Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen

Transkriptio

1 Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Kymenlaakson varhaiskasvattaja 2015 Kouvolan Kuusankoski-talo Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

2 Miksi varhaiskasvatus on tärkeää? Kansantalouden näkökulma! Lähes 3 miljardia euroa vuodessa Noin /lapsi/vuosi Henkilöstöä enemmän kuin perusopetuksessa 10 x 2-6 vuotiaiden sotepalvelut Altistusaika viikoittain tuntia Perheen rinnalla tärkein lasten hyvinvoinnin rakentaja ensimmäisten kuuden ikävuoden aikana Oma suoravaikutus Kasvatuskumppanuus - >perhe ja muut toimijat

3 Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia ja nuoria, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta... viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi lapset ja nuoret putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia elinoloja 3. opettamaan selviytymistä elämän karikoissa.

4 Mitä tarvitaan käytännössä? innostusta luottamusta yhteistä ymmärrystä yhdessä osaamista

5 Ongelmista hyvinvoinnin vahvistamiseen Jospa hetkeksi unohtaisimme huolen vyöhykkeet, varhaisen puuttumisen riskien tunnistamisen ja ongelmien ennalta ehkäisyn Yhteinen ymmärrys lapsen luonnolliseen kehitykseen perustuvasta hyvinvoinnin vahvistamisesta - ilman ongelmien uhkaa? Seuraavassa ehdotukseni

6 Sama tulos kaksi tulkintaa Tulkinnat lähtevät ongelmista Erikoistunut ammattihenkilöstö määrittelee ja tunnistaa ongelmia Ensin on tunnistettava ongelma ja sitten se siirretään juuri tähän ongelmaan erikoistuneen ammattihenkilön ratkaistavaksi ja myös ehkäistäväksi Lasten masentuneisuuden suhde koulumenestykseen Miten tulkitsemme

7 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja ,9 Rimpelä: 7,0-7,9 Lapset oppivat hyvinvointia 8,0-8,9- ja 9,0-

8 Miten vastaamme tähän haasteeseen? Lisää mielenterveyspalveluja? Psykiatreja, psykologeja ja psykiatrisia erikoissairaanhoitajia vai natural mentoring / arkinen tuki Google Scholar 2014: Yli osumaa Läheinen aikuinen kuuntelee ja tukee Lisää oppimisen iloa? myönteistä tukea oppimisessa varhaislapsuudesta alkaen kotona ja myös varhaiskasvatuksessa kannustavia oppimiskokemuksia haasteista riippumatta oppimiseen erityitukea viimeistään 4-5 vuotiaista alkaen

9 Toinen esimerkki: Ikäsegmentointi Lasten ryhmittelyä iän mukaan voidaan tarkastella kolmesta suunnasta Vakiintunut palvelujärjestelmä raskauden aika, 0-6, 2-6, 6, 7-13, 13-16, Keskimääräisesti kronologisen iän mukaan raskauden alusta->3-4, 4-8, 9-15, 16-19, Yksilöllisen kehityskulun mukaan Suuret erot kehityksessä, 5-6 vuotiaana usein 1-2 v. Hidas kehitys ei ole välttämättä ongelma

10 Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta (= lasten hyvinvoinnin edistäminen), jota rakennetaan! Yhteinen yli sektori- ja ammattirajojen Yksinkertainen niin että myös vanhemmat sen ilman erityistä ponnistelua ymmärtävät

11 Ehdotus muutamaksi kivijalaksi 1. Aito asiakaslähtöisyys 2. Lapsen luonnollinen kehitys aikuiseksi 3. Kehitysyhteisöistä rakentuva kehitysympäristö ja kasvatuskumppanuus 4. Hyvinvointioppiminen 5. Kasvatus

12 J Löytänä ja K Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum Asiakkaan aikakaudella monikanava-ajattelu tulee tiensä päähän. asiakkaat eivät halua rajoittua organisaatioiden tarjoamiin palvelukanaviin vaan he haluavat asioida omilla ehdoillaan. Rimeplä: Ajatuksia ja poimintoja asiakkuudesta 12

13 Asiakaslähtöisyyden ydinkäsitteistä Asiakasläheisyys Asiakasymmärrys Arvon yhteisluonti Palvelusysteemi Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014 Rimeplä: Ajatuksia ja poimintoja asiakkuudesta 13

14 Perhe/lapsilähtöisyyden ydinkäsitteistä Perhe ja lapsiläheisyys Perhe- ja lapsiymmärrys/osaaminen Hyvinvoinnin edistäminen yhdessä Perheiden/ lasten segmentointi! Palvelusysteemi Rimeplä: Ajatuksia ja poimintoja asiakkuudesta 14

15 Organisaation asiakaslähtöisyyden 1. Keskittynyt johtamisen neljä tasoa: Asiakas tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva Aktiivista palautetta asiakkailta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut Asiakkaisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut Pyritään ymmärtämään, mitä asiakas tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä Rimeplä: Ajatuksia ja poimintoja asiakkuudesta 15

16 Asiakaslähtöinen toiminta on parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys on päässyt tasolle, jossa se 1. ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja 2. etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa 3. ennen kuin asiakas osaa sitä edes pyytää, Rimeplä: Ajatuksia ja poimintoja asiakkuudesta 16

17 Uusi tulkinta asiakkuudesta kuntaan Organisaatio- ja ammattikuntaasiakkuuksien sijasta vain yksi ja tarvittaessa täydentyvä asiakkuus: 1.universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2.tarvittaessa täydentyy tehostetulla /erityisellän tuella Rimeplä: Ajatuksia ja poimintoja asiakkuudesta 17

18 2. Lapsen luonnollinen kehitys aikuiseksi Palvelujen/toiminnan ikäsegmentointi kahdesta suunnasta Keskimääräisen kronologisen iän kehitysvaiheet Luonnollisen kehitysvaihtelun ymmärtäminen ja hyväksyminen Yhdistäisin neuvolat, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä näiden ikäkausien soten yleisen tuen palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Oppivelvollisuus 5-vuotiaana Luokkamuotoiseen kouluun yksilöllisen kehityksen mukaan, keskimäärin 9. ikävuodesta alkaen

19 Miten teemme lapsen luonnollisen kehityksen näkyväksi? Suunnitelmallinen ja yksi ja yhteinen lapsiperheen ja lapsen hyvinvointiarviointi Yksikköinä sekä lapsiperhe että lapsi Vertailukelpoisia menetelmiä, lapsen yksillönen kehitys ja väestöseuranta Esimerkiksi nelivuotiaasta alkaen SDQ/Vahvuudet ja vaikeudet EDI/Varhaiskehityksen seurantaindeksi

20 Unicef 2013 Early Development Instrument (EDI) Varhaiskehityksen seurantamenetelmä Vain Kanadassa ja Australiassa seurataan suunnitelmallisesti lasten varhaista kehitystä Opettaja arvio ekalukuvuoden puolivälissä 5- vuotiaiden lasten kehitystä 100 kysymystä, minuuttia/lapsi: terveys ja hyvinvointi, sosiaalinen kompetenssi, emotionaallinen kypsyys, kognitiivinen kehitys ja puhuminen

21 Noin 100 kysymystä 5-vuotiaasta Kuinka usein lapsi tulee kouluun liian väsyneenä osallistuakseen koulutyöhön? Miten arvioisitte lapsen kykyä tulla toimeen ikäistensä kanssa? Osaako lapsi mielestänne istua keskittyneesti vai onko hän levoton? Onko tämä lapsi mielestänne kiinnostunut kirjoista? Osaako lapsi mielestänne kertoa ymmärrettävästi tarpeistaan?

22 3. Kehitysyhteisöistä koostuvat kehitysympäristöt Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ja nuoret ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita

23 Kehitysyhteisöjä Bronfenbrenner: Ekologinen systeemiteoria: Lapsen kasvuympäristö

24 Lapsi varttuu aikuiseksi kehitysekosysteemissä, joka rakentuu useista rinnakkaisista kehitysyhteisöistä: Perhe Päiväkoti Harrastukset Asuinalue Koulu Katu Media

25 Rinnakkaisia kehitysyhteisöjä yhä enemmän Lapset ja nuoret ovat osa kehitysyhteisöjään, ei niiden asiakkaita! Kilpailevat lasten ja nuorten ajasta Olenko hyväksytty? Kuulunko todella? Vanhemmuus on tullut vaikeammaksi Kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa, lapsen ja nuoren vaara ajautui harhateille on kasvanut Vanhempien tukeminen ja kasvatuskumppanuus yhä tärkeämpää

26 Koulu Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Perhe Palvelut Varhaiskasvatus Palvelujen päätehtävä tukea kehitysyhteisöjä? -> Lapset/nuoret oppivat selviytymään ongelmista kotona, koulussa, Tavoitteeksi erikoistuneiden asiakkuuksien vähentäminen

27 4. Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot )

28 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. nuoret auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20-30!

29 Myös varhaiskasvatuksen työntekijät Lapsen - kehitys - oppiminen ovat lapsen hyvinvoinnin asiantuntijoita! -osaaminen ja sen arviointi -opettaminen Yhteistoiminta vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa -> Kasvatuskumppanuus

30 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito

31 Sosiaalisesta ptevyydestä Halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)

32 Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös ei ole läheskään aina yksilöllinen taito: Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012

33 Sosiaalinen tilanne säätelee vuorovaikutusta Lapsen maine ryhmässä säätelee, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana -> sosiaalista osaamista ylläpitävä noidankehä

34 Noidankehä 1. Sosiaaliset taidot ja emootioiden säätely kehittyvät hitaasti 2. Ei osaa toimia ryhmässä rakentavasti Häiritsee, on epäempaattinen 3. Muut vastaavat torjunnalla 4. Ei tule hyväksytyksi ryhmässään. 5. Ei saa sosiaalisista taidoistaan palautetta tai se on usein kielteistä. 6. Sosiaalinen osaaminen ei kehity!

35 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Pojat Tytöt Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % Rimpelä: Lapset 5 oppivat hyvinvointia 6 - ja

36 Mitä tehdään, kun sosiaalinen kehitys on viivästynyt? Käytöshäiriön hoidosta sosiaalisen pätevyyden vahvistamiseen Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Käytöshäiriö ei ainakaan aluksi - ole lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutuksessa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen

37 Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan

38 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen Toiminta 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta 2. 3.

39 Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13-vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970-luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän!

40 Oppimaan oppiminen Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyminen ja vahvistuminen, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta

41 5. Kasvatus ja kasvatuskumppanuus

42 1974: Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma kasvatuskeskustelulle ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu.. Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt omaaloitteisuuden varaan eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista. kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään.

43 1974: Lapsipoliittinen ohjelma/mll..neuvolatoiminnan, päivähoidon vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle, tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema.

44 Vanhemmuus ja välittäminen vai kasvatus? Vanhemmuus ja välittäminen lasten hyvinvointikeskustelun/tutkimuksen ydinkäsitteeksi 1990-luvulla Suuret teemat 2000-luvulla Vanhemmuus hukassa Kasvatusvastuu siirretty yhteiskunnalle, koululle, päivähoidolle Jos välittäisimme enemmän, ongelmia olisi vähemmän Väitän: Olemme olleet harhapoluilla!

45 Onko vanhemmuus hukassa? Ei, vanhemmuus on tänään paljon vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin! Kuritusväkivalta vähentynyt Isät enemmän mukana lasten elämässä Lapsen kehityksestä tiedetään paljon enemmän Mutta, vanhemmuus on vaikeampaa Sama vanhemmuus, joka oli vahvaa 1970 luvulla, ei riitä 2010-luvulla Kun vanhemmat eivät osaa tai/ja eivät jaksa, lapsen kehitys vaarantuu enemmän kuin aikaisemmin

46 Vanhemmuuden kritiikki haittaa kasvatuksen tukemista Jokainen isä ja äiti pohtii: Osaanko kasvattaa viisaasti? Onko vanhemmuuteni hukassa? Enkä välitäkään riittävästi/oikein? Syyllistäminen/syyllistyminen Vanhemmuuden kritiikki kohdistuu herkkään kohtaan: olenko epäonnistumassa isänä/äitinä

47 Mannerheimin lastensuojeluliiton vuosiraportti vanhemmilla on korkea kynnys hakea ammattiapua silloin, kun kyseessä on oma vanhemmuutta koskeva huoli. Osa apua hakeneista vanhemmista kokee, ettei viranomaisilla ole keinoja auttaa heitä. Pahimmillaan kohtaamiset ammattilaisten kanssa lisänneet vanhempien syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita.

48 Kaikki lapsen lähellä toimivat aikuiset ovat kasvattajia Vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset Naapurit Ammattihenkilöt kehitysyhteisöissä ja palveluissa Aikuiset harrastuksissa Esimerkki 1970 luvulta:

49 Mistä kasvatus rakentuu?? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen

50 Kasvatuksen ydinteeemoja Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen

51 Monimuotoista kasvatusvalmennusta Uusia mahdollisuuksia uuden teknologian avulla

52 Voimaperheet tutkimusohjelma Turun lastenpsykiatrian tutkimuskeskus vanhempien lapsensa kanssa arjessa pitkäjänteisesti käyttämät keinot vähentävät selvästi lasten käytösongelmia. Eniten hyötyä on myönteisten ratkaisumallien varhaisesta tarjoamisesta, ei syyllisten hakemisesta.

53 huomion kiinnittäminen lapseen, ihan tavallisten asioiden tekeminen yhdessä, positiivisen palautteen antaminen normaaleistakin asioista ja lievän, ei-vaarallisen negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen.

54 positiivinen seuraus motivoi niin lapsia kuin aikuisiakin paremmin kuin rangaistuksen tai haukutuksi tulemisen uhka.

55 Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Yhteistä kasvatusvalmennusta kaikille kasvattajille Varhaiskasvatuksen henkilöstö Kasvattajia ja vanhempien kasvatusvalmentajia Kasvatuskumppanuuden asiantuntijoita Mitä tarkoitan? Esimerkkinä lapsen häiritsevä käytös

56 Viestini ei ollut uusi Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta... viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi he putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia elinoloja ja 3. opettamaan selviytymistä elämän karikoissa.

57 Kiitos mielenkiinnosta!