Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin?

Transkriptio

1 Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto SYRJÄYTYMISESTÄ OSALLISUUTEEN - Miten edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia? Prevent/Oulu

2 Ensin kysymys Mitä tarkoittaa asiakasymmärrys? Entä perheosaaminen? Lapsi- ja nuorisopolitiikassa asiakasymmärrys tarkoittaa ensisijaisesti perheosaamista, joka vahvistuu parhaiten kotikäynneille

3 Lapsi- ja nuorisopolitiikka tarkoittaa kaikkea toimintaa, jonka tavoitteena on edistää uusien sukupolvien kehittymistä hyviksi ja hyödyllisiksi aikuisiksi -9 kk v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset

4 Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja) Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

5 Lainaus, tiedätkö mistä? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen asiakas voi kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974

6 Esitykseni teemoja Hyvinvoinnin uhkia luvuilla Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Vaihtoehtoisia tulkintoja ja strategioita Menestystarinasta pahoinvointiin Miksi emme onnistuneet paremmin, mikä muuttui? Mitä pitäisi tehdä? Keskittykäämme yhteiseen kasvatusvastuuseen ja julkisen vallan toiminnan uudistamiseen Yhteinen ja uskottava tarina tulevaisuudesta Kansallinen tutkimus- ja kokeiluohjelma Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

7 Mikä 2020-luvulla uhkaa hyvinvointiamme? 1. Tuhoammeko itse luontomme? Ilmaston muutos 2. Kestääkö talous, oikeudenmukaisuus? Köyhyys 3. Kestääkö aineenvaihduntamme arkea? Metabolinen oireyhtymä 4. Tulemmeko toimeen toistemme kanssa? Läheisväkivalta, kiusaaminen 5. Jaksavatko aivot informaatiotulvassa? Aivohyvinvointi Vahva vanhemmuus - varhainen vai vahva kasvatus dementia? Ylivieska

8 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö/tauti Yhteisö Korjaaminen Matti Rimpelä 8

9 Häiriö/tauti Lapsiperheiden ja lasten tuen ja palvelujen kenttä Pedagoginen arviointi Laajat terveystarkastukset Lastensuojelun perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Sijaishuolto Kasvatuksen tuki käytöshäiriöissä Edistäminen Oppilashuolto Terveysasema Erityisopetus Toimeentulotuki Neuvola Korjaaminen Lapsilisät, vanhempain vapaat Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus Ongelmakeskeiset hyvien käytäntöjen suositukset, politiikat, ohjelmat Hoitotakuu Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma Yhteisö Matti Rimpelä 9

10 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Häiriö Edistäminen Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteisö Lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen Korjaaminen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 10

11 Kriittinen polku lapsipolitiikassa Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen globaali paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteinen ymmärrys Yhteisö tasapainosta? SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 11

12 Muutos > 2013 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 12

13 Tavoite > 2020 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 13

14 Lapsesta aikuiseksi: Yksilölliset polut elämänkulussa ja palveluissa: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Yhteiset palvelut Tunnistammeko Kaikille kriittiset Oppivelvollisuus kokemukset, Varhaiskasvatus Neuvola, oppilas/kouluterveydenhuolto tapahtumat ja - 7kk valinnat? 18 Miten niihin on tultu? Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

15 Esimerkki vaihtoehtoisista tulkinnoista vuotiaiden masentuneisuus vuosina keskivaikea + vaikea masentuneisuus lukuaineiden keskiarvon ja sukupuolen mukaan vaikea masentuneisuus (keskimäärin 3 %) vanhempien koulutustason ja työttömyyden mukaan, pojat (Kouluterveyskysely, Torikka ym 2013) Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

16 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Series1 Series ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9, Matti Rimpelä 16

17 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat Torikka ym Kouluterveyskysely 14 High education, employment Medium education, employment 8 Low education employment High education, unemployment Medium education, unemployment / / / / / /11 Low education, unemployment

18 Miten tulkitsemme? 1. Ongelmasuuntautunut Lisää mielenterveyspalveluja 2. Hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tukea ja iloa myös niille lapsille ja nuorille, joilta ne uhkaavat jäädä 3. Palvelurakenne Universaalipalvelut sovitetaan myös hitaasti kehittyville ja/tai muuten tukea tarvitseville lapsille ja nuorille työnjohto ja työyhteisö myös perusopetuksessa ja toisen asteen Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

19 Kolme lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ohjaavaa näkökulmaa Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )

20 Neljä strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena

21 Kolme strategiapainotusta Kaikkia tukija ja palveluja voidaan kehittää kolmesta näkökulmasta: Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )

22 Kolme strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena

23 Pikainen katsaus lähihistoriaan

24 Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)

25 ongelmiin Jotakin muuttui luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka

26 Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma

27 Yle lasten mielenterveys- ja käytöshäiriöistä maksettujen Kela -tukien määrä on noussut rajusti reilussa kymmenessä vuodessa SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 27

28 Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 28

29 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 29 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

30 Mitä lasten/nuorten palvelujärjestelmä maksaa? Emme tiedä Ainoa kokonaisarvio tehty Oulussa kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 30

31 Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 % SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 31

32 Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias > Kasvua /alle 18 vuotias % Uusi Oulu SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 32

33 Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos vuoden 2012 euroina Muutos /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki % Häiriösuuntautuneet/erikoistuneet palvelut % SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 33

34 Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin (tulonsiirrot yms. puuttuvat) 2012 noin 12 miljardia euroa Kasvua (vuoden 2012 rahassa) 2-3 miljardia uutta euroa Vain suuntaa-antavia arvioita, kun tarkempaa tietoa ei ole SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 34

35 Miksi emme ole onnistuneet paremmin? SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 35

36 Mikä muuttui luvuilla? Tavalliset selitykset: Katosiko vanhemmuus? Ei, mutta on tullut vaativammaksi Lapsen vaara harhapoluille kasvanut, kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa Entä 1990-luvun alun lama? Yliarvioitu, vain vauhditti jo alkanutta muutosta Heikkenikö toimeentulo? Kyllä, lapsiköyhyys lisääntynyt Vanhempien tuki ja palvelut? Kyllä, lapsia otetaan huostaan, kun vanhempien mielenterveys/päihdepalvelut eivät toimi

37 Mikä todella muuttui? 1. Yhteiskunta ja haasteet muuttuivat 2. Kasvatus ja kotikasvatuksen tuki muuttuivat vanhemmuuden kritiikiksi 3. Lasten oikeudet ja perheen yksityisyys haastoivat ammattiauttamisen 4. Perheen tukeminen jäi ongelmien varjoon 5. Investoinnista kulutusmenoksi 6. Palvelut monimutkaistuivat

38 1. Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Poikkeuksellisen nopea muutos maaseudulta kaupunkiin maalais/työläiskulttuurista tietokulttuuriin käräjäkiviltä globaaliin maailmaan Minulle lehmät olivat kotieläimiä, lastenlapsilleni ne ovat sirkuseläimiä! Arki on tullut lapsiperheille ja lapsille vaikeammaksi SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 38

39 Lapsiperheet ja lapset elävät yhä useammin kaaoksessa Ympäröivä yhteiskunta vaativampi Normaalisuuden rajat kaventuneet Erilaiset/hitaasti kypsyvät vaarassa Perheen/kasvatuksen kulttuuriviivästymä Sukupolvien etäisyys kasvanut Lapset vanhempana; usein 1-2, ei sarjatuotantoa Se mikä toimi luvuilla, ei riitä enää: Kasvatus ei hukassa vaan tullut vaikeammaksi Uudessa yhteiskunnassa toimiva perheen arjen malli ei ole vielä vakiintunut SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 39

40 2. Kasvatuksen tuki muuttui vanhemmuuden kritiikiksi Kotikasvatuksen tuki ja perhekasvatus olivat tärkeitä teemoja ja 1980 luvuilla Mannerheimliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 YK:n lapsen oikeuksien vuoden komitea 1979 Perhekasvatuksen järjestämistä pohtinut työryhmä, STM 1981:7 Perhekasvatuksen kehittäminen päiväkotien ja kasvatusneuvoloiden yhteistyönä (Sosiaalihallitus 8/1984) Perhekasvatus mukaan perusopetukseen

41 Perhekasvatuksella on ymmärretty (ks. Perhekasvatustyöryhmä. STM/Muistio 1981:7) kaikkea sellaista inhimillistä kasvua edistävää valistustyötä, ohjausta, neuvontaa ja henkistä tukea, jolla pyritään perheenjäsenyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen. Perhekasvatus oli 1980-luvulla ammattihenkilöstön ydinosaamista ja toimintaa

42 Perhekasvatus katosi yhteiskunnan asialistalta 1990-> Viimeinen raportti: Perhekasvatusseminaari. Perheen vuoden julkaisuja 8/1995/STM. Perhekasvatus poistettiin perusopetuksesta 1994 kaventui seksuaali- ja ihmissuhdekasvatukseksi jäi sosiaali- ja terveydenhuollossa terapian varjoon

43 3. Perheen yksityisyys haastoi ammattiauttamisen 1980-luvun alusta alkaen uudeksi ja keskeiseksi periaatteeksi tuli lapsen etu Lasten oikeuksien sopimus Siirryttiin perhepalveluista lapsi- ja nuorisopalveluihin Ammattihenkilöstö etääntyi perheen arjesta Vetäydyttiin vastaanotoille Ongelmat lisääntyneet, koska vanhemmuus on hukassa, kasvatusvastuu siirretty koululle Korostettiin vanhempien vastuuta Koti kasvattaa, koulu opettaa, sote hoitaa

44 4. Perheen tukeminen jäi ongelmien varjoon 1970-luku (esim. MLL:n lapsipoliittinen ohjelma 1974) kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, neuvolatyö, kasvatus- ja perheneuvonta, oppilashuolto koulutuksessa, 1980-luku opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan ongelmia perheneuvolatutkimus 1988: vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen henkilöstö koki olevansa terapeutteja 1990-> ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön varhainen puuttuminen ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustelua 2000-> tuki ansaitaan ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus

45 5. Investoinnista kulutusmenoksi 1980-luvulle saakka lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuki ja palvelut kansantalouden kirjanpidossa investointeja tulevaisuuteen 1990-luvulla alettiin tulkita kulutusmenoiksi tuotto-odotukset muuttuivat säästämiseksi kokonaistaloudellinen harkinta katosi kehysbudjetointi asetti hallintokuntien sisällä häiriöpalvelut ja tukemisen vastakkain häiriöpalvelujen luonnonvoimainen kasvu

46 6. Palvelut monimutkaistuivat Rakennettiin pala palalta Lait, toiminta ja tietojärjestelmät jakautuvat ministeriöihin, hallintokuntiin, ammattikuntiin Lapsiperheet, lapset ja nuoret hajotetaan lukuisiin osiin Esimerkkinä Tampere

47 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 47 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

48 Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 48

49 Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus

50 Hallitseva toiminta-ajatus = Paradigma /Thomas S. Kuhn (1970) jaetaan yhteiset lähtökohdat ja pyritään ratkaisemaan ongelmia näistä lähtökohdista käsin. vakiintuu kun se alkaa osoittautua muita tehokkaammaksi ongelmien ratkaisijaksi. Sektorit ja ammattikunnat hyvinvointipalveluja rakennettaessa 1900-luvulla siirrytään normaalitoiminnan vaiheeseen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 50

51 Paradigmanvaihdos Yhteiskunnan/osaamisen/tiedon/tehtävien muuttuminen haastaa paradigman vanhassa paradigmassa on taustalla suuri määrä valtaa ja yhteiskunnallisia suhteita erilaisten organisaatioiden olemassaolo voi olla kiinni jostain paradigmasta, paradigman vaihtumisen tunnustaminen ei ole aina helppo ja nopea tapahtuma. =SoTe -kriisi SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 51

52 Postparadigmaattinen vaihe syntyy liian paljon säännöttömyyksiä ja poikkeavuuksia vanhan paradigman kanssa. vanha paradigma murenee seuraa vaihe, jolloin on oltava oikeastaan ilman paradigmaa, kunnes uusi syntyy...saadaan ideoita ja uusia teorioita, mutta puuttuu yhteinen käsitys kokonaisuudesta kehittymättömät markkinat globaalisten voimien vaikutus voimistuu Kuntapalvelut 2010-luvulla!?!? SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 52

53 Vaarallinen joukkoharha Tulevaisuuden haasteet voitetaan kun uudistetaan hallinnon ylärakenteita tuetaan hajautettuja hankkeita verkostoidutaan, vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä, ylitetään hallintorajat, kehitetään perhekeskuksia, keskitytään asennemuutokseen, jne

54 Missä menemme tänään? Paljon tärkeää keskustelua ja tutkimus- ja kehitystyötä jo usean vuosikymmenen aikana, mutta edelleen pyrimme vastaamaan uusiin haasteisiin pääosin valtarakenteita muuttamatta uuden yhteiskunnan ja uusien haasteiden paine kasvaa palapeli alkaa jäsentyä vaikka suri osa paloista edelleen sekavassa kasassa

55 Mitä pitäisi tehdä? Ratkaisevaa on yhteinen ymmärrys haasteista ja niihin vastaamisesta Lähtökohdaksi mahdollisimman uusi tieto perheestä, kasvatuksesta ja lapsen kehityksestä aikuiseksi Miten käytettävissä olevilla voimavaroilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lukujen haasteisiin?

56 Haasteemme ovat yhteisiä arvitsemme yhteistä ymmärrystä Hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllistymisen haasteet ovat yhteisiä, ei erikseen koulutuksen, työllistymisen, soten haasteita Ympäröivät yhteiskunta muuttuu yhä monimutkaisemmaksi Kasvatuksen ja aikuisuuden vaatimukset kasvavat Hitaasti kypsyvien, vammaisten ja/tai sairaiden lasten ja nuorten kehityksen tuleminen Lasten/nuorten psykososiaalinen erilaisuus kasautuu perheittäin ja alueittain syrjäytyvät perheet/suvut syrjäytyvät asuinalueet

57 Keskittykäämme julkisen vallan vastuulla oleviin toimintoihin Julkisen vallan vastuulla oleva lapsi- ja nuorisopolitiikka laajasti tulkittuna on suurin investointimme Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen voimme välittömästi vaikuttaa valtionhallinnossa ja kunnissa

58 Heinosäätö ei riitä, tarvitaan systeemistä muutosta Esimerkkinä kasvatus ja sen tukeminen

59 Mitä pitäisi tehdä? Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat. Yhteinen kasvatustehtävä/kasvatuskumppanuus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

60 Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella erityinen vastuu! Käytämme tänä vuonna yli 7 miljardia euroa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen vain milj. euroa neuvoloihin ja oppilashuoltoon/kouluterveydenhuolto Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella erityinen vastuu perhekasvatuksesta kasvatuskumppanuudesta kotikasvatuksen tukemisesta Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

61 Mistä kasvatus rakentuu 1.? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

62 Mistä kasvatus rakentuu 2.? (Välittäminen) Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen Matti Rimpelä, KELPO-päätösseminaari 62

63 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkkinä käytöshäiriöt Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

64 Kasvatuskumppanuus perustuu yhteiseen ymmärrykseen lasten hyvinvoinnista? Viisi yleistä ( geneeristä ) ulottuvuutta, tunnistettavissa esim. Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä/ 4-16 v. tarkkavaisuus/ylivilkkaus peritty/geneettinen??? sosiaalinen osaaminen/ vuorovaikutus varhainen vuorovaikutus/sosiaaliset kompetenssit toverisuhteet yksinäisyys vs. läheisväkivalta tunnehallinta internalisointi, stressioireet, silent souls käyttäytyminen käytöshäiriöt, acting out, externalisointi Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

65 Mitä tiedämme käytöshäiriöistä? Perinteinen tulkinta: Pahantapainen lapsi -> ojennetaan kurilla Entä tänään? Ydinkäsitteitä peritty temperamentti + opittu sosiaalinen osaaminen ( kompentenssi ) + tilanne Hyvä käytös ei ole välttämättä sosiaalista osaamista Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

66 Lapsen käytöshäiriö kertoo ongelmista lapsen ja aikuisen/ aikuisten vuorovaikutussuhteissa lapsi oppii sosiaalisista osaamista kotona vanhemmilta, muilta aikuisilta, sisaruksilta päivähoidossa koulussa harrastuksissa medialta, yms Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

67 Miten vähennämme käytöshäiriöitä? Aikuisten tulee muuttua! Mikä on se aikuisten yhteinen tehtävä, jossa muutosta tarvitaan? Kasvatus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

68 Esimerkki: Turun yliopiston lastenpsykiatrian yksikkö Tutkimusohjelma Kanadan valtion tuella Vanhemmat kokevat, että nelivuotiaalla lapsella on käytöshäiriöitä Vanhemmille kasvatusvalmennusohjelma Nettiopetus + perhevalmentajat Kotiopiskelua: Vanhemmat opettelevat käytöshäiriöitä vähentävää kasvatusosaamista Kasvatusvalmennusta puhelinkeskusteluissa Mukaan myös päivähoidon ja koulun aikuiset Kasvatuskumppanuus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

69 vanhempien lapsensa kanssa arjessa pitkäjänteisesti käyttämät keinot vähentävät selvästi lasten käytösongelmia. Eniten hyötyä on myönteisten ratkaisumallien varhaisesta tarjoamisesta, ei syyllisten hakemisesta

70 positiivinen seuraus motivoi niin lapsia kuin meitä aikuisiakin suoriutumaan ikäviksi koetuista asioista paremmin kuin rangaistuksen tai haukutuksi tulemisen uhka

71 huomion kiinnittäminen lapseen, ihan tavallisten asioiden tekeminen yhdessä, positiivisen palautteen antaminen normaaleistakin asioista ja lievän, ei-vaarallisen negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen

72 Arjen tilanteiden, kuten nukkumaanmeno-rutiinien suunnittelu ja suunnitelmien kertominen lapselle ennakkoon auttavat häntä sopeutumaan tulevaan paremmin

73 Lasta voi myös palkita, kun hänelle aiemmin hankala tilanne sujuu hyvin Yhdessä voidaan esimerkiksi liimata tarra paperiin tai pudottaa helmi purkkiin aina kun ruokailu sujuu hyvin. Vaikkapa viiden tarran tai helmen keräämisen jälkeen tehdään yhdessä jotakin mukavaa, mitä lapsi erityisesti on toivonut.

74 Emme tarvitse uutta, vaan paluun vanhaan, jatkaminen siitä, mihin jäimme 1980-luvulla MLL 1974:. pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa..neuvolatoiminnan, päivähoidon vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle, tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

75 Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen asiakas voi kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä Voisivatko uudistetut varhaiskasvatus ja koulutus olla leimaamattomia monipalvelukeskuksia?

76 Miten uudistaisin kuntapalveluja vastaamaan lukujen haasteisiin tukemaan kustannusvaikuttavasti perheitä, kasvatusta, lapsia ja nuoria Tarvitsemme yhteisen ja uskottavan tarinan tulevaisuudesta Seuraavassa oma ehdotukseni

77 Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?

78 Toiminnan perustaksi asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen tuen ja palvelujen mitoittaminen perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle

79 Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 79

80 Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 80

81 Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAC) 2. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 3. Nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen 81 erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAC SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere

82 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin Kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 82

83 Lopuksi SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 83

84 Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Lapsi- ja nuorisopolitiikka tavoiteohjelma uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Kansallisesti ohjattuja tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvia palvelu- ja kuntakokeiluja ja niiden investointitukea Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 84

85 Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 Kataisen hallitus valmistelee laajassa yhteistyössä kansallisen Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma esitettäväksi eduskunnalle keväällä 2015 miten vastataan menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2030-luvun haasteisiin yhdyskuntapolitiikasta sijaishuoltoon Jokainen kunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 2014 valmistelee oman LP 2030 tavoiteohjelman SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 85

86 Kansallinen tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluohjelma Osana Suomen itsenäisyys 100 vuotta juhlan valmistelua Käynnistetään ensi vuoden valtion TA:n määrärahoilla 2014 noin 5 milj noin 10 milj noin 10 milj noin 10 milj. Kuusi osaohjelmaa SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 86

87 Kansallinen T&K-ohjelma : 6 osiota Aika Hyvät käytännöt ja toimintamallit/ menetelmä T&K 1. Lapsi- ja nuorisopolitiikka Valtakunnallinen ohjelma - Kuntaohjelmat Lapsiperheet ja lapset 3. Kuntakokeilut: Kunnan uuden toimintamallin rakentaminen ja testaaminen 5. Uuden toimintamallin käyttöönoton tuki 4. Kehittävä arviointitutkimus 6. Lakien ja asetusten arviointi ja uudistaminen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 87

88 Olen esittänyt oman tarinani lasten ja nuorten palvelujen tulevaisuudesta En väitä, että se olisi ainoa mahdollinen Tarkoitukseni on ollut selventää, millaista ajattelua, tutkimus- ja kehittämistyötä ja kokeiluja tarvitsemme, jotta voimme menestyksellisesti vastata lukujen koulutus- ja hyvinvointihaasteisiin SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 88

89 Esitykseni viesti ei ollut uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja) SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 89