Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja

Transkriptio

1 Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Lasten ja nuorten palvelut uudistuvassa kunnassa FEG-seminaari, Helsinki, Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto

2 Esitykseni teemoja löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS-Kustannus. Jyväskylä sivut Rimpelä M. MITÄ HYVINVOINTITALOUS TARKOITTAA lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta lehti 2014/1: sivut Lapin lastensuojelupäivät, 2014

3 YK:n lapsen oikeuksien sopimus Kolme pääteemaa: 1. Osuus yhteiskunnan voimavaroista (provision) 2. Suojelu (protection) Perheen hyvinvoinnin edistäminen Lastensuojelu 3. Osallisuus (participation) Lapset ja nuoret Vanhemmat Suomessa keskitytty unohdettu

4 Tarvitaan kokonaisnäkemys: Kunnan lapsipolitiikka tarkoittaa kaikkea uusien sukupolvien tuottamiseen suunnattua tukea ja toimintaa: raskauden alusta 29 v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon myös lapsiperheiden vanhempien tuet ja palvelut Julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset

5 Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia ja nuoria, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta... viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi lapset ja nuoret putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia elinoloja 3. opettamaan selviytymistä elämän karikoissa.

6 Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen monien kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)

7 ongelmiin Jotakin muuttui luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka jopa miljardi uutta euroa häiriöpalveluihin Mikä muuttui - miksi menestystarinaan tuli säröjä?

8 Seuraavaksi muutamia virikkeitä tähän pohdintaan Millaisia palveluja halutaan? Nuorten vankien koulukokemuksia Tutkimustuloksia masentuneisuudesta Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta Väestösuuntautunut budjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimus ->lapsibudjetti Rakenteellisesta välinpitämättömyydestä Säätyrakenteesta ja heimojohtamisesta Oma tarinani tulevaisuudesta

9 Millaisia palveluja lapsiperheet, lapset ja nuoret haluavat? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen voidaan kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä (Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974) Kotiin menevää leimaamatonta tukea pitäisi antaa ensisijaisesti jo ennen ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. (Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014) Leimaamattomia

10 Tanja Äärelä: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi vankilaan tuomitut nuoret arvioivat peruskoulun olleen epäoikeudenmukainen paikka. Ensimmäisinä kouluvuosinaan kokivat intoa ja oppimisen iloa, yrittivät tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin, mutta kouluvuosien edetessä alkoivat tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi.

11 Nuoret vangit antoivat kiitosta luokanopettajille, jotka olivat tuntuneet aidosti välittävän käyttäytymisellään kipuilevista koululaisista. Monelle yläkouluun siirtyminen oli taitekohta, joka oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia sekä laajentanut ongelmien kenttää. Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät muuttuivat rangaistuskeskeisiksi, alaluokilla kohtuullisesti pärjänneet oppilaat alkoivat käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta. (Äärelä 2012)

12 Nuoret vangit kokivat, että he olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä.

13 jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa, (Äärelä 2012)

14 Mitä ajatuksia nämä tutkimustulokset virittävät? Kysymys on sekä kohtaamisista, että millä tavalla opettajat kohtaavat lapsia, erityisesti silloin kun lapset kehittyvät keskimääräistä hitaammin tai muuten eivät toimi koulun hyvän tavan mukaan rakenteista miten koulun rakenteet tukevat oppilaisiin ja heidän kotitaustaansa tutustumista oppilaiden kehityksen jatkuvaa tukemista, erityisesti silloin, kun oppilas tarvitsee tehostettua/erityistä tukea ovatko normaalin rajat kaventuneet poislähettämisen kulttuuri

15 Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko lasten mielenterveysongelmat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta

16 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat High education, employment Medium education, employment Low education employment High education, unemployment Medium education, unemployment Low education, unemployment / / / / / /11 Torikka ym Kouluterveyskysely

17 60 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden keskiarvon mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Series1 Series ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-

18 Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta

19 Miten tulkitsemme tutkimustuloksia? 1. Ongelmasuuntautunut Lisää mielenterveyspalveluja Luonnollinen mentorointi 2. Hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tukea ja iloa myös niille lapsille ja nuorille, joilta ne uhkaavat jäädä 3. Palvelurakenne Universaalipalvelut sovitetaan myös hitaasti kehittyville ja/tai muuten tukea tarvitseville lapsille ja nuorille työnjohto ja työyhteisö myös perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa Henkilökohtainen rinnalla kulkijan tuki

20 Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta

21 Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ja nuoret ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita

22 Bronfenbrenner: Ekologinen systeemiteoria: Lapsi varttuu kasvuympäristössä, Lapsen ainutkertainen kasvuympäristö rakentuu useista rinnakkaisista kehitysyhteisöistä, joihin lapsi kuuluu jäsenenä, ei asiakkaana! Perhe Päiväkoti Harrastukset Media Asuinalue Koulu Katu

23 Kasvuympäristö rakentuu kehitysyhteisöistä Perhe perhepolitiikka Päiväkoti- Varhaislasvatuspolitiikka

24 Rinnakkaisia kehitysyhteisöjä yhä enemmän Lapset ja nuoret ovat osa kehitysyhteisöjään, ei niiden asiakkaita! Kilpailevat lasten ja nuorten ajasta Olenko hyväksytty? Kuulunko todella? Vanhemmuus on tullut vaikeammaksi Kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa, lapsen ja nuoren vaara ajautui harhateille on kasvanut Vanhempien tukeminen ja kasvatuskumppanuus yhä tärkeämpää

25 Kasvatuskumppanuus Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen ja vanhemmuuden -> vanhemmuus on yhä vaikeampaa: Miten kehitysyhteisöt suhtautuvat toisiinsa? Entä palvelujen suhde kehitysyhteisöihin Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? ohjattuna vs. sattumanvaraisesti Kasvatuskumppanuus välttämätöntä kaaoksen hallitsemiseksi

26 Perhe kehitysyhteisönä Äiti Lapsi Muut läheiset isän hyvinvointi äidin hyvinvointi parisuhde vanhemmuus kasvatusosaaminen tukevat ja joskus korvaavat läheiset Isä Perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysyhteisö

27 Lapset tulisi oppia selviytymään arjen ongelmista kehitysyhteisöissään Koulu Perhe Palvelut Varhaiskasvatus -> kotona, koulussa, päiväkodissa Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Tavoitteena ei asiakkuus, vaan lapsiasiakkuuksien vähentäminen

28 Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot )

29 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. oppilaat auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20-30!

30 Opettajat ovat oppilaan hyvinvoinnin parhaita asiantuntijoita! Hyvinvointi -oppiminen -osaaminen ja sen arviointi -opettaminen Opettajan hyvinvointiarviointi ennustaa parhaiten oppilaan hyvinvoinnintulevaisuutta

31 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito

32 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito

33 Sosiaalisessa pätevyydessä halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) Matti Rimpelä 33

34 Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös on sosiaalisen kanssakäymisen väline, mutta ei yksilöllinen taito; jokainen voi oppia hyvän käytöksen yhtä hyvin temperamentistaan ja persoonallisuudestaan riippumatta; Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012 Matti Rimpelä 34

35 Eroja lasten kehityksessä! SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Pojat Tytöt Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % Matti Rimpelä 35

36 Lapsen sosiaalinen kehitys viivästynyt? Esimerkkinä käytöshäiriöt Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Käytöshäiriö ei lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutussuhteissa Ei ole oppinut rakentavaa toimintaa sosiaalisissa vuorovaikutusuhteissa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen lasten ongelmien hallitsemiseen. -> kasvatusvalmennusta Matti Rimpelä 36

37 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito

38 Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan Matti Rimpelä 38

39 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta

40 Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13-vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970-luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän! Matti Rimpelä 40

41 Väestösuuntautunut budjetointi Taloustiedot hajoavat hallintokuntiin, organisaatioihin ja momentteihin Vaikea hahmottaa kokonaisuutta luonnollisten yksikköjen näkökulmasta Ihmiset, yhteisöt (perhe), väestöryhmät (lapset, nuoret, ikääntyvät, vammaiset, jne.) Esimerkkinä hallituksen kestävyysvajepaketti lapsilisät, subjektiivinen päivähoito-oikeus Tarvitsemme myös väestösuuntautunutta budjetointia -> esimerkkinä lapsibudjetti

42 YK:n LOS -komitea on suositellut jo 1990-luvulla lapsibudjetointia: toiminta- ja taloussuunnitelmissa tarkastellaan kokonaisuutena lapsiin kohdistuvia voimavaroja, ja niiden suhdetta tarpeisiin tehokkuus/kustannusvaikuttavuus Käytetäänkö voimavaroja kokonaisuutena kustannusvaikuttavasti uusien sukupolvien tuottamisessa?

43 Mitä lasten/nuorten tuet/palvelut maksavat? Emme tiedä Suomessa ei sovelleta lapsibudjetointia Voimavarat jakautuvat kymmenille momenteille Läheskään kaikissa ei erikseen lapsiin/nuoriin kohdistuvia voimavaroja Ainoa usean vuoden kokonaisarvio Oulussa Kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys

44 Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 %

45 Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias 0 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias > Kasvua /alle 18 vuotias % Uusi Oulu

46 Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos vuoden 2012 euroina Muutos /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki % Tehostettu/erityinen tuki %

47 Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin (tulonsiirrot, vanhempien tuet ja palvelut yms. puuttuvat) 2012 noin 12 miljardia euroa??? Kasvua (2012 rahassa) 2-3 miljardia??? Suomen lapsi- ja nuorisopolitiikan voimavarat yhteensä 2013? Noin 20 miljardin euron suuruusluokkaa??? Vain valistuneita arvauksia, kun tarkempia tietoja ei ole saatavissa

48 Päätelmiä lapsipolitiikan taloudesta Lapsipolitiikan osuus kunnan käyttömenoista on huomattavasti suurempi kuin yleisesti ajatellaan. Lapsipolitiikan voimavarat lisääntyivät huomattavasti ? Hallinnonalojen väliset siirrot pieniä, varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta -> soteen Kustannusvaikuttavuus ratkaistaan (yli 70 %) varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Soten sisällä voimavarojen kasvu painottui häiriösuuntautuneisiin palveluihin

49 Oulussa valmis ohjeistus ja excellsovellutus lapsibudjetointiin Kunnasta tiedot alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista kustannustaulukkoon Puuttuvat tiedot estimoidaan Sovellutus tuottaa tunnusluvut, kuviot ja taulukot Mielellään kahden valtuustokauden ajalta Saadaan strateginen suunta ja sen mahdolliset muutokset näkyviin Voi soveltaa myös talousarviovalmisteluun Ehdotukset taulukkoon, nähdään heti, miten suhtautuvat aikaisempiin trendeihin

50 Palvelujen lähihistoriasta: Mihin pyrittiin? Mitä saatiin aikaan?

51 Kv. lasten vuoden 1979 komitea (1980)..lapsi- ja perhepolitiikan kehittämisestä on viime vuosina valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia. Ongelmana ei ole hyvien ehdotusten puute, toimenpiteiden toteuttamisjärjestyksestä ja asian tärkeydestä ei ole riittävää tietoisuutta. lapsi- ja perhepolitiikalle on ollut ominaista lyhytjänteisyys ja sattumanvaraisuus.

52 Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985) Palvelujen lisääntyessä eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin. Kielteisiä seurauksia: Ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lyhyessä ajassa luonteeltaan muuttuneet.

53 Ehdotuksia, STM Voimavaroista puutetta mutta myös olemassa olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista 2. Hallintokuntien yhteistyön syventäminen 1. Yhteistyötä eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa 2. Olennaista eri tahojen näkemysten, kokemusten ja ideoiden vaihtaminen ja yhdessä arviointi. 3. Uudistumista myös käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. 3. Perinteisten työtapojen uudistaminen

54 LOS/1. Suomen maaraportti (UM 1994) mikään esityksistä ei ole onnistunut murtamaan lapsiin kohdistuvaa rakenteellista välinpitämättömyyttä. Rakenteellista välinpitämättömyyttä aiheuttaa hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus. Hallintokuntien eriytyneisyydestä seuraa, että on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan lapsipolitiikkaa ja lasten palveluja

55 Tärkeimmät ongelmat ja ehdotukset niiden ratkaisemiseksi olivat esillä jo luvuilla! Missä olemme tänään?

56 Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista.

57 Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempikestoisen tuen tarve Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Valvotut tapaamiset (1/2) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3) Sos.päivystys (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3) kuntoutus ja hoito (2/3) ERHO Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) sos.työ Rimeplä: (1/3) Kohti kokonaisvaltaisia sijoituspalvelut palveluja, (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

58 Miksi kolme vuosikymmentä toistettu samoja ongelmia ja ehdotuksia? Kysymys ei ole vain lapsista ja nuorista, vaan laajemmin kaikesta hyvinvointipolitiikasta ja hyvinvointipalveluista Kaksi yleistä tarkastelua

59 Hyvinvointipolitiikan kolme näkökulmaa Yhteisöt Ongelmat, häiriöt Lapsi- ja nuorisopolitiikka Tuki ja palvelut Ihmiset ( asiakkaat )

60 Kolme yleistä strategiapainotusta 1. Yhteisö + ihminen tehokas perheiden/lasten tukemisessa ei toimi tehostetussa/erityisessä tuessa 2. Ongelma + yhteisö tekninen, unohtaa ihmisen ( Neuvostoliitto ) 3. Ongelma + asiakas kallis, toimii hyvin erityisessä tuessa 4. Yhteisö + ongelma + ihminen kustannusvaikuttavin kokonaisuutena

61 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö/tauti Yhteisö Korjaaminen

62 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Pedagoginen arviointi Laajat terveystarkastukset Häiriö/tauti Kasvatuksen tuki käytöshäiriöissä Edistäminen Oppilashuolto Neuvola Lapsilisät, vanhempain vapaat Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma Yhteisö Lastensuojelun perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Sijaishuolto Terveysasema Erityisopetus Toimeentulotuki Korjaaminen Ongelmakeskeiset hyvien käytäntöjen suositukset, politiikat, ohjelmat Hoitotakuu

63 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Häiriö Edistäminen Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteisö Lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen Korjaaminen

64 Kriittinen polku lapsipolitiikassa Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen globaali paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteinen ymmärrys Yhteisö tasapainosta?

65 Häiriö Edistäminen Muutos > 2013 Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Korjaaminen

66 Tavoite > 2020 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Korjaaminen

67 Miksi emme ole onnistuneet paremmin?

68 Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen

69 Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus Ammattihenkilöiden palvelut etääntyneet lapsiperheiden, lasten ja nuorten arjesta Tuki ansaitaan ongelmilla!

70 Lapsesta aikuiseksi: Yksilölliset polut elämänkulussa ja palveluissa: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Yhteiset palvelut Tunnistammeko Kaikille kriittiset Oppivelvollisuus kokemukset, Varhaiskasvatus Neuvola, oppilas/kouluterveydenhuolto tapahtumat ja - 7kk valinnat? 18 Miten niihin on tultu? Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

71 Missä menemme tänään? Paljon tärkeää keskustelua ja tutkimus- ja kehitystyötä jo usean vuosikymmenen aikana, mutta edelleen pyrimme vastaamaan uusiin haasteisiin pääosin valtarakenteita muuttamatta uuden yhteiskunnan ja uusien haasteiden paine kasvaa palapeli alkaa jäsentyä vaikka suuri osa paloista edelleen sekavassa kasassa

72 Mitä pitäisi tehdä? Ratkaisevaa on yhteinen ymmärrys haasteista ja niihin vastaamisesta Lähtökohdaksi mahdollisimman uusi tieto perheestä, kasvatuksesta ja lapsen kehityksestä aikuiseksi Miten käytettävissä olevilla voimavaroilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lukujen haasteisiin?

73 Keskityn julkisen vallan vastuulla oleviin toimintoihin Julkisen vallan vastuulla oleva lapsi- ja nuorisopolitiikka laajasti tulkittuna on suurin investointimme Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen voimme välittömästi vaikuttaa valtionhallinnossa ja kunnissa

74 Hienosäätö ei riitä Tarvitaan systeemistä uudistumista: Laaja-alainen toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutussuhteiden samanaikaisella uudistamisella luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Yksittäisten palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteiden, säännösten ja käyttäytymismallien/kulttuurien muutoksia Välttämättömiä edellytyksiä: Riittävä yhteinen ymmärrys edessä olevista haasteista ja viisaasta vastaamisesta niihin Monimutkaistuvaan toimintaympäristöön ( complexity theory, tietointensiiviset sopeutuvat palvelusysteemit ) soveltuva johtaminen (ks. OP Heinosen esitys) Valmistautuminen pitkään jatkuvaan uudistumisprosessiin

75 Miten uudistaisin kuntapalveluja vastaamaan lukujen haasteisiin - tukemaan kustannusvaikuttavasti perheitä, kasvatusta, lapsia ja nuoria Tarvitsemme yhteisen ja uskottavan tarinan tulevaisuudesta Seuraavassa oma ehdotukseni

76 Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?

77 Toiminnan perustaksi asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen tuen ja palvelujen mitoittaminen perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle

78 Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä

79 Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa

80 Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille 2. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAC) 3. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 4. Nuorisotyö (noin ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAC

81 Mitä tarkoittaa asiakkuus? Asiakkuutta ei hajoteta organisaatioyksikköihin Kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen

82 Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoiteohjelma voimavarat mukaan uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Ensin tarvitaan investointia Hallinnon muutos ei riitä: Toimintakulttuurin uudistuminen ratkaisee tarvitaan aikaa Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen

83 Mitä voidaan tänään tehdä? Esimerkkinä Imatra ( asukasta) Haastava ympäristö Korkea työttömyys Rajan läheisyys Häiriöpalvelujen kustannusten nopea kasvu 2000 alle 3 milj noin 8 milj. Pitkän valmistelun jälkeen 2008 päätettiin investoida hyvinvointineuvolaan leimaamatonta perhetyötä 6 perhetyöntekijää neuvoloihin alkaen kotikäyntejä, vertaisryhmiä, yms. ei vastaanttohuoneita

84

85 Häiriöpalvelumenot v ja muutos-% ed. vuoteen Ta2013 Ennalta ehkäisevä Rimeplä: toiminta Kohti kokonaisvaltaisia Korjaava toiminta palveluja, (häiriöpalvelumenot) Yhteensä