Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja"

Transkriptio

1 Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Lasten ja nuorten palvelut uudistuvassa kunnassa FEG-seminaari, Helsinki, Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto

2 Esitykseni teemoja löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS-Kustannus. Jyväskylä sivut Rimpelä M. MITÄ HYVINVOINTITALOUS TARKOITTAA lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta lehti 2014/1: sivut Lapin lastensuojelupäivät, 2014

3 YK:n lapsen oikeuksien sopimus Kolme pääteemaa: 1. Osuus yhteiskunnan voimavaroista (provision) 2. Suojelu (protection) Perheen hyvinvoinnin edistäminen Lastensuojelu 3. Osallisuus (participation) Lapset ja nuoret Vanhemmat Suomessa keskitytty unohdettu

4 Tarvitaan kokonaisnäkemys: Kunnan lapsipolitiikka tarkoittaa kaikkea uusien sukupolvien tuottamiseen suunnattua tukea ja toimintaa: raskauden alusta 29 v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon myös lapsiperheiden vanhempien tuet ja palvelut Julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset

5 Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia ja nuoria, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta... viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi lapset ja nuoret putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia elinoloja 3. opettamaan selviytymistä elämän karikoissa.

6 Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen monien kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)

7 ongelmiin Jotakin muuttui luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka jopa miljardi uutta euroa häiriöpalveluihin Mikä muuttui - miksi menestystarinaan tuli säröjä?

8 Seuraavaksi muutamia virikkeitä tähän pohdintaan Millaisia palveluja halutaan? Nuorten vankien koulukokemuksia Tutkimustuloksia masentuneisuudesta Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta Väestösuuntautunut budjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimus ->lapsibudjetti Rakenteellisesta välinpitämättömyydestä Säätyrakenteesta ja heimojohtamisesta Oma tarinani tulevaisuudesta

9 Millaisia palveluja lapsiperheet, lapset ja nuoret haluavat? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen voidaan kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä (Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974) Kotiin menevää leimaamatonta tukea pitäisi antaa ensisijaisesti jo ennen ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. (Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014) Leimaamattomia

10 Tanja Äärelä: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi vankilaan tuomitut nuoret arvioivat peruskoulun olleen epäoikeudenmukainen paikka. Ensimmäisinä kouluvuosinaan kokivat intoa ja oppimisen iloa, yrittivät tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin, mutta kouluvuosien edetessä alkoivat tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi.

11 Nuoret vangit antoivat kiitosta luokanopettajille, jotka olivat tuntuneet aidosti välittävän käyttäytymisellään kipuilevista koululaisista. Monelle yläkouluun siirtyminen oli taitekohta, joka oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia sekä laajentanut ongelmien kenttää. Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät muuttuivat rangaistuskeskeisiksi, alaluokilla kohtuullisesti pärjänneet oppilaat alkoivat käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta. (Äärelä 2012)

12 Nuoret vangit kokivat, että he olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä.

13 jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa, (Äärelä 2012)

14 Mitä ajatuksia nämä tutkimustulokset virittävät? Kysymys on sekä kohtaamisista, että millä tavalla opettajat kohtaavat lapsia, erityisesti silloin kun lapset kehittyvät keskimääräistä hitaammin tai muuten eivät toimi koulun hyvän tavan mukaan rakenteista miten koulun rakenteet tukevat oppilaisiin ja heidän kotitaustaansa tutustumista oppilaiden kehityksen jatkuvaa tukemista, erityisesti silloin, kun oppilas tarvitsee tehostettua/erityistä tukea ovatko normaalin rajat kaventuneet poislähettämisen kulttuuri

15 Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko lasten mielenterveysongelmat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta

16 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat High education, employment Medium education, employment Low education employment High education, unemployment Medium education, unemployment Low education, unemployment / / / / / /11 Torikka ym Kouluterveyskysely

17 60 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden keskiarvon mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Series1 Series ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-

18 Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta

19 Miten tulkitsemme tutkimustuloksia? 1. Ongelmasuuntautunut Lisää mielenterveyspalveluja Luonnollinen mentorointi 2. Hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tukea ja iloa myös niille lapsille ja nuorille, joilta ne uhkaavat jäädä 3. Palvelurakenne Universaalipalvelut sovitetaan myös hitaasti kehittyville ja/tai muuten tukea tarvitseville lapsille ja nuorille työnjohto ja työyhteisö myös perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa Henkilökohtainen rinnalla kulkijan tuki

20 Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta

21 Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ja nuoret ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita

22 Bronfenbrenner: Ekologinen systeemiteoria: Lapsi varttuu kasvuympäristössä, Lapsen ainutkertainen kasvuympäristö rakentuu useista rinnakkaisista kehitysyhteisöistä, joihin lapsi kuuluu jäsenenä, ei asiakkaana! Perhe Päiväkoti Harrastukset Media Asuinalue Koulu Katu

23 Kasvuympäristö rakentuu kehitysyhteisöistä Perhe perhepolitiikka Päiväkoti- Varhaislasvatuspolitiikka

24 Rinnakkaisia kehitysyhteisöjä yhä enemmän Lapset ja nuoret ovat osa kehitysyhteisöjään, ei niiden asiakkaita! Kilpailevat lasten ja nuorten ajasta Olenko hyväksytty? Kuulunko todella? Vanhemmuus on tullut vaikeammaksi Kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa, lapsen ja nuoren vaara ajautui harhateille on kasvanut Vanhempien tukeminen ja kasvatuskumppanuus yhä tärkeämpää

25 Kasvatuskumppanuus Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen ja vanhemmuuden -> vanhemmuus on yhä vaikeampaa: Miten kehitysyhteisöt suhtautuvat toisiinsa? Entä palvelujen suhde kehitysyhteisöihin Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? ohjattuna vs. sattumanvaraisesti Kasvatuskumppanuus välttämätöntä kaaoksen hallitsemiseksi

26 Perhe kehitysyhteisönä Äiti Lapsi Muut läheiset isän hyvinvointi äidin hyvinvointi parisuhde vanhemmuus kasvatusosaaminen tukevat ja joskus korvaavat läheiset Isä Perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysyhteisö

27 Lapset tulisi oppia selviytymään arjen ongelmista kehitysyhteisöissään Koulu Perhe Palvelut Varhaiskasvatus -> kotona, koulussa, päiväkodissa Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Tavoitteena ei asiakkuus, vaan lapsiasiakkuuksien vähentäminen

28 Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot )

29 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. oppilaat auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20-30!

30 Opettajat ovat oppilaan hyvinvoinnin parhaita asiantuntijoita! Hyvinvointi -oppiminen -osaaminen ja sen arviointi -opettaminen Opettajan hyvinvointiarviointi ennustaa parhaiten oppilaan hyvinvoinnintulevaisuutta

31 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito

32 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito

33 Sosiaalisessa pätevyydessä halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) Matti Rimpelä 33

34 Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös on sosiaalisen kanssakäymisen väline, mutta ei yksilöllinen taito; jokainen voi oppia hyvän käytöksen yhtä hyvin temperamentistaan ja persoonallisuudestaan riippumatta; Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012 Matti Rimpelä 34

35 Eroja lasten kehityksessä! SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Pojat Tytöt Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % Matti Rimpelä 35

36 Lapsen sosiaalinen kehitys viivästynyt? Esimerkkinä käytöshäiriöt Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Käytöshäiriö ei lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutussuhteissa Ei ole oppinut rakentavaa toimintaa sosiaalisissa vuorovaikutusuhteissa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen lasten ongelmien hallitsemiseen. -> kasvatusvalmennusta Matti Rimpelä 36

37 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito

38 Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan Matti Rimpelä 38

39 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta

40 Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13-vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970-luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän! Matti Rimpelä 40

41 Väestösuuntautunut budjetointi Taloustiedot hajoavat hallintokuntiin, organisaatioihin ja momentteihin Vaikea hahmottaa kokonaisuutta luonnollisten yksikköjen näkökulmasta Ihmiset, yhteisöt (perhe), väestöryhmät (lapset, nuoret, ikääntyvät, vammaiset, jne.) Esimerkkinä hallituksen kestävyysvajepaketti lapsilisät, subjektiivinen päivähoito-oikeus Tarvitsemme myös väestösuuntautunutta budjetointia -> esimerkkinä lapsibudjetti

42 YK:n LOS -komitea on suositellut jo 1990-luvulla lapsibudjetointia: toiminta- ja taloussuunnitelmissa tarkastellaan kokonaisuutena lapsiin kohdistuvia voimavaroja, ja niiden suhdetta tarpeisiin tehokkuus/kustannusvaikuttavuus Käytetäänkö voimavaroja kokonaisuutena kustannusvaikuttavasti uusien sukupolvien tuottamisessa?

43 Mitä lasten/nuorten tuet/palvelut maksavat? Emme tiedä Suomessa ei sovelleta lapsibudjetointia Voimavarat jakautuvat kymmenille momenteille Läheskään kaikissa ei erikseen lapsiin/nuoriin kohdistuvia voimavaroja Ainoa usean vuoden kokonaisarvio Oulussa Kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys

44 Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 %

45 Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias 0 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias > Kasvua /alle 18 vuotias % Uusi Oulu

46 Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos vuoden 2012 euroina Muutos /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki % Tehostettu/erityinen tuki %

47 Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin (tulonsiirrot, vanhempien tuet ja palvelut yms. puuttuvat) 2012 noin 12 miljardia euroa??? Kasvua (2012 rahassa) 2-3 miljardia??? Suomen lapsi- ja nuorisopolitiikan voimavarat yhteensä 2013? Noin 20 miljardin euron suuruusluokkaa??? Vain valistuneita arvauksia, kun tarkempia tietoja ei ole saatavissa

48 Päätelmiä lapsipolitiikan taloudesta Lapsipolitiikan osuus kunnan käyttömenoista on huomattavasti suurempi kuin yleisesti ajatellaan. Lapsipolitiikan voimavarat lisääntyivät huomattavasti ? Hallinnonalojen väliset siirrot pieniä, varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta -> soteen Kustannusvaikuttavuus ratkaistaan (yli 70 %) varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Soten sisällä voimavarojen kasvu painottui häiriösuuntautuneisiin palveluihin

49 Oulussa valmis ohjeistus ja excellsovellutus lapsibudjetointiin Kunnasta tiedot alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista kustannustaulukkoon Puuttuvat tiedot estimoidaan Sovellutus tuottaa tunnusluvut, kuviot ja taulukot Mielellään kahden valtuustokauden ajalta Saadaan strateginen suunta ja sen mahdolliset muutokset näkyviin Voi soveltaa myös talousarviovalmisteluun Ehdotukset taulukkoon, nähdään heti, miten suhtautuvat aikaisempiin trendeihin

50 Palvelujen lähihistoriasta: Mihin pyrittiin? Mitä saatiin aikaan?

51 Kv. lasten vuoden 1979 komitea (1980)..lapsi- ja perhepolitiikan kehittämisestä on viime vuosina valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia. Ongelmana ei ole hyvien ehdotusten puute, toimenpiteiden toteuttamisjärjestyksestä ja asian tärkeydestä ei ole riittävää tietoisuutta. lapsi- ja perhepolitiikalle on ollut ominaista lyhytjänteisyys ja sattumanvaraisuus.

52 Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985) Palvelujen lisääntyessä eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin. Kielteisiä seurauksia: Ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lyhyessä ajassa luonteeltaan muuttuneet.

53 Ehdotuksia, STM Voimavaroista puutetta mutta myös olemassa olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista 2. Hallintokuntien yhteistyön syventäminen 1. Yhteistyötä eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa 2. Olennaista eri tahojen näkemysten, kokemusten ja ideoiden vaihtaminen ja yhdessä arviointi. 3. Uudistumista myös käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. 3. Perinteisten työtapojen uudistaminen

54 LOS/1. Suomen maaraportti (UM 1994) mikään esityksistä ei ole onnistunut murtamaan lapsiin kohdistuvaa rakenteellista välinpitämättömyyttä. Rakenteellista välinpitämättömyyttä aiheuttaa hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus. Hallintokuntien eriytyneisyydestä seuraa, että on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan lapsipolitiikkaa ja lasten palveluja

55 Tärkeimmät ongelmat ja ehdotukset niiden ratkaisemiseksi olivat esillä jo luvuilla! Missä olemme tänään?

56 Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista.

57 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempikestoisen tuen tarve Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Valvotut tapaamiset (1/2) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3) Sos.päivystys (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3) kuntoutus ja hoito (2/3) ERHO Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) sos.työ Rimeplä: (1/3) Kohti kokonaisvaltaisia sijoituspalvelut palveluja, (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

58 Miksi kolme vuosikymmentä toistettu samoja ongelmia ja ehdotuksia? Kysymys ei ole vain lapsista ja nuorista, vaan laajemmin kaikesta hyvinvointipolitiikasta ja hyvinvointipalveluista Kaksi yleistä tarkastelua

59 Hyvinvointipolitiikan kolme näkökulmaa Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Lapsi- ja nuorisopolitiikka Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )

60 Kolme yleistä strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena

61 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö/tauti Yhteisö Korjaaminen

62 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Pedagoginen arviointi Laajat terveystarkastukset Häiriö/tauti Kasvatuksen tuki käytöshäiriöissä Edistäminen Oppilashuolto Neuvola Lapsilisät, vanhempain vapaat Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma Yhteisö Lastensuojelun perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Sijaishuolto Terveysasema Erityisopetus Toimeentulotuki Korjaaminen Ongelmakeskeiset hyvien käytäntöjen suositukset, politiikat, ohjelmat Hoitotakuu

63 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Häiriö Edistäminen Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteisö Lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen Korjaaminen

64 Kriittinen polku lapsipolitiikassa Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen globaali paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteinen ymmärrys Yhteisö tasapainosta?

65 Häiriö Edistäminen Muutos > 2013 Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Korjaaminen

66 Tavoite > 2020 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Korjaaminen

67 Miksi emme ole onnistuneet paremmin?

68 Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen

69 Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus Ammattihenkilöiden palvelut etääntyneet lapsiperheiden, lasten ja nuorten arjesta Tuki ansaitaan ongelmilla!

70 Lapsesta aikuiseksi: Yksilölliset polut elämänkulussa ja palveluissa: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Yhteiset palvelut Tunnistammeko Kaikille kriittiset Oppivelvollisuus kokemukset, Varhaiskasvatus Neuvola, oppilas/kouluterveydenhuolto tapahtumat ja - 7kk valinnat? 18 Miten niihin on tultu? Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

71 Missä menemme tänään? Paljon tärkeää keskustelua ja tutkimus- ja kehitystyötä jo usean vuosikymmenen aikana, mutta edelleen pyrimme vastaamaan uusiin haasteisiin pääosin valtarakenteita muuttamatta uuden yhteiskunnan ja uusien haasteiden paine kasvaa palapeli alkaa jäsentyä vaikka suuri osa paloista edelleen sekavassa kasassa

72 Mitä pitäisi tehdä? Ratkaisevaa on yhteinen ymmärrys haasteista ja niihin vastaamisesta Lähtökohdaksi mahdollisimman uusi tieto perheestä, kasvatuksesta ja lapsen kehityksestä aikuiseksi Miten käytettävissä olevilla voimavaroilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lukujen haasteisiin?

73 Keskityn julkisen vallan vastuulla oleviin toimintoihin Julkisen vallan vastuulla oleva lapsi- ja nuorisopolitiikka laajasti tulkittuna on suurin investointimme Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen voimme välittömästi vaikuttaa valtionhallinnossa ja kunnissa

74 Hienosäätö ei riitä Tarvitaan systeemistä uudistumista: Laaja-alainen toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutussuhteiden samanaikaisella uudistamisella luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Yksittäisten palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteiden, säännösten ja käyttäytymismallien/kulttuurien muutoksia Välttämättömiä edellytyksiä: Riittävä yhteinen ymmärrys edessä olevista haasteista ja viisaasta vastaamisesta niihin Monimutkaistuvaan toimintaympäristöön ( complexity theory, tietointensiiviset sopeutuvat palvelusysteemit ) soveltuva johtaminen (ks. OP Heinosen esitys) Valmistautuminen pitkään jatkuvaan uudistumisprosessiin

75 Miten uudistaisin kuntapalveluja vastaamaan lukujen haasteisiin - tukemaan kustannusvaikuttavasti perheitä, kasvatusta, lapsia ja nuoria Tarvitsemme yhteisen ja uskottavan tarinan tulevaisuudesta Seuraavassa oma ehdotukseni

76 Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?

77 Toiminnan perustaksi asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen tuen ja palvelujen mitoittaminen perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle

78 Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä

79 Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa

80 Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille 2. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAC) 3. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 4. Nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAC

81 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin Kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen

82 Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoiteohjelma voimavarat mukaan uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Ensin tarvitaan investointia Hallinnon muutos ei riitä: Toimintakulttuurin uudistuminen ratkaisee tarvitaan aikaa Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen

83 Mitä voidaan tänään tehdä? Esimerkkinä Imatra ( asukasta) Haastava ympäristö Korkea työttömyys Rajan läheisyys Häiriöpalvelujen kustannusten nopea kasvu 2000 alle 3 milj noin 8 milj. Pitkän valmistelun jälkeen 2008 päätettiin investoida hyvinvointineuvolaan leimaamatonta perhetyötä 6 perhetyöntekijää neuvoloihin alkaen kotikäyntejä, vertaisryhmiä, yms. ei vastaanttohuoneita

84

85 Häiriöpalvelumenot v ja muutos-% ed. vuoteen Ta2013 Ennalta ehkäisevä Rimeplä: toiminta Kohti kokonaisvaltaisia Korjaava toiminta palveluja, (häiriöpalvelumenot) Yhteensä

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro

Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Helsinki 25.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Professori Ilta-Sanomissa

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahti 26. 27.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi.

Lisätiedot

Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä

Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Lastensuojelun kesäpäivät 11.6.2013 Pori Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Virikkeeksi ensin

Lisätiedot

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) (oma tuotanto ja osto) Varhaiskasvatus, esiopetus - Perusopetus, apip - Neuvola- ja Psykososiaalisen tuen Alle 3-v. Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho Isyyden selvittäminen esiopetus

Lisätiedot

Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto

Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Kohti hyvinvointitaloutta Marina Congress Center, Helsinki 6.11.2013

Lisätiedot

Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin?

Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto SYRJÄYTYMISESTÄ OSALLISUUTEEN - Miten edistämme lasten ja

Lisätiedot

Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta?

Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen

Lisätiedot

Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla?

Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto Tulevaisuusseminaari Siilinjärvi 11.11.2013

Lisätiedot

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta?

Lisätiedot

Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista

Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen päätösseminaari Espoo, Valtuustotalo,

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Kymenlaakson varhaiskasvattaja 2015 Kouvolan Kuusankoski-talo 14.2.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Nero-seminaari/MLL 7.5.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ajatuksiani löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Vanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä?

Vanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä? Vanhemman työttömyys ja : Mitä kunta voi tehdä? MITEN VANHEMMAN TYÖTTÖMYYS VAIKUTTAA PERHEESEEN? keskustelufoorumi Valtuustosali, Salo, 20.8.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 ohjelmatyö Sivustakatsojan poimintoja TUKEVA 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen loppuseminaari Oulu 11.9.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Johtamisen

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011 Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011 28.4.2011 1 Miksi menestystarina on päättynyt? Kunnat jääneet 1900-luvulle! 2000

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiforum Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Oulu 23.4.2012 Matti Rimpelä 25.4.2012 1 Virikkeeksi:

Lisätiedot

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari 12.-13.2.2013 TUKEVA

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi Miten ymmärrämme lapsen/nuoren käytöshäiriön? Ei lapsen/nuoren päässä, vaan

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Keski Palokan koulun 17.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS Kustannus. Jyväskylä

Lisätiedot

matti rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto matti.rimpela@uta.fi lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta?

matti rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto matti.rimpela@uta.fi lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? artikkeli matti rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto matti.rimpela@uta.fi Kuvat maarit kytöharju MITÄ HYVINVOINTITALOUS TARKOITTAA lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Hyvinvoinnin taloustiede on vakiintunut

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi Oulun seutu Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi 1 2 LNPO:ssa mukana paljon toimijoita 184 t YHTEENSÄ N. 6 200 t ~ 163 vko 4 400 t 86 t 90 t 802 t + 350 t 309 t 4. Erikoistuneet

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Matti Rimpelä, tutkimusprofessori, Stakes

Matti Rimpelä, tutkimusprofessori, Stakes Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 1 Mitä uutta osaamista lasten ja heidän perheidensä hyväksi tutkimus voisi tuottaa? Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys Suomen Akatemia

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Oppilashuolto yhtenäiskoulussa

Oppilashuolto yhtenäiskoulussa Oppilashuolto yhtenäiskoulussa Yhtenäiskouluseminaari 2005 1.10.2005 Vantaa Matti Rimpelä Tutkimusprofessori Stakes Kommentti aamupäivän esitelmään: Miten PISA -menestys myydään Kiinaan? Pitäisi peruskoulun

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen

Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen 24.7.2012 Matti Rimpelä 1 Lasten hyvinvoinnin menestystarinaa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

4.5.2011/Luonnos/LNPO projektiryhmä. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 1. ohjelmaluonnos

4.5.2011/Luonnos/LNPO projektiryhmä. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 1. ohjelmaluonnos 4.5.2011/Luonnos/LNPO projektiryhmä Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 1. ohjelmaluonnos 1 Sisältö 1. Tausta... 3 2. Ohjelma-asiakirjan rakenne... 4 3. Strategiset vaihtoehdot

Lisätiedot

Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta

Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta Katse lapseen hankkeen workshop Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnin tarkastelu varhaiskasvatus-/ päivähoito-

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Yhteensovittava johtaminen

Yhteensovittava johtaminen Yhteensovittava johtaminen Hyvin johdettu lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus Marja-Leena Perälä & projektiryhmä Tukevasti raiteilla - Oulun seudun kuntien osahankkeen loppuseminaari Oulu 11.9.2013

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, tilaajaryhmä Tsv, teknisen työn opettaja Timo Välimäki 1 Tampereen kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot