Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla

Transkriptio

1 Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari

2 TUKEVA - hanke Osahankealueet: o Kainuu o Oulunkaari o Lappi o Oulun seutu: 7 (10) kuntaa asukasta 43% vuotiaita

3 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnat käynnistivät syksyllä 2010 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön (LNPO) kahdella tasolla: Seudun yhteinen strateginen tavoiteohjelma valmistui 2012 suositus kunnille Kunnat valmistelevat omat ohjelmansa valtuustojen hyväksyttäväksi 2013 Keskeistä ohjelmatyössä: Katse tulevaisuuteen, vuoteen 2025 o Valmistaudutaan merkittäviin muutoksiin o Hyväksytään hitaus, monta valtuustokautta o Vaikutukset saadaan näkyviin vuosien kuluttua Kattaa lapset ja nuoret o Raskauden alusta 29. ikävuoteen Mukaan kunnan kaikki toiminnat o Yhdyskuntasuunnittelusta toimeentulotukeen ja erikoissairaanhoitoon Leena Hassi 3

4 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö - Tavoitteena on rakentaa lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteisösuuntautunut strategia: lasten ja nuorten arjen tärkeimpien kehitysyhteisöjen (perhe, asuinalue, harrastukset) sekä peruspalvelujen vahvistaminen ja kasvatuskumppanuus peruspalvelujen ja niiden tukipalvelujen vahvistaminen niin, että erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät - Tavoitteena on ohjelmatyön painopisteen siirtäminen ongelmien havaitsemisesta, ehkäisystä ja hoidosta hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen - Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi huomioidaan kaikessa kunnan päätöksenteossa Leena Hassi 4

5 Miten otettiin haltuun laaja kokonaisuus? 1. Tutkittiin hyvinvointikehitystä 2. Tarkasteltiin taloutta 3. Sovittiin tärkeistä näkökulmista 4. Pohdittiin strategisia vaihtoehtoja 5. Jaettiin kokonaisuus ohjelma-alueisiin 6. Keskityttiin kriittisiin toimenpideohjelmiin 7. Kiteytettiin ehdotuksia välittömiksi toimenpiteiksi Leena Hassi 5

6 4. Erikoistuneet palvelut: useita asiakkuuksia eri toiminta-yksikköihin/ ammattihenkilöihin 3. Tukipalvelut peruspalvelujen yhteydessä: psykologi, kuraattori, lääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, yms. 2. Peruspalvelut (kaikille): Neuvolat, varhaiskasvatus, perusopetus, ja sen oppilashuolto, 2. asteen koulutus ja sen opiskelijahuolto, nuorisotyö, kulttuuri, liikunta, yms. 5.Erikoistason eriytyneet palvelut: sijaishuolto, psykiatrian osastot, yms. 1. Perhe, asuinalue, harrastukset: Yhdyskuntasuunnittelu, kasvatuskumppanuus LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN OHJELMATYÖ Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan toimintojen jäsentäminen viidelle tasolle, Painopiste tasoille 1-3 Leena Hassi 6

7 Viisitasomalli 1. Hyvinvointi rakentuu arjen kehitysyhteisöissä (esim. koti, asuinalue) (vaal.sininen) 2. Kaikille yhteisissä palveluissa (esim. neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto), ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin (vihreä) 3. Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta (mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkäri) (keltainen) 4. Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin lastensuojelu, psykiatria) (oranssi) 5. Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulko-puolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa (sijaishuolto, osastohoito, erityiskoulu (punainen) Leena Hassi 7

8 Taloustietojen kerääminen - Taloustietoja kerättiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvista (alle 18v.) kunnallisista palveluista vuosilta : tiedot kerättiin syksyllä tiedot kerättiin keväällä Tarkoituksena kuvata kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan toteutumista ja kehitystä euromääräisesti, ja kohdentumista palvelutasoille (viisitasomalli) hyvinvoinnin näkökulma - Taloustietojen tuotannon toimintamallin kehittäminen: seuranta, analysointi, vaikuttavuuden arviointi - Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen hyvinvointia edistävään suuntaan - Tarkastelu mahdollista myös muissa ikäluokissa seurantamalli kunnan talouden ja toiminnan hallitsemiseksi Leena Hassi 8

9 Taloustietojen kerääminen - Kustannukset esitettiin ensin seudun yhteiskustannuksina ja sen jälkeen eriteltynä kunnittain - Tiedot bruttokäyttömenoina (tuottoja ei tarkastelussa mukana) - Tiedot esitettiin vuosittain kunkin vuoden todellisina euroina, prosenttiosuuksina kokonaiskustannuksista sekä indeksikorjattuina ja jaettuna alle 18 vuotiaiden määrällä vuoden 2010 rahan arvon mukaan mahdollisti kuntien välisen vertailun Muutos Muutos /alle 18-v. % Hailuoto % Haukipudas % Kempele % Kiiminki % Liminka % Lumijoki % Muhos % Oulu % Oulunsalo % Tyrnävä % Uusi Oulu % OULUN SEUTU % Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset v ja 2010, /alle 18-vuotias Leena Hassi

10 Taloustietojen kertomaa - Alle 18-vuotiaiden palvelukustannukset Oulun seudun kunnissa v yht. n. 532 milj. (9 308 / alle 18 v.) n. 35 % kuntien käyttömenoista - Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio yht. 75 %, sosiaali- ja terveyspalvelut 19 %, muut 6 % - Yli 80 % palvelukustannuksista sijoittui tasoille 2 ja 3 - Vuosina suhteellinen reaalikasvu oli tasoilla 4 ja 5 selvästi suurempaa (+45%) kuin tasoilla 2 ja 3 (+13%) - Toimitilakustannukset olivat v n. 14% palvelukustannuksista (n / alle 18-v.) Leena Hassi 10

11 Oulun seudun kuntien alle 18-vuotiaiden LNPO-talous toimialan mukaan Toimiala 2010 Muutos milj. % milj. % Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sosiaali- ja terveys Kulttuuri Muut sivistyspalvelut Liikunta Nuorisopalvelut Yhteensä Leena Hassi 11

12 Kustannusten keruun haasteita Manuaalinen kerääminen, käsittely ja raportointi aikaa vievää Kunnilla ei ollut joka palvelun osalta valmista tietoa kustannusten kohdentumisesta alle 18 vuotiaisiin (kulttuuri, liikunta, perussairaanhoito, suun terveydenhuolto, terapiat, jne) Aikaisempien vuosien tiedoissa kustannuseroja (palvelurakenne tai laskentajärjestelmät muuttuneet) Palveluiden sisällöissä kuntakohtaisia eroja Hallinnon kustannukset Toimitilakustannukset Leena Hassi 12

13 Missä jäi tehtävää? Taloustietoaineiston luotettavuuden parantaminen: Marginaaliryhmien (esim. erikoissairaanhoito) kustannusten erittely ikäryhmittäin Yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen kustannukset mukaan Toimitilakustannusten tarkentaminen Seurantamallin toimintavaihtoehdot Manuaalinen vs. automatisoitu Laajempi kehittäminen, esim. eri ikäluokat mukaan; tieto- ja taloushallinnon asiantuntijat yhteistyöhön Leena Hassi 13

14 Missä jäi tehtävää? Palveluiden jakaminen viisitasomallin mukaisiin tasoihin Sähköinen hyvinvointikertomus, taloustietojen ja indikaattorien sisältöjen yhteensopivuus Talousarvio ja toimintakertomus. Tavoitteiden ja toteumien kirjaustavat vaihtelevia/ muodollisuuksia Indikaattoritietojen kytkentä kunnan strategisiin tavoitteisiin vaihtelevaa Leena Hassi 14

15 Mihin kuntatalouden seurantamallia käytetään? Osa kunnan hyvinvointijohtamista (kunnan palveluiden järjestäminen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi) Taloustietojen raportointi ja analysointi, tarkastelu eri hallinnon tasoilla Seurantamallin käytön aikataulutus Taloustietojen käyttäminen osana sähköistä hyvinvointikertomusta sekä talousarviota ja toimintakertomusta Vaikuttavuuden arviointi Eri palvelutasojen kustannusten tarkastelu Leena Hassi 15

16 16