinvointiin sosiaalinen hyvinvointi, mielenterveys Osoittautui onnistuneeksi Sovellutuksia useissa terveyskeskuksissa Suositeltiin valtakunnallisesti: Kouluterveydenhuollon opas 2002 Kouluterveydenhuollon laatusuositus

13 Arvioinnit ja selvitykset Lukuisia erilaisia sovelletuksia Ei yhteisiä käytäntöjä Terveyskeskusten välillä suuria eroja Lasten perusoikeudet eivät toteudu Valtiontalouden tarkastusvirasto Apulaisoikeuskansleri Eduskunnan oikeusasiamies Informaatio-ohjaus ei riitä, tarvitaan kuntia velvoittava asetus 13

14 Asetus (380/2009)/kansanterveyslaki: Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto Voimaan terveystarkastuksille siirtymäaikaa 2011 alkuun. Perustelut ja soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20 ( 14

15 Informaatio kunnille 10/2009 STM ja Kuntaliitto ovat informoineet kuntia STM lähetti lokakuussa 2009 kunnille kirjeen (Kuntainfo 7/2009, joka osoitettiin kunnille ja kuntayhtymille, kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajille, sosiaali- ja terveyslautakunnille tai vastaaville toimielimille sekä sosiaali- ja terveystoimen johtaville viranhaltijoille. 15

16 Seitsemän laajaa terveystarkastusta Lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään yksi laaja terveystarkastus. Neljän kuukauden ikäisen lapsen ja hänen perheensä laaja terveystarkastus Lapselle tämän ollessa 1 6 vuoden ikäinen laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä Oppilaalle on järjestettävä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; 1., 5. ja 8. vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. 16

17 7 Laajan terveystarkastuksen Lasta odottavan perheen sisältö laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia Haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. 17

18 STM Julkaisu 29:1010, sivu 34 Jos tarkastukseen ei sisälly vanhempien hyvinvoinnin arviota, tarkastusta ei voida kutsua laajaksi terveystarkastukseksi eikä tilastoida sellaisena Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. 18

19 STM Julkaisu 29:1010, sivu 36 Laajan terveystarkastuksen yhteydessä arvio käydään läpi lapsen ja huoltajan kanssa. Arvion pyytämisestä, saamisesta ja sen keskeisestä sisällöstä tehdään asianmukaiset merkinnät lapsen terveyskertomukseen. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. 19

20 STM Julkaisu 29:1010, sivu 122 Kuntien tehtävänä on myös tiedottaa asetuksesta väestölle. Nuorten ja vanhempien on tarpeen tietää, mihin palveluihin heillä on oikeus. Tiedon välittäminen kunnan muille hallintokunnille ja erityisesti sosiaali- ja opetusalan henkilöstölle on välttämätöntä lasten ja nuorten hyväksi tehtävän työn koordinoimiseksi. 20

21 STM Julkaisu 29:1010, sivu 121 On suositeltavaa järjestää henkilökunnalle tiedotus- ja koulutustilaisuuksia asetuksen sisällöstä ja käynnistää suunnittelutyö tarkoituksenmukaisissa sisäisissä työryhmissä. Perustaksi voi verrata kunnan nykyisin toteuttamaa toimintaa asetuksen asettamiin velvoitteisiin ja tunnistaa keskeiset kehittämishaasteet, esimerkiksi tarvittavat lisätarkastukset ja henkilöstölisäykset. 21

22 STM Julkaisu 29:1010, sivu 121 asetuksen mukaisten palvelujen kehittämisen arvioidut kustannukset kunnille ovat 37 miljoonaa euroa. Valtionosuudet tästä summasta ovat 50 % eli 18,5 milj. euroa. Nämä valtionosuudet, yhteensä 18,5 milj. euroa jäävät pysyvästi kuntien saamiin valtionosuuksiin vuodesta 2011 lähtien. 22

23 Toiminta-ajatuksen kehittäminen jatkui 2005 Stakesin ja Opetushallituksen yhteistyössä pohdittiin lasten lukuisat rinnakkaiset arvioinnit ja niiden vaihtelevia menetelmiä Kutsuttiin eri tieteen/tutkimuksen/ ammattien asiantuntijoita työkokoukseen pohtimaan arviointien/tarkastutsen kehittämistä: Olisiko mahdollista ja järkevää tavoitella yhteistä, koko maassa yhtenäistä toimintamallia? 23

24 Opetushallituksen ja Stakesin asiantuntijaseminaari Huhtikuu 2006 Todettiin, että neuvoloissa, kouluissa lukuisia erilaisia tarkastuksia Terveystarkastukset Palvelutarvearvioinnit Koulukypsyys, yms. Paikallisia sovellutuksia, ei yhteistä mallia Ei vertailukelpoista tietoa, tieto jää yhdelle ammattiryhmälle/hallintokunnalle Tavoitteeksi yhteinen toimintamalli aloite STM:lle T&K:n käynnistämisestä 24

25 Stakesin aloite STM:lle Asianro 1375/005/2006 "Lasten, nuorten ja lapsiperheiden laajojen hyvinvointiarviointien runko- ohjelma" 25

26 26

27 TedBM- Matti Rimpelä hanke STM asetustyöryhmä

28 Kehittämistyö jäänyt kentän ja hallinnon tehtäväksi Stakesin aloite ei ole johtanut toimiin Laajan terveystarkastuksen/ lapsiperheiden hyvinvointiarviointien tutkimukseen perustuva kehittäminen ei ole vieläkään käynnistynyt Sisältyy KASTE-ohjelman hankkeisiin, joista vastaavat kunnat 28

29 Seuraavaksi haasteista perhetutkimuksessa Perheyhteisön hyvinvointiarvioinnin T&K:ssa tarvitaan yhteisiä tulkintoja ja käsitteitä huokoinen määrittely Olisiko niistä sopiminen mahdollista? Ehdotuksia: Hyvinvointiosaaminen ja -oppiminen Kehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppanuus 29

30 Hyvinvointi (ja pahoinvointi) opitaan samoin kuin lukeminen! Lapsi oppii yksilönä, perhe oppii yhteisönä Esimerkkejä: Arjen rytmit Vuorovaikutus ( sosiaaliset taidot ) Liikkuminen Itsehoito Elimistön ja mielen viestit ja niiden tulkinta Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa! mutta oppiminen jatkuu koko elämänkulun Onko mahdollista määritellä ikäkausittain keskimääräinen hyvinvointiosaaminen? 30

31 Esimerkki mahdollisesta tulkintakehyksestä: Elimistön ja mielen viestit Ehdotus tulkintakehykseksi Tieteellisesti perusteltu Arjessä ymmärrettävä 31

32 Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Päihteet, tupakointi, piristeet, mielialalääkkeet Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 32

33 Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista myös pahoinvointia "opitaan"! Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä lapsi oppii, vanhemmat oppivat, perhe oppii yhdessä 33

34 Palvelut ja kehitysympäristöt Palvelut perustuvat asiakkuuteen useimmiten häiriö/ongelmalähtöisiä olennaista häiriö/ongelma-asiantuntijuus varhainen puuttuminen -> asiakkuus Kehitysympäristöt rakentuvat osallisuudesta olennaista yhteisön tunteminen yhteisön vahvistaminen ilman asiakkuuksia 34

35 Lapsen kehitysympärist ristöt t ja - yhteisöt Lapsi kuuluu kehitysyhteisöön, on sen jäsen: perhe varhaiskasvatus koulu harrastukset media ja katu 35

36 Perhe kehitysympäristönä Äiti Lapsi Isä Muut läheiset isän hyvinvointi äidin hyvinvointi parisuhde vanhemmuus tukevat ja joskus korvaavat läheiset Perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö 36

37 Palvelut vahvistamaan kehitysympäristöjä Koulu Perhe Palvelut Varhaiskasvatus Palvelujen ensisijainen tehtävä tukea kehitysympäristöjä Tavoitteeksi häiriöpalvelujen kysynnän -> asiakkuuksien vähentäminen 37

38 Palaan perhetutkimuksen haasteisiin: Perheen tutkimuksen rinnalla olisi yhä enemmän tutkittava lapsiperheen ja sen hyvinvoinnin sekä tuen tarpeen ymmärtämistä ja tulkintoja eri tieteenaloilla, ammattiryhmissä, hallintokunnissa, Tavoitteeksi kohtuullisesti yhteiset tulkinnat ja käsitteet Näin mahdollistuu myös lapsiperheen hyvinvointiarvioinnin T&k 38

39 Ja lopuksi Kuvaammeko tutkimuksessa perheyhteisöä useimmiten häiriöiden syynä ja lapsia ongelmina? Olisiko yhteiseksi teemaksi nostettava näkyvämmin perhe hyvinvoinnin rakentajana ja vanhemmuuden tuottama onni ja ilo! 39