Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja

Transkriptio

1 Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja TUKEVA 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen loppuseminaari Oulu Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto

2 Johtamisen haasteita Yhteinen tarina tulevaisuudesta, siihen sitouminen Tarvitaan erityisesti silloin kun tulevaisuutta on vaikea ennakoida Kokonaisuuden hallintaa kaaoksen reunalla Ympäristö ja organisaatiot ovat yhä monimutkaisempia Complexity theory/science Tiedolla johtaminen, tiedon hallinta: suuremmat organisaatiot enemmän tutkimustietoa enemmän tietoa johdettavasta ilmiöstä, toiminnasta, kustannuksista, vaikutuksista miten otetaan haltuun johtamisessa ja toiminnassa?

3 Mikä vaikeinta? Uudistuminen Organisaatiot ja niiden kulttuurit vakiintuvat Luutuvat Haasteet ja ympäristöt muuttuvat Mikä toimi eilen, muuttuu tänään tehottomaksi, jopa esteeksi Kuinka nopeasti osaamme vastata muuttuviin haasteisiin? Ennakoiden vaiko vasta sitten kun emme enää kykene vastustamaan muutospaineet?

4 Miksi perheiden, lasten ja nuorten kuntapalveluja tulisi uudistaa? Investoimme alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin - karkean arvion mukaan koko maassa noin 10 miljardia euroa Oulun seudulla noin milj. yli 70 % varhaiskasvatusta ja koulutusta Olemme siirtäneet 2000-luvulla painopistettä häiriöpalveluihin sijaishuolto, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, mielenterveyspalvelut Mitä olemme saaneet tulokseksi? Kukaan ei tiedä!

5 Tutkimuksia, hankkeita, ohjelmia ja raportteja 1970-luvulta alkaen Perheiden, lasten ja nuorten palvelujen kehittämisestä keskusteltu vuosia, esim.: Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 Oppilashuoltokomitea 1974 YK:n lasten vuoden 1979 komitean mietintö 1979 Samat teemat ja ehdotukset toistuvat Investointia tulevaisuuteen Perheet, lapset, nuoret kohdataan kokonaisuutena Vastataan yksilöllisiin tarpeisiin varhaisella tuella Suunnitelmallista ja jatkuvaa tuke kun sitä tarvitaan

6 Miksi lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyötä? Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan johtaneet tapahtumat. 2013:s. 63 Lasten ympärille rakennettu palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. Nykyjärjestelmä pakottaa ylivarovaisuuteen ja oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole selvää kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista

7 Miksi uudistaminen ei ole onnistunut? Olemme kehittäneet järjestelmiä - emme lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukea Perhe, lapsi ja nuori jaetaan lukuisiin organisaatioihin ja tietojärjestelmiin, joiden kesken pelataan tietosuojapeliä Säätyrakenne ja heimojohtaminen Terveydenhuolto -> Aatelisto Sivistystoimi -> Papisto Sosiaalitoimi -> Talonpojat Nuorisotoimi -> Loisia

8 Mitä pitäisi tehdä? Kunnille yhteinen ja uskottava tarina tulevaisuudesta Rakennettiin yhteistä ymmärrystä Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 tavoiteohjelmatyöllä Prosessi tärkeämpi kuin asiakirja

9 Miten otettiin haltuun lapsi- ja nuorisopolitiikan laaja kokonaisuus? 1. Tutkittiin hyvinvointikehitystä 2. Tarkasteltiin taloutta 3. Sovittiin tärkeistä näkökulmista 4. Pohdittiin strategisia vaihtoehtoja 5. Jaettiin kokonaisuus ohjelma-alueisiin 6. Keskitytään kriittisiin toimenpideohjelmiin 7. Kiteytettiin ehdotuksia välittömiksi toimenpiteitä

10 Laaja kenttä jaettiin ohjelma-alueisiin 1. yleisiä Lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu Kasvu osallistuvaan kansalaisuuteen Toiminta/taloustiedon tuotanto (tiedonhallinta) Hyvinvointitiedon tuotanto (tiedonhallinta) 2. iän mukaan Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Perusopetuksesta toiselle asteelle Nuoret aikuiset 3. ongelmasuuntautunut Paljon tukea tarvitsevat lapsiperheet

11 Välittömiä toimenpideohjelmia, ovat keihäänkärkiä Rajattu, selkeä toimintakokonaisuus, jossa edetään nopeasti Toimenpideohjelma seuraavalle vuodelle talous- ja toimintasuunnitelmassa Toiminta, talous, ennakoidut hyvinvointivaikutukset, sekä näiden seuranta Ohjaa kehitystä LNP tavoitteiden suuntaan

12 Tavoite vuoteen 2025 Keskiöön perhe, lapsi ja nuori Vahvistetaan uusilla investoineilla lasten kehitysyhteisöjä (perhe, asuinalue, varhaiskasvatus, perusopetus, yms.) ja niiden, kasvatuskumppanuutta, sekä peruspalveluja ja niiden konsultaatiotukea niin, että erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät. Investoinnit tuottavat 2-5 vuoden viiveellä Lapsiperheiden/lasten/nuorten hyvinvointi lisääntyy

13 Kuntapalvelujen rakenne 2025: Viisitasomalli 1. Asuinalue: Lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu Palvelut asuinalueen hyvinvointitarpeiden mukaan 2. Yhteiset peruspalvelut kokonaisuudeksi Neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus/oppilashuolto, nuorisotyö, toisen asteen oppilashuolto 3. Kevyen tuen tarve konsultaatioita yms. Peruspalveluja tukeva erikoistunut osaaminen: mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkärit 4. Erikoistuneet palvelut hoitosuhde Lastensuojelu, psykiatria, yms. 5. Erityistason palvelut - Sijaishuolto, osastohoito, erityiskoulu Matti Rimpelä 13

14 Tänään Suunnitelmallista tietoa vain taloudesta, ja sekin jakautuu lukuisiin osiin. Lukuisia erillisiä asiakastietojärjestelmiä Neuvolat Perussairaan hoito Varhaiskasvatus Lastensuojelu Kaavoitus Asuminen, perhe, lapsi ja nuori Amkot Perusopetus ja sen oppilashuolto Lukio Ei vertailukelpoisia tietoja toiminnasta eikä hyvinvoinnista. Ei kokonaiskuvaa kunnan johtamisen eikä myöskään perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista.

15 Tavoite 2025 Kaikilla tasoilla vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa hyvinvoinnista, toiminnasta ja taloudesta. Tiedot tuottavat kokonaiskuvan kunnan johtamisen ja myös perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. Keskenään yhteen sovitetut asiakastietojärjestelmät. Mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin

16 Ehdotuksia välittömiksi toimenpiteiksi 1. Lapsivaikutusten arviointi laajasti käyttöön 2. Määräraha henkilöstön koulutukseen ja kehitystyöhön Hyvinvointiosaamisen ja -oppimisen koulutusohjelma 3. Talouden ja toiminnan vertailukelpoinen seuranta 4. Hyvinvointiseurannan ydintiedot laajoista terveystarkastuksista 5. Peruskouluissa tehtävät hyvinvointikyselyt Vahvuudet ja vaikeudet menetelmä arviointikeskusteluihin 6. Kouluruokailun laadunhallinta 7. Perhetyö neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa 8. Luku hyvinvointikehityksestä talouden ja toiminnan asiakirjoihin 16

17 LNP -johtamisen kriittiset indikaattorit Mitä voitaisiin johtamistiedon tehostamiseksi heti tehdä? Neljä kriittistä indikaattoria: 1. Lastensuojelun kiireiset sijoitukset 2. Vanhempien, lasten ja nuorten päivystyslähetteet mielenterveyspalveluihin 3. Kotihälytykset lapsiperheisiin, nuorten koteihin 4. Lapsiperheiden, nuorten toimeentulotuki jatkunut yli kaksi vuotta Päivitys kuukausittain, sijoitetaan kartalle Raportoidaan kunnanhallitukselle talousseurannan yhteydessä

18 Ohjelma-asiakirjaan sisältyy 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitys, tärkeimmät hyvinvointihaasteet (tiivis kuvaus) 2. Kuntien viime vuosien lapsi- ja nuorisopolitiikan arviointia (tavoitteet, erot, muutostarpeet) 3. Strategiset vaihtoehdot, suositus yhteisiksi tavoitteiksi vuoteen Ehdotuksia vuodesta 2013 alkaen toteutettaviksi kriittisiksi toimenpideohjelmiksi 5. Ehdotuksia kunnille toimenpiteiksi, joilla tehostetaan lapsi- ja nuorisopolitiikkaa jo vuoden 2012 aikana

19 Seutu suosittelee, kunnat toimivat Seutuohjelma on yhteinen suositus kunnille. Kunnat päättävät tavoitteista, toiminnasta, voimavaroista, seurannasta ja arvioinnista

20 Oulun seudun ohjelmatyön haasteita Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kymmenen kuntaa Kuntien sisäiset ideologiset painotukset Jokainen kunta jakautuu hallintokuntiin Lukuisia ammattiryhmiä Lukuisia tieteen aloja Ei aikaisempaa mallia Ei valtakunnallista tukea Tuloksena ensimmäinen yleistettävä LNP-ohjelmatyön malli

21 Mitä uutta? Lapsi- ja nuorisopolitiikan laaja tulkinta Raskauden alusta 29. ikävuoteen Yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon Katse vuoteen 2025 Tiedostettiin tehtävän vaativuus Muutos etenee hitaasti -> 3-4 valtuustokautta Rakennetaan vastausta 2020-luvun haasteisiin Rajaus kunnan tehtäviin/mahdollisuuksiin Kaiken kattavuus olisi hajottanut lisää Kaksitasoinen eteneminen Seututasolla rakennettiin hitaasti yhteisymmärrystä Kunnille aikaa oppia ei kiirettä käytäntöön

22 Mitä uutta... Selkeä toimeksianto ja työsuunnitelma Monivaiheinen, läpinäkyvä prosessi Keskittäminen: Yhteiset näkökulmat, teemat, kriittiset työsuunnitelmat, välittömät toimet Valmistelun avoimuus - työryhmät Kolme luonnosta julkisesti arvioitaviksi Tavoitemallin testaaminen kunnissa talousselvityksellä Taloustietojen kerääminen

23 Missä jäi tehtävää??? Rajaus kunnan tehtäviin mitä seuraavaksi? Järjestöt, yritykset, yms. Vanhempien, lasten ja nuorten osallisuus Jää pääosin kuntatasolle Nuoret v. Mikä on kunnan tehtävä ei ehditty jäsentää Yhdyskuntasuunnittelu Ei saatu mukaan

24 Missä jäi tehtävää? Oulun seudun tutkimusasiantuntemuksen sitominen ohjelmatyöhön THL, yliopiston tutkijat/ryhmät Tiedolla johtaminen - kaksi laajaa tehtävää 1. Hyvinvointikehityksen 2. Toiminta- ja talous Mitä tulee tehdä kunnissa, mistä vastaa valtio?

25 Mitä olen oppinut Oulun seudulla? Edessä oleva haaste näyttää liian suurelta kunnille!

26 Valtakunnallinen ohjaus ja tuki puuttuvat Paljon yksittäisiä hankkeita, ohjelmia, raportteja, mutta kukaan ei ohjaa kokonaisuutta Jokaisella ministeriöllä omat juttunsa Hankerahoitus jakautuu sirpaleisiin Muurahaiset ahertavat, mutta keko ei kasva

27 Uuden rakentamiseen tarvitaan investointia Investointituki on välttämätöntä Vain pieniä muutokset ja hitaasti siirroilla kuntien kehysten sisällä Investoinnit tuottavat 2-5 vuoden viiveellä Kun tehostetun ja erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja perheiden, lasten ja nuorten yhteisiin palveluihin ja yleiseen tukeen (esim. Imatra) Matti Rimpelä 27

28 Tavoitteena kuntapalvelujen systeeminen muutos vaativa tehtävä, johon eivät edes vahvojen peruskuntien mahdollisuudet riitä kehitetään ensin muutamassa kunnassa toimiva kokonaisuus laajempi säännösten uudistaminen kun tämän kehittämistyön tuloksena on uusi toimintamalli

29 Kuuden osa-ohjelman kokonaisuus vuosiksi Toteuttamiseen tarvitaan useiden ministeriöiden ja kuntien yhteistyötä Valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävää poikkihallinnollista toimenpideohjelma

30 Aika Hyvät käytännöt ja toimintamallit/ menetelmä T&K 1. Lapsi. ja nuorisopolitiikka 2030-tavoiteohjelmat: - Valtakunnallinen ohjelma - Kuntaohjelmat Lapsiperheet, lapset ja 3. Kuntien nuoret uuden toimintamallin rakentaminen ja testaaminen - Kokeilulaki? 5. Uuden toimintamallin käyttöönoton tuki 4. Kehittävä arviointitutki mus 6. Lakien ja asetusten arviointi ja uudistaminen

31 Lopuksi Palvelurakenneuudistus unohtanut lapsiperheet, lapset ja nuoret Keskittynyt auringonlaskuun Kuntien käyttömenoista jopa 50 % lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluihin kun vanhemmat mukaan kustannuslaskelmaan Kuntien rajat eivät yksinään ratkaise, tarvitaan sisäistä uudistumista Kuntien palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe ensimmäistä tärkeämpi