Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää."

Transkriptio

1 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi Helsinki Arinatie 3 A Helsinki puh faksi Kuopio PL 310 Neulaniementie Kuopio puh faksi Lappeenranta Laserkatu Lappeenranta puh faksi Työterveyslaitos Vuosikertomus 2009 Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on vajaat 600, projekteissa työskentelee lisäksi noin 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Oulu Aapistie Oulu puh faksi Tampere Uimalankatu 1, PL Tampere puh faksi Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Turku Lemminkäisenkatu B Turku puh faksi sähköposti: VuosikerTOmus 2009 Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

2 miten TYÖTErvEYsLaiTos vaikuttaa? ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ohjaavat meitä konkreettisissa hankkeissamme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys alkuperäisartikkeleita TARVE kumppanit Ratkaise ja opi yhdessä Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa; kehitä menetelmiä katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä asiakkaat Kehittämispalaute Anna asiantuntijapalveluita Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi RATKAISU Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta. Vuosikertomus 2009 Toimitus: Kristiina Kulha Ulkoasu: Zeeland Helsinki Paino: Hämeen Kirjapaino Oy Valokuvat: - Aulio Veijo; s Eduskunnan kuva-arkisto; s Hanski Tero; s Helenius mauri; s Härmä iisakki; s. 6, 13, 23, 57, istock Photo; s Joronen Marianne; s. 55, 74 - Kivi Pirkko; s Kulha Kristiina; s. 55, 59, 67, 68, - Lehtinen Suvi; s Lyyra Virve; s Metso Juha; s Neste Oilin kuva-arkisto; s Nisonen Pertti; s. 5 - Nokian kuva-arkisto; s Nolla tapaturmaa -foorumin kuva-arkisto; s Paloheimo-Koskipää Liina; s Shutterstock; s. 11, 21, 27, 40 41, 45 - Sisus tustalo Kodinonni Ky:n kuva-arkisto; s Tampereen aluepelastuslaitoksen kuva-arkisto; s Toivonen risto; s Työterveyslaitoksen kuva-arkisto; s Vastavalo/Sotikov Tarmo; s. 16 Saarela Eero; s Yrittäjänaisten keskus liitto ry:n kuva-arkisto; s. 15 vuosikertomus

3 Vuosikertomus 2009 Pääjohtajan katsaus Generaldirektörens översikt Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 8 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 10 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 13 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 18 Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan 20 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 23 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi 26 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 29 Kansainvälinen yhteistyö 32 Kansainvälinen yhteistyö 34 NIVA, Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health 36 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 37 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 40 Tutkimus 42 Asiantuntijapalvelut 46 Koulutus 51 Tiedonvälitys 53 Työterveyslaitoksen kustantamat julkaisut Henkilöstö 58 Talouskatsaus 60 Tuloslaskelma 61 Tase 62 Tilintarkastuskertomus 63 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 64 Johtokunta 66 Johtoryhmä 68 Asiantuntijatoimikunnat 70 Organisaatiokaavio 72 Työterveyslaitos Suomessa 73 Jorma Rantanen -luennoitsijat 74 vuosikertomus

4 Pääjohtajan katsaus Pääjohtaja Harri Vainio Työuran pidentäminen vuoden puheenaiheena Vuonna 2009 työssä jaksaminen ja työhyvinvointi nousivat esille näkyvämmin kuin koskaan aiemmin. Työuran pidentämisestä käytiin vilkasta keskustelua, jonka pääaineksia olivat eläkeiän nostaminen, nuorten nopeampi valmistuminen opinnoista ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Kyse on kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta, sillä vuosittain menetetään puoli miljoonaa työvuotta ja miljardeja euroja huonon työkyvyn vuoksi. Työterveyslaitos on inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävän työelämän edistäjä. Tarjosimme kiteytettyä tietoa työelämän laadusta sekä työolojen ja työterveyden kehityksestä. Samalla kehitimme menetelmiä työhyvinvoinnin tukemiseksi, työurien pidentämiseksi sekä osaavan ja työkykyisen työvoiman turvaamiseksi. Päivittäin antamamme sadat analyysivastaukset, lukuisat lausunnot sekä koulutukset ja kehittämishankkeet tukivat työhyvinvointia työpaikoilla. Avasimme kanavia sosiaaliseen mediaan, missä ihmiset hakevat tietoa ja vaihtavat ajatuksia. Korostimme myönteisiin mahdollisuuksiin tarttumista. Mistä kumpuaa työn ilo? Miten työyhteisö voi hyödyntää vahvuuksiaan? Jos työkyky ei salli jatkamista nykyisessä työssä, millaista työtä voisi tehdä sen sijaan ja mitä voisi oppia? Työn oikea mitoitus, nolla tapaturmaa -ajattelu, inhimilliset työajat sekä varhainen tuki ovat tärkeitä, kun työuria halutaan pidentää. Kriisistä eteenpäin Työhyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen pitää satsata myös vaikeina aikoina. Työllisyystilanteen heikentyessä hyödynsimme oppeja, jotka kertyivät 1990-luvun laman aikana. Pääviestimme oli, että kriisistä voi päästä eteenpäin: Esimies voi toimia lomautus- ja irtisanomistilanteissa inhimillisesti, sekä omaa että alaisen työkykyä tukien. Työterveyshuolto voi tukea irtisanomisuhan alla kipuilevaa työyhteisöä. Työttömäksi jäänyt voi huolehtia työkyvystään, ja tueksi voidaan tarjota työterveysneuvontaa; tähän liittyvän kokeilun tulokset olivat rohkaisevia. Nuorten vertaistukiryhmät auttavat selviytymään työuran kivikkoisesta alusta. Myös työpaikkansa säilyttävien terveydestä ja työkyvystä kannattaa huolehtia, sillä ei ole helppoa, kun osa työyhteisöstä katoaa, työmäärä kasvaa, epävarmuus kalvaa ja työtä pitää opetella tekemään aivan uudella tavalla. Kansainvälisestä arvioinnista kannustavaa palautetta Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä arvion siitä, onko Työterveyslaitos onnistunut saavuttamaan tavoitteensa. Ryhmä paneutui tehtäväänsä keväällä 2009 ja jätti raporttinsa juhannuksen jälkeen. Arvion mukaan olemme suoriutuneet tehtävästämme erittäin hyvin. Ponnistelumme työelämän laadun parantamiseksi ovat auttaneet ihmisiä jaksamaan 4 vuosikertomus 2009

5 Työhyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen pitää satsata myös vaikeina aikoina. Työterveyshuolto voi tukea irtisanomisuhan alla kipuilevaa työyhteisöä. Esimies voi toimia lomautus- ja irtisanomistilanteissa inhimillisesti sekä omaa että alaisen työkykyä tukien. ja voimaan hyvin työssään. Toimintatapamme, jossa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen, asiantuntijapalvelut, koulutus ja tiedonvälitys, on vaikuttava. Olemme myös saavuttaneet merkittävän aseman kansainvälisessä yhteistyössä, jota teemme Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen työjärjestön (ILO), EU:n toimielinten sekä muiden maiden tutkimuslaitosten kanssa. Arviointiryhmän lausunto oli kiittävä, mutta sisälsi myös monia hyviä kehittämisehdotuksia. Jatkossa keskitymme vieläkin enemmän siihen, että asiantuntemuksemme näkyy työelämään liittyvässä päätöksenteossa, niin ministeriöissä, työpaikoilla kuin ihmisten arjessa. Tiivistämme yhteistyötä muiden sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen, uudistuvan aluehallinnon sekä työhyvinvoinnin puolesta työskentelevien järjestöjen kanssa. Otamme arviointiryhmän suositukset sekä työuran pidentämisestä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun huomioon, kun laadimme Työterveyslaitokselle strategiaa vuosiksi Aloitimme strategiatyön syksyllä 2009 oman henkilöstömme ja sidosryhmiemme kanssa, ja jatkamme työtä keväällä Samalla pyrimme saavuttamaan ne päämäärät, jotka asetimme kaudelle Harri Vainio pääjohtaja, Työterveyslaitos vuosikertomus

6 GENERALDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Generaldirektören Harri Vainio Förlängningen av arbetskarriärerna blev årets samtalsämne Under 2009 fick frågor om arbetsvälbefinnande och hur vi ska orka fortsätta arbeta större uppmärksamhet än någonsin tidigare. Det fördes en livlig debatt om förlängning av arbetskarriärerna, där de centrala frågorna gällde en höjning av pensionsåldern och vad som kan göras för att förebygga arbetslöshet och för att ungdomarna snabbare ska bli färdiga med sina studier. Tillgången till arbetskraft är en fråga av stor samhällsekonomisk betydelse, eftersom vi varje år förlorar en halv miljon arbetsår och flera miljarder euro på grund av problem med arbetsförmågan. Arbetshälsoinstitutets roll är att verka för ett arbetsliv som är hållbart både i mänskligt och socialt avseende. Vi bidrar med aktuell och relevant information om arbetslivets kvalitet och utvecklingen av arbetsmiljön och arbetshälsan. Vi har utvecklat nya metoder för att främja välbefinnande i arbetet, förlänga arbetskarriärerna och säkerställa tillgången på kompetent och arbetsför arbetskraft. Under året har vi främjat välbefinnandet på arbetsplatserna genom våra arbetshälsofrämjande insatser som omfattar hundratals dagliga analyssvar, ett stort antal utlåtanden samt genom vår utbildnings- och utvecklingsverksamhet. Vi har öppnat kanaler till de nya sociala medierna som fungerar som en plattform för kunskapsförmedling och åsiktsutbyte. Vi har önskat betona vikten av att ta vara på de positiva möjligheter som finns. Vad är det som skapar arbetsglädje? Vad kan man göra på arbetsplatsen för att ta vara på sina starka sidor? Vilken typ av arbete eller utbildning skulle man kunna satsa på, om ens arbetsförmåga inte tillåter att man fortsätter i sitt nuvarande arbete? Rätt dimensionering av arbetet, mänskliga arbetstider, nollolycksfallstänkande och tidigt insatt stöd är viktiga frågor som bör beaktas i diskussionen om en förlängning av arbetskarriärerna. Framåt ur krisen Arbetsvälbefinnande, hälsa och säkerhet hör till de faktorer man bör satsa på också under dåliga tider. När sysselsättningsläget försämrades drog vi nytta av lärdomarna av den ekonomiska krisen på 1990-talet. Vårt huvudbudskap var att det går att komma framåt ur krisen. I permitterings- och uppsägningssituationer kan chefen gå till väga på ett sätt som är humant och samtidigt välgörande för arbetsförmågan, både den egna och de anställdas arbetsförmåga. Företagshälsovården kan göra en betydande insats för att hjälpa uppsägningshotade anställda att komma till rätta med sin situation. Också de som blir arbetslösa behöver upprätthålla sin arbetsförmåga. Som hjälp kan de erbjudas arbetshälsorådgivning. Resultaten 6 vuosikertomus 2009

7 Arbetsvälbefinnande, hälsa och säkerhet hör till de faktorer man bör satsa på också under dåliga tider. I permitterings- och uppsägningssituationer kan chefen gå till väga på ett sätt som är humant och samtidigt välgörande för arbetsförmågan, både den egna och de anställdas arbetsförmåga. av de försök som gjorts med denna typ av stödverksamhet har varit uppmuntrande. För ungdomar som har svårt att komma in i arbetslivet kan en kamratstödsgrupp vara en bra stödform. Internationell utvärdering gav gott betyg En internationell expertgrupp har på begäran av social- och hälsovårdsministeriet utvärderat hur väl Arbetshälsoinstitutet har lyckats uppnå sina mål. Gruppen satte sig in i sin uppgift under våren 2009 och presenterade sin rapport i slutet av juni. Enligt gruppens bedömning har vi klarat våra uppgifter mycket bra. Våra insatser för att förbättra arbetslivets kvalitet har främjat arbetstagarnas möjligheter att orka arbeta och må bra i sitt arbete. Vårt verksamhetssätt som förenar forskning, utveckling, experttjänster, utbildning och informationsförmedling har haft stor genomslagskraft. Vi har också uppnått en betydande position inom det internationella arbete som vi utför i samarbete med Världshälsoorganisationen (WHO), Internationella arbetsorganisationen (ILO), olika EU-institutioner samt forskningsinstitut i andra länder. Utvärderingsgruppens utlåtande innehöll både beröm och flera bra förslag till hur vi skulle kunna utveckla vår verksamhet. I framtiden kommer vi i allt högre grad att fokusera på att vårt expertkunnande ska beaktas i beslutsfattandet om arbetslivsrelaterade frågor vid såväl ministerierna som på arbetsplatserna, och att detta också ska synas i människors vardag. Vi kommer att intensifiera samarbetet med andra sektorforskningsinstitut samt med universiteten, den nya regionförvaltningen och olika organisationer som arbetar för att främja välbefinnande i arbetet. Vi kommer att beakta både utvärderingsgruppens rekommendationer och den samhällsdiskussion som förts om förlängningen av arbetskarriärerna när vi lägger upp Arbetshälsoinstitutets strategi för åren Vi inledde vårt strategiarbete under hösten 2009 i samverkan med vår egen personal och våra intressentgrupper, och vi kommer att fortsätta detta arbete under våren 2010, samtidigt som vi fortsätter att arbeta för att uppnå de mål som vi ställde upp för perioden Harri Vainio Generaldirektör, Arbetshälsoinstitutet vuosikertomus

8 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa 8 vuosikertomus 2009

9 vuosikertomus

10 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? ratkaisumalleja työelämään osallistumisen Lisäämiseksi Hallitus on asettanut tavoitteeksi suomalaisten työuran pidentämisen. Työuran jatkuvuuden kannalta kriittisiä ovat siirtymät työn ja muun elämän välillä eri elämänvaiheissa: koulusta työhön, ammatista toiseen, työttömyydestä takaisin työhön, sairauslomalta työhön ja niin edelleen. Työjärjestelyjen nykyistä suuremmat yksilölliset joustot elämäntilanteen tai terveydentilan niin vaatiessa ovat tarpeellisia, jotta työhön osallistuminen lisääntyisi. Osasairauspäiväraha lisää joustomahdollisuuksia työelämässä Osasairauspäiväraha on yksi keino, jolla voidaan lisätä työelämän joustavuutta ja edistää työhyvinvointia. Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä yli kolme vuotta. Sen tarkoituksena on tukea sairauslomalla olleen työhön paluuta mahdollistamalla siirtymävaiheessa osa-aikainen työnteko ja muut joustavat työjärjestelyt. Etuutta on käytetty varovaisemmin kuin etukäteen arvioitiin. Osasairauspäivärahan perusteena ovat yleisimmin mielenterveyden häiriöt ja liikuntaelinsairaudet. Osasairauspäivärahaa saaneet kokevat etuuden hyödylliseksi ja kertovat sen edistäneen heidän toipumistaan, osoittaa KELAn kanssa tekemämme selvitys. Suurin osa etuuden käyttäjistä palaa kokoaikaiseen ansiotyöhön. Puolet yritysten johdosta, henkilöstöstä ja työterveyshuolloista arvioivat työajan puolittamisjärjestelyt melko vaikeiksi, reilu kolmannes helpoiksi, pieni osa mahdottomiksi. Työterveyshuolloista neljänneksellä on kattavasti asiakasyritysten kanssa sovittu vakiintunut toimintamalli työhönpaluun seurannasta ja edistämisestä. Työhönpaluuta tukevien toimintatapojen koulutusta on lisätty työterveyshuollon koulutussisältöihin. Lakiuudistus teki osasairauspäivärahasta entistä toimivamman Osasairauspäivärahaetuuden käyttöönoton seurannassa tuli esiin kritiikkiä erityisesti vaadittavan kokoaikaisen sairauspäivärahakauden pituudesta ja puoltavia näkökohtia varhaisemman käyttöönoton tueksi. Nopeassa aikataulussa tehdyn lakiuudistuksen tultua voimaan osasairauspäivärahan myöntäminen voi alkaa samasta ajankohdasta kuin täysi sairauspäivärahan myöntäminen aloitettaisiin. Uudistus laajentaa etuuden käyttöaluetta työhönpaluun tuesta työssä jatkamisen tueksi. Työterveysneuvottelu helpottaa työhön paluuta Sairauspoissaolon aikana potilaan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteydenpito tekee mahdolliseksi työhön paluuprosessin suunnittelun oikea-aikaisesti. Työterveysneuvottelussa potilas, esimies ja työterveyshuolto suunnittelevat työhön liittyvien järjestelyjen tekemistä: työaikaan, työtehtäviin, työn psyykkiseen ja fyysiseen kuormittavuuteen liittyen. Myös työyhteisön informoiminen työjärjestelyistä auttaa palaajaa löytämään oman paikkansa pois sa olon jälkeen. Keinoja masennuksen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn Tuotimme työterveyshuolloille, työpaikoille ja terveydenhuollon eri tahoille käytännön ohjeita siitä, miten masennuksen ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitetut suositukset tulisi ottaa käyttöön. Suositusten ja ohjeiden avulla työterveyshuollon on helpompi toimia masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Suositusten kentälle vieminen toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeen kanssa. Hyvät käytännöt on koottu opaskirjaseen Masennuksen hoito työterveyshuollossa. Hyviä käytäntöjä juurrutettiin kentälle kolmessa työterveyshuoltoihin suunnatussa kehittämishankkeessa. Hankkeissa arvioidaan yli 300 masennuspotilaan saamaa hoitoa ja sen vaikuttavuutta. 10 vuosikertomus 2009

11 Koulutusta työterveyshuolloille masennuksen hoitomallista Jatkoimme työterveyshuolloille suunnattua koulutusta Hyvät käytännöt masennuksen hoidossa. Jäsensimme työterveyshuollon eri toimijoiden ja yhteistyötahojen roolia, mahdollisuuksia ja työnjakoa masennuksen ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa siten, että masennus tunnistetaan mahdollisimman varhain ja että työterveyshuollon antama hoito on oikea-aikaista ja sujuvaa. Syksyn koulutuskiertueelle osallistui 658 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja asiantuntijaa Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa, Helsingissä ja Oulussa. Asiakasnäkökulma Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä Työterveyslaitos, Porin Palveluopisto (nyk. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova) ja Porin työvoimatoimisto ovat kehittäneet yhteistyössä Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmän, joka tukee ammatillisista oppilaitoksista työmarkkinoille siirtyvien nuorten työllistymistä ja työuran hallintaa. Yhdysopettaja Esko Seppälä Länsirannikon Koulutus Oy WinNovasta: Ammatilliseen koulutukseen kehitetty Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä vahvistaa opiskelijan itsetuntoa, tukee opiskelijan työnhakua sekä edistää opiskelijan kiinnittymistä työelämään ja jaksamista työelämässä. Olemme tukeneet menetelmän avulla opiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä opintojen loppuvaiheessa sekä seuranneet koulutuksemme vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Työterveyslaitos toteutti Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmän kehittämistä tukevan tutkimuksen, jossa seurattiin noin 500 valmistuneen nuoren siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille. Tutkimus ja tarvekartoitus ovat tukeneet merkittävästi Koulutuksesta työhön -ryhmäkoulutusmallin levittämistä valtakunnallisesti. Menetelmä ja yhteistyöverkoston kokemukset ovat toimineet esimerkkeinä ammatillisen koulutuksen ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämisessä Suomessa. Koulutamme Työterveyslaitoksen kanssa ryhmien ohjaajia ja tuotamme ryhmämenetelmään liittyvää ohjaajien koulutus- ja ohjausmateriaalia. Porin ammattiopisto, Rauman ammattiopisto, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus Innova yhdistyivät Länsirannikon Koulutus Oy WinNovaksi vuosikertomus

12 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Hyvä työilmapiiri ja sosiaalinen pääoma ehkäisevät masennusta Tutkimme tietoa psykososiaalisista tekijöistä masennuksen ennustajina. Työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma, hyvä työilmapiiri ja työssä saatu sosiaalinen tuki ehkäisivät masennusta ja olivat yhteydessä vähäisempään masennuslääkkeiden käyttöön. ylipitkät työpäivät puolestaan voivat heikentää kognitiivista suorituskykyä ja aiheuttaa unihäiriöitä. Saimme tietoa myös varhaiseen työelämästä poistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksemme osoittivat, että työuupumus ennustaa varhaista työelämästä poistumista, ja että psykoterapian ja masennuslääkkeen yhdistelmä on tehokas hoitomuoto myös sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Työn alentunut tuottavuus korjaantuu työterveyshuollon keinoin yhdestä neljään prosenttia työikäisistä kärsii yläraajasairauksista kuten olkapään kiertäjäkalvosimen tulehduksesta, tenniskyynärpäästä, jännetupentulehduksesta tai rannekanavaoireyhtymästä. Selvitimme yläraajasairauksien vuoksi työterveyshuoltoon hakeutuneilla potilailla työhön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia työn tuottavuuteen. Interventiotutkimukseemme osallistui sairaala-, toimisto- ja varastotyöntekijöitä, joista yli puolet (56 prosenttia) arvioi yläraajan oireiden alentaneen tuottavuutta keskimäärin 34 prosenttia. Lääkäri soitti työntekijöiden luvalla heidän esimiehilleen ja keskusteli mahdollisuuksista muokata työtehtäviä. Sen jälkeen työfysioterapeutti kävi työpaikalla suunnittelemassa vaivojen edellyttämiä ergonomisia toimenpiteitä yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa. Kun 12 viikkoa vastaanotosta oli kulunut, tutkimusryhmässä enää joka neljäs koki yläraajaoireiden yhä haittaavan tuottavuutta kun vastaava luku kontrolliryhmässä oli 51 prosenttia. Tutkimus toi uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön liittyvin keinoin voidaan oireiden varhaisvaiheessa vaikuttaa sairauksien alentamaan työn tuottavuuteen. Kipua pelätessään työntekijä saattaa työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä, mikä puolestaan alentaa tuottavuutta. Oireiden varhaisvaiheessa on kuitenkin mahdollista yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa löytää keinoja, joilla helpotetaan työntekijän selviytymistä työssään tuottavasti yläraajaoireista huolimatta. Työttömille elämänhallintaopas Työttömäksi jääville valmistimme elämänhallintaoppaan Terveenä työttömyydestä Miten hallitset elämäntilanteesi, joka ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi 2010 alussa. Julkaisun taustaryhmään kuuluvat Työterveyslaitos, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry., Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry., Työeläkevakuuttajat TELA ry. ja Työturvallisuuskeskus. Keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Kohti työelämää -menetelmä tukee peruskoulusta valmistuvien siirtymistä toisen asteen koulutukseen ja vahvistaa oppilaiden mielenterveyttä. Jatkoimme menetelmän levittämistä oppilaitosten käyttöön aiemmin julkaistun Koulutuksesta työhön menetelmän kanssa. Koulutimme Kohti työelämää -menetelmän ryhmäohjaajiksi 13 opettajaa, joista kahdeksan myös sertifioitiin. Aiemmin on koulutettu yli 160 ohjaajaa. Ohjaajan käsikirjoja myimme 71 kappaletta ja oppilaan työkirjoja 388 kappaletta. Lisätiedot ja julkaisut: Masennuksen hoito työterveyshuollossa työkaluja ja toimintamalleja. Koulutusaineistoa. Elämänhallintaopas työttömille: Terveenä työttömyydestä Miten hallitset elämäntilanteesi Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Koulutuksesta työhön ja Kohti työelämää -ryhmämenetelmät Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys -raportti Hyvä koulu -kirja RaPatti ratkaisuja pattitilanteisiin -ryhmäohjausmalli Keskusteluja työssä jatkamisesta -raportti 12 vuosikertomus 2009

13 TERVEYSVAAROJEN HALLINTA OSAKSI JOHTAMISTA Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sai rauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain noin 6 000, mut ta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulee olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. Riskinarviointia rakennus-, metalli- ja autoalalle sekä jätehuoltoon Osallistuimme Euroopan Unionin (EU) riskinarvioinnin teemavuoden tapahtumiin eri puolilla Suomea sekä kampanjamateriaalin tuotantoon EU:n Työterveys- ja turvallisuusviraston kanssa. Tuotimme rakennusalalle ja jätehuoltoalalle riskiprofiilit. Rakennusalan riskiprofiilia on hyödynnetty muun muassa työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksessa. Palo- ja pelastusalan riskiprofiilin tuottamiseksi koottiin kirjallisuustieto pelastustyötä tekevien kohtaamista riskeistä. Metallituote- ja autoalalle tuotimme 13 malliratkaisua kahdeksasta eri työtehtävästä. Hankkeessa luotiin myös pysyvä toimintamalli malliratkaisujen tuottamiseksi eri toimialoille. Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa NikkaRi-kehittämishankkeessa kehitimme arvioinnin menettelytapoja ja prosessia pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla. Tarvetta yhteiselle riskienarviointityökalulle Riskienarvioinnin menetelmien kehittämistarpeita ja työpaikkojen käytäntöjä on selvitetty useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Lainsäädännön vaikuttavuuden arviointia riskinarviointiin liittyen teimme työpaikoille ja työterveyshuolloille suunnatulla kyselyllä. Tulosten perusteella riskinarviointi kattaa kohdetyöpaikoissa hyvin tapaturman vaarat, fyysiset kuormitustekijät sekä kemialliset altisteet, mutta haasteellisempaa on henkisen kuormittumisen selvittäminen. Myös työssä esiintyvä väkivallan uhka ja biologiset tekijät tulee ottaa mukaan työn riskejä arvioidessa. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistoiminta on keskeistä riskinarvioinnin onnistumiseksi, mitä varten tarvittaisiin yhteistä perustason riskinarviointityökalua työpaikan ja työterveyshuollon apuvälineeksi. Nolla tapaturmaa -foorumi jatkaa tuloksellisesti Nolla tapaturmaa -foorumi on kumppanuusverkosto, jossa Työterveyslaitos yhdessä suomalaisten työpaikkojen kanssa edistää tapaturmantorjuntaa. Selvitimme foorumin vaikutuksia ja hyvien käytäntöjen leviämistä jäsentyöpaikoilla ja tulokset ovat vakuuttavia. Foorumin jäsenistä muodostetun koeryhmän työpaikat olivat vähentäneet työtapaturmia keskimäärin 20 prosenttia. Vertailuryhmässä sen sijaan ei tapahtunut merkittävää muutosta. Vastaavasti tarkastelujaksolla jäsentyöpaikkojen työtapaturmat vähenivät 15 prosenttia, kun sen sijaan vertailukohteena olleessa valtakunnallisessa tilastossa työtapaturmien määrä kasvoi 4,3 prosenttia. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoilla tapahtunut myönteinen kehitys on osoitus siitä, että työtapaturmien ehkäiseminen on täysin mahdollista. Jotta tuloksia saataisiin, on johdon sitoutuminen välttämätöntä. Kehitystyö on tehtävä johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Henkisen kuormituksen selvittäminen on haasteellista. vuosikertomus

14 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikkojen lukumäärä vuoden lopussa oli 208, mikä kattaa yli 15 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumi julkaisi neljä uutislehteä, Turvallisuushavaintovihon, vuoden 2010 seinäkalenterin sekä julisteita. Nolla tapaturmaa -foorumi toimii osana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa valtakunnallista Työhyvinvointifoorumia. Pienyrittäjät tarvitsevat tukea työhyvinvoinnista huolehtimiseen Pienetkin pinnalle -hankkeessa aktivoimme mikroyrityksiä edistämään työhyvinvointiaan osana normaalia yritystoimin taa yhdessä sidosryhmien ja muiden palveluntuottajien ku ten työterveyshuollon kanssa. Mikroyrittäjille ja työnteki jöille annettiin riskinarviointikoulutusta, jolla tunnistaa ja korjaa työpaikkansa laadussa ja toimivuudessa ilmeneviä puutteita. Tuotimme pk-yrityksille johtamisoppaan, jota muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö on käyttänyt pienyrittäjien työturvallisuuden nettisivujen uudistamistyössä. Alueellisia pk-yritysverkostoja on vahvistettu työhyvinvointifoorumin ja Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden toiminnan kautta. Pienyrittäjille kehittämäämme työterveyshuoltomallia testataan Päijät-Hämeessä. Kokeilussa testataan mallin toimivuus työterveyshuollon toimintakonseptina, asiakkaiden tyytyväisyys mallin mukaiseen toimintaan ja liittyminen työterveyshuoltoon. Kokeilussa tuotetaan työterveyshuoltohenkilöstölle opas mallin soveltamisesta ja asiakkaille suunnattu esite. Työterveyshuoltohenkilöstön täydennyskoulutukseen on sisällytetty mallin esittely. Varsinainen mallin käyttökoulutus tehdään osana työterveyshuollon pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta kokeilun jälkeen yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Suositus mallin käyttöönotosta sisältyy Työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmaan kuuluvan Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotuksiin. Jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmien ehkäisy Liukastumiset ja kaatumiset ovat yksi yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia. Työmatkatapaturmistakin suurin osa on talviaikana sattuneita liukastumisia ja kaatumisia. Tärkeä pystyssä pysymistä auttava tekijä on sopivien jalkineiden käyttäminen. Selvitimme nastakenkien ja liukuesteiden tehokkuutta laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessamme osoitettiin liukuesteiden ja nastakenkien käytön hyöty liukkaalla kävellessä etenkin suhteessa tavanomaisiin talvityöjalkineisiin. Nastakengät ehkäisivät liukastumisia tehokkaimmin. Myös kenkiin kiinnitettävät liukuesteet antavat hyvän pidon. Myös teollisuustyössä on usein liukastumisen riski. Selvitimme elintarviketeollisuusyrityksissä lattiapintojen pito-ominaisuuksia ja saatujen tulosten perusteella teimme suositukset jalkineiden, jalkinesuojien ja lattiamateriaalien valinnasta ja niiden kunnossapidosta. Sairaalakiinteistöjen sisäympäristö terveelliseksi Valtakunnallinen sairaalakiinteistöjen kehittämishanke (VAL- SAI) tuotti uusia toimintatapoja ja työkaluja sairaaloiden peruskorjaukseen. Hankkeessa mukana olleet sairaanhoitopiirit (8) ja yritykset (10) käyttävät VALSAI-työmenetelmiä käynnistäessään sairaalarakennusten peruskorjauskohteita. Kehitimme ja testasimme sairaalakiinteistöjen kunnon arviointiin tuotettuja työkaluja VALSAI-hankkeen sairaaloissa, jotta työkalut voidaan ottaa laajemmin käyttöön myös muissa sairaanhoitopiireissä. Arviot hyödyistä tullaan tekemään TEKESin jatkohankkeessa Hyvinvointirakentaminen. Uudella PRIORITA-työkalulla voidaan arvioida kiinteistöjen korjauskohteiden kiireellisyyttä. Arvioinnissa otetaan huomioon paitsi kiinteistön kunto myös tiloissa toimivien työntekijöiden terveys ja sairastumisen vaara. Menetelmälle on merkittävä yhteiskunnallinen tilaus, koska monet rakennukset odottavat korjaamista niin kunnissa kuin muissakin työpaikoissa. Kosteus- ja homevaurioita koskeva ohjeistus työsuojeluhenkilöille Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla koottiin laajassa työryhmässä kosteus- ja homevaurioita koskeva työsuojelun ohjeistus (Kosteusvauriot työpaikoilla, STM:n selvityksiä 2009:18.). Siihen sisältyy Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kokoama luettelo kosteusvaurioiden yleisimpien mikrobien viitearvoista sisäilmanäytteissä. Työryhmän esitys on, että sisäilmaa tutkivilta asiantuntijoilta jatkossa tulee edellyttää riittävää pätevyyttä. 14 vuosikertomus 2009

15 Asiakasnäkökulma Naisyrittäjien työhyvinvointi Naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Yrittäjänaisten yhteinen tutkimushanke. Naisyrittäjät kokevat kuitenkin stressiä useammin kuin muut työssäkäyvät naiset. Stressiä aiheuttavat taloudellinen vastuu, kiire ja tekemättömien töiden paine ja toisaalta epävarmuus työn jatkumisesta. Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Työterveyslaitos edistävät yhdessä naisyrittäjyyttä Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen -hankkeessa. Hanketta tukee työ- ja elinkeinoministeriö. Toimitusjohtaja Marjukka Karttunen, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Haluamme Yrittäjänaisten keskusliitossa löytää keinoja naisyrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa nostaa yrittäjänaisten määrää nykyisestä noin 35 prosentista 40 prosenttiin, koska naisten luotsaamat yritykset menestyvät. Työterveyslaitos on tuottanut meille uutta tutkimustietoa naisyrittäjien työssä jaksamisesta. Esimerkiksi vain joka kolmas naisyrittäjä oli järjestänyt itselleen työterveyshuollon palvelut. Työterveyshuollon kehittäminen onkin yksi asia, jolla voitaisiin parantaa naisyrittäjien jaksamista. Yrittäjänaisten taakkaa nostaa osaltaan myös esimerkiksi kauppojen aukioloai kojen vapauttaminen. Johanna Närvän yritys Sisustustalo Kodinonni tarjoaa sisustuspalveluja upeassa myymälässä Vanhassa Raumassa. Johanna Närvän mukaan asiakkaat ja asiakaspalvelu tekevät työstä mielenkiintoisen ja palkitsevan. Hyvän henkilökunnan kanssa on mukava uskoa tulevaisuuteen. vuosikertomus

16 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? REACH-asiantuntemus kysyttyä Euroopan unionin uuteen kemikaalilainsäädäntöön REACHiin liittyvät säädökset tuovat yrityksille velvoitteita, joiden hallintaan ne tarvitsevat asiantuntijoidemme apua. Olemme toteuttaneet useita laajoja kemikaaliturvallisuusarviointeja, joissa asiakkaina ovat kansainväliset yritykset tai konsortiot. REACH-palvelutoiminnalla onkin kemikaalien turvallista käyttöä edistävä vaikutus koko Euroopan laajuisesti. Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla paranee, kun uutta tietoa siirretään kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Asiantuntijapalveluhankkeissamme on luotu myös kansainvälistä yleismallia metallilejeerinkien riskinarviointiin pyrkimyksenä vaikuttaa EU-tasoiseen riskinarviointiohjeistukseen. yrityksille on järjestetty useita koulutuksia liittyen EU:n kemikaalilainsäädäntöön (REACH), kemikaalien luokitukseen ja merkintäjärjestelmäään (CLP/GHS). Kemikaalien aiheuttamien riskien arvioimiseksi tarvitaan ns. työhygieenisiä tavoitetasoja. Tuotimme uusia tavoitetasoja dieselpakokaasuille ja etanolamiinille, jolle altistutaan metallintyöstössä. Työhyvinvoinnille eurooppalainen tavoitetasomalli Olemme kehittäneet pk-yrityksille metodin arvioida yrityk - sen työhyvinvoinnin tasoa. Kehittämistyö tehtiin EU-projek- tissa yhdessä muiden eurooppalaisten työter ve ys asiantuntijoiden kanssa. Itsearviointimatriisi perustuu kolmeen laatujohtamisen tasoon ja kuuteen tekijään, jotka vaikutta- Asiakasnäkökulma Nolla tapaturmaa -foorumi Työsuojelupäällikkö Tiina Lius, Golder Associates Painotamme toiminnassamme vahvasti terveys- ja turvallisuusnäkökohtia. Myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä otamme turvallisuusasiat esille. Kolmipäiväinen perehdytyspakettimme sisältää talon tapojen ja käytäntöjen esittelyn lisäksi yleisesittelyt työmenetelmistä, laatujärjestelmästä ja yhden päivän mittaisen työsuojeluosuuden. Kesätyöntekijöiden työsuojelupaketti on rakennettu Golder Associates konsernin ja Nolla tapaturmaa -foorumin Tervetuloa töihin, turvallinen startti -materiaalien pohjalta. Kesätyöntekijän perehdyttämisen on oltava konkreettista ja havainnollista, mutta samalla ajatteluun ja johtopäätösten tekoon rohkaisevaa: työnteon keskeyttäminen hallitsemattomien riskien vuoksi on hyväksyttävämpi päätös kuin harkitsematon riskinotto. Golder Associates on kansainvälinen ympäristöalan konsulttiyritys, joka tuottaa asiakkaidensa ympäristönhallinnan tarpeisiin tietoa, toimintamalleja ja palveluita. Yrityksen tavoitteena on ympäristön tilan selvittäminen, parantaminen ja suojeleminen. Suomen Golder Associates on ollut Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen vuodesta 2007 ja saavuttanut foorumin tason I Maailman kärjessä vuosina 2007 ja vuosikertomus 2009

17 vat työhyvinvointiin. Arvioimalla toimintaansa matriisin ohjeiden mukaan, yritys saa pisteet työhyvinvointitoiminnoistaan ja näkemyksen siitä, missä sillä on eniten kehitettävää.tavoitetasomallista on tehty toimialakohtainen sovellus kaivosalalle. Hyviä käytäntöjä yhteisten työpaikkojen turvallisuuden edistämiseksi Työterveyslaitos on ollut mukana kehittämässä yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta työpaikkakohtaisissa hankkeissa mm. lentoasemilla, rakennusalalla ja teollisuudessa. Hankkeissa saatiin selvitettyä työpaikan ja työterveyshuollon hyviä käytäntöjä riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi yhteistyössä. Lisätiedot ja julkaisut: EU-raportit - Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. Well-being at Work New Innovations and Good Practices. - Workforce Diversity and Risk Assessment: Ensuring that everyone is covered Accidents and Emergencies, jossa on koottu kirjallisuustieto pelastustyötä tekevien kohtaamista riskeistä. Waste Management Web Information Report (Topic Center Risk Observatory) Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirja, uusittu painos Sisäympäristötyökalut: vuosikertomus

18 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? TYÖPAIKALLE INNOVATIIVINEN, UUDISTUMISKYKYINEN JA HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tietoja viestintätekniikka puolestaan mahdollistavat uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi työpaikoilla. Tämä tarkoittaa työn myönteisten puolten kehit tämistä ja ongelmien korjaamista. Erityisesti työn mielekkyys ja työn imu ovat nousseet tavoiteltaviksi asioiksi. Samalla tarvitaan työpaikoilla myös valmiuksia kohdata kriisejä ja rakenteellisia muutoksia. Työyhteisöjen kehittämiseksi ja työstressin ehkäisemiseksi olemme kehittäneet ja koonneet yksinkertaisia malleja työpaikan eri osapuolille. Tämä on tapahtunut yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Menetelmä työn imun arviointiin Työn imun arviointimenetelmä -käsikirja helpottaa tutkijoiden ja työpaikkojen mahdollisuuksia käyttää luotettavaa tutkimusmenetelmää työn positiivisten hyvinvointivaikutusten mittaamisessa. Verkossa julkaistu kirja sisältää mm. menetelmän taustan, mittausominaisuudet ja viitetiedot yli suomalaisen työntekijän työn imun tasosta eri aloilla ja ammattiryhmissä. Menetelmä perustuu hollantilaiseen Utrecht Work Engagement Scale -menetelmään (UWES). Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut. Työn imu vaikuttaa sitoutumiseen, tulevien työn muutoskokemusten myönteisyyteen sekä haluun jatkaa pitempään työelämässä. Muutospaja tukee työyhteisön kehittämistä Yksi työyhteisön osallistava kehittämismenetelmämme on Muutospaja. Pajaprosessin aikana hahmotetaan organisaation kehityspolkua, tutkitaan työyhteisön arkityötä ja suunnitellaan ja toteutetaan konkreettisia kehittämistehtäviä. Muutospajan menettelytavat suunnitellaan aina yhdessä työorganisaatioiden kanssa ja kunkin organisaation muutostilanteeseen parhaiten soveltuvia vaihtoehtoja etsien. Sovelsimme menetelmää mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työn kehittämisessä. Muutospaja-menetelmän malli, ohjeita ja kokemuksia kiteytettiin Muutospajaohjaajan käsikirjaksi Työhyvinvointioppaat palvelualoille Levitimme uutta tutkimustietoa yksityisen palvelusektorin työstä ja tekijöiden hyvinvoinnista. Työntekijöiden hyvinvointiin yksityisillä palvelualoilla olivat yhteydessä toimivat työaikajärjestelyt ja työn organisointi niin, ettei kiire haittaa jatkuvasti. Myös työntekijöiden tietoisuus työnsä tavoitteista ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä ovat keskeisiä keinoja työn mielekkyyden kohentamiseen. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettiin kaupan alalle sekä matkailu- ja ravintola-alalle oppaat työhyvinvointia tukevista toimintakäytännöistä. Kaupan alan oppaassa Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa kuvataan myös alan työolojen ja hyvinvoinnin kehitystä 30 vuoden jaksolta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään vuonna 2010 yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kehittämishankkeessa Kaupassa kehittäen. Pienten lasten perhevaihe voi tukea työntekijän hyvinvointia Tutkimme naisten tilapäisen hoitovapaan käyttöä julkisella sektorilla. Tilapäisen hoitovapaan käyttö kasaantui pienten lasten äideille, mutta heillä oli muita naisia vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Pienten lasten perhevaihe tulisikin ymmärtää ongelmallisuuden sijaan ohimenevänä elämänvaiheena, joka tukee työntekijän hyvinvointia. Uuden haastatteluaineiston mukaan työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu ilman ongelmia aikaisempaa useammin. Myös vanhempien entistä tasapainoisempi työnjako lasten hoidossa on lisääntynyt. Työntekijöiden hyvinvointiin yksityisillä palvelualoilla olivat yhteydessä toimivat työaikajärjestelyt ja työn organisointi niin, ettei kiire haittaa jatkuvasti. 18 vuosikertomus 2009

19 Ydinvoima-alan asiantuntemuksen kertyminen vaatii vuosia Suomalainen kuten kansainvälinenkin ydinvoima-ala joutuvat lähitulevaisuudessa vastaamaan useaan osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpitämisen ja kehittämisen haasteeseen. Artikkelissamme ydinvoima-alan asiantuntijuuden kehittymisestä todettiin, että syvällisen asiantuntijuuden kehittyminen ydinvoima-alalla kestää vuosia. Sekä itse asiantuntijat että ydinvoima-alan organisaatiot hyötyvät menetelmistä ja käytännöistä, jotka jouduttavat asiantuntemuksen kehittymistä. Laaja ja pitkäaikainen työkokemus, ammatilliset verkostot sekä organisaation tuki luovat hyvät perusedellytykset asiantuntijuuden kehittymiselle. Lisätiedot ja julkaisut: Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa Majoitus- ja ravitsemusalan opas Työn imun arviointimenetelmä, verkkojulkaisu, Asiakasnäkökulma Palveluinnovaatioiden kehittäminen, HUS-Servis Pilke-hankkeen tavoitteena oli synnyttää osallistavan kehittämismenetelmän avulla HUS-Servisille palveluinnovaatioiden kehittäjäyhteisö. Toteutustapana oli työpajatyöskentely. Työpajoihin osallistui 30 henkilöä Servisin tiimeistä: asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelujen tiimiläisiä, tiiminvetäjiä sekä palveluesimiehiä. Kyselytutkimuksen avulla arvioitiin kehityshankkeen vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin, työn iloon, tiimien innovatiivisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Toimitusjohtaja Leena Koponen, HUS-Servis Meille HUS-Servisissä palveluidemme jatkuva ke- hittäminen on tärkeää. Yhdessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa innovoimme uudenlaisia toimintatapoja ja paransimme palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Työntekijät osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön. HUS-Servis on kunnallinen liikelaitos, joka on osa HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. HUS-Servis liikelaitoksessa työskentelee yli 800 henkilöä. Liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. Mittareiden avulla palvelua ja sen kehittämistä seurataan systemaattisesti. Palvelun asiakaspalaute sekä palvelutuotannon poikkeamat ja havaitut kehityskohteet ovat lähtökohtana nykytilan analysoinnissa. vuosikertomus

20 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? KANSALAISELLE VALMIUDET HUOLEHTIA OMASTA TYÖTERVEYDESTÄÄN JA HYVINVOINNISTAAN Työterveyslaitos tuottaa kansalaisille käytännönläheisiä oppaita, jotka sisältävät ajankohtaista tietoa työelämästä sekä työn, terveyden ja elintapojen yhteyksistä. Uudistamme internet-sivujamme kansalaisen tietokanavaksi. Myös työpaikka tai työyhteisö voi toimia terveyden edistäjänä. Työterveyslaitos on työpaikkojen tukena kehittämässä työpaikkojen terveyden edistämistyötä tuottamalla näille tietoa, ideoita ja terveydenedistämiskeinoja. Terveyden edistäminen osaksi työpaikkojen arkea ja strategista johtamista Rakensimme yhdessä neljän hanketyöpaikan kanssa toimintatapoja, jotka edistävät työhyvinvointia ja vähentävät kuormittavia tekijöitä. Toimintatavat otettiin työpaikoilla osaksi arjen käytäntöjä. Seuraavana vaiheena on juurruttaa toimintatavat osaksi organisaatioiden toiminnanohjausjärjestelmiä, -prosesseja sekä strategista johtamista. Kehittämishanke toteuttaa valtioneuvoston terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Hanke on synnyttänyt sosiaalisen innovaation Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi, joka on herättänyt kiinnostusta ja saanut jalansijaa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Virkeänä ratissa työkykyä edistävää ravitsemustietoa ammattikuljettajille Päivittäin ammattikuljettajaa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita tien päällä. Tutkimusten mukaan liian monet kuljettajista ovat ylipainoisia ja siten alttiita sairastumaan esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen tai uniapneaan. Kehitämme ammattikuljettajien työaikaista ruokailua ja ruokailutottumuksia yhdessä ammattikuljettajien, heidän etujärjestöjensä ja työnantajajärjestön, työterveyshuollon sekä huoltamoalan ruokapalvelujen tuottajien kanssa. Tavoitteena on lisätä tietoa terveellisistä ruokavalinnoista ja motivoida ammattikuljettajia elintapamuutoksiin monilla yhtäaikaisilla toimenpiteillä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Sydänliitto ry ja Condia Oy. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja se toteuttaa valtioneuvoston Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Alkoholihaittojen ehkäisyä vakiinnutetaan työpaikoilla Alkoholi ja työterveys -interventiotutkimukseemme osallistunut Uudenmaan verovirasto on aktiivisesti välittänyt tutkimuksen tuloksia koko henkilöstölle työpaikalla ja heidän työterveyshuollossa. Päihdeyhdyshenkilöverkosto ja työsuojeluhenkilöstö osallistuivat puheeksiottotaitojen valmennuskoulutukseemme. Verohallintoon otettiin käyttöön yhteinen päihdeohjelma, jossa painotettiin varhaisen puuttumisen osuutta sekä kunkin työntekijän vastuuta. Päihdeohjelma käsiteltiin jokaisessa yksikössä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstölle on jaettu kansanpainos päihdeohjelmasta. Uudenmaan veroviraston toiminta on ollut esimerkkinä muille interventiotyöpaikoille ja työterveyshuolloille alkoholihaittoja ehkäisevän toiminnan kehittämisessä ja A-Step -työkalun käyttöönotossa. Erityisesti viestintä sekä osaamisen ja koulutuksen levittäminen laajalti verohallintoon on ollut menestyksellistä. Myös työpaikka tai työyhteisö voi toimia terveyden edistäjänä. 20 vuosikertomus 2009

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot