Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

2 Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta? KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

3 Mistä oikein on kysymys? Miten paljon investoimme (valtio, kunnat, kela, työnantajat) uusien sukupolvien kehitykseen? Kukaan ei tiedä Karkea arvio: Kuntien talousarviot/ alle 18 v. Noin 10 miljardia /2013 Varhaiskasvatus + koulutus + nuorisotyö -> OKM:n vastuualue noin 70 % Mitä saamme tulokseksi? Käytämmekö eurot viisaasti?

4 Mikä mättää? Hajotamme perheet, lapset ja nuoret lukuisiin palveluihin ja tietojärjestelmiin mitä enemmän tuen tarvetta sitä enemmän hajotamme Olemme keskittyneet organisaatioihin, ongelmiin ja ammattikuntiin työnjakoon, emme yhteistyöhön säätyrakenne ja heimojohtaminen Emme kohtaa perheitä, lapsia ja nuoria emmekä johda heidän tukeaan/palvelujaan kokonaisuutena

5 Hienosäätö ei riitä vastaamaan 2020/30 lukujen haasteisiin Tarvitsemme lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palvelujen systeeminen muutoksen = 1. systeemisen innovaation kehittäminen ideointi + ideoiden muokkaaminen uudeksi toiminnaksi 2. systeemisen innovaation omaksuminen innovaatio sulautetaan organisaation käytännöksi (ks. esim. Jalonen: Hallinnon Tutkimus 2/2013:95-112)

6 Millainen systeeminen muutos? Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma monet mietinnöt/raportit 1970-> + tutkimustietoa (kv. kirjallisuutta) + lukuisat kotimaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet + kuntien kehitystyö (esim. Imatra, Hämeenlinna)+ 71 v. taatan järkeilyä = Palapeli alkaa hahmottua

7 Miten toimii menestyksellinen jalkapallojoukkue? lentopallojoukkue? sinfoniaorkesteri? teatteri?

8 Tarvitsemme Innostusta Osaamista Luottamusta Yhteistä ymmärrystä Mitä tiedämme perheestä ja lapsen kehityksestä aikuiseksi kasvatuksesta perheen, lasten ja nuorten viisaasta tukemisesta? Miten ennakoimme 2020/30-lukujen haasteita

9 Mitä tarkoitan yhteisellä ymmärryksellä lapsen kehityksestä? Presidentti Niinistön aloite: Tavallisia asioita Jokaisella asiantuntijalla oli oma tarina lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta arkipuhetta, pyhäpuhetta, esim: vanhemmuus on hukassa tärkeintä on välittäminen Paljon uutta tutkimustietoa, josta tulisi koostaa yhteistä ymmärrystä, esimerkiksi

10 Lapsuus rakentuu 1. biologisesta perimästä (DNA), 2. elinoloista (asuminen ja toimeentulo), 3. läheisistä aikuisista (vanhemmat, muut), 4. kasvatuksesta (= läheisten aikuisten 1. sitoutuminen, 2. osaaminen, 3. jaksaminen, 4. jatkuvuus, 5. kumppanuus), sekä 5. tuesta ja palveluista

11 Lapset kasvavat kehitysyhteisöissä Kuuluvat kehitysyhteisöihin jäseniä/osallisia ei koskaan asiakkaita Useita rinnakkaisia Perhe Asuinyhteisö Media Päivähoito Peruskoulu Harrastukset Katu Ratkaisevaa kokonaisuus -> kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus

12 Lapset ovat erilaisia! Biologinen perimä Esim. temperamentti, vammaisuus Murrosiän ajoittuminen Psykososiaalinen kehitys Suuria eroja kypsymisessä lapsesta aikuiseksi Esim. sosiaalinen osaaminen Erilaisuus ei ole läheskään aina ongelma eikä häiriö, vaan luonnollista vaihtelua! haastaa kasvatuksen ja palvelut kaikki lapsen läheiset aikuiset

13 Kehityksessä kriittisiä vaiheita Ensimmäiset kaksi ikävuotta 5-8 v v v Kriittisissä vaiheissa erityisen tärkeää herkkyys lapsen erityisyydelle käytöshäiriö -> kasvatustaitojen tukeminen Voimaperheet /Turun yliopiston lastenpsykiatria hitaasti kehittyvien ymmärtäminen/tukeminen jatkuvuus

14 Hyvinvointioppiminen ja -osaaminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan syntymästä alkaen koko elämänkulun ajan Yksittäiset ihmiset oppivat myös perheet, yhteisöt ja kunnat oppivat hyvinvointia/pahoinvointia ( oppivat organisaatiot)

15 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito Matti Rimpelä 15

16 Mitä tulisi tehdä? Perheet, lapset ja nuoret kehittämistyön ytimeen Kohdataan kokonaisuutena Tukia ja palveluja johdetaan kokonaisuutena Tuet ja palvelut ymmärretään investoinneiksi, joiden tuottoa seurataan jatkuvasti ja suunnitelmallisesti ainakin 30. ikävuoteen saakka

17 Tarkastellaan palveluja ja tukea kolmella tasolla (ks. STM 2013:19, luku 8.3.1) 1. Universaalipalvelut ja niihin sisältyvä tuk lapsen ja nuoren tuki ilman erityistä ongelmamäärittelyä ja ongelmalähtöistä asiakkuutta. vanhemmuuden/kotikasvatuksen tuki, perhetyö 2. Tehostettu tuki hyvinvoinnissa/oppimisessa haasteita, jotka eivät vaadi pidempikestoista erityisosaamisen asiakkuutta. 3. Erityinen tuki tarvitaan erityistä ammattitaitoa ongelmatilanteen määrittelyssä ja tuen järjestämisessä pitkäkestoista asiakassuhdetta/sijoitusta/yms.

18 Investoidaan yleiseen tukeen Perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö integroituina universaalipalveluihin Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun muutetaan koulunkäyntiohjaajia perhetyöntekijöiksi 2. kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 3. nuorisotyö yhdistettynä koulutukseen alkaen ikävuodesta jatkuu tarpeen mukaan jopa 29. ikävuoteen miksi pitää ensin hukata nuori ja sitten etsiä? personal trainer, palveluohjaaja

19 Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa Yhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen: Perheiden ja sote-palveluiden väliin VaVa -arviointi Kotikasvatu -7 kk 3v 8v 14v 19v 29v Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa Perhe > Päivähoito Alakoulu Yläkoulu Toinen aste Opiskelu / työ Media ---> Harrastukset ---> Katu----> SA int

20 Lasten jakautuminen tasoille tuen tarpeen mukaan: hyvinvoinnin varastokirjanpito (kustannusprofiili) Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus - 7kk Kaikille yhteisetpalvelut Niihin sisältyvä yleinen tuki /lapsi/perhe Tehostettu tuki /lapsi/perhe Erityinen tuki /lapsi/perhe

21 Tunnistetaan kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat? Ainutkertaisia polkuja, monimutkainen polkujen ja tapahtumien verkosto Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus - 7kk Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja polut?

22 Kehitetään lapsiperheen, lasten ja nuorten yhteinen hyvinvointiarviointi runko-ohjelma Stakes aloite STM:lle 2006! yhteinen ongelmaluokitus yhteinen syyluokitus yhteinen toiminnan kuvaus ( tuotteistaminen ) hyvinvoinnin/oppimisen jatkuva seuranta ydintiedot hyvinvoinnin varastokirjanpitoon

23 Kehitetään kansallinen hyvien käytäntöjen määrittely ja tunnistaminen (vrt. Duodecim/ Käypä hoito ) kansallinen laadunhallinnan ja valvonnan toimintamalli ja kokonaisuus yhtenäisesti kaikille lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluille keskiössä perhe, lapsi ja nuori läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus kaikilla tasoilla

24 Yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi neuvolat ja varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja niiden oppilas- ja opiskelijahuolto perustason perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö Johdetaan kokonaisuutena raskauden alusta toisen asteen koulutukseen kun erityisen tuen tarvetta: 29. ikävuoteen saakka Yksi ja yhteinen asiakastietojärjestelmä

25 Järjestetään toiminta lapsen kehitysvaiheiden mukaan Varhaiskasvatus raskauden alusta 8. ikävuoteen sisältää neuvolatyön oppivelvollisuus alkaa 5-vuotiaana eteneminen kehitysvaiheen (ei iän mukaan) kotikasvatuksen tuki, perhetyö, kodinhoitoapu Yhtenäinen perusopetus 9-15 vuotiaille sisäänrakennettu nuorisotyö Toisen asteen koulutus/työllistyminen kaikille (takuu/velvollisuus) v. saumattomasti perusopetuksesta alkaen

26 Valtakunnallinen kehittämisohjelma (Suomi 100 vuotta) 1. Hallitus esittelee eduskunnalle 2014 lapsiperhe-, lapsi- ja nuorisopolitiikka tavoiteohjelman laaja tulkinta yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon (ks. MLL 1974) 2. Kunnat ratifioivat YK:n lastenoikeuksien sopimuksen valmistelevat kunnan lapsiperhe-, lapsi- ja nuorisopolitiikka tavoiteohjelman

27 .kehittämisohjelma Systeeminen innovaatio kehitetään 3-5 kokeilukunnassa Kansallinen asiantuntijatuki Ulkoinen akateeminen arviointitutkimus Valtakunnallinen kokonaisrahoitus Esimerkiksi 1 % lasten sijaishuollon, eriytetyn erityisopetuksen ja lasten/nuorisopsykiatrian kokonaiskuluista -> 10 milj. /vuosi

28 Samanaikaisesti lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuen ja palvelujen systeemisen muutoksen omaksumisen kansallinen tukiohjelma yhdistetään OKM:n ja STM:n kunnille suuntaamat kehittämistyön valtionosuudet (perheet, lapset, nuoret) yhdeksi kokonaisuudeksi tukemaan muutoksen omaksumista ei keksimään polkupyörää uudestaan

29 Kouluhyvinvointi tulevaisuudessa? Haasteet ja tarpeet muuttuvat olennaisesti kun lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuki ja palvelut vastaavat kokonaisuutena viisaasti 2020/2030 luvun haasteisiin Tarvitsemme edelleen viisaasti järjestettyä perusopetusta, mutta emme ehkä enää kouluja erityisinä yksikköinä

30 Suomi 100 vuotta 2017 Syksyllä 2017 kansainvälinen lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiforum Suomi esittelee uuden toimintamallin, jonka ennakoidaan olevan seuraavan vuosisadan aikana yhtä menestyksellinen kuin oli viime vuosisadan nyt jo vanhentunut toimintamalli aikanaan