Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Transkriptio

1 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi Helsinki Arinatie 3 A Helsinki puh faksi Kuopio PL 310 Neulaniementie Kuopio puh faksi Lappeenranta Laserkatu Lappeenranta puh faksi Työterveyslaitos Vuosikertomus 2009 Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on vajaat 600, projekteissa työskentelee lisäksi noin 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Oulu Aapistie Oulu puh faksi Tampere Uimalankatu 1, PL Tampere puh faksi Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Turku Lemminkäisenkatu B Turku puh faksi sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi VuosikerTOmus 2009 Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

2 miten TYÖTErvEYsLaiTos vaikuttaa? ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ohjaavat meitä konkreettisissa hankkeissamme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys alkuperäisartikkeleita TARVE kumppanit Ratkaise ja opi yhdessä Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa; kehitä menetelmiä katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä asiakkaat Kehittämispalaute Anna asiantuntijapalveluita Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi RATKAISU Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta. Vuosikertomus 2009 Toimitus: Kristiina Kulha Ulkoasu: Zeeland Helsinki Paino: Hämeen Kirjapaino Oy Valokuvat: - Aulio Veijo; s Eduskunnan kuva-arkisto; s Hanski Tero; s Helenius mauri; s Härmä iisakki; s. 6, 13, 23, 57, istock Photo; s Joronen Marianne; s. 55, 74 - Kivi Pirkko; s Kulha Kristiina; s. 55, 59, 67, 68, - Lehtinen Suvi; s Lyyra Virve; s Metso Juha; s Neste Oilin kuva-arkisto; s Nisonen Pertti; s. 5 - Nokian kuva-arkisto; s Nolla tapaturmaa -foorumin kuva-arkisto; s Paloheimo-Koskipää Liina; s Shutterstock; s. 11, 21, 27, 40 41, 45 - Sisus tustalo Kodinonni Ky:n kuva-arkisto; s Tampereen aluepelastuslaitoksen kuva-arkisto; s Toivonen risto; s Työterveyslaitoksen kuva-arkisto; s Vastavalo/Sotikov Tarmo; s. 16 Saarela Eero; s Yrittäjänaisten keskus liitto ry:n kuva-arkisto; s. 15 vuosikertomus

3 Vuosikertomus 2009 Pääjohtajan katsaus Generaldirektörens översikt Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 8 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 10 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 13 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 18 Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan 20 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 23 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi 26 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 29 Kansainvälinen yhteistyö 32 Kansainvälinen yhteistyö 34 NIVA, Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health 36 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 37 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 40 Tutkimus 42 Asiantuntijapalvelut 46 Koulutus 51 Tiedonvälitys 53 Työterveyslaitoksen kustantamat julkaisut Henkilöstö 58 Talouskatsaus 60 Tuloslaskelma 61 Tase 62 Tilintarkastuskertomus 63 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 64 Johtokunta 66 Johtoryhmä 68 Asiantuntijatoimikunnat 70 Organisaatiokaavio 72 Työterveyslaitos Suomessa 73 Jorma Rantanen -luennoitsijat 74 vuosikertomus

4 Pääjohtajan katsaus Pääjohtaja Harri Vainio Työuran pidentäminen vuoden puheenaiheena Vuonna 2009 työssä jaksaminen ja työhyvinvointi nousivat esille näkyvämmin kuin koskaan aiemmin. Työuran pidentämisestä käytiin vilkasta keskustelua, jonka pääaineksia olivat eläkeiän nostaminen, nuorten nopeampi valmistuminen opinnoista ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Kyse on kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta, sillä vuosittain menetetään puoli miljoonaa työvuotta ja miljardeja euroja huonon työkyvyn vuoksi. Työterveyslaitos on inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävän työelämän edistäjä. Tarjosimme kiteytettyä tietoa työelämän laadusta sekä työolojen ja työterveyden kehityksestä. Samalla kehitimme menetelmiä työhyvinvoinnin tukemiseksi, työurien pidentämiseksi sekä osaavan ja työkykyisen työvoiman turvaamiseksi. Päivittäin antamamme sadat analyysivastaukset, lukuisat lausunnot sekä koulutukset ja kehittämishankkeet tukivat työhyvinvointia työpaikoilla. Avasimme kanavia sosiaaliseen mediaan, missä ihmiset hakevat tietoa ja vaihtavat ajatuksia. Korostimme myönteisiin mahdollisuuksiin tarttumista. Mistä kumpuaa työn ilo? Miten työyhteisö voi hyödyntää vahvuuksiaan? Jos työkyky ei salli jatkamista nykyisessä työssä, millaista työtä voisi tehdä sen sijaan ja mitä voisi oppia? Työn oikea mitoitus, nolla tapaturmaa -ajattelu, inhimilliset työajat sekä varhainen tuki ovat tärkeitä, kun työuria halutaan pidentää. Kriisistä eteenpäin Työhyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen pitää satsata myös vaikeina aikoina. Työllisyystilanteen heikentyessä hyödynsimme oppeja, jotka kertyivät 1990-luvun laman aikana. Pääviestimme oli, että kriisistä voi päästä eteenpäin: Esimies voi toimia lomautus- ja irtisanomistilanteissa inhimillisesti, sekä omaa että alaisen työkykyä tukien. Työterveyshuolto voi tukea irtisanomisuhan alla kipuilevaa työyhteisöä. Työttömäksi jäänyt voi huolehtia työkyvystään, ja tueksi voidaan tarjota työterveysneuvontaa; tähän liittyvän kokeilun tulokset olivat rohkaisevia. Nuorten vertaistukiryhmät auttavat selviytymään työuran kivikkoisesta alusta. Myös työpaikkansa säilyttävien terveydestä ja työkyvystä kannattaa huolehtia, sillä ei ole helppoa, kun osa työyhteisöstä katoaa, työmäärä kasvaa, epävarmuus kalvaa ja työtä pitää opetella tekemään aivan uudella tavalla. Kansainvälisestä arvioinnista kannustavaa palautetta Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä arvion siitä, onko Työterveyslaitos onnistunut saavuttamaan tavoitteensa. Ryhmä paneutui tehtäväänsä keväällä 2009 ja jätti raporttinsa juhannuksen jälkeen. Arvion mukaan olemme suoriutuneet tehtävästämme erittäin hyvin. Ponnistelumme työelämän laadun parantamiseksi ovat auttaneet ihmisiä jaksamaan 4 vuosikertomus 2009

5 Työhyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen pitää satsata myös vaikeina aikoina. Työterveyshuolto voi tukea irtisanomisuhan alla kipuilevaa työyhteisöä. Esimies voi toimia lomautus- ja irtisanomistilanteissa inhimillisesti sekä omaa että alaisen työkykyä tukien. ja voimaan hyvin työssään. Toimintatapamme, jossa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen, asiantuntijapalvelut, koulutus ja tiedonvälitys, on vaikuttava. Olemme myös saavuttaneet merkittävän aseman kansainvälisessä yhteistyössä, jota teemme Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen työjärjestön (ILO), EU:n toimielinten sekä muiden maiden tutkimuslaitosten kanssa. Arviointiryhmän lausunto oli kiittävä, mutta sisälsi myös monia hyviä kehittämisehdotuksia. Jatkossa keskitymme vieläkin enemmän siihen, että asiantuntemuksemme näkyy työelämään liittyvässä päätöksenteossa, niin ministeriöissä, työpaikoilla kuin ihmisten arjessa. Tiivistämme yhteistyötä muiden sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen, uudistuvan aluehallinnon sekä työhyvinvoinnin puolesta työskentelevien järjestöjen kanssa. Otamme arviointiryhmän suositukset sekä työuran pidentämisestä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun huomioon, kun laadimme Työterveyslaitokselle strategiaa vuosiksi Aloitimme strategiatyön syksyllä 2009 oman henkilöstömme ja sidosryhmiemme kanssa, ja jatkamme työtä keväällä Samalla pyrimme saavuttamaan ne päämäärät, jotka asetimme kaudelle Harri Vainio pääjohtaja, Työterveyslaitos vuosikertomus

6 GENERALDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Generaldirektören Harri Vainio Förlängningen av arbetskarriärerna blev årets samtalsämne Under 2009 fick frågor om arbetsvälbefinnande och hur vi ska orka fortsätta arbeta större uppmärksamhet än någonsin tidigare. Det fördes en livlig debatt om förlängning av arbetskarriärerna, där de centrala frågorna gällde en höjning av pensionsåldern och vad som kan göras för att förebygga arbetslöshet och för att ungdomarna snabbare ska bli färdiga med sina studier. Tillgången till arbetskraft är en fråga av stor samhällsekonomisk betydelse, eftersom vi varje år förlorar en halv miljon arbetsår och flera miljarder euro på grund av problem med arbetsförmågan. Arbetshälsoinstitutets roll är att verka för ett arbetsliv som är hållbart både i mänskligt och socialt avseende. Vi bidrar med aktuell och relevant information om arbetslivets kvalitet och utvecklingen av arbetsmiljön och arbetshälsan. Vi har utvecklat nya metoder för att främja välbefinnande i arbetet, förlänga arbetskarriärerna och säkerställa tillgången på kompetent och arbetsför arbetskraft. Under året har vi främjat välbefinnandet på arbetsplatserna genom våra arbetshälsofrämjande insatser som omfattar hundratals dagliga analyssvar, ett stort antal utlåtanden samt genom vår utbildnings- och utvecklingsverksamhet. Vi har öppnat kanaler till de nya sociala medierna som fungerar som en plattform för kunskapsförmedling och åsiktsutbyte. Vi har önskat betona vikten av att ta vara på de positiva möjligheter som finns. Vad är det som skapar arbetsglädje? Vad kan man göra på arbetsplatsen för att ta vara på sina starka sidor? Vilken typ av arbete eller utbildning skulle man kunna satsa på, om ens arbetsförmåga inte tillåter att man fortsätter i sitt nuvarande arbete? Rätt dimensionering av arbetet, mänskliga arbetstider, nollolycksfallstänkande och tidigt insatt stöd är viktiga frågor som bör beaktas i diskussionen om en förlängning av arbetskarriärerna. Framåt ur krisen Arbetsvälbefinnande, hälsa och säkerhet hör till de faktorer man bör satsa på också under dåliga tider. När sysselsättningsläget försämrades drog vi nytta av lärdomarna av den ekonomiska krisen på 1990-talet. Vårt huvudbudskap var att det går att komma framåt ur krisen. I permitterings- och uppsägningssituationer kan chefen gå till väga på ett sätt som är humant och samtidigt välgörande för arbetsförmågan, både den egna och de anställdas arbetsförmåga. Företagshälsovården kan göra en betydande insats för att hjälpa uppsägningshotade anställda att komma till rätta med sin situation. Också de som blir arbetslösa behöver upprätthålla sin arbetsförmåga. Som hjälp kan de erbjudas arbetshälsorådgivning. Resultaten 6 vuosikertomus 2009

7 Arbetsvälbefinnande, hälsa och säkerhet hör till de faktorer man bör satsa på också under dåliga tider. I permitterings- och uppsägningssituationer kan chefen gå till väga på ett sätt som är humant och samtidigt välgörande för arbetsförmågan, både den egna och de anställdas arbetsförmåga. av de försök som gjorts med denna typ av stödverksamhet har varit uppmuntrande. För ungdomar som har svårt att komma in i arbetslivet kan en kamratstödsgrupp vara en bra stödform. Internationell utvärdering gav gott betyg En internationell expertgrupp har på begäran av social- och hälsovårdsministeriet utvärderat hur väl Arbetshälsoinstitutet har lyckats uppnå sina mål. Gruppen satte sig in i sin uppgift under våren 2009 och presenterade sin rapport i slutet av juni. Enligt gruppens bedömning har vi klarat våra uppgifter mycket bra. Våra insatser för att förbättra arbetslivets kvalitet har främjat arbetstagarnas möjligheter att orka arbeta och må bra i sitt arbete. Vårt verksamhetssätt som förenar forskning, utveckling, experttjänster, utbildning och informationsförmedling har haft stor genomslagskraft. Vi har också uppnått en betydande position inom det internationella arbete som vi utför i samarbete med Världshälsoorganisationen (WHO), Internationella arbetsorganisationen (ILO), olika EU-institutioner samt forskningsinstitut i andra länder. Utvärderingsgruppens utlåtande innehöll både beröm och flera bra förslag till hur vi skulle kunna utveckla vår verksamhet. I framtiden kommer vi i allt högre grad att fokusera på att vårt expertkunnande ska beaktas i beslutsfattandet om arbetslivsrelaterade frågor vid såväl ministerierna som på arbetsplatserna, och att detta också ska synas i människors vardag. Vi kommer att intensifiera samarbetet med andra sektorforskningsinstitut samt med universiteten, den nya regionförvaltningen och olika organisationer som arbetar för att främja välbefinnande i arbetet. Vi kommer att beakta både utvärderingsgruppens rekommendationer och den samhällsdiskussion som förts om förlängningen av arbetskarriärerna när vi lägger upp Arbetshälsoinstitutets strategi för åren Vi inledde vårt strategiarbete under hösten 2009 i samverkan med vår egen personal och våra intressentgrupper, och vi kommer att fortsätta detta arbete under våren 2010, samtidigt som vi fortsätter att arbeta för att uppnå de mål som vi ställde upp för perioden Harri Vainio Generaldirektör, Arbetshälsoinstitutet vuosikertomus

8 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa 8 vuosikertomus 2009

9 vuosikertomus

10 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? ratkaisumalleja työelämään osallistumisen Lisäämiseksi Hallitus on asettanut tavoitteeksi suomalaisten työuran pidentämisen. Työuran jatkuvuuden kannalta kriittisiä ovat siirtymät työn ja muun elämän välillä eri elämänvaiheissa: koulusta työhön, ammatista toiseen, työttömyydestä takaisin työhön, sairauslomalta työhön ja niin edelleen. Työjärjestelyjen nykyistä suuremmat yksilölliset joustot elämäntilanteen tai terveydentilan niin vaatiessa ovat tarpeellisia, jotta työhön osallistuminen lisääntyisi. Osasairauspäiväraha lisää joustomahdollisuuksia työelämässä Osasairauspäiväraha on yksi keino, jolla voidaan lisätä työelämän joustavuutta ja edistää työhyvinvointia. Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä yli kolme vuotta. Sen tarkoituksena on tukea sairauslomalla olleen työhön paluuta mahdollistamalla siirtymävaiheessa osa-aikainen työnteko ja muut joustavat työjärjestelyt. Etuutta on käytetty varovaisemmin kuin etukäteen arvioitiin. Osasairauspäivärahan perusteena ovat yleisimmin mielenterveyden häiriöt ja liikuntaelinsairaudet. Osasairauspäivärahaa saaneet kokevat etuuden hyödylliseksi ja kertovat sen edistäneen heidän toipumistaan, osoittaa KELAn kanssa tekemämme selvitys. Suurin osa etuuden käyttäjistä palaa kokoaikaiseen ansiotyöhön. Puolet yritysten johdosta, henkilöstöstä ja työterveyshuolloista arvioivat työajan puolittamisjärjestelyt melko vaikeiksi, reilu kolmannes helpoiksi, pieni osa mahdottomiksi. Työterveyshuolloista neljänneksellä on kattavasti asiakasyritysten kanssa sovittu vakiintunut toimintamalli työhönpaluun seurannasta ja edistämisestä. Työhönpaluuta tukevien toimintatapojen koulutusta on lisätty työterveyshuollon koulutussisältöihin. Lakiuudistus teki osasairauspäivärahasta entistä toimivamman Osasairauspäivärahaetuuden käyttöönoton seurannassa tuli esiin kritiikkiä erityisesti vaadittavan kokoaikaisen sairauspäivärahakauden pituudesta ja puoltavia näkökohtia varhaisemman käyttöönoton tueksi. Nopeassa aikataulussa tehdyn lakiuudistuksen tultua voimaan osasairauspäivärahan myöntäminen voi alkaa samasta ajankohdasta kuin täysi sairauspäivärahan myöntäminen aloitettaisiin. Uudistus laajentaa etuuden käyttöaluetta työhönpaluun tuesta työssä jatkamisen tueksi. Työterveysneuvottelu helpottaa työhön paluuta Sairauspoissaolon aikana potilaan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteydenpito tekee mahdolliseksi työhön paluuprosessin suunnittelun oikea-aikaisesti. Työterveysneuvottelussa potilas, esimies ja työterveyshuolto suunnittelevat työhön liittyvien järjestelyjen tekemistä: työaikaan, työtehtäviin, työn psyykkiseen ja fyysiseen kuormittavuuteen liittyen. Myös työyhteisön informoiminen työjärjestelyistä auttaa palaajaa löytämään oman paikkansa pois sa olon jälkeen. Keinoja masennuksen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn Tuotimme työterveyshuolloille, työpaikoille ja terveydenhuollon eri tahoille käytännön ohjeita siitä, miten masennuksen ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitetut suositukset tulisi ottaa käyttöön. Suositusten ja ohjeiden avulla työterveyshuollon on helpompi toimia masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Suositusten kentälle vieminen toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeen kanssa. Hyvät käytännöt on koottu opaskirjaseen Masennuksen hoito työterveyshuollossa. Hyviä käytäntöjä juurrutettiin kentälle kolmessa työterveyshuoltoihin suunnatussa kehittämishankkeessa. Hankkeissa arvioidaan yli 300 masennuspotilaan saamaa hoitoa ja sen vaikuttavuutta. 10 vuosikertomus 2009

11 Koulutusta työterveyshuolloille masennuksen hoitomallista Jatkoimme työterveyshuolloille suunnattua koulutusta Hyvät käytännöt masennuksen hoidossa. Jäsensimme työterveyshuollon eri toimijoiden ja yhteistyötahojen roolia, mahdollisuuksia ja työnjakoa masennuksen ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa siten, että masennus tunnistetaan mahdollisimman varhain ja että työterveyshuollon antama hoito on oikea-aikaista ja sujuvaa. Syksyn koulutuskiertueelle osallistui 658 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja asiantuntijaa Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa, Helsingissä ja Oulussa. Asiakasnäkökulma Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä Työterveyslaitos, Porin Palveluopisto (nyk. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova) ja Porin työvoimatoimisto ovat kehittäneet yhteistyössä Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmän, joka tukee ammatillisista oppilaitoksista työmarkkinoille siirtyvien nuorten työllistymistä ja työuran hallintaa. Yhdysopettaja Esko Seppälä Länsirannikon Koulutus Oy WinNovasta: Ammatilliseen koulutukseen kehitetty Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä vahvistaa opiskelijan itsetuntoa, tukee opiskelijan työnhakua sekä edistää opiskelijan kiinnittymistä työelämään ja jaksamista työelämässä. Olemme tukeneet menetelmän avulla opiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä opintojen loppuvaiheessa sekä seuranneet koulutuksemme vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Työterveyslaitos toteutti Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmän kehittämistä tukevan tutkimuksen, jossa seurattiin noin 500 valmistuneen nuoren siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille. Tutkimus ja tarvekartoitus ovat tukeneet merkittävästi Koulutuksesta työhön -ryhmäkoulutusmallin levittämistä valtakunnallisesti. Menetelmä ja yhteistyöverkoston kokemukset ovat toimineet esimerkkeinä ammatillisen koulutuksen ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämisessä Suomessa. Koulutamme Työterveyslaitoksen kanssa ryhmien ohjaajia ja tuotamme ryhmämenetelmään liittyvää ohjaajien koulutus- ja ohjausmateriaalia. Porin ammattiopisto, Rauman ammattiopisto, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus Innova yhdistyivät Länsirannikon Koulutus Oy WinNovaksi vuosikertomus

12 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Hyvä työilmapiiri ja sosiaalinen pääoma ehkäisevät masennusta Tutkimme tietoa psykososiaalisista tekijöistä masennuksen ennustajina. Työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma, hyvä työilmapiiri ja työssä saatu sosiaalinen tuki ehkäisivät masennusta ja olivat yhteydessä vähäisempään masennuslääkkeiden käyttöön. ylipitkät työpäivät puolestaan voivat heikentää kognitiivista suorituskykyä ja aiheuttaa unihäiriöitä. Saimme tietoa myös varhaiseen työelämästä poistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksemme osoittivat, että työuupumus ennustaa varhaista työelämästä poistumista, ja että psykoterapian ja masennuslääkkeen yhdistelmä on tehokas hoitomuoto myös sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Työn alentunut tuottavuus korjaantuu työterveyshuollon keinoin yhdestä neljään prosenttia työikäisistä kärsii yläraajasairauksista kuten olkapään kiertäjäkalvosimen tulehduksesta, tenniskyynärpäästä, jännetupentulehduksesta tai rannekanavaoireyhtymästä. Selvitimme yläraajasairauksien vuoksi työterveyshuoltoon hakeutuneilla potilailla työhön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia työn tuottavuuteen. Interventiotutkimukseemme osallistui sairaala-, toimisto- ja varastotyöntekijöitä, joista yli puolet (56 prosenttia) arvioi yläraajan oireiden alentaneen tuottavuutta keskimäärin 34 prosenttia. Lääkäri soitti työntekijöiden luvalla heidän esimiehilleen ja keskusteli mahdollisuuksista muokata työtehtäviä. Sen jälkeen työfysioterapeutti kävi työpaikalla suunnittelemassa vaivojen edellyttämiä ergonomisia toimenpiteitä yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa. Kun 12 viikkoa vastaanotosta oli kulunut, tutkimusryhmässä enää joka neljäs koki yläraajaoireiden yhä haittaavan tuottavuutta kun vastaava luku kontrolliryhmässä oli 51 prosenttia. Tutkimus toi uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön liittyvin keinoin voidaan oireiden varhaisvaiheessa vaikuttaa sairauksien alentamaan työn tuottavuuteen. Kipua pelätessään työntekijä saattaa työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä, mikä puolestaan alentaa tuottavuutta. Oireiden varhaisvaiheessa on kuitenkin mahdollista yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa löytää keinoja, joilla helpotetaan työntekijän selviytymistä työssään tuottavasti yläraajaoireista huolimatta. Työttömille elämänhallintaopas Työttömäksi jääville valmistimme elämänhallintaoppaan Terveenä työttömyydestä Miten hallitset elämäntilanteesi, joka ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi 2010 alussa. Julkaisun taustaryhmään kuuluvat Työterveyslaitos, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry., Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry., Työeläkevakuuttajat TELA ry. ja Työturvallisuuskeskus. Keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Kohti työelämää -menetelmä tukee peruskoulusta valmistuvien siirtymistä toisen asteen koulutukseen ja vahvistaa oppilaiden mielenterveyttä. Jatkoimme menetelmän levittämistä oppilaitosten käyttöön aiemmin julkaistun Koulutuksesta työhön menetelmän kanssa. Koulutimme Kohti työelämää -menetelmän ryhmäohjaajiksi 13 opettajaa, joista kahdeksan myös sertifioitiin. Aiemmin on koulutettu yli 160 ohjaajaa. Ohjaajan käsikirjoja myimme 71 kappaletta ja oppilaan työkirjoja 388 kappaletta. Lisätiedot ja julkaisut: Masennuksen hoito työterveyshuollossa työkaluja ja toimintamalleja. Koulutusaineistoa. Elämänhallintaopas työttömille: Terveenä työttömyydestä Miten hallitset elämäntilanteesi Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Koulutuksesta työhön ja Kohti työelämää -ryhmämenetelmät Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys -raportti Hyvä koulu -kirja RaPatti ratkaisuja pattitilanteisiin -ryhmäohjausmalli Keskusteluja työssä jatkamisesta -raportti 12 vuosikertomus 2009

13 TERVEYSVAAROJEN HALLINTA OSAKSI JOHTAMISTA Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sai rauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain noin 6 000, mut ta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulee olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. Riskinarviointia rakennus-, metalli- ja autoalalle sekä jätehuoltoon Osallistuimme Euroopan Unionin (EU) riskinarvioinnin teemavuoden tapahtumiin eri puolilla Suomea sekä kampanjamateriaalin tuotantoon EU:n Työterveys- ja turvallisuusviraston kanssa. Tuotimme rakennusalalle ja jätehuoltoalalle riskiprofiilit. Rakennusalan riskiprofiilia on hyödynnetty muun muassa työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksessa. Palo- ja pelastusalan riskiprofiilin tuottamiseksi koottiin kirjallisuustieto pelastustyötä tekevien kohtaamista riskeistä. Metallituote- ja autoalalle tuotimme 13 malliratkaisua kahdeksasta eri työtehtävästä. Hankkeessa luotiin myös pysyvä toimintamalli malliratkaisujen tuottamiseksi eri toimialoille. Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa NikkaRi-kehittämishankkeessa kehitimme arvioinnin menettelytapoja ja prosessia pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla. Tarvetta yhteiselle riskienarviointityökalulle Riskienarvioinnin menetelmien kehittämistarpeita ja työpaikkojen käytäntöjä on selvitetty useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Lainsäädännön vaikuttavuuden arviointia riskinarviointiin liittyen teimme työpaikoille ja työterveyshuolloille suunnatulla kyselyllä. Tulosten perusteella riskinarviointi kattaa kohdetyöpaikoissa hyvin tapaturman vaarat, fyysiset kuormitustekijät sekä kemialliset altisteet, mutta haasteellisempaa on henkisen kuormittumisen selvittäminen. Myös työssä esiintyvä väkivallan uhka ja biologiset tekijät tulee ottaa mukaan työn riskejä arvioidessa. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistoiminta on keskeistä riskinarvioinnin onnistumiseksi, mitä varten tarvittaisiin yhteistä perustason riskinarviointityökalua työpaikan ja työterveyshuollon apuvälineeksi. Nolla tapaturmaa -foorumi jatkaa tuloksellisesti Nolla tapaturmaa -foorumi on kumppanuusverkosto, jossa Työterveyslaitos yhdessä suomalaisten työpaikkojen kanssa edistää tapaturmantorjuntaa. Selvitimme foorumin vaikutuksia ja hyvien käytäntöjen leviämistä jäsentyöpaikoilla ja tulokset ovat vakuuttavia. Foorumin jäsenistä muodostetun koeryhmän työpaikat olivat vähentäneet työtapaturmia keskimäärin 20 prosenttia. Vertailuryhmässä sen sijaan ei tapahtunut merkittävää muutosta. Vastaavasti tarkastelujaksolla jäsentyöpaikkojen työtapaturmat vähenivät 15 prosenttia, kun sen sijaan vertailukohteena olleessa valtakunnallisessa tilastossa työtapaturmien määrä kasvoi 4,3 prosenttia. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoilla tapahtunut myönteinen kehitys on osoitus siitä, että työtapaturmien ehkäiseminen on täysin mahdollista. Jotta tuloksia saataisiin, on johdon sitoutuminen välttämätöntä. Kehitystyö on tehtävä johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Henkisen kuormituksen selvittäminen on haasteellista. vuosikertomus

14 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikkojen lukumäärä vuoden lopussa oli 208, mikä kattaa yli 15 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumi julkaisi neljä uutislehteä, Turvallisuushavaintovihon, vuoden 2010 seinäkalenterin sekä julisteita. Nolla tapaturmaa -foorumi toimii osana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa valtakunnallista Työhyvinvointifoorumia. Pienyrittäjät tarvitsevat tukea työhyvinvoinnista huolehtimiseen Pienetkin pinnalle -hankkeessa aktivoimme mikroyrityksiä edistämään työhyvinvointiaan osana normaalia yritystoimin taa yhdessä sidosryhmien ja muiden palveluntuottajien ku ten työterveyshuollon kanssa. Mikroyrittäjille ja työnteki jöille annettiin riskinarviointikoulutusta, jolla tunnistaa ja korjaa työpaikkansa laadussa ja toimivuudessa ilmeneviä puutteita. Tuotimme pk-yrityksille johtamisoppaan, jota muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö on käyttänyt pienyrittäjien työturvallisuuden nettisivujen uudistamistyössä. Alueellisia pk-yritysverkostoja on vahvistettu työhyvinvointifoorumin ja Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden toiminnan kautta. Pienyrittäjille kehittämäämme työterveyshuoltomallia testataan Päijät-Hämeessä. Kokeilussa testataan mallin toimivuus työterveyshuollon toimintakonseptina, asiakkaiden tyytyväisyys mallin mukaiseen toimintaan ja liittyminen työterveyshuoltoon. Kokeilussa tuotetaan työterveyshuoltohenkilöstölle opas mallin soveltamisesta ja asiakkaille suunnattu esite. Työterveyshuoltohenkilöstön täydennyskoulutukseen on sisällytetty mallin esittely. Varsinainen mallin käyttökoulutus tehdään osana työterveyshuollon pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta kokeilun jälkeen yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Suositus mallin käyttöönotosta sisältyy Työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmaan kuuluvan Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotuksiin. Jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmien ehkäisy Liukastumiset ja kaatumiset ovat yksi yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia. Työmatkatapaturmistakin suurin osa on talviaikana sattuneita liukastumisia ja kaatumisia. Tärkeä pystyssä pysymistä auttava tekijä on sopivien jalkineiden käyttäminen. Selvitimme nastakenkien ja liukuesteiden tehokkuutta laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessamme osoitettiin liukuesteiden ja nastakenkien käytön hyöty liukkaalla kävellessä etenkin suhteessa tavanomaisiin talvityöjalkineisiin. Nastakengät ehkäisivät liukastumisia tehokkaimmin. Myös kenkiin kiinnitettävät liukuesteet antavat hyvän pidon. Myös teollisuustyössä on usein liukastumisen riski. Selvitimme elintarviketeollisuusyrityksissä lattiapintojen pito-ominaisuuksia ja saatujen tulosten perusteella teimme suositukset jalkineiden, jalkinesuojien ja lattiamateriaalien valinnasta ja niiden kunnossapidosta. Sairaalakiinteistöjen sisäympäristö terveelliseksi Valtakunnallinen sairaalakiinteistöjen kehittämishanke (VAL- SAI) tuotti uusia toimintatapoja ja työkaluja sairaaloiden peruskorjaukseen. Hankkeessa mukana olleet sairaanhoitopiirit (8) ja yritykset (10) käyttävät VALSAI-työmenetelmiä käynnistäessään sairaalarakennusten peruskorjauskohteita. Kehitimme ja testasimme sairaalakiinteistöjen kunnon arviointiin tuotettuja työkaluja VALSAI-hankkeen sairaaloissa, jotta työkalut voidaan ottaa laajemmin käyttöön myös muissa sairaanhoitopiireissä. Arviot hyödyistä tullaan tekemään TEKESin jatkohankkeessa Hyvinvointirakentaminen. Uudella PRIORITA-työkalulla voidaan arvioida kiinteistöjen korjauskohteiden kiireellisyyttä. Arvioinnissa otetaan huomioon paitsi kiinteistön kunto myös tiloissa toimivien työntekijöiden terveys ja sairastumisen vaara. Menetelmälle on merkittävä yhteiskunnallinen tilaus, koska monet rakennukset odottavat korjaamista niin kunnissa kuin muissakin työpaikoissa. Kosteus- ja homevaurioita koskeva ohjeistus työsuojeluhenkilöille Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla koottiin laajassa työryhmässä kosteus- ja homevaurioita koskeva työsuojelun ohjeistus (Kosteusvauriot työpaikoilla, STM:n selvityksiä 2009:18.). Siihen sisältyy Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kokoama luettelo kosteusvaurioiden yleisimpien mikrobien viitearvoista sisäilmanäytteissä. Työryhmän esitys on, että sisäilmaa tutkivilta asiantuntijoilta jatkossa tulee edellyttää riittävää pätevyyttä. 14 vuosikertomus 2009

15 Asiakasnäkökulma Naisyrittäjien työhyvinvointi Naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Yrittäjänaisten yhteinen tutkimushanke. Naisyrittäjät kokevat kuitenkin stressiä useammin kuin muut työssäkäyvät naiset. Stressiä aiheuttavat taloudellinen vastuu, kiire ja tekemättömien töiden paine ja toisaalta epävarmuus työn jatkumisesta. Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Työterveyslaitos edistävät yhdessä naisyrittäjyyttä Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen -hankkeessa. Hanketta tukee työ- ja elinkeinoministeriö. Toimitusjohtaja Marjukka Karttunen, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Haluamme Yrittäjänaisten keskusliitossa löytää keinoja naisyrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa nostaa yrittäjänaisten määrää nykyisestä noin 35 prosentista 40 prosenttiin, koska naisten luotsaamat yritykset menestyvät. Työterveyslaitos on tuottanut meille uutta tutkimustietoa naisyrittäjien työssä jaksamisesta. Esimerkiksi vain joka kolmas naisyrittäjä oli järjestänyt itselleen työterveyshuollon palvelut. Työterveyshuollon kehittäminen onkin yksi asia, jolla voitaisiin parantaa naisyrittäjien jaksamista. Yrittäjänaisten taakkaa nostaa osaltaan myös esimerkiksi kauppojen aukioloai kojen vapauttaminen. Johanna Närvän yritys Sisustustalo Kodinonni tarjoaa sisustuspalveluja upeassa myymälässä Vanhassa Raumassa. Johanna Närvän mukaan asiakkaat ja asiakaspalvelu tekevät työstä mielenkiintoisen ja palkitsevan. Hyvän henkilökunnan kanssa on mukava uskoa tulevaisuuteen. vuosikertomus

16 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? REACH-asiantuntemus kysyttyä Euroopan unionin uuteen kemikaalilainsäädäntöön REACHiin liittyvät säädökset tuovat yrityksille velvoitteita, joiden hallintaan ne tarvitsevat asiantuntijoidemme apua. Olemme toteuttaneet useita laajoja kemikaaliturvallisuusarviointeja, joissa asiakkaina ovat kansainväliset yritykset tai konsortiot. REACH-palvelutoiminnalla onkin kemikaalien turvallista käyttöä edistävä vaikutus koko Euroopan laajuisesti. Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla paranee, kun uutta tietoa siirretään kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Asiantuntijapalveluhankkeissamme on luotu myös kansainvälistä yleismallia metallilejeerinkien riskinarviointiin pyrkimyksenä vaikuttaa EU-tasoiseen riskinarviointiohjeistukseen. yrityksille on järjestetty useita koulutuksia liittyen EU:n kemikaalilainsäädäntöön (REACH), kemikaalien luokitukseen ja merkintäjärjestelmäään (CLP/GHS). Kemikaalien aiheuttamien riskien arvioimiseksi tarvitaan ns. työhygieenisiä tavoitetasoja. Tuotimme uusia tavoitetasoja dieselpakokaasuille ja etanolamiinille, jolle altistutaan metallintyöstössä. Työhyvinvoinnille eurooppalainen tavoitetasomalli Olemme kehittäneet pk-yrityksille metodin arvioida yrityk - sen työhyvinvoinnin tasoa. Kehittämistyö tehtiin EU-projek- tissa yhdessä muiden eurooppalaisten työter ve ys asiantuntijoiden kanssa. Itsearviointimatriisi perustuu kolmeen laatujohtamisen tasoon ja kuuteen tekijään, jotka vaikutta- Asiakasnäkökulma Nolla tapaturmaa -foorumi Työsuojelupäällikkö Tiina Lius, Golder Associates Painotamme toiminnassamme vahvasti terveys- ja turvallisuusnäkökohtia. Myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä otamme turvallisuusasiat esille. Kolmipäiväinen perehdytyspakettimme sisältää talon tapojen ja käytäntöjen esittelyn lisäksi yleisesittelyt työmenetelmistä, laatujärjestelmästä ja yhden päivän mittaisen työsuojeluosuuden. Kesätyöntekijöiden työsuojelupaketti on rakennettu Golder Associates konsernin ja Nolla tapaturmaa -foorumin Tervetuloa töihin, turvallinen startti -materiaalien pohjalta. Kesätyöntekijän perehdyttämisen on oltava konkreettista ja havainnollista, mutta samalla ajatteluun ja johtopäätösten tekoon rohkaisevaa: työnteon keskeyttäminen hallitsemattomien riskien vuoksi on hyväksyttävämpi päätös kuin harkitsematon riskinotto. Golder Associates on kansainvälinen ympäristöalan konsulttiyritys, joka tuottaa asiakkaidensa ympäristönhallinnan tarpeisiin tietoa, toimintamalleja ja palveluita. Yrityksen tavoitteena on ympäristön tilan selvittäminen, parantaminen ja suojeleminen. Suomen Golder Associates on ollut Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen vuodesta 2007 ja saavuttanut foorumin tason I Maailman kärjessä vuosina 2007 ja vuosikertomus 2009

17 vat työhyvinvointiin. Arvioimalla toimintaansa matriisin ohjeiden mukaan, yritys saa pisteet työhyvinvointitoiminnoistaan ja näkemyksen siitä, missä sillä on eniten kehitettävää.tavoitetasomallista on tehty toimialakohtainen sovellus kaivosalalle. Hyviä käytäntöjä yhteisten työpaikkojen turvallisuuden edistämiseksi Työterveyslaitos on ollut mukana kehittämässä yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta työpaikkakohtaisissa hankkeissa mm. lentoasemilla, rakennusalalla ja teollisuudessa. Hankkeissa saatiin selvitettyä työpaikan ja työterveyshuollon hyviä käytäntöjä riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi yhteistyössä. Lisätiedot ja julkaisut: EU-raportit - Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. Well-being at Work New Innovations and Good Practices. - Workforce Diversity and Risk Assessment: Ensuring that everyone is covered Accidents and Emergencies, jossa on koottu kirjallisuustieto pelastustyötä tekevien kohtaamista riskeistä. Waste Management Web Information Report (Topic Center Risk Observatory) Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirja, uusittu painos Sisäympäristötyökalut: vuosikertomus

18 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? TYÖPAIKALLE INNOVATIIVINEN, UUDISTUMISKYKYINEN JA HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tietoja viestintätekniikka puolestaan mahdollistavat uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi työpaikoilla. Tämä tarkoittaa työn myönteisten puolten kehit tämistä ja ongelmien korjaamista. Erityisesti työn mielekkyys ja työn imu ovat nousseet tavoiteltaviksi asioiksi. Samalla tarvitaan työpaikoilla myös valmiuksia kohdata kriisejä ja rakenteellisia muutoksia. Työyhteisöjen kehittämiseksi ja työstressin ehkäisemiseksi olemme kehittäneet ja koonneet yksinkertaisia malleja työpaikan eri osapuolille. Tämä on tapahtunut yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Menetelmä työn imun arviointiin Työn imun arviointimenetelmä -käsikirja helpottaa tutkijoiden ja työpaikkojen mahdollisuuksia käyttää luotettavaa tutkimusmenetelmää työn positiivisten hyvinvointivaikutusten mittaamisessa. Verkossa julkaistu kirja sisältää mm. menetelmän taustan, mittausominaisuudet ja viitetiedot yli suomalaisen työntekijän työn imun tasosta eri aloilla ja ammattiryhmissä. Menetelmä perustuu hollantilaiseen Utrecht Work Engagement Scale -menetelmään (UWES). Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut. Työn imu vaikuttaa sitoutumiseen, tulevien työn muutoskokemusten myönteisyyteen sekä haluun jatkaa pitempään työelämässä. Muutospaja tukee työyhteisön kehittämistä Yksi työyhteisön osallistava kehittämismenetelmämme on Muutospaja. Pajaprosessin aikana hahmotetaan organisaation kehityspolkua, tutkitaan työyhteisön arkityötä ja suunnitellaan ja toteutetaan konkreettisia kehittämistehtäviä. Muutospajan menettelytavat suunnitellaan aina yhdessä työorganisaatioiden kanssa ja kunkin organisaation muutostilanteeseen parhaiten soveltuvia vaihtoehtoja etsien. Sovelsimme menetelmää mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työn kehittämisessä. Muutospaja-menetelmän malli, ohjeita ja kokemuksia kiteytettiin Muutospajaohjaajan käsikirjaksi Työhyvinvointioppaat palvelualoille Levitimme uutta tutkimustietoa yksityisen palvelusektorin työstä ja tekijöiden hyvinvoinnista. Työntekijöiden hyvinvointiin yksityisillä palvelualoilla olivat yhteydessä toimivat työaikajärjestelyt ja työn organisointi niin, ettei kiire haittaa jatkuvasti. Myös työntekijöiden tietoisuus työnsä tavoitteista ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä ovat keskeisiä keinoja työn mielekkyyden kohentamiseen. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettiin kaupan alalle sekä matkailu- ja ravintola-alalle oppaat työhyvinvointia tukevista toimintakäytännöistä. Kaupan alan oppaassa Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa kuvataan myös alan työolojen ja hyvinvoinnin kehitystä 30 vuoden jaksolta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään vuonna 2010 yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kehittämishankkeessa Kaupassa kehittäen. Pienten lasten perhevaihe voi tukea työntekijän hyvinvointia Tutkimme naisten tilapäisen hoitovapaan käyttöä julkisella sektorilla. Tilapäisen hoitovapaan käyttö kasaantui pienten lasten äideille, mutta heillä oli muita naisia vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Pienten lasten perhevaihe tulisikin ymmärtää ongelmallisuuden sijaan ohimenevänä elämänvaiheena, joka tukee työntekijän hyvinvointia. Uuden haastatteluaineiston mukaan työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu ilman ongelmia aikaisempaa useammin. Myös vanhempien entistä tasapainoisempi työnjako lasten hoidossa on lisääntynyt. Työntekijöiden hyvinvointiin yksityisillä palvelualoilla olivat yhteydessä toimivat työaikajärjestelyt ja työn organisointi niin, ettei kiire haittaa jatkuvasti. 18 vuosikertomus 2009

19 Ydinvoima-alan asiantuntemuksen kertyminen vaatii vuosia Suomalainen kuten kansainvälinenkin ydinvoima-ala joutuvat lähitulevaisuudessa vastaamaan useaan osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpitämisen ja kehittämisen haasteeseen. Artikkelissamme ydinvoima-alan asiantuntijuuden kehittymisestä todettiin, että syvällisen asiantuntijuuden kehittyminen ydinvoima-alalla kestää vuosia. Sekä itse asiantuntijat että ydinvoima-alan organisaatiot hyötyvät menetelmistä ja käytännöistä, jotka jouduttavat asiantuntemuksen kehittymistä. Laaja ja pitkäaikainen työkokemus, ammatilliset verkostot sekä organisaation tuki luovat hyvät perusedellytykset asiantuntijuuden kehittymiselle. Lisätiedot ja julkaisut: Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa Majoitus- ja ravitsemusalan opas Työn imun arviointimenetelmä, verkkojulkaisu, Asiakasnäkökulma Palveluinnovaatioiden kehittäminen, HUS-Servis Pilke-hankkeen tavoitteena oli synnyttää osallistavan kehittämismenetelmän avulla HUS-Servisille palveluinnovaatioiden kehittäjäyhteisö. Toteutustapana oli työpajatyöskentely. Työpajoihin osallistui 30 henkilöä Servisin tiimeistä: asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelujen tiimiläisiä, tiiminvetäjiä sekä palveluesimiehiä. Kyselytutkimuksen avulla arvioitiin kehityshankkeen vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin, työn iloon, tiimien innovatiivisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Toimitusjohtaja Leena Koponen, HUS-Servis Meille HUS-Servisissä palveluidemme jatkuva ke- hittäminen on tärkeää. Yhdessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa innovoimme uudenlaisia toimintatapoja ja paransimme palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Työntekijät osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön. HUS-Servis on kunnallinen liikelaitos, joka on osa HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. HUS-Servis liikelaitoksessa työskentelee yli 800 henkilöä. Liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. Mittareiden avulla palvelua ja sen kehittämistä seurataan systemaattisesti. Palvelun asiakaspalaute sekä palvelutuotannon poikkeamat ja havaitut kehityskohteet ovat lähtökohtana nykytilan analysoinnissa. vuosikertomus

20 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? KANSALAISELLE VALMIUDET HUOLEHTIA OMASTA TYÖTERVEYDESTÄÄN JA HYVINVOINNISTAAN Työterveyslaitos tuottaa kansalaisille käytännönläheisiä oppaita, jotka sisältävät ajankohtaista tietoa työelämästä sekä työn, terveyden ja elintapojen yhteyksistä. Uudistamme internet-sivujamme kansalaisen tietokanavaksi. Myös työpaikka tai työyhteisö voi toimia terveyden edistäjänä. Työterveyslaitos on työpaikkojen tukena kehittämässä työpaikkojen terveyden edistämistyötä tuottamalla näille tietoa, ideoita ja terveydenedistämiskeinoja. Terveyden edistäminen osaksi työpaikkojen arkea ja strategista johtamista Rakensimme yhdessä neljän hanketyöpaikan kanssa toimintatapoja, jotka edistävät työhyvinvointia ja vähentävät kuormittavia tekijöitä. Toimintatavat otettiin työpaikoilla osaksi arjen käytäntöjä. Seuraavana vaiheena on juurruttaa toimintatavat osaksi organisaatioiden toiminnanohjausjärjestelmiä, -prosesseja sekä strategista johtamista. Kehittämishanke toteuttaa valtioneuvoston terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Hanke on synnyttänyt sosiaalisen innovaation Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi, joka on herättänyt kiinnostusta ja saanut jalansijaa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Virkeänä ratissa työkykyä edistävää ravitsemustietoa ammattikuljettajille Päivittäin ammattikuljettajaa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita tien päällä. Tutkimusten mukaan liian monet kuljettajista ovat ylipainoisia ja siten alttiita sairastumaan esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen tai uniapneaan. Kehitämme ammattikuljettajien työaikaista ruokailua ja ruokailutottumuksia yhdessä ammattikuljettajien, heidän etujärjestöjensä ja työnantajajärjestön, työterveyshuollon sekä huoltamoalan ruokapalvelujen tuottajien kanssa. Tavoitteena on lisätä tietoa terveellisistä ruokavalinnoista ja motivoida ammattikuljettajia elintapamuutoksiin monilla yhtäaikaisilla toimenpiteillä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Sydänliitto ry ja Condia Oy. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja se toteuttaa valtioneuvoston Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Alkoholihaittojen ehkäisyä vakiinnutetaan työpaikoilla Alkoholi ja työterveys -interventiotutkimukseemme osallistunut Uudenmaan verovirasto on aktiivisesti välittänyt tutkimuksen tuloksia koko henkilöstölle työpaikalla ja heidän työterveyshuollossa. Päihdeyhdyshenkilöverkosto ja työsuojeluhenkilöstö osallistuivat puheeksiottotaitojen valmennuskoulutukseemme. Verohallintoon otettiin käyttöön yhteinen päihdeohjelma, jossa painotettiin varhaisen puuttumisen osuutta sekä kunkin työntekijän vastuuta. Päihdeohjelma käsiteltiin jokaisessa yksikössä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstölle on jaettu kansanpainos päihdeohjelmasta. Uudenmaan veroviraston toiminta on ollut esimerkkinä muille interventiotyöpaikoille ja työterveyshuolloille alkoholihaittoja ehkäisevän toiminnan kehittämisessä ja A-Step -työkalun käyttöönotossa. Erityisesti viestintä sekä osaamisen ja koulutuksen levittäminen laajalti verohallintoon on ollut menestyksellistä. Myös työpaikka tai työyhteisö voi toimia terveyden edistäjänä. 20 vuosikertomus 2009