Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa. Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.

Transkriptio

1 Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto Matti Rimpelä

2 Palvelukehittämisen ydin Ammatillisten palvelujen sisäiset suhteet Valinnanvapaus Perhelähtöisyys Yhden luukun periaate Palveluprosessit Palvelupaketit Lapsiperheen arki Palvelusuunnitelmat Moniammatillisuus Laaja-alaisuus Verkostoituminen Lapsilähtöisyys Hallintorajojen ylittäminen Oma ammattihenkilö Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa Monialainen johtaminen 3

3 Ovatko taudit itsenäisiä eläväisiä olentoja Finska Läkaresällskapets Handlingar 1849 Synnytys- ja lastentautien professori EA Alexander Ingman kirjoitti 1849 vastineen professori Immanuel Ilmonin kirjoitukseen teoksessa Pohjoismaiden tautihistoria (1846). Ilmoni edusti vanhaa luonnonfilosofista, ns. ontologista tautikäsitystä, jonka mukaan taudit ovat itsenäisiä eläviä organismeja kuten kaikki muukin elollinen luonto. sairauksiin sisältyy siemenen, joka varistuaan lähtee jälleen kasvamaan. Ingman julkaisi - vieläpä suomeksi - kiistakirjoituksen Ovatko taudit itsenäisiä, eläväisiä olentoja? Taudit eivät ole itsenäisiä eläväisiä olentoja, vaan poikkeamia elimisten luonnollisessa kehityksessä/toiminnassa. Tästä seurasi Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehden sivuilla kitkerä mielipiteidenvaihto, johon liittyi myös kielikysymys, Ingmanin vastine julkaistiin suomen kielellä Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 4

4 Suuri kaupunki: LASTEN JA NUORTEN PALVELUT (oma tuotanto ja ostopalvelut) Tänään Hyvinvoivat Väliaikainen tuen tarve Pidempikestoisen tuen tarve /8 V. 6/8-15/16 -V. 15/16-21-> V. Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Yli 3-v. kokopäivähoito Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Esiopetus Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Yleisopetus 7-9 Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus Uniikkinuorisokahvila Perusopetus, apip - sopimus Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Vuorohoito Joustava esi- ja Nuorten Perhekerho alkuopetus harrastus ja (avk) Olemmeko Teemapäivä hyvinvointipalveluissa vapaa-aika, Iltahoito osallisuus (avk) Keskuslastenneuvola Ohjattu Muut tapahtumat Keskuslastenneuvola Teemallinen näyttelytoiminta (työpajat, Perhesuunnitteluneuvola nuorisotyö Ennakoiva varhaiskasvatus- perheille konsertit ) Perhesuunnittelu- Nuorisoneuvola Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus Psykososiaalisen tuen sopimus Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Unirversaalipalvelut, osuus kerho (avk) Perhesuunnitteluneuvola Yleisen tuen Muut ryhmille neuvola Keskuslastenneuvola taidekaari ohjatut näyttely- siirtymässä uudelleen Ehkäisevä kustannuksista/ Isyyden kierrokset tukihenkilötoiminta ja terveydenhuolto 0-17v. suun selvittäminen 0-17v. suun 0-17v. suun terveydenhuolto terveydenhuolto Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) taloudellinen tuki Tuettu esiopetus Tuettu päivähoito Mamujen (pienryhmä, Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorisoneuvola Perhe- Sos.päivystys Lisäopetus valmistava luonnonfilosofian integroitu) oikeudel- liset suuntaan: opetus henkilöstöstä Ehkäisevän (1/3) Kouluterveydenhuolto Nuorten päihdetyön Hyvinvointineuvola palvelut Ehkäisevän Perhe- palvelut (1/2) psykologipalvelut (1/3) päihdetyön Perhepiste Perheoikeudellisevystys Sos.päi- palvelut (2/2) Nopea oikeudel- liset Huolto- ja palvelut (3/3) elatussopimukset Lasten ja nuorten Lasten ja nuorten Tuettu Huolto- ja palvelut Huolto- ja (3/3) Ongelmat, (1/3) puheterapia häiriöt ravitsemusterapia ja sairaudet lisäopetus elatussopimukset (2/3) ovat noin 75 %. elatussopimukset (2/3) (3/3) Sos.päivystys Perheryhmätyö Neuvolapsykologipalvelut taidekaari Lapsiperheiden (2/3) Tehostetun tuen aik.sos.työ (2/3) Olosuhdeselvitykset (1/2) selvitykset (2/2) aik.sos.työ (3/3) palvelu (3/3) Olosuhde- Lapsiperheiden Ohjaustyön itsenäisiä Lapsiperheiden eläväisiä Perhetyön olioita. Ohjaustyön Ohjaustyön aik.sos.työ (1/3) palvelut palvelu (2/3) palvelu (1/3) Ls-tarpeen Ls-tarpeen Avohuollon Lapsiperheiden selvitys (2/3) selvitys (3/3) sosiaalityö (3/3) Lapsiperheiden Avohuollon Tukihenkilötoiminta (ls) perheneuvonta ja Ls-tarpeen Avohuollon perheneuvonta ja sosiaalityö (2/3) perheasioiden selvitys (1/3) sosiaalityö (1/3) perheasioiden sovittelu (1/2) sisältyy siemen, sovittelu (2/2) joka 0-17v. suun varistuaan Luokkamuotoinen terveydenhuolto sosiaalityö 0-17v. suun Jälkihuollon 0-17v. suun terveydenhuolto terveydenhuolto erityisopetus Tuettu päivähoito Vahvasti Muu ja esiopetus tuettu vammaisopetus Ls:n Etsivän työn (esim. Hippos) opetus (1-9) Ls:n (1-9) kuntoutus ja työparitoiminta avohuollon Valvotut hoito (3/3) Sijais- ja tukipalvelut Sijais- ja Ls:n Laitoshoitosijoitusten lähtee tapaamiset jälleen (1/2) Ls:n jälkihuollon päätöksen tapaamiset (2/2) Laitoshoito- kasvamaan. Erityisen tuen Valvotut (2/3) jälkihuollon tukipalvelut sos.työ (2/2) avohuollon avohuollon perusteella Nuorisopsykiatria tukipalvelut sos.asema sijoitusten järjestettävä apip sos.asema (3/3) sos.työ (1/2) Sijais- ja (1/3) (2/3) -toiminta Sairaalaopetus (1/2) (3/3) jälkihuollon sijoituspalvelut Sijaisperhe- Huostaanotto- ja hoidon Huostaanotto- ja Sijaisperhe- sos.asema (1/3) hoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- ja Sijaisperhehoidon avohuollon (3/3) Ls:n sijoituspalvelut sos.työ (3/3) (1/3) Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon kuntoutus ja sijoituspalvelut kuntoutus Rimpelä: ja Ihminen tukipalvelut ja yhteisö hoito (2/3) hyvinvointipalveluissa (2/3) sos.työ (2/3) tukipalvelut Ls:n 5 hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO (Pp, K) (2/3) Nuorisopsykiatria tukipalvelut avohuollon ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) (2/2) (Pp, K) (2/3)

5 Yhteiskunnan/palvelukehittämisen megatrendeistä Luonnonvoimainen eriytymiskehitys tunnistettiin 1980-luvulla Ihmisten arki ja toimintaympäristöt olivat eriytyneet, pirstoutuneet. Hyvinvointipalvelut olivat osaltaan vauhdittaneet eriytymiskehitystä! Yhdentäminen: 1980 luku- Julkinen valta yritti ohjata palvelukehittämistä yhdentymisen suuntaan. Rakenteellinen sosiaalityö, yhdyskuntatyö, alueellistaminen, väestövastuu, omalääkäri Yhdentyminen: luku Vastuuta paikallistasolle, ammattihenkilöille. Verkostoiminen, projektit, hankkeet: Tuettiin alueiden ja paikallisyhteisöjen ja niissä toimivien palvelujen omaehtoista yhdentymistä. Tuhansia hajautuneita projekteja ja hankkeita. Kumpikaan ei ole toiminut, miksi ei? Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 6

6 Yhdentymispyrkimystä voimakkaampaa oli luonnonfilosofisen tulkinnan yleistyminen: Ongelmat, häiriöt ja sairaudet ovat itsenäisiä eläväisiä olioita. sisältyy siemen, joka varistuaan lähtee jälleen kasvamaan Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 7

7 Hyvinvointipalvelujen kehittämisen Bermuda kolmio Yhteisö Ihminen Ongelma/poikkeavuus/häiriö/tauti Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 8

8 Lyhyt katsaus yhteisölähtöisyyteen terveydenhuollossa Public health movement 1840-> (ks. Esim. Winslow 1923) Yhteisölähtöinen Tautilähtöinen Community medicine/health > The Health of Regionville: What the People Thought and Did About It. (1954). Comprehensive vs. selective primary health care 1970-> Declaration of Alma-Ata (International Conference on Primary Health Care) Primary health care in Europe / Leo A. Kaprio/WHO 1979 Health for All , Yhteisölähtöisyys hajosi kansainvälisessä keskustelussa 1990-luvull Health promotion/ottawa > terveyden edistäminen irtautui terveydenhuollosta Primary health care > (selective) primary care > general practice: Terveydenhuolto keskittyi sairaanhoitoon perusterveydenhuollosta yleislääkärijohtoisuuteen Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 9

9 Winslow CEA. The Evolution and Significance of the Modern Public Health Campaign. Yale University Press, 1923 "Public health = tutkimusta ja osaamista, jota tarvitaan tautien ehkäisemiseksi, elämän pidentämiseksi ja fyysisen terveyden edistämiseksi yhteisöjen organisoiduilla toimilla: ympäristöhygienia, tarttuvien tautien kontrolli yhteisöissä, henkilökohtaista hygieniaa tehostava kasvatus, terveydenhuollon organisoiminen, tautien varhainen diagnosointi ja ehkäisevä hoitaminen, sekä yhteisöjen sosiaalisten rakenteiden ja toimintojen kehittämistä niin, että jokaiselle yhteisöjen jäsenelle mahdollistetaan terveyden säilyttämiseen tarvittava elintaso." Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 10

10 Entä Suomessa? Kansanterveystoimikunta 1969: Yksityiskohtaisia säädökset tarpeettomia: Kunnan kansanterveystyöllä on niin vankat perinteet, että sitä koskevat säännökset voivat olla yleisluonteisia Kehitys on jopa johtanut siihen, että kunnat ylittävät lakisääteiset velvollisuutensa. Terveyskeskus, ks. Kari Puro, Jyväskylän kesä 1969 Rakenteellinen terveyspolitiikka 1970-luvulla Talousneuvoston terveyspolitiikan jaosto Kari Puro: Terveyspolitiikka Terveyttä Kaikille Vuoteen 2000 ohjelma 1980-luvulla Hallituksen terveyspoliittinen selonteko eduskunnalle Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 11

11 Terveydenhuolto irtautui kansanterveysvastuusta -> 1993: Terveydenhuolto = terveydenhoito + sairaanhoito Terveydenhoidossa omaa yleistä tietotaitoa, toimeenpanoorganisaationa terveydenhuolto > Terveydenhuolto = sairaanhoito + hieman terveydenhoitoa Terveydenhoito eriytyi kapeisiin tehtäviin ja ongelmiin Terveyden edistäminen kaikkien (ei kenenkään???) tehtävä Tahdon asia, ei tarvitse erikoistunutta osaamista Kansanterveysvastuusta sairaanhoitovastuuseen Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 12

12 Häiriö, ongelma, tauti Kunta Hallitsevana yhteisölähtöinen Tulkinta??? Yhteisö Hallitsevana ontologinen tulkinta: Itsenäisiä eläväisiä olioita Maakunta Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 13

13 Milloin ihminen tuli itsenäisenä toimijana ja professiona mukaan kuvaan? Kansainvälisesti 1970-luvulla antropologia, terveyden sosiologia/psykologia, kansan terveysliike Comprehensive primary health care Suomessa lukujen vaihteessa Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen, esim. Walls 1980 Avosairaanhoitotoimikunta 1979, omalääkäri/perhelääkäri/väestövastuu Parlamentaarinen nuorisokomitea 1980 Kansainvälisen lasten vuoden 1979 Suomen komitean mietintö 1980 Lastensuojelutoimikunta 1982 osamietinnöt Valtionhallinnon asiakaskeskeisyysohjelma (esim. Grönroos 1997) Terveyskeskuksen tutkiva työn kehittäminen/levike-projekti Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 14

14 Keroputaan hoitomallin ydin Länsipohja/Kemi luvuilla Seikkula, Alakare, Haarakangas, Arnkil DIALOGISUUS Soittaa milloin tahansa tiedossa olevaan numeroon Apu samana tai seuraavana päivänä Yksi ammattihenkilö vastaa Hoitokokoukseen kutsutaan avunhakijalle tärkeät ihmiset (merkitykselliset vuorovaikukset) Soveltaen: Hädässä oleva ihminen ei kohtaa moniammatillista työryhmää eikä monialaista organisaatiota, vaan toisen ihmisen, jonka kasvot, katse ja sanat mielessään ja jonka järjestämän tuen avulla hänen uskonsa tulevaisuuteen vahvistuu ja hän selviää paremmin arkensa tehtävissä ja haasteissa Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 15

15 Ongelmien monimutkaistuminen ja kasautuminen Moniongelmaisuus (Yksilöllistymisen tuoma) VAPAUS vs. TURVATTOMUUS Asiakkaan arjen systeemi Tom Arnkil 1991 Palvelujärjestelmien sektoroituminen vajavuusnäkökulman pohjalta Moniasiakkuus Viranomaissysteemi 1 Viranomaissysteemi 2 Toimivuus vs. taloudellisuus Toimivuus vs. taloudellisuus Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 16

16 Entä työntekijä ihmisenä? Hyvinvointipalvelut ovat tietointensiivisiä palveluja Perustason työntekijä ratkaisee tuloksen Professionaalisesta autonomiasta tiimityöhön Vain elämää, USAn joukot Irakissa, Porin jazzien yöjamit Yhteistoiminnan etiikka Selviytyminen ja osaaminen erilaisissa toimintaympäristöissä Cynefin tulkinta Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 17

17 KOMPLEKSINEN Syy ja seuraus vasta jälkikäteen. Ennalta-arvaamaton. Emergentti, uusia työtapoja suosiva PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: KOKEILE HAVAINNOI - REAGOI sekä eri osapuolien osallistaminen yhteissuunnittelun avulla CYNEFIN MONIMUTKAINEN Syy ja seuraus olemassa, mutta ei ilmiselvää. Asiantuntijat tekemässä oikeita päätöksiä. Useita eri tapoja, hyvät toimintatavat. PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: HAVAINNOI ANALYSOI - REAGOI tekemässä KAOOTTINEN Ei syy/seuraussuhteita. Jos tarkoituksellinen => syntyy innovaatioita Jos vahingossa => tilanne stabiloitava nopeasti (kriisijohtaminen) PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: TOIMI HAVAINNOI - REAGOI Epäjärjestys (disorder) YKSINKERTAINEN Syy ja seuraussuhde on selkeä Ennustettavuus, toistettavuus Kaikki ymmärtävät, parhaat käytännöt PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: HAVAINNOI LUOKITTELE- REAGOI AIKA Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 18

18 Mitä opimme markkinointitutkimuksesta? Perhe/lapsilähtöisyyden elementit Perhe/lapsikokemus (arjen voimavarat, tarpeet, haasteet, pärjääminen) Perhe/lapsiläheisyys Perhe/lapsiymmärrys Arvon luonti yhdessä family/child dominant value creation Palvelumuotoilu Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014 Gummerrus J, von Koskull C (eds.) The Nordic School: Sercice Marketing and Management for the Future Hanken/CERS. Helsinki 2015 Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 19

19 Asiakkaan aikakausi (Talentum 2014) Organisaation asiakaskeskeisyyden neljä tasoa: 1. Keskittynyt: Asiakas tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta asiakkailta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Asiakkaisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä asiakas tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 20

20 Asiakaslähtöinen toiminta on parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys on päässyt tasolle, jossa se 1. ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja 2. etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa 3. ennen kuin asiakas osaa sitä edes pyytää, Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 21

21 Tuen kolme toimintalinjaa ihmisten arjen ja palvelujen ekosysteemien vuorovaikutuksessa 2. Läheis- ja vertaistuki Rajasysteemi Lapsiperheen arki 3. Suora palvelutuki Lapsi perhe palvelut 1. Rakenteellinen tuki Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 22

22 Me-tilainen yhteistoiminta (Hallamaa, Björklund, Numminen, Haikarainen 2016)..me-tilaiseen yhteistoimintaan sisältyy mahdollisuus saavuttaa asioita, joita ei ennakolta ole muotoiltu eikä ole voitukaan muotoilla päämääriksi, koska yhteistoiminta innostaa, inspiroi ja haastaa siihen osallistuvat ylittämään itsensä. Kun tämä tapahtuu vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa toisiin, syntyy ideoita, ja oivalluksia mutta myös muun tyyppisiä taidokkaita suorituksia, joihin ei voida päästä välineelliseen ajatteluun perustuvalla yhteistoiminnalla Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 23

23 Lopuksi Miksi puhumme ihmisten/asiakkaiden osallistumisesta palvelukehittämisen prosesseihin? Olemme vain vierailijoita ihmisten elämänkulun arjen prosesseissa, joissa prosessinomistajia ovat ihmiset itse. Pitäisikin kysyä, osaammeko viisaasti osallistua ihmisten arjen prosesseihin ja tukea heitä niiden haasteissa Rimpelä: Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalveluissa 24