Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin?"

Transkriptio

1 Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto SYRJÄYTYMISESTÄ OSALLISUUTEEN - Miten edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia? Prevent/Oulu

2 Ensin kysymys Mitä tarkoittaa asiakasymmärrys? Entä perheosaaminen? Lapsi- ja nuorisopolitiikassa asiakasymmärrys tarkoittaa ensisijaisesti perheosaamista, joka vahvistuu parhaiten kotikäynneille

3 Lapsi- ja nuorisopolitiikka tarkoittaa kaikkea toimintaa, jonka tavoitteena on edistää uusien sukupolvien kehittymistä hyviksi ja hyödyllisiksi aikuisiksi -9 kk v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset

4 Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja) Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

5 Lainaus, tiedätkö mistä? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen asiakas voi kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974

6 Esitykseni teemoja Hyvinvoinnin uhkia luvuilla Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Vaihtoehtoisia tulkintoja ja strategioita Menestystarinasta pahoinvointiin Miksi emme onnistuneet paremmin, mikä muuttui? Mitä pitäisi tehdä? Keskittykäämme yhteiseen kasvatusvastuuseen ja julkisen vallan toiminnan uudistamiseen Yhteinen ja uskottava tarina tulevaisuudesta Kansallinen tutkimus- ja kokeiluohjelma Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

7 Mikä 2020-luvulla uhkaa hyvinvointiamme? 1. Tuhoammeko itse luontomme? Ilmaston muutos 2. Kestääkö talous, oikeudenmukaisuus? Köyhyys 3. Kestääkö aineenvaihduntamme arkea? Metabolinen oireyhtymä 4. Tulemmeko toimeen toistemme kanssa? Läheisväkivalta, kiusaaminen 5. Jaksavatko aivot informaatiotulvassa? Aivohyvinvointi Vahva vanhemmuus - varhainen vai vahva kasvatus dementia? Ylivieska

8 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö/tauti Yhteisö Korjaaminen Matti Rimpelä 8

9 Häiriö/tauti Lapsiperheiden ja lasten tuen ja palvelujen kenttä Pedagoginen arviointi Laajat terveystarkastukset Lastensuojelun perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Sijaishuolto Kasvatuksen tuki käytöshäiriöissä Edistäminen Oppilashuolto Terveysasema Erityisopetus Toimeentulotuki Neuvola Korjaaminen Lapsilisät, vanhempain vapaat Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus Ongelmakeskeiset hyvien käytäntöjen suositukset, politiikat, ohjelmat Hoitotakuu Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma Yhteisö Matti Rimpelä 9

10 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Häiriö Edistäminen Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteisö Lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen Korjaaminen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 10

11 Kriittinen polku lapsipolitiikassa Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen globaali paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteinen ymmärrys Yhteisö tasapainosta? SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 11

12 Muutos > 2013 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 12

13 Tavoite > 2020 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 13

14 Lapsesta aikuiseksi: Yksilölliset polut elämänkulussa ja palveluissa: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Yhteiset palvelut Tunnistammeko Kaikille kriittiset Oppivelvollisuus kokemukset, Varhaiskasvatus Neuvola, oppilas/kouluterveydenhuolto tapahtumat ja - 7kk valinnat? 18 Miten niihin on tultu? Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

15 Esimerkki vaihtoehtoisista tulkinnoista vuotiaiden masentuneisuus vuosina keskivaikea + vaikea masentuneisuus lukuaineiden keskiarvon ja sukupuolen mukaan vaikea masentuneisuus (keskimäärin 3 %) vanhempien koulutustason ja työttömyyden mukaan, pojat (Kouluterveyskysely, Torikka ym 2013) Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

16 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Series1 Series ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9, Matti Rimpelä 16

17 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat Torikka ym Kouluterveyskysely 14 High education, employment Medium education, employment 8 Low education employment High education, unemployment Medium education, unemployment / / / / / /11 Low education, unemployment

18 Miten tulkitsemme? 1. Ongelmasuuntautunut Lisää mielenterveyspalveluja 2. Hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tukea ja iloa myös niille lapsille ja nuorille, joilta ne uhkaavat jäädä 3. Palvelurakenne Universaalipalvelut sovitetaan myös hitaasti kehittyville ja/tai muuten tukea tarvitseville lapsille ja nuorille työnjohto ja työyhteisö myös perusopetuksessa ja toisen asteen Miksi tarvitsemme systeemisen muutoksen? ITLA

19 Kolme lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ohjaavaa näkökulmaa Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )

20 Neljä strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena

21 Kolme strategiapainotusta Kaikkia tukija ja palveluja voidaan kehittää kolmesta näkökulmasta: Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )

22 Kolme strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena

23 Pikainen katsaus lähihistoriaan

24 Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)

25 ongelmiin Jotakin muuttui luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka

26 Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma

27 Yle lasten mielenterveys- ja käytöshäiriöistä maksettujen Kela -tukien määrä on noussut rajusti reilussa kymmenessä vuodessa SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 27

28 Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 28

29 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 29 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

30 Mitä lasten/nuorten palvelujärjestelmä maksaa? Emme tiedä Ainoa kokonaisarvio tehty Oulussa kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 30

31 Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 % SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 31

32 Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias > Kasvua /alle 18 vuotias % Uusi Oulu SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 32

33 Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos vuoden 2012 euroina Muutos /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki % Häiriösuuntautuneet/erikoistuneet palvelut % SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 33

34 Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin (tulonsiirrot yms. puuttuvat) 2012 noin 12 miljardia euroa Kasvua (vuoden 2012 rahassa) 2-3 miljardia uutta euroa Vain suuntaa-antavia arvioita, kun tarkempaa tietoa ei ole SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 34

35 Miksi emme ole onnistuneet paremmin? SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 35

36 Mikä muuttui luvuilla? Tavalliset selitykset: Katosiko vanhemmuus? Ei, mutta on tullut vaativammaksi Lapsen vaara harhapoluille kasvanut, kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa Entä 1990-luvun alun lama? Yliarvioitu, vain vauhditti jo alkanutta muutosta Heikkenikö toimeentulo? Kyllä, lapsiköyhyys lisääntynyt Vanhempien tuki ja palvelut? Kyllä, lapsia otetaan huostaan, kun vanhempien mielenterveys/päihdepalvelut eivät toimi

37 Mikä todella muuttui? 1. Yhteiskunta ja haasteet muuttuivat 2. Kasvatus ja kotikasvatuksen tuki muuttuivat vanhemmuuden kritiikiksi 3. Lasten oikeudet ja perheen yksityisyys haastoivat ammattiauttamisen 4. Perheen tukeminen jäi ongelmien varjoon 5. Investoinnista kulutusmenoksi 6. Palvelut monimutkaistuivat

38 1. Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Poikkeuksellisen nopea muutos maaseudulta kaupunkiin maalais/työläiskulttuurista tietokulttuuriin käräjäkiviltä globaaliin maailmaan Minulle lehmät olivat kotieläimiä, lastenlapsilleni ne ovat sirkuseläimiä! Arki on tullut lapsiperheille ja lapsille vaikeammaksi SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 38

39 Lapsiperheet ja lapset elävät yhä useammin kaaoksessa Ympäröivä yhteiskunta vaativampi Normaalisuuden rajat kaventuneet Erilaiset/hitaasti kypsyvät vaarassa Perheen/kasvatuksen kulttuuriviivästymä Sukupolvien etäisyys kasvanut Lapset vanhempana; usein 1-2, ei sarjatuotantoa Se mikä toimi luvuilla, ei riitä enää: Kasvatus ei hukassa vaan tullut vaikeammaksi Uudessa yhteiskunnassa toimiva perheen arjen malli ei ole vielä vakiintunut SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 39

40 2. Kasvatuksen tuki muuttui vanhemmuuden kritiikiksi Kotikasvatuksen tuki ja perhekasvatus olivat tärkeitä teemoja ja 1980 luvuilla Mannerheimliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 YK:n lapsen oikeuksien vuoden komitea 1979 Perhekasvatuksen järjestämistä pohtinut työryhmä, STM 1981:7 Perhekasvatuksen kehittäminen päiväkotien ja kasvatusneuvoloiden yhteistyönä (Sosiaalihallitus 8/1984) Perhekasvatus mukaan perusopetukseen

41 Perhekasvatuksella on ymmärretty (ks. Perhekasvatustyöryhmä. STM/Muistio 1981:7) kaikkea sellaista inhimillistä kasvua edistävää valistustyötä, ohjausta, neuvontaa ja henkistä tukea, jolla pyritään perheenjäsenyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen. Perhekasvatus oli 1980-luvulla ammattihenkilöstön ydinosaamista ja toimintaa

42 Perhekasvatus katosi yhteiskunnan asialistalta 1990-> Viimeinen raportti: Perhekasvatusseminaari. Perheen vuoden julkaisuja 8/1995/STM. Perhekasvatus poistettiin perusopetuksesta 1994 kaventui seksuaali- ja ihmissuhdekasvatukseksi jäi sosiaali- ja terveydenhuollossa terapian varjoon

43 3. Perheen yksityisyys haastoi ammattiauttamisen 1980-luvun alusta alkaen uudeksi ja keskeiseksi periaatteeksi tuli lapsen etu Lasten oikeuksien sopimus Siirryttiin perhepalveluista lapsi- ja nuorisopalveluihin Ammattihenkilöstö etääntyi perheen arjesta Vetäydyttiin vastaanotoille Ongelmat lisääntyneet, koska vanhemmuus on hukassa, kasvatusvastuu siirretty koululle Korostettiin vanhempien vastuuta Koti kasvattaa, koulu opettaa, sote hoitaa

44 4. Perheen tukeminen jäi ongelmien varjoon 1970-luku (esim. MLL:n lapsipoliittinen ohjelma 1974) kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, neuvolatyö, kasvatus- ja perheneuvonta, oppilashuolto koulutuksessa, 1980-luku opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan ongelmia perheneuvolatutkimus 1988: vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen henkilöstö koki olevansa terapeutteja 1990-> ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön varhainen puuttuminen ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustelua 2000-> tuki ansaitaan ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus

45 5. Investoinnista kulutusmenoksi 1980-luvulle saakka lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuki ja palvelut kansantalouden kirjanpidossa investointeja tulevaisuuteen 1990-luvulla alettiin tulkita kulutusmenoiksi tuotto-odotukset muuttuivat säästämiseksi kokonaistaloudellinen harkinta katosi kehysbudjetointi asetti hallintokuntien sisällä häiriöpalvelut ja tukemisen vastakkain häiriöpalvelujen luonnonvoimainen kasvu

46 6. Palvelut monimutkaistuivat Rakennettiin pala palalta Lait, toiminta ja tietojärjestelmät jakautuvat ministeriöihin, hallintokuntiin, ammattikuntiin Lapsiperheet, lapset ja nuoret hajotetaan lukuisiin osiin Esimerkkinä Tampere

47 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 47 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

48 Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 48

49 Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus

50 Hallitseva toiminta-ajatus = Paradigma /Thomas S. Kuhn (1970) jaetaan yhteiset lähtökohdat ja pyritään ratkaisemaan ongelmia näistä lähtökohdista käsin. vakiintuu kun se alkaa osoittautua muita tehokkaammaksi ongelmien ratkaisijaksi. Sektorit ja ammattikunnat hyvinvointipalveluja rakennettaessa 1900-luvulla siirrytään normaalitoiminnan vaiheeseen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 50

51 Paradigmanvaihdos Yhteiskunnan/osaamisen/tiedon/tehtävien muuttuminen haastaa paradigman vanhassa paradigmassa on taustalla suuri määrä valtaa ja yhteiskunnallisia suhteita erilaisten organisaatioiden olemassaolo voi olla kiinni jostain paradigmasta, paradigman vaihtumisen tunnustaminen ei ole aina helppo ja nopea tapahtuma. =SoTe -kriisi SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 51

52 Postparadigmaattinen vaihe syntyy liian paljon säännöttömyyksiä ja poikkeavuuksia vanhan paradigman kanssa. vanha paradigma murenee seuraa vaihe, jolloin on oltava oikeastaan ilman paradigmaa, kunnes uusi syntyy...saadaan ideoita ja uusia teorioita, mutta puuttuu yhteinen käsitys kokonaisuudesta kehittymättömät markkinat globaalisten voimien vaikutus voimistuu Kuntapalvelut 2010-luvulla!?!? SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 52

53 Vaarallinen joukkoharha Tulevaisuuden haasteet voitetaan kun uudistetaan hallinnon ylärakenteita tuetaan hajautettuja hankkeita verkostoidutaan, vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä, ylitetään hallintorajat, kehitetään perhekeskuksia, keskitytään asennemuutokseen, jne

54 Missä menemme tänään? Paljon tärkeää keskustelua ja tutkimus- ja kehitystyötä jo usean vuosikymmenen aikana, mutta edelleen pyrimme vastaamaan uusiin haasteisiin pääosin valtarakenteita muuttamatta uuden yhteiskunnan ja uusien haasteiden paine kasvaa palapeli alkaa jäsentyä vaikka suri osa paloista edelleen sekavassa kasassa

55 Mitä pitäisi tehdä? Ratkaisevaa on yhteinen ymmärrys haasteista ja niihin vastaamisesta Lähtökohdaksi mahdollisimman uusi tieto perheestä, kasvatuksesta ja lapsen kehityksestä aikuiseksi Miten käytettävissä olevilla voimavaroilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lukujen haasteisiin?

56 Haasteemme ovat yhteisiä arvitsemme yhteistä ymmärrystä Hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllistymisen haasteet ovat yhteisiä, ei erikseen koulutuksen, työllistymisen, soten haasteita Ympäröivät yhteiskunta muuttuu yhä monimutkaisemmaksi Kasvatuksen ja aikuisuuden vaatimukset kasvavat Hitaasti kypsyvien, vammaisten ja/tai sairaiden lasten ja nuorten kehityksen tuleminen Lasten/nuorten psykososiaalinen erilaisuus kasautuu perheittäin ja alueittain syrjäytyvät perheet/suvut syrjäytyvät asuinalueet

57 Keskittykäämme julkisen vallan vastuulla oleviin toimintoihin Julkisen vallan vastuulla oleva lapsi- ja nuorisopolitiikka laajasti tulkittuna on suurin investointimme Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen voimme välittömästi vaikuttaa valtionhallinnossa ja kunnissa

58 Heinosäätö ei riitä, tarvitaan systeemistä muutosta Esimerkkinä kasvatus ja sen tukeminen

59 Mitä pitäisi tehdä? Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat. Yhteinen kasvatustehtävä/kasvatuskumppanuus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

60 Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella erityinen vastuu! Käytämme tänä vuonna yli 7 miljardia euroa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen vain milj. euroa neuvoloihin ja oppilashuoltoon/kouluterveydenhuolto Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella erityinen vastuu perhekasvatuksesta kasvatuskumppanuudesta kotikasvatuksen tukemisesta Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

61 Mistä kasvatus rakentuu 1.? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

62 Mistä kasvatus rakentuu 2.? (Välittäminen) Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen Matti Rimpelä, KELPO-päätösseminaari 62

63 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkkinä käytöshäiriöt Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

64 Kasvatuskumppanuus perustuu yhteiseen ymmärrykseen lasten hyvinvoinnista? Viisi yleistä ( geneeristä ) ulottuvuutta, tunnistettavissa esim. Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä/ 4-16 v. tarkkavaisuus/ylivilkkaus peritty/geneettinen??? sosiaalinen osaaminen/ vuorovaikutus varhainen vuorovaikutus/sosiaaliset kompetenssit toverisuhteet yksinäisyys vs. läheisväkivalta tunnehallinta internalisointi, stressioireet, silent souls käyttäytyminen käytöshäiriöt, acting out, externalisointi Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

65 Mitä tiedämme käytöshäiriöistä? Perinteinen tulkinta: Pahantapainen lapsi -> ojennetaan kurilla Entä tänään? Ydinkäsitteitä peritty temperamentti + opittu sosiaalinen osaaminen ( kompentenssi ) + tilanne Hyvä käytös ei ole välttämättä sosiaalista osaamista Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

66 Lapsen käytöshäiriö kertoo ongelmista lapsen ja aikuisen/ aikuisten vuorovaikutussuhteissa lapsi oppii sosiaalisista osaamista kotona vanhemmilta, muilta aikuisilta, sisaruksilta päivähoidossa koulussa harrastuksissa medialta, yms Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

67 Miten vähennämme käytöshäiriöitä? Aikuisten tulee muuttua! Mikä on se aikuisten yhteinen tehtävä, jossa muutosta tarvitaan? Kasvatus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

68 Esimerkki: Turun yliopiston lastenpsykiatrian yksikkö Tutkimusohjelma Kanadan valtion tuella Vanhemmat kokevat, että nelivuotiaalla lapsella on käytöshäiriöitä Vanhemmille kasvatusvalmennusohjelma Nettiopetus + perhevalmentajat Kotiopiskelua: Vanhemmat opettelevat käytöshäiriöitä vähentävää kasvatusosaamista Kasvatusvalmennusta puhelinkeskusteluissa Mukaan myös päivähoidon ja koulun aikuiset Kasvatuskumppanuus Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

69 vanhempien lapsensa kanssa arjessa pitkäjänteisesti käyttämät keinot vähentävät selvästi lasten käytösongelmia. Eniten hyötyä on myönteisten ratkaisumallien varhaisesta tarjoamisesta, ei syyllisten hakemisesta

70 positiivinen seuraus motivoi niin lapsia kuin meitä aikuisiakin suoriutumaan ikäviksi koetuista asioista paremmin kuin rangaistuksen tai haukutuksi tulemisen uhka

71 huomion kiinnittäminen lapseen, ihan tavallisten asioiden tekeminen yhdessä, positiivisen palautteen antaminen normaaleistakin asioista ja lievän, ei-vaarallisen negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen

72 Arjen tilanteiden, kuten nukkumaanmeno-rutiinien suunnittelu ja suunnitelmien kertominen lapselle ennakkoon auttavat häntä sopeutumaan tulevaan paremmin

73 Lasta voi myös palkita, kun hänelle aiemmin hankala tilanne sujuu hyvin Yhdessä voidaan esimerkiksi liimata tarra paperiin tai pudottaa helmi purkkiin aina kun ruokailu sujuu hyvin. Vaikkapa viiden tarran tai helmen keräämisen jälkeen tehdään yhdessä jotakin mukavaa, mitä lapsi erityisesti on toivonut.

74 Emme tarvitse uutta, vaan paluun vanhaan, jatkaminen siitä, mihin jäimme 1980-luvulla MLL 1974:. pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa..neuvolatoiminnan, päivähoidon vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle, tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

75 Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen asiakas voi kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä Voisivatko uudistetut varhaiskasvatus ja koulutus olla leimaamattomia monipalvelukeskuksia?

76 Miten uudistaisin kuntapalveluja vastaamaan lukujen haasteisiin tukemaan kustannusvaikuttavasti perheitä, kasvatusta, lapsia ja nuoria Tarvitsemme yhteisen ja uskottavan tarinan tulevaisuudesta Seuraavassa oma ehdotukseni

77 Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?

78 Toiminnan perustaksi asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen tuen ja palvelujen mitoittaminen perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle

79 Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 79

80 Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 80

81 Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAC) 2. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 3. Nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen 81 erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAC SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere

82 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin Kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 82

83 Lopuksi SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 83

84 Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Lapsi- ja nuorisopolitiikka tavoiteohjelma uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Kansallisesti ohjattuja tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvia palvelu- ja kuntakokeiluja ja niiden investointitukea Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 84

85 Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 Kataisen hallitus valmistelee laajassa yhteistyössä kansallisen Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma esitettäväksi eduskunnalle keväällä 2015 miten vastataan menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2030-luvun haasteisiin yhdyskuntapolitiikasta sijaishuoltoon Jokainen kunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 2014 valmistelee oman LP 2030 tavoiteohjelman SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 85

86 Kansallinen tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluohjelma Osana Suomen itsenäisyys 100 vuotta juhlan valmistelua Käynnistetään ensi vuoden valtion TA:n määrärahoilla 2014 noin 5 milj noin 10 milj noin 10 milj noin 10 milj. Kuusi osaohjelmaa SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 86

87 Kansallinen T&K-ohjelma : 6 osiota Aika Hyvät käytännöt ja toimintamallit/ menetelmä T&K 1. Lapsi- ja nuorisopolitiikka Valtakunnallinen ohjelma - Kuntaohjelmat Lapsiperheet ja lapset 3. Kuntakokeilut: Kunnan uuden toimintamallin rakentaminen ja testaaminen 5. Uuden toimintamallin käyttöönoton tuki 4. Kehittävä arviointitutkimus 6. Lakien ja asetusten arviointi ja uudistaminen SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 87

88 Olen esittänyt oman tarinani lasten ja nuorten palvelujen tulevaisuudesta En väitä, että se olisi ainoa mahdollinen Tarkoitukseni on ollut selventää, millaista ajattelua, tutkimus- ja kehittämistyötä ja kokeiluja tarvitsemme, jotta voimme menestyksellisesti vastata lukujen koulutus- ja hyvinvointihaasteisiin SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 88

89 Esitykseni viesti ei ollut uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja) SLL Terveyspoliittinen valiokunta Tampere 89

Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro

Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Helsinki 25.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Professori Ilta-Sanomissa

Lisätiedot

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja

Lisätiedot

Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä

Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Lastensuojelun kesäpäivät 11.6.2013 Pori Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Virikkeeksi ensin

Lisätiedot

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) (oma tuotanto ja osto) Varhaiskasvatus, esiopetus - Perusopetus, apip - Neuvola- ja Psykososiaalisen tuen Alle 3-v. Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho Isyyden selvittäminen esiopetus

Lisätiedot

Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto

Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Kohti hyvinvointitaloutta Marina Congress Center, Helsinki 6.11.2013

Lisätiedot

Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta?

Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahti 26. 27.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi.

Lisätiedot

Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta. Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö

Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta. Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö 1 Näkökulmia - millainen sosiaalityön toimintaympäristö on - palvelurakenneratkaisut

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja

Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Lasten ja nuorten palvelut uudistuvassa kunnassa FEG-seminaari, Helsinki, 28.5.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Esitykseni

Lisätiedot

Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla?

Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto Tulevaisuusseminaari Siilinjärvi 11.11.2013

Lisätiedot

Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista

Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen päätösseminaari Espoo, Valtuustotalo,

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta?

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi Miten ymmärrämme lapsen/nuoren käytöshäiriön? Ei lapsen/nuoren päässä, vaan

Lisätiedot

Vanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä?

Vanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä? Vanhemman työttömyys ja : Mitä kunta voi tehdä? MITEN VANHEMMAN TYÖTTÖMYYS VAIKUTTAA PERHEESEEN? keskustelufoorumi Valtuustosali, Salo, 20.8.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja TUKEVA 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen loppuseminaari Oulu 11.9.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Johtamisen

Lisätiedot

Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä

Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT 18.4.2013 Helsinki Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Tanja Äärelä:

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa. Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.

Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa. Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3. Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.2017 Matti Rimpelä Palvelukehittämisen ydin 1980 2016 Ammatillisten palvelujen sisäiset

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Kymenlaakson varhaiskasvattaja 2015 Kouvolan Kuusankoski-talo 14.2.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi Oulun seutu Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi 1 2 LNPO:ssa mukana paljon toimijoita 184 t YHTEENSÄ N. 6 200 t ~ 163 vko 4 400 t 86 t 90 t 802 t + 350 t 309 t 4. Erikoistuneet

Lisätiedot

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Nero-seminaari/MLL 7.5.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ajatuksiani löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari 12.-13.2.2013 TUKEVA

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: Vahvistetaan kunnissa varhaiskasvatusta lasten hyvinvoinnin tukena ja huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiforum Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Oulu 23.4.2012 Matti Rimpelä 25.4.2012 1 Virikkeeksi:

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011 Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011 28.4.2011 1 Miksi menestystarina on päättynyt? Kunnat jääneet 1900-luvulle! 2000

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia LAPE-päivät 29.-30.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Keski Palokan koulun 17.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS Kustannus. Jyväskylä

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta 1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot