Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto

2 Virikkeeksi Miten ymmärrämme lapsen/nuoren käytöshäiriön? Ei lapsen/nuoren päässä, vaan vuorovaikutussuhteissa aikuisten kanssa: Aikuisten tulee muuttua lapsen/nuoren käytöshäiriön korjaamiseksi -> kasvatus! Matti Rimpelä 2

3 Kuka kasvattaa? Vanhemmat, muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat Matti Rimpelä 3

4 Mistä kasvatus rakentuu? Välittämisestä, osaamisesta ja jaksamisesta Matti Rimpelä 4

5 Esitykseni teemoista Mitä suunniteltiin 1970-luvuilla? Euroista ja toiminnoista Menestystarinasta pahoinvoinnin kasvuun Mikä muuttui? Perheen tukemisesta häiriömetsästykseen Yhteistä ymmärrystä rakentamaan Lapsi varttuu kehitysyhteisöissä Kasvatuskumppanuudesta Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan Mitä tekisin jos olisin Kekkonen 1970-luvulla Matti Rimpelä 5

6 Menestystarinaa 1990-luvulle saakka Lasten hyvinvoinnin menestystarinaa luvulle saakka Lasten fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi parani Esim. kuolleisuus ja lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle vähenivät

7 Mitä suunniteltiin 1970-luvulla perheiden ja lasten tukemiseksi? Matti Rimpelä 7

8 Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 Terveyskeskusten perhe- ja kasvatusneuvonnan tavoitteena tulee olla perheen yhteenkuuluvuuden kaikinpuolinen tukeminen. On pyrittävä myös huoltajien epävarmuuden vähentämiseen ja voimavarojen aktivointiin tukemalla heitä kasvatustehtävässään siten, että lapselle muodostuu myönteinen henkinen kasvuympäristö. Odotusvaiheessa on perhevalmennukseen sisällytettävä laajasti lastenhoitokysymyksiä ja tietoa perheen ihmissuhteista. (sivu 27) Matti Rimpelä 8

9 MLL/Lapsipoliittinen ohjelma 1974 Terveyskeskusten vanhempainneuvonnan painopisteen tulee olla lähitulevaisuudessa terveysneuvonnan laajentamisessa perhe- ja kasvatusneuvontaan. neuvoloiden resursseja niin henkilökohtaisen kuin erityisesti myös ryhmäneuvonnan muodossa on lisättävä. Vanhemmille on saatava valistustyön avulla syntymään nykyistä myönteisempi ja luontevampi asennoituminen kasvatusneuvonnan ja mielenterveydellisten palvelujen käyttöön Matti Rimpelä 9

10 Oppilashuoltokomitea 1974 Peruskouluun tulee perustaa vuoteen 1985 mennessä yhteensä 500 koulukuraattorin, ja 500 koulupsykologin tehtävää Matti Rimpelä 10

11 Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) koulutusjärjestelmälle osoitetaan tehtäväksi antaa riittävä kasvatus isyyden ja äitiyden tehtäviin. Perhekasvatusta tulee johdonmukaisesti sisältyä koko koulutusjärjestelmän kasvatus- ja koulutusohjelmaan. Kasvatus-, äitiys- ja lastenneuvoloiden tehtävää painotetaan perhekasvatuksen ja -valmennuksen suuntaan. Organisoidaan monenkeskeistä yhteistyötä päivähoidon, koulun, neuvoloiden kanssa sekä kirkkojen ja järjestöjen kesken kotikasvatuksen tukemiseksi Matti Rimpelä 11

12 Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) Turvataan perhekasvatukselle riittävän monipuolinen ja laadulliset vaatimukset täyttävä sisältö. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja sen merkitykseen lapsen kehitykselle. Erityisesti on korostettava opettajan vastuuta kasvattajana ja lapsen kokonaiskehityksestä vastaavana aikuisena, samoin kuin kasvattajien yhteistyön tärkeyttä Matti Rimpelä 12

13 Kasvatus- ja perheneuvolat Laki kasvatusneuvolatoiminnasta 1972 tehtävänä lasten ja nuorten terveen psyykkisen kehityksen edistäminen Sosiaalihuoltolaki 1982: mukaan perhe siantuntija-apu kasvatus- ja perheasioissa lapsen myönteistä kehitystä edistävä tutkimus/hoito Tutkimustuloksia 1988 vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen työntekijät kokivat olevansa terapeutteja Matti Rimpelä 13

14 Menestystarina päättyi 1990-lvulla Vai päättyikö? UNICEF-raportti lasten hyvinvoinnista 29 rikkaassa maassa Suomi sijoittui neljänneksi lähes tasapistein johtokolmikon kanssa

15 Mikä muuttui? Vain vähän luotettavaa trenditietoa Neuvola/kouluterveydenhuoltotiedoista ei väestöseurantaa Yksittäisiä tutkimuksia: Nuorten terveystapatutkimus : v. WHO-koululaiskysely : v. Lastenpsykiatrinen trenditutkimus 1988-: 8-vuotiaat Kouluterveyskysely : vuotiaat Ei lainkaan trenditieto alle 8-vuotiaista Vain vähän trenditietoa perheistä Perherakenne Lapsiperheiden toimeentulo: Lapsiköyhyys Ei lainkaan vanhempien hyvinvoinnista Ei lainkaan vanhemmuudesta, kasvatusosaamisesta

16 Muuttuivatko lapset? Masentuneisuus? Ei merkittävää kasvua 8-16 vuotiailla? Tytöillä hieman Pojilla merkittävästi, kun vanhemmilla matala koulutustaso ja työttömyyttä Stressioireet? Selvää kasvua 1990-luvulla, tasaantunut Koettu väsymys yleistynyt Selkä/niskaoireet lisääntyneet Tottumukset, poimintoja Uni lyhentynyt Tupakointi ja humalajuominen yleistyi 1990-luvulla, sittemmin vähentynyt Arkiliikunta vähentynyt

17 Early development index Kanada ja Australia seuraavat ainoina main suunnitelmallisesti viisivuotiaiden hyvinvointia väestötasolla Oppivelvollisuuden alkaessa viisivuotiaana opettaja täyttää tarkistuslistan kaikkien lasten hyvinvoinnista Saadaan koko maan kattava aineisto ja tilastotieto

18 Muuttuiko lapsiperheiden arki? Nopea yhteiskunnallinen muutos 1950-luvulta alkaen Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Sukupolvet etääntyivät toisistaan Kotiseudulta globaaliin maailmaan Informaatiotulva vanhemmuudesta ja lapsesta Lapset vanhempina, vähemmän lapsia Kilpailu lapsen ajasta: media, harrastukset, Työ tulee kotiin aivoissa Kulttuuriviivästymä ei vakiintuneita malleja Lapsiperheen arkea kaaoksessa

19 Muuttuivatko palvelut? Esimerkkeinä lastensuojelu kodinhoitoapu

20 Virikkeeksi lastensuojelutilastoja Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma

21 Kodinhoitoapu lapsiperheille Lukumäärä Osuus lapsiperheistä % % %

22 Perheen hyvinvointi vs. lapsen ongelmat > 1970 hyvinvoinnin menestystarina koti- ja perhekasvatus myös päivähoito ja koulu kasvattajia perheen ja kasvatuksen tuki neuvolan, päivähoidon ja koulun ydintehtäviä kasvatus- ja perheneuvola oppilashuolto pahantapaisuus kuri > lapsen etu, suojelu ammatillisesti määritellyt ongelmat -> lisääntyivät yhteiskunnallinen ongelma asiantuntijat ja toimijat lastensuojelu mielenterveyspalvelut erityisopetus varhainen puuttuminen ehkäisy/tunnistaminen/ hoito vastuu ja välittäminen vanhemmuus hukassa Matti Rimpelä koko kylä kasvattaa 22

23 Kriittinen polku Edistäminen Kasvatuksen tuki kodinhoitoapu perhetyö Häiriö/tauti Luonnonvoimainen suunta vie erikoistuviin häiriöpalveluihin. Hyvinvoinnin edistäminen ennen häiriöitä vaatii suunnitelmallista investointia tulevaisuuteen Yhteisö Lastensuojelu erityisopetus lastenpsykiatria Korjaaminen Matti Rimpelä SDP-kuntakoulu, Porvoo

24 Voisiko Oulun seutu käyttää noin 600 milj. euroa tehokkaammin lasten hyvinvoinnin edistämiseen? Kyllä! Olemme kehittäneet järjestelmiä - emme lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukea Perhe/lapsi jaetaan lukuisiin organisaatioihin ja tietojärjestelmiin, joiden kesken pelataan tietosuojapeliä Säätyrakenne Terveydenhuolto -> Aatelisto Sivistystoimi -> Papisto Sosiaalitoimi -> Nuorisotoimi -> Talonpojat Loisia

25 Muutokseen tarvitaan innostusta luottamusta ja yhteistä ymmärrystä

26 Oulun seudun Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 strategiaohjelma Kuntien yhteistyönä Kaikki kunnan järjestämisvastuulla olevat toiminnat Yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon Valmisteluun kaksi vuotta Suureen muutokseen tarvitaan aikaa Prosessi tärkeämpi kuin asiakirja Tavoitteeksi yhteinen ymmärrys Ratkaisevaa johtajuus

27 Mitä oikeastaan teimme? Rakensimme mallin kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjelmatyölle Tällaisella prosessilla on mahdollista rakentaa kunnalle kokonaisuuden kattava ja oma LNP:n kehittämissuunnitelma

28 Miten otettiin haltuun lapsi- ja nuorisopolitiikan laaja kokonaisuus? 1. Tutkittiin hyvinvointikehitystä 2. Tarkasteltiin taloutta 3. Sovittiin tärkeistä näkökulmista 4. Pohdittiin strategisia vaihtoehtoja 5. Jaettiin kokonaisuus ohjelma-alueisiin 6. Keskitytään kriittisiin toimenpideohjelmiin 7. Kiteytettiin ehdotuksia välittömiksi toimenpiteitä

29 Tärkeät näkökulmat Investointi elinikäiseen hyvinvointiin Kehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppanuus Hyvinvointioppiminen Osallisuus Jatkuvuus Oikeudenmukaisuus Asiakkaana lapsiperhe Tuki kehityksen mukaan Laadunhallinta Läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistava tiedonhallinta

30 Kehitysyhteisöt ja palvelut Kehitysyhteisöt perhe, asuinalue, päiväkoti, media, koulu, harrastukset, katu, yms. lapsi/nuori kuuluu yhteisöön osallisena, ei asiakkaana oma sisäinen kulttuuri / etos johdon ja ammattihenkilöstön tulisi ymmärtää kehitysyhteisöjen omaleimaisuus lapsen asema (rooli) kehitysyhteisöissä kehitysyhteisön vuorovaikutus kyseisen lapsen/nuoren muiden kehitysyhteisöjen kanssa (=kasvatuskumppanuus) muodostuuko lapsen/nuoren hyvinvointia rakentava kokonaisuus Palvelut kasvatus- ja perheneuvola, lapsi- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelu, yms. lapsiperhe/lapsi/nuori asiakkaana useimmiten käynti ammattihenkilön toimitilassa (vastaanottohuone yms.) ammattihenkilöt usein tietyn ongelma-alueen asiantuntijoita, asiakkuus alkaa ongelmasta Ydinkysymys vahvistavatko palvelut kehitysyhteisöjä ja niiden kasvatuskumppanuutta, vai keskittyvätkö ne omiin asiakkuuksiinsa

31 Laaja kenttä jaettiin ohjelma-alueisiin 1. yleisiä Lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu Kasvu osallistuvaan kansalaisuuteen Toiminta/taloustiedon tuotanto (tiedonhallinta) Hyvinvointitiedon tuotanto (tiedonhallinta) 2. iän mukaan Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Perusopetuksesta toiselle asteelle Nuoret aikuiset 3. ongelmasuuntautunut Paljon tukea tarvitsevat lapsiperheet

32 Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoite vuoteen 2025 Keskiöön perhe, lapsi ja nuori Vahvistetaan uusilla investoineilla lasten kehitysyhteisöjä (perhe, asuinalue, varhaiskasvatus, perusopetus, yms.) ja niiden, kasvatuskumppanuutta, sekä peruspalveluja ja niiden konsultaatiotukea niin, että erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät. Investoinnit tuottavat 2-5 vuoden viiveellä Lapsiperheiden/lasten/nuorten hyvinvointi lisääntyy

33 Kuntapalvelujen rakenne 2025: Viisitasomalli 1. Asuinalue: Lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu Palvelut asuinalueen hyvinvointitarpeiden mukaan 2. Yhteiset peruspalvelut kokonaisuudeksi Neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus/oppilashuolto, nuorisotyö, toisen asteen oppilashuolto 3. Kevyen tuen tarve konsultaatioita yms. Peruspalveluja tukeva erikoistunut osaaminen: mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkärit 4. Erikoistuneet palvelut hoitosuhde Lastensuojelu, psykiatria, yms. 5. Erityistason palvelut - Sijaishuolto, osastohoito, erityiskoulu Matti Rimpelä 33

34 Tänään Suunnitelmallista tietoa vain taloudesta, ja sekin jakautuu lukuisiin osiin. Lukuisia erillisiä asiakastietojärjestelmiä Neuvolat Perussairaan hoito Varhaiskasvatus Lastensuojelu Kaavoitus Asuminen, perhe, lapsi ja nuori Amkot Perusopetus ja sen oppilashuolto Lukio Ei vertailukelpoisia tietoja toiminnasta eikä hyvinvoinnista. Ei kokonaiskuvaa kunnan johtamisen eikä myöskään perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista.

35 Tavoite 2025 Kaikilla tasoilla vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa hyvinvoinnista, toiminnasta ja taloudesta. Tiedot tuottavat kokonaiskuvan kunnan johtamisen ja myös perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. Keskenään yhteen sovitetut asiakastietojärjestelmät. Mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin

36 Tärkeintä prosessi, ei asiakirja Tarkoituksena oli, että jokainen kunta etenee tämän ohjelmatyön mallin mukaan Miten on edetty käytännössä?

37 Mitä uutta on tullut keskusteluun?

38 LNPjohtamisen punainen lanka Ei johdeta organisaatioita, vaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin arviointia ja heidän kohtaamistaan kokonaisuutena. Katsotaan toimintaa lapsen ja vanhempin silmin

39 Kohtaamisen taidot: Kaksi näkökulmaa 1. Yksittäinen tapahtuma: Lapsen ja nuoren kohtaaminen kuntapalveluissa 2. Lapsen ja nuoren polku" kuntapalveluissa: Kohtaamisista kuntapalveluissa osataan rakentaa kustannusvaikuttavasti hyvinvointia edistävä kokonaisuus lapsen ja nuoren elämänkulun myötä.

40 Kohtaamisten kasautuminen elämänkulun mukaan Osaammeko tunnistaa ne kriittiset kokemukset ja tapahtumat sekä yksittäiset kohtaamiset palveluissa ja niihin sisältyvät ammattihenkilöiden tekemät valinnat, jotka ohjaavat perheen, lapsen ja nuoren kehitystä kielteiseen tai myönteiseen suuntaan

41 Johtaminen/ kohtaaminen ja arviointi JOHTAMINEN Ammattilaiset LaNuPe -organisaatiot Tuottavat... Arvio tarvittavista palveluista Valinnat KOHTAAMINEN Arviointi palvelut Piilevä tai ilmaistu tarve Lapsi/ Nuori Perhe/ Muut kehitysyhteisöt Toiminnan tasot: kenttätyö (Kohtaaminen ja arviointi) sekä tämän kokonaisuuden johtaminen. Onnistuakseen toiminta (kumpikin taso) tarvitsee riittävän kattavan tiedon tarpeista ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta Ei tarvetta, mutta kysyntää - miksi kuormittaa palveluja? Tarvetta (tai ongelmaa) ei tunnisteta kohtaamisessa Tarve tunnistetaan, oikeat valinnat -> palvelusuunnitelma, ei toteudu Tarve tunnistetaan, palvelut järjestyy ei vaikuta odotetusti Tarve tunnistetaan, tuki järjestyy -> ennakoitu vaikutus saadaan aikaan

42 Mitä tarkoittaa asiakkuus kunnassa? Asiakkuutta tarkastellaan lapsen, nuoren ja perheen ja kunnan välisenä vuorovaikutuksena Kaksi asiakkuustyyppiä kaikille yhteisiin (universaali)palveluihin alkaa syntymästä, kuntaan muutosta päättyy kuolemaan, poismuuttoon erityisen tuen palveluihin

43 Lapsen/nuoren ja kunnan vuorovaikutuksen tasot - esimerkki SA-INT Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus Opiskelu Työelämä Ei työssä, ei opiskele - 7kk PALVELUTASOT LÄHIPALVELUISTA (1-2) ERITYISPALVELUIHIN (4-5)

44 Lasten ja lapsiperheiden jakautuminen tasoille: hyvinvoinnin varastokirjanpito (kustannusprofiili) Oppivelvollisuus Varhaiskasvatus Neuvola - 7kk Kaikille yhteiset palvelut Erityisen tuen palvelut /lapsi/perhe /lapsi/perhe /lapsi/perhe /lapsi/perhe /lapsi/perhe

45 Nuorten yksilölliset elämänkulut ja polut kehitysyhteisöissä ja palveluissa: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat? Nuorten elämänkulut muodostaa ainutkertaisia polkuja, monimutkainen polkujen ja tapahtumien verkosto: TASOT 1 2 Varhaiskasvatus Neuvola Oppivelvollisuus - 7kk Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja polut? Tasot 1-2: Kehitysyhteisöt ja universaalipalvelut Tasot 3-5: Asiakkuuteen perustuvat erikoistuneet palvelut Kuolema

46 Mitä tekisin jos olisin Kekkonen 1970-luvun alussa? Rakentaisin lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuen ja palvelut kahdella tasolla: 1. Kaikille yhteisistä peruspalveluista (universaalipalvelut) yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta 20. ikävuoteen 2. Erityisen tuen palveluista vastaavasti yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta 24. ikävuoteen.

47 Varhaiskasvatuksen uusi tulkinta Yhdistetään äitiys- ja lastenneuvola sekä esi- ja alkuopetus kokonaisuudeksi, jota kutsutaan varhaiskasvatukseksi Uusi varhaiskasvatus toteutuu neuvolatoimintana raskauden alusta kaikille kunnes päivähoito tulee ajankohtaiseksi jatkuu päivähoitona viidenteen ikävuoteen oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana varhaiskasvatus yhdistyy alkuopetukseen ja jatkuu kahdeksanteen ikävuoteen saakka

48 Uudet ikärajat Oppivelvollisuus 5 -> 20 v. subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen alkaa 5 vuotiaana, aluksi noin 4 tuntia 6-8 vuotiaana kokopäiväkoulu päättyisi 20 vuotiaana toisen asteen koulutus, kymppiluokka oppisopimus, työpaja, yms. jokaiselle jotakin lastensuojelu -> 20 v, jälkihuolto ->25 v

49 Mitä tekisin perheiden, lasten ja nuorten palveluille? Runkona kolme universaalia palvelua 1. Varhaiskasvatus Alkaa raskauden alusta, muuttuu 5-8 vuoden iässä joustavasti perusopetukseksi 2. Perusopetus Alkaa 5-8 vuoden iässä, muuttuu joustavasti toisen asteen koulutukseksi vuoden iässä 3. Toisen asteen koulutus Alkaa vuoden iässä, päättyy joustavasti vuoden iässä

50 Perheen, lapsen ja nuorten tuki universaalipalveluihin Perhetyö ja kodinhoitoapu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisään Perhetyötä murrosikään Nuorisotyötä murrosiästä eteenpäin Laaja hyvinvointiarviointi 7-8.vuosiluokilla Opinto-ohjaaja ja nuorisotyöntekijä rakentaa erityistä tukea tarvitseville polun vuotiaaksi Neuvolatyö ja oppilashuolto varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sisään Matti Rimpelä 50

51 Mikä olisi kunnan Visio 2020? Kaiken toiminnan ytimessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen edistäminen Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka 2020 kokonaissuunnitelmaa ja sen toimeenpanomalleja on toteutettu ja päivitetty vuodesta 2013 alkaen Kohtaamisissa ja johtamisessa tarvittavat tiedot tallentuvat vertailukelpoisina päivittäisessä toiminnassa ja raportoidaan ajantasaisesti johtamiseen Kunnan vastuulla olevan toiminnan vaikuttavuutta on seurattu ja arvioitu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen, sekä koko kunnan ja sen asuinalueiden näkökulmista Tiedolla johtaminen tukee valmistautumista vastaamaan luvun haasteisiin

52 Mitä tekisin välittömästi? Talousarvioesityksen johdanto-osaan luku lasten ja nuorten hyvinvoinnita, tavoitteista Perhetyöntekijöitä neuvolaan terveydenhoitajien työpareiksi myös varhaiskasvatukseen peruskouluun Kodinhoitoapua neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun -joustava tuki tarpeen mukaan Nuorisotakuu vuotiaille kaikille koulutus/oppisopimus/harjoittelu tms. suunnitelmallisesti ilman katkoksi Investointiohjelma neljäksi vuodeksi 2-5 vuoden tuottoodotuksella

53 Lopuksi Palvelurakenneuudistus unohtanut lapsiperheet, lapset ja nuoret Keskittynyt auringonlaskuun Kuntien käyttömenoista jopa 50 % lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluihin kun vanhemmat mukaan kustannuslaskelmaan Kuntien rajat eivät yksinään ratkaise, tarvitaan sisäistä uudistumista Palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe ensimmäistä tärkeämpi