Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia

Transkriptio

1 Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiforum Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Oulu Matti Rimpelä

2 Virikkeeksi: Miksi isä astuisi sisään ovesta, jonka päällä lukee äitiysneuvola tai lastenneuvola? Vanhentuneet käsitteet ja rakenteet joutavat historiaan!

3 Lasten hyvinvoinnin menestystarina 1900-luvulla Suomessa lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi lisääntyi 1980-luvulle saakka 1980-luvun puolivälin jälkeen 1,5 milj. syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Laaja yhteistoiminta: Valtio + kunnat + kansalaistoiminta Kuntien palvelujärjestelmä kehittyi toimialoittain

4 Toiminta keskittyi toimialoihin ja niiden sisäisiin organisaatioyksiköihin Yhdyskuntasuunnittelu, liikunta, kulttuuri, koulutus, yms Hyvinvointisektori Sosiaalitoimi Lastensuojelu politiikka Terveydenhuolto Äitiysneuvola/lastenneuvola/kouluterveydenhuolto/ kasvatus- ja perheneuvola/lastenpsykiatria Tämä rakenne edelleen useimmissa kunnissa

5 Oulun seudun kuntien alle 18-vuotiaiden talous toimialan mukaan Toimiala 2010 Muutos milj. % milj. % Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukio Sosiaali- ja terveys Kulttuuri Muut sivistyspalvelut Liikunta Nuorisopalvelut Yhteensä %

6 Kuntien lisäinvestoinnit alle 18-vuotiaiden tukeen ja palveluihin (indeksikorjattu /alle 18-v.) Toimiala Sosiaali- ja terveys Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Indeksikorjattu määrärahalisäys/vuosi/alle18-v % % %... Yhteensä %

7 1990-luvulla uusia huolia 1980-luvulla kehittämisen painopiste siirtyi työikäisiin ja ikääntyviin Lapset uudelleen painopisteeksi 1990-luvun puolivälissä Lastensuojelun, erityisopetuksen ja lastenpsykiatrian kuormitus kasvoi Aluksi selitettiin lamalla ja leikkauksilla

8 Oulun seudun kunnat sijoittavat alle 18- vuotiaisiin yhteensä noin 500 milj. /vuosi noin /vuosi/alle 18-vuotiaat noin /vuosi raskauden alusta 18- ikävuoteen vuosina yhteensä noin 130 milj. uutta euroa (käyvät hinnat) indeksikorjattuna noin +15 % (noin 1150 /lapsi) Mitä on saatu aikaan?

9

10 Poiminta LNPO 2025-esityksestä (Seutuhallituksen esitys/ valtuustolle) Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka on keskittynyt pääosin rajattuihin haasteisiin ja ongelmiin. Tavoitteita määritellään ja toimintaa ja taloutta seurataan ositettuina kasvatukseen ja koulutukseen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja pahoinvointiin, terveyteen ja tauteihin, liikuntaan ja sivistykseen

11 Kunnan säätyrakenne Terveydenhuolto Koulutus ja kulttuuri Sosiaalitoimi Ammattikunnat = aatelisto = papisto = talonpojat = heimoja Rajat jopa tiukempia kuin Kaari Utrion historiallisissa romaaneissa Oli 1900-luvun haasteissa hyvä, mutta nyt luutunut haitaksi

12 Uusi näkökulma 2000-luvun alussa: Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka Toimintaympäristö ja haasteet muuttuneet 1900-luvun menestystarinaa tuottaneet rakenteet muuttuivat tehottomiksi Mikä vaihtoehdoksi? Keskiöön lapsi ja hänen kehityksen, asiakkaaksi lapsiperhe elinkaarimalli lasten ja nuorten tuki ja palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi

13 Seutuhallinnon päätös 2010 Valmistellaan 3/2012 mennessä lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoiteohjelma vuoteen 2025 Seutu suosittelee, kunnat toimivat: seutuohjelma on suositus kunnille. Kunnat päättävät tavoitteista, toiminnasta, voimavaroista, seurannasta ja arvioinnista

14 Mikä uutta? Katse tulevaisuuteen, vuoteen 2025 Valmistaudutaan merkittäviin muutoksiin Hyväksytään hitaus, monta valtuustokautta Vaikutukset saadaan näkyviin vuosien kuluttua Kattaa lapset ja nuoret Raskauden alusta 29. ikävuoteen Mukaan kunnan kaikki toiminnat Yhdyskuntasuunnittelusta toimeentulotukeen ja erikoissairaanhoitoon Kaksivaiheinen valmistelu

15 Oulun seutu pioneerina Edelleenkään ei valtakunnallista mallia Pohjois-Pohjanmaalla pioneerityötä: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025-ohjelma Kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmat

16 Ohjelmatyön ydin määrittyi näin: Miten kunnat käyttäisivät tehokkaammin/vaikuttavammin voimavarojaan (yht. noin 600 milj. /vuosi) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi? Keskityttiin kuntien toimintaan!!!

17 Laajaa yhteistyötä, useita tuotteita! 1. Oulun seudun LNP ohjelma Syksy 2010: Seutuhallinnon päätös, käynnistyi 11/2010 Maaliskuu 2011: Ohjausryhmän muistio Toukokuu 2011: 1. luonnos seutuhallinnolle Syyskuu 2011: 2. luonnos seutuhallinnolle Maaliskuu 2011: Ehdotus seutuhallinnolle 2. Tausta-aineistot/tilastot Seutunapissa 3. Seutuhankkeen loppuraportti 4. Kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmat Kuntatyöryhmät tammikuussa 2011 Päätös oman LNPO:n valmistelusta marras-joulukuu 2011 Seutuvaltuuston suositus, kesäkuu 2012? Uusien valtuustojen käsittelyyn keväällä

18 Miten otettiin haltuun lapsi- ja nuorisopolitiikan laaja kokonaisuus? 1. Tutkittiin hyvinvointikehitystä 2. Tarkasteltiin taloutta 3. Sovittiin tärkeistä näkökulmista 4. Pohdittiin strategisia vaihtoehtoja 5. Jaettiin kokonaisuus ohjelma-alueisiin 6. Keskityttiin kriittisiin toimenpideohjelmiin 7. Kiteytettiin ehdotuksia välittömiksi toimenpiteitä

19 Tärkeät näkökulmat Investointi elinikäiseen hyvinvointiin Kehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppanuus Hyvinvointioppiminen Osallisuus Jatkuvuus ja oikeudenmukaisuus Asiakkaana lapsiperhe Tuki kehityksen mukaan Laadunhallinta Läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistava tiedonhallinta

20 Esimerkkinä tärkeistä näkökulmista: Miten lapsen hyvinvointi rakentuu? 1. Kehitysyhteisöt ja kasvatuskumppanuus Lapsi varttuu useissa rinnakkaisissa kehitysyhteisöissä, niiden jäsenenä (ei asiakkaana ) Perhe, asuinalue, päivähoito, peruskoulu, media, harrastukset, katu Kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus

21 Yhteinen ymmärrys lapsen hyvinvoinnin rakentumisesta: Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan: Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista, laskemista, vieraita kieliä Myös perheet ja yhteisöt hyvinvointi/pahoinvointioppivat Oppivat organisaatiot

22 Lapsen hyvinvointioppimisen ydinteemat 1. sosiaalinen osaaminen (puhuminen, vuorovaikutustaidot), 2. vuorokausirytmit (levon ja kuormituksen vuorovaikutus, yms.), 3. ruokailu, 4. liikunta, 5. itsehoito, 6. oppimaan oppiminen, 7. elimistön ja mielen viestien tulkinta, sekä 8. oman ja ympäristön hyvinvoinnin arviointi.

23 Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoite vuoteen 2025 Vahvistetaan uusilla investoinneilla lasten kehitysyhteisöjä (perhe, asuinalue, varhaiskasvatus, perusopetus, yms.) ja niiden, kasvatuskumppanuutta, sekä peruspalveluja ja niiden konsultaatiotukea niin, että erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät. Investoinnit tuottavat 2-3 vuoden viiveellä Lapsiperheiden/lasten/nuorten hyvinvointi lisääntyy Erikoistuneiden palvelujen kustannukset vähenevät

24 Kuntapalvelujen konsernirakenne : Viisitasomalli 1. Asuinalue: Lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu 2. Yhteiset peruspalvelut kokonaisuudeksi Neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus/oppilashuolto, nuorisotyö, toisen asteen oppilashuolto 3. Kevyen tuen tarve konsultaatioita yms. Peruspalveluja tukeva erikoistunut osaaminen: mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkärit 4. Erikoistuneet palvelut hoitosuhde Lastensuojelu, psykiatria, yms. 5. Erityistason palvelut - Sijaishuolto, osastohoito, erityiskoulu

25 5.Erikoistason eriytyneet palvelut: sijaishuolto, psykiatrian osastot, yms. 4. Erikoistuneet palvelut: Lapsella/ nuorella/perheellä useita asiakkuuksia eri toimintayksikköihin/ ammattihenkilöihin 3. Tukipalvelut peruspalvelujen yhteydessä: psykologi, kuraattori, lääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, yms. 2. Peruspalvelut (kaikille): Neuvolat, varhaiskasvatus, perusopetus, ja sen oppilashuolto, 2. asteen koulutus ja sen opiskelijahuolto, nuorisotyö, kulttuuri, liikunta, yms. Asuinalue, harrastukset 1. Perhe, asuinalue, harrastukset: Yhdyskuntasuunnittelu, kasvatuskumppanuus

26 5.Erikoistason eriytyneet palvelut: sijaishuolto, psykiatrian osastot, yms. 4. Erikoistuneet palvelut: Lapsella/ nuorella/perheellä useita asiakkuuksia eri toimintayksikköihin/ ammattihenkilöihin 3. Tukipalvelut peruspalvelujen yhteydessä: psykologi, kuraattori, lääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, yms. 2. Peruspalvelut (kaikille): Neuvolat, varhaiskasvatus, perusopetus, ja sen oppilashuolto, 2. asteen koulutus ja sen opiskelijahuolto, nuorisotyö, kulttuuri, liikunta, yms. Asuinalue, harrastukset 1. Perhe, asuinalue, harrastukset: Yhdyskuntasuunnittelu, kasvatuskumppanuus Painopiste tasoille 1-3

27 Laaja kenttä jaettiin ohjelma-alueisiin 1. yleisiä Lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu Kasvu osallistuvaan kansalaisuuteen Toiminta/taloustiedon tuotanto (tiedonhallinta) Hyvinvointitiedon tuotanto (tiedonhallinta) 2. iän mukaan Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Perusopetuksesta toiselle asteelle Nuoret aikuiset 3. ongelmasuuntautunut Paljon tukea tarvitsevat lapsiperheet

28 Kriittisimmät ohjelma-alueet : Hyvinvointi-, talous- ja toimintatieto 1. Suunnitelmallinen hyvinvointiseuranta puuttuu 2. Taloussuunnittelun/kirjanpidon rakenteet eivät mahdollista toiminnan suunnittelemista/seurantaa/arviointi kokonaisuutena 3. Asiakastietojärjestelmät hajottavat lasten, nuorten ja perheiden tiedot erillisrekistereihin Nykyinen tiedonhallinta ei tue toiminnan johtamista kokonaisuutena lasten ja nuorten näkökulmasta, eikä anna mahdollisuutta tehokkuuden/vaikutusten arviointiin

29 Ohjelma-alueille kriittisiä toimenpideohjelmia Tunnistetaan/kuvataan kriittinen polku Rajattu, selkeä toimintakokonaisuus, jossa eteneminen on välttämätöntä Ohjaa koko ohjelma-alueen kehitystä tavoitteiden suuntaan Toimenpideohjelma seuraavalle vaalikaudelle

30 Ehdotuksia kuntien välittömiksi toimenpiteiksi 1. Lapsivaikutusten arviointi laajennetaan kaikkeen kuntien järjestämään toimintaan 2. Määräraha tutkimus- ja kehitystyöhön ja henkilöstön koulutukseen 3. Toiminnan ja talouden vertailukelpoinen seuranta ja raportointi viidellä tasolla 4. Hyvinvointikehityksen ydintiedot laajoista terveystarkastuksista 5. Peruskouluissa tehtävät hyvinvointikyselyt 6. Hyvinvointiosaamisen ja -oppimisen koulutusohjelma 7. Kouluruokailun laadunhallinta 30

31 Kolme ajankohtaista esimerkkiä: Imatran perhetyö Yhteinen hyvinvointiarviointi 6-7 vuotiaille Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittiset indikaattorit

32 Esimerkkinä Imatran perhetyö: Lasten häiriöpalvelujen menot Lastensuojelu, erityisopetus, lastenpsykiatria, kasvatus- ja perheneuvola, yms. x Kasvua : + 1, 4 milj Muutos ed vuodesta % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 5

33 Imatran valtuuston päätös 2009 TATO:n hyväksymisen yhteydessä Palkattiin keväällä 2009 kuuden terveydenhoitajan työpareiksi 6 perhetyöntekijää: 1 sosionomi, 2 sosiaalikasvattajaa ja 3 psykiatriaan suuntautunutta sairaanhoitajaa Huomaa: Ei kodinhoitajia Heti vakituisiksi, yli 60 hakijaa Ei vastaanottohuoneita!!! Säännöllisesti kokoontuva terveydenhoidon, sosiaalityön ja psykologityön asiantuntijatiimi.

34 Millaisia tuloksia? Hyvinvointineuvola keihäänkärkenä merkittävä investointi neuvolaan uusi perhetyön toimintamalli Lasten ja perheiden palveluja uudistettu laajemmin uusi perhetyö muissakin toiminnoissa painopisteen siirtämisen suuntaan hallinnollisia järjestelyjä: Lapsiperhepalveluja yhdeksi kokonaisuudeksi myönteinen noidankehä : esim. kasvatus- ja perheneuvolan toimet saatu täytetyiksi, lastensuojelussa painotettu avohuoltoa, oppilashuoltoa vahvistettu

35 Perhetyö neuvolassa: Selkeä toimintamalli kehittymässä Kotikäyntejä kaikkiin ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin» raskausvko 22 ; noin 2 kk ikäisille muuten harkinnanvaraisesti (TH+PT yhdessä) Tukikäyntejä koteihin 1-5 kertaa perheen tarpeen mukaan n. 2-3 tuntia Perhetyötä kodeissa Perhetyö aina TH+PT parityönä. Kotikäyntejä 1-3 krt/vkossa (2 3 h), perheen tarpeen mukaan Vertaisryhmiä Perhevalmennusta

36 Imatra Lasten häiriösuuntautuneiden palvelujen menot yhteensä x 1000 Lasten ja nuorten häiriöpalvelumenot Muutos ed vuodesta % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 5 % 5 % -1 % 4 %

37 Imatran lastensuojelun tilastoja Muutos 09/11 Lastensuojeluilmoituksia Avohuollon tukitoimien piirissä Pitkäaikaisesti sijoitettuja Sijaishuollon laitosostot (ME) 2,31 2,53 2,16 2,04-0,49

38 Yhteinen 6-7 vuotiaiden hyvinvointiarviointi Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyönä pedagoginen arviointi ja hyvinvointiarviointi yhdessä 6-vuotiaille Ydintiedot perusopetuksen oppilashallinto-ohjelmaan rakenteellisina Laaja terveyskasvatus- ja arviointikeskustelun valmistelu/järjestäminen perusopetuksen ja oppilashuollon yhteistyönä Ydintiedot perusopetuksen oppilashallinto-ohjelmaan rakenteellisina

39 LNP -johtamisen kriittiset indikaattorit Mitä voitaisiin johtamistiedon tehostamiseksi heti tehdä? Neljä kriittistä indikaattoria: 1. Lastensuojelun kiireiset sijoitukset 2. Vanhempien, lasten ja nuorten päivystyslähetteet mielenterveyspalveluihin 3. Kotihälytykset lapsiperheisiin, nuorten koteihin 4. Lapsiperheiden, nuorten toimeentulotuki jatkunut yli kaksi vuotta Päivitys kuukausittain, sijoitetaan kartalle Raportoidaan kunnanhallitukselle talousseurannan yhteydessä 39

40 Ohjelma-asiakirjaan sisältyy 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitys, tärkeimmät hyvinvointihaasteet (tiivis kuvaus) 2. Kuntien viime vuosien lapsi- ja nuorisopolitiikan arviointia (tavoitteet, erot, muutostarpeet) 3. Strategiset vaihtoehdot, suositus yhteisiksi tavoitteiksi vuoteen Ehdotuksia vuodesta 2013 alkaen toteutettaviksi kriittisiksi toimenpideohjelmiksi 5. Ehdotuksia kunnille toimenpiteiksi, joilla tehostetaan lapsi- ja nuorisopolitiikkaa jo vuoden 2012 aikana

41 Ohjelmatyö etenee kunnissa seutu tukee Jokainen kunta valmistelee omaa lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaansa soveltaa seutusuositusta harkintansa mukaan Seudun TUKEVA 3/ juurruttaminen hanke tukee Projektityöntekijä lokakuuhun 2013 Asiantuntijatukea, työkokouksia, kuntavierailuja Yhteinen toimintamalli kunnille???