LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Transkriptio

1 LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki

2 Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla 2015 Lasten ja perheiden palvelut Pohjois-Pohjanmaa % TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa Terveysneuvonta (äitiysh.,neuv.,kouluth) % Puhe- ja toimintaterapia % Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto % Lastenvalvoja % Perheneuvola % Jälkihuolto % Kodin ulkopuolelle sijoitetut % Ppshp lasten psykiatria **) % Ppshp nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria **) % Lasten ja nuorten somaattinen esh **) % Yhteensä % 0-17v % kaikista Lasten päivähoito 0-6v % Perusopetus 7-15v % Toisen asteen opetus 16-17v % KAIKKI YHTEENSÄ

3 Taloudelliset vaikutukset Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla 2015 ja muutos 2025 Lasten ja perheiden palvelut Pohjois- Pohjanmaa TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa vv % Muutos Kustannukset Toimenpiteet Toimintaa tehostetaan ja kohdistetaan vaikuttavammin, Terveysneuvonta(äitiysh.,neuv.,kouluth) % normeja väljennettävä, tiiviimpi yhteistyö osana Puhe- ja toimintaterapia % perhekeskusta ja hyvinvointikoulua Toimintaa enemmän kasvuympäristöihin osana perhekeskusta Toimintaa tehostetaan ja kohdistetaan vaikuttavammin, Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto % varhaista tukea kotiin, toimii osana perhekeskusta Lastenvalvoja % Tiivis yhteistyö, ennaltaehkäisevä ote Integrointi osaksi perhekeskuksia, lastenpsykiatrisen Perheneuvola % osaamisen vahvistaminen, terapioihin vaikuttavuutta Jälkihuolto % Vaikuttavuuden parantaminen Varhaisemmalla tuella ja palveluilla vähennetään Kodin ulkopuolelle sijoitetut % Ppshp lasten psykiatria **) % sijoituksia, ja saadaan vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisää Peruspalvelujen ja kasvuympäristöjen tuen vahvistaminen, varhaisempi tunnistaminen, avohoitopainotteisuus Ppshp nuoriso- ja yleiss.psykiatria **) % Avohoidon lisääminen, varhaisempi tuki peruspalveluissa Konsultaatioiden lisääminen perustasolle, Lasten ja nuorten somaattinen esh **) % avopainotteisuuden lisääminen Yhteensä v

4 Taloudelliset tavoitteet Palvelukokonaisuudet Pohjois-Pohjanmaan käyttökustannukset Lapset ja perheet 165 M, sis. perustaso ja esh (skaalattu) Tästä lastensuojelun laitos- ja perhehoito 41 M ja muut lasten ja perheiden palvelut 28 M (todelliset tiedot) Tasapainotustavoite (M ) 3,5 * 3,5 miljoonan euron tasapainotustavoitteeseen päästään tulevien vuosien aikana, mikäli toimintakulttuurissa tapahtuu systeeminen muutos ja lasten ja perheiden palvelut saadaan lapsi- ja perhelähtöisiksi, yli peruskunnan ja sote-maakunnan palveluyhdyspintojen toimivaksi kokonaisuudeksi. Yksittäinen palvelukokonaisuuden osa-alue ei tuota kustannussäästöä tai leikkaa kustannusten kasvua yksinään, ja lasten ja perheiden palveluiden osalta on vaikea esittää tarkkoja kulurakenteen muutoksia tiettyyn palveluun. Vertailuissa voi kuitenkin käyttää esimerkkihintoja korjaavia palveluita koskien (näistä voi laskea kunnittain ja maakuntatasolla kulurakenteen muotoutumista): sijaishuollon hoitovrk on , psykiatrian hoitopv yli 500, lastensuojelutarpeen selvitys n. 500 /20 työtuntia * Realistista on tavoitella vuosien aikana em. suunnan ja toimintakulttuurin muutosta ja sen myötä juurruttaa strateginen ja rakenteellinen muutos. Taloudellisessa tavoitteessa ollaan vuoteen 2025 mennessä, kun - Palvelut viedään lapsen kasvu- ja kehitysympäristöihin ja toimitaan pääosin siellä. - Lapsi ja perhe on keskiössä: asiakaslähtöisyys, asiakasosallisuus toteutuvat - Rakennetaan lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki, jota erityisosaamisella tuetaan. - Erityispalveluiden konsultaatiota lisätään.

5 Kokonaisoptimointi: vaikutukset resursseihin palvelukokonaisuuksien tai muiden toimijoiden välillä Kuntien peruspalvelujen toimivuudella ja vaikuttavuudella on suuri merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnille, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytölle sekä kustannuskehitykselle. Hyvinvointia voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen. Kokonaisoptimointi Pohjois-Pohjanmaan LAPEssa edellyttää mm. hyvinvointikouluajattelun, perhekeskustoimintamallin sekä LP-toimintakokonaisuudessa luotujen hyvien käytäntöjen juurruttamista yleiseksi toimintakulttuuriksi. Palvelujärjestelmässä tarvitaan toimintakulttuurin muutos ammattikunta- ja lainsäädäntöpainotteisesta palvelujen tarjoamisesta kokonaisvaltaiseen, tarvelähtöiseen lapsi- ja perhekeskeiseen toimintaan. Perheet tietävät mitä ne tarvitsevat. Erityisen ja vaativan tason palvelujen osalta tarvitaan niiden tutkimukseen pohjautuvaa kehittämistä ja osaamisen viemistä tukemaan perustason toimintaa, varhaista tunnistamista ja vaikuttavaa hoitoa.