Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin luvuilla?

Transkriptio

1 Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin luvuilla? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto Tulevaisuusseminaari Siilinjärvi

2 Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Yhteiskunnan poikkeuksellisen nopea muutos maaseudulta kaupunkiin maalais/työläiskulttuurista tietokulttuuriin käräjäkiviltä globaaliin maailmaan Minulle lehmät olivat kotieläimiä, lastenlapsilleni ne ovat sirkuseläimiä! Hyvinvointioppiminen ja VAVA-menetelmä KEOS

3 Muutos, moninaisuus Vanhalle maailmalle ominaista ennustettavuus, usein turvallisuus Suomessa asuu omituinen kansa, joka seurustelee luonnon kanssa ja suunnittelee tulevaisuutta Tänään ominaista muutos, tulevaisuutta vaikea ennakoida moninaisuus, monimutkaisuus, kompleksisuus Complex theory/science Johtamista, työtä ja elämää kaaoksen reunalla Avaa tietä luovuudelle, uhkana kaaokseen putoaminen Hyvinvointioppiminen ja VAVA-menetelmä KEOS

4 Lapsiperheet, lapset ja nuoret elävät usein kaaoksessa Ympäröivä yhteiskunta vaativampi Normaalisuuden rajat kaventuneet Erilaiset/hitaasti kypsyvät vaarassa Perheen/kasvatuksen kulttuuriviivästymä Sukupolvien etäisyys kasvanut Lapset vanhempana, Usein vain yksi, harvoin sarjatuotantoa Se mikä toimi luvuilla, ei riitä enää Palvelut monimutkaistuneet, eriytyneet Esimerkkinä Tampere Hyvinvointioppiminen ja VAVA-menetelmä KEOS

5 Millaisia palveluja tänään?

6 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 6 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

7 Lasten yksilölliset polut palveluissa elämänkulun myötä: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Tunnistammeko kriittiset Oppivelvollisuus kokemukset, Varhaiskasvatus Neuvola tapahtumat ja valinnat? Miten niihin on tultu? - 7kk Yhteiset palvelut ja yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

8 Koulutuksen ja palvelujen sokea alue Hitaasti kehittyvät ja erilaiset vuotiaat Monelle yläkouluun siirtyminen oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia Opettajat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät rangaistuskeskeisiksi; nekin oppilaat, jotka pärjäsivät alaluokilla kohtuullisesti, alkoivat käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta. Äärelä T. Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan Lapin yliopisto Miksi? Perusopetuksessa oletetaan, että 13-vuotiaat ovat kypsiä itsenäisiksi sivistysyrittäjiksi ei työnjohtoa! Oppivelvollisuuden päättyessä nuoret hukataan, jotta etsivä nuorisotyö voisi löytää Oppilashuoltolakiesitys lisää eriarvoisuutta

9 Mitä tämä palvelujärjestelmä maksaa? Emme tiedä Ainoa kokonaisarvio tehty Oulussa vuotiaiden palvelut hajautuvat niin paljon, että kustannusten selvittäminen kokonaisuutena ei ollut mahdollista kuntatasolla Selvitys kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys

10 Uusi Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus: osuus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 % 10 Hyvinvointioppiminen ja VAVA-menetelmä KEOS 2013

11 Uusi Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias > Kasvua /alle 18 vuotias % Uusi Oulu Hyvinvointioppiminen ja VAVA-menetelmä KEOS

12 Uusi Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannusten muutos 2012 rahassa Muutos /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki % Häiriösuuntautuneet/erikoistuneet palvelut % Hyvinvointioppiminen ja VAVA-menetelmä KEOS

13 Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin noin 12 miljardia euroa 2012 Indeksi/väestökorjattua kasvua noin + 3 miljardia uutta euroa, josta lähes + kaksi miljardia uutta euroa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen Vain suuntaa-antavia arvioita, mutta oikeuttavat kysymään: Mitä olemme saaneet tulokseksi?

14 Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan johtaneet tapahtumat Sivu 63. Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä ja toimivuus riippuvainen yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole selvää kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista.

15 Palvelujen uudistuminen pysähtyi 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Kaupungistuminen kiihtyi Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaiksi Uuden rakentamisesta oli siirryttävä vanhan uudistamiseen - muutokseen

16 Kielteiset muutokset käynnistyivät noin 1985-> > Kasvatus Koti- ja perhekasvatus Perhepalvelut Leimaamattomat peruspalvelut Yhteisvastuu, yhteistoiminta Vanhemmuus Hukassa Lapsipalvelut häiriömetsästys tuki ansaitaan ongelmilla Työnjako Koti kasvattaa, koulu opettaa, sosiaali- ja terveys hoitaa 1990-luvun alun lama pysäytti innovatiivisen tutkimus- ja kehitystyön, organisaatiot ja ammattiryhmät keskittyivät ydintoimintoihin

17 Paradigmakriisi Heimojohtamista säätyrakenteessa Olemme lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemisessa ja palveluissa kuhnilaisittain ajatellen paradigmakriisissä (postparadigmaattisessa vaiheessa) kehitämme organisaatioita, emme lasten ja nuorten tukea ja palveluja kokonaisuutena Vakiintuneet tulkinnat ja toiminta-ajatukset ovat käymässä tehottomiksi, mutta uusiin haasteisiin pyritään vastaamaan valtarakenteita muuttamatta.

18 Kaaoksesta hallintaan Tarvitsemme yhteisen ymmärryksen Ensin hyväksyttävä moninaisuus Complexity theory/science Tietointensiiviset sopeutuvat palvelut Johtamista kaaoksen reunalla Ei riitä, että muurahaiset ahertavat, jos keko ei kasva

19 Tavoitteeksi lapsiperheiden, lasten ja nuorten kuntapalvelujen systeeminen muutos Mitä tämä tarkoittaa? Kannattaa lukea: Berg A. Kokeilun paikka! Suomi matkalla kohti kokeiluyhteiskuntaa (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2013) Himanen P: SININEN KIRJA Suomen kestävän kasvun malli: Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi (Valtioneuvoston kanslia 2012)

20 Berg 2013: Kokeilun paikka Tämän selvityksen perusteella tarvetta näyttäisi olevan ennen kaikkea 1. ruohonjuuritason innovoinnin lisäämiselle, 2. julkisen sektorin kokeiluille, 3. laajemmille kokeilujen ekosysteemeille ja innovaatiokeskittymille 4. sekä koko maan läpäisevälle toimintakulttuurin muutokselle. Kaikilla näillä kolmella tasolla edettävä lasten ja nuorten palvelujen uudistamiseksi vastaamaan lukujen haasteita

21 Himanen 2012 Talousteesi 1: Informaatioajan hyvinvointiyhteiskunta Informationalismin eli informaatioteknologian ja johtamis- ja työkulttuurin kautta uudistetun organisoitumisen soveltaminen hyvinvointipalveluiden tuottavuuden kasvattamiseen.

22 Mitä tämä tarkoittaa palveluissa? Poimintoja kansainvälisen terveystutkimuksen avainsanoista: it-based services telemedicine telerehabilitation internet-based monitoring and education internet-based therapy technology-assisted psychotherapy technology-based patient education Internet-avusteisuus koulutuksessa ja palveluissa!

23 Cognitive behavior therapy via the Internet (ICBT) Hedman et al. /Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research 2012;12/6: Comparison to conventional CBT showed that ICBT produces equivalent effects. Cost effectiveness data were relatively scarce but suggested that ICBT has more than 50% probability of being cost effective compared with no treatment or to conventional CBT The large effects and the limited therapist time required suggest that the treatment is highly cost effective for well-established indications.

24 Voimaperheet Lasten käytöshäiriöiden hoito-ohjelma Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Vanhempien kasvatustaitoja vahvistetaan internet opetusohjelmalla ja puhelinvalmennuksella Kehitetty Kanadassa: Strongest Families Institute 2013 Manning Innovation Awards: Principal Award ($100,000) Lapsen käytöshäiriön syynä häiriö vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa vanhemmille kasvatusneuvontaa Vaikuttavuustutkimus Turussa, Kanadan valtion rahoitus 95% 500 perhettä, randomisoitu koe ja kontrolliryhmään Neuvolan 4-vuotistarkastuksessa huoltaja arvio lapsen hyvinvointia SDQ lomakkeella -> viitteitä käytöshäiriöistä (15 %) -> tarjotaan Voimaperheet -ohjelmaa Internet opetus (11 tehtävää) Tuetaan puhelinvalmennuksella Tehojakson päätyttyä tukea ja seurantaa

25 Alustavat tulokset rohkaisevia. Valmis malli uuden teknologian soveltamiseen lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemisessa Seuraavat haasteet Tuotteistaminen, käyttöönoton tuki Laajentaminen varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen lapsiperheiden, lasten ja nuorten muihin ongelmiin Henkilöstön työnohjaus/täydennyskoulutus Mutta. Suomesta ei ole löytynyt rahoitusta

26 IT-avusteinen koulutus ja hoito = Uusi Nokia??? Olemme investoimme bioteknologiaan tulokset? Tänään uskomme peliteknologiaan, mutta se on pahoinvointitaloutta! Kannattaisiko Suomen investoida internetavusteisiin hyvinvointi- ja koulutuspalveluihin? Nopeasti kasvava trendi maailmalla Suomessa vahvaa hyvinvointi- ja mediaosaamista Vahvistaa koulutusta Vähentää SoTe palvelujen kuormitusta, lisää tuottavuutta

27 Uuden rakentamiseen tarvitaan 1. uskottava tarina tulevaisuudesta ja 2. investointitukea Vain pieniä ja hitaita muutoksia hajautetuilla KASTEhankkeilla ja siirroilla kuntien kehysten sisällä. Tutkimus- ja kehittämistyön ja kokeilujen tuottamat innovaatiot alkavat maksaa investointimenoja 2-5 vuoden viiveellä Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää merkittävästi voimavaroja perheiden, lasten ja nuorten yhteisiin palveluihin ja yleiseen tukeen Matti Rimpelä 27

28 Vielä muutama esimerkki yhteisen ymmärryksestä Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja

29 Hyvinvointipolitiikan kolme intressiä Hyvinvointia, hyvinvointia, hyvinvointipolitiikkaa ja talous hahmottuu usein kolmesta suunnasta ihmissuuntautuneisuus yksittäisen ihmisen elämänkulku ja sen myötä ajankohtaisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen vaikutus yksittäisten ihmisten elämänkulkuun ihminen, kansalainen, asiakas, kuluttaja, potilas yhteisö/väestösuuntautuneisuus yhteisöjen/väestöryhmien tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen - yhteisöosaaminen vaikutus yhteisöjen/väestöjen tulevaisuuteen häiriösuuntautuneisuus ihmisten, yhteisöjen, väestöjen kehityksen merkittävien poikkeamien luonnollisen kehityksen ymmrtäminen ydinosaaminen/toiminta keskittyvät häiriöihin

30 Strategisia valintoja Ihminen 1 Yhteisö (väestö) Häiriö 1. Ihminen + yhteisösuuntautunut: Tehoton 2. Yhteisö + häiriö: Unohtaa ihmisen (Neuvostoliitto?) 3. Ihminen (asiakas) + häiriö: Kallis ja osaoptimoiva 4. Yhteisö + ihminen + häiriö: Kustannusvaikuttavin

31 Hyvinvointioppimista kehitysyhteisöissö ks. Lämsä AL (toim.) Verkosto vahvaksi. PS-Kustannus 2013 Lapsi kehittyy aikuiseksi useissa rinnakkaisissa kehitysyhteisöissä perhe, asuinyhteisö, päivähoito, peruskoulu, harrastukset, media, katu lapsi on osallinen, ei asiakas Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset: arjen rytmit, ruokailu, liikunta Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

32 Lapsesta aikuiseksi Alle 18-vuotiaat ovat lapsia! Kriittiset vaiheet (oma tulkinta) Varhaislapsuus (->3 v.) 5-7 vuotta vuotta vuotiaat Biologinen kasvu varhaistunut Murrosikä noin vuotta nuorempana kuin 1970-luvulla Suuret yksilölliset vaihtelut Vahva vanhemmuus vai vahva kasvatus Ylivieska

33 Millaisia palveluja 2020-luvulla? Keskiöön lapsi ja nuori kokonaisena Jatkuvuus raskauden alusta 30. ikävuoteen Johtamisen haasteet Kohtaamiset kokonaisuutena Yksittäiset kohtaamiset Kohtaamisista koostuva kokonaisuus lapsiperheen, lapsen ja nuoren näkökulmasta Toiminta kokonaisuutena Yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon Matti Rimpelä 33

34 Tuen tarvetta tarkastellaan kolmella tasolla kolmella tasolla 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä asiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaationa< tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa

35 Yhteiset universaalipalvelut ja niihin sisältyvä yleinen tuki Neuvolat, varhaiskasvatus, esiopetus, peruskoulu ja toisen asteen koulutus, nuorisotyö yms. yhdeksi kokonaisuudeksi raskauden alusta 21. ikävuoteen saakka Sisään integroituna yleinen tuki (tarjolla ilman ongelmamäärittelyä, esim. perhetyö, kotiapu, nuorisotyö) Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä

36 Yhteiset palvelut ja yleinen tuki järjestetään lapsen ja nuoren kehityksen mukaan Suunniteltu ja jatkuva kokonaisuus jokaiselle 21. ikävuoteen saakka -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esija alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta Kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä

37 Mitä tarkoittaa yleinen tuki jo tänään? Perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö integroituina universaalipalveluihin Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä Yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta -> 29. v. 1. perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT) 2. kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 3. nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT

38 Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa Yhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen: Perheiden ja sote-palveluiden väliin VaVa -arviointi Kotikasvatu -7 kk 3v 8v 14v 19v 29v Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa Perhe > Päivähoito Alakoulu Yläkoulu Toinen aste Opiskelu / työ Media ---> Harrastukset ---> Katu----> SA int

39 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin vaan tarkastellaan perheen ja lapsen vuorovaikutuksena kunnan kanssa Kolme rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. yhteisiin (universaali)palveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen alkaa syntymästä, kuntaan muutosta päättyy kuolemaan, poismuuttoon tukea ilman ongelmamääritystä 2. tehostettuun tukeen lyhytaikaisesti asiantuntijatukea (asiakkuus tai konsultaatio) 3. erityiseen tukeen pitkäaikaisesti ongelmasuuntautunutta erityistukea esim. sijaishuolto, eriytetty opetus, lastenpsykiatria

40 Uuden rakentamiseen tarvitaan investointia Mikään menestyvä yritys ei ole selviytynyt ilman investointia kehittämiseen Vain pienet muutokset mahdollisia siirroilla kehysten sisällä Usean vuoden muutossuunnitelma Investoinnit tuottavat 2-5 vuoden viiveellä Symboliset teot Heti ensimmäiset askeleet Matti Rimpelä 40

41 Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelmat Kataisen hallitus valmistelee laajassa yhteistyössä ja keskustelussa kansallisen lapsija nuorisopolitiikan tavoiteohjelma esitettäväksi eduskunnalle keväällä 2015 miten vastataan menestyksellisesti käytettävissä olevilla voimavaroilla 2030-luvun haasteisiin yhdyskuntapolitiikasta sijaishuoltoon Jokainen kunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen valmistelee oman LNP 2030 tavoiteohjelman

42 Aika Lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuet ja palvelut 2030-tavoiteohjelmat: - Valtakunnallinen ohjelma - Kuntaohjelmat 2. Hyvät käytännöt ja toimintamallit/ menetelmä T&K Lapsiperheet, lapset ja nuoret 3. Kuntien uuden toimintamallin rakentaminen ja testaaminen 4. Arviointitutkimus 5. Uuden toimintamallin käyttöönoton tuki 6. Lakien ja asetusten arviointi ja uudistaminen

43 Olen esittänyt oman tarinani lasten ja nuorten palvelujen tulevaisuudesta En väitä, että se olisi ainoa mahdollinen Tarkoitukseni on ollut selventää, millaista ajattelua, tutkimus- ja kehittämistyötä ja kokeiluja tarvitsemme, jotta voimme menestyksellisesti vastata lukujen koulutus- ja hyvinvointihaasteisiin.

44 Lopuksi Viime kädessä kysymys on jokaisen lapsen ja nuoren yksilöllisen kehityksen tuntemisesta, ymmärtämisestä ja hänen tarpeisiinsa vastaamisesta. Organisaatiota ja ammattikunnat ovat välineitä, eivät arvoja sinänsä!