Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää."

Transkriptio

1 Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Etsimme ratkaisuja asiakkaittemme ja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijapalveluiden ja tiedonvälityksen keinoin. Tavoitteemme on, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista koko työuran ajan. Työolot ja työ edistävät terveyttä ja toimintakykyä, eivät vaaranna niitä. Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi Helsinki Arinatie 3 A Helsinki puh faksi Kuopio PL 310 Neulaniementie Kuopio puh faksi Lappeenranta Laserkatu Lappeenranta puh faksi Työterveyslaitos Vuosikertomus 2009 Toimimme kuudella paikkakunnalla, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Päätoimipiste on Helsingissä. Laitos on perustettu Vakinaisen henkilöstön määrä on vajaat 600, projekteissa työskentelee lisäksi noin 200 henkilöä. Toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Arvot Arvojamme ovat vaikuttavuus, luotettavuus ja kumppanuus. Niihin liittyvät osaaminen, arvostus ja luottamus, joita pidämme hyvinä toimintatapoina, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa. Oulu Aapistie Oulu puh faksi Tampere Uimalankatu 1, PL Tampere puh faksi Visio Työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun suomalaisessa yhteiskunnassa tai yksittäisillä työpaikoilla edistetään hyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämiemme toimintamallien ansiosta suomalaiset ovat mukana työelämässä pidempään kuin nykyään. Suomessa ja maailmalla meidät tunnetaan työterveyden ja työturvallisuuden asiantuntijana, jota kysytään mukaan kehittämiskumppaniksi. Uudistumme itse jatkuvasti toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden. Työterveyslaitos on esimerkillinen, haluttu työpaikka. Turku Lemminkäisenkatu B Turku puh faksi sähköposti: VuosikerTOmus 2009 Asiakkaat Asiakkaitamme ovat niin yhteiskunnan päättäjät kuin kansalaisetkin. Otamme toiminnassamme erityisesti huomioon työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten ja työpaikkojen tarpeet.

2 miten TYÖTErvEYsLaiTos vaikuttaa? ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa Toimintaamme ohjaavat seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön Vaikuttavuustavoitteet ohjaavat meitä konkreettisissa hankkeissamme parantamaan asiakkaidemme toimintamahdollisuuksia, menestymistä ja hyvinvointia. Kehitämme tieteelliseen tietoon pohjautuvia toimintatapoja ja viemme ne osaksi asiakkaidemme toimintaa; näin vaikutamme työelämän käytäntöihin. Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja ja levittää ne siten, että tuloksena on sosiaalisia innovaatioita: kokonaan uudenlaisia, aiempaa parempia tapoja toimia työelämässä. Tutki ja kehitä Ymmärrä, mistä on kysymys alkuperäisartikkeleita TARVE kumppanit Ratkaise ja opi yhdessä Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa; kehitä menetelmiä katsauksia kriteeridokumentteja menetelmiä Arvioi ja valitse menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä asiakkaat Kehittämispalaute Anna asiantuntijapalveluita Kouluta Välitä tietoa ja markkinoi RATKAISU Toimintamme muodostaa innovaatioketjun, joka alkaa tutkimuksesta, jatkuu kehittämistyönä ja päätyy toimivien ratkaisujen käytäntöön levittämiseen. Ratkaisujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamiseksi teemme arviointitutkimusta. Vuosikertomus 2009 Toimitus: Kristiina Kulha Ulkoasu: Zeeland Helsinki Paino: Hämeen Kirjapaino Oy Valokuvat: - Aulio Veijo; s Eduskunnan kuva-arkisto; s Hanski Tero; s Helenius mauri; s Härmä iisakki; s. 6, 13, 23, 57, istock Photo; s Joronen Marianne; s. 55, 74 - Kivi Pirkko; s Kulha Kristiina; s. 55, 59, 67, 68, - Lehtinen Suvi; s Lyyra Virve; s Metso Juha; s Neste Oilin kuva-arkisto; s Nisonen Pertti; s. 5 - Nokian kuva-arkisto; s Nolla tapaturmaa -foorumin kuva-arkisto; s Paloheimo-Koskipää Liina; s Shutterstock; s. 11, 21, 27, 40 41, 45 - Sisus tustalo Kodinonni Ky:n kuva-arkisto; s Tampereen aluepelastuslaitoksen kuva-arkisto; s Toivonen risto; s Työterveyslaitoksen kuva-arkisto; s Vastavalo/Sotikov Tarmo; s. 16 Saarela Eero; s Yrittäjänaisten keskus liitto ry:n kuva-arkisto; s. 15 vuosikertomus

3 Vuosikertomus 2009 Pääjohtajan katsaus Generaldirektörens översikt Miten Työterveyslaitos vaikuttaa? 8 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi 10 Terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista 13 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö 18 Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan 20 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi 23 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi 26 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön 29 Kansainvälinen yhteistyö 32 Kansainvälinen yhteistyö 34 NIVA, Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health 36 Kansainväliset asiantuntijatehtävät 37 Toimintamuodot ja keskeiset tunnusluvut 40 Tutkimus 42 Asiantuntijapalvelut 46 Koulutus 51 Tiedonvälitys 53 Työterveyslaitoksen kustantamat julkaisut Henkilöstö 58 Talouskatsaus 60 Tuloslaskelma 61 Tase 62 Tilintarkastuskertomus 63 Lausunnot viranomaisille ja muille yhteisöille 64 Johtokunta 66 Johtoryhmä 68 Asiantuntijatoimikunnat 70 Organisaatiokaavio 72 Työterveyslaitos Suomessa 73 Jorma Rantanen -luennoitsijat 74 vuosikertomus

4 Pääjohtajan katsaus Pääjohtaja Harri Vainio Työuran pidentäminen vuoden puheenaiheena Vuonna 2009 työssä jaksaminen ja työhyvinvointi nousivat esille näkyvämmin kuin koskaan aiemmin. Työuran pidentämisestä käytiin vilkasta keskustelua, jonka pääaineksia olivat eläkeiän nostaminen, nuorten nopeampi valmistuminen opinnoista ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Kyse on kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta, sillä vuosittain menetetään puoli miljoonaa työvuotta ja miljardeja euroja huonon työkyvyn vuoksi. Työterveyslaitos on inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävän työelämän edistäjä. Tarjosimme kiteytettyä tietoa työelämän laadusta sekä työolojen ja työterveyden kehityksestä. Samalla kehitimme menetelmiä työhyvinvoinnin tukemiseksi, työurien pidentämiseksi sekä osaavan ja työkykyisen työvoiman turvaamiseksi. Päivittäin antamamme sadat analyysivastaukset, lukuisat lausunnot sekä koulutukset ja kehittämishankkeet tukivat työhyvinvointia työpaikoilla. Avasimme kanavia sosiaaliseen mediaan, missä ihmiset hakevat tietoa ja vaihtavat ajatuksia. Korostimme myönteisiin mahdollisuuksiin tarttumista. Mistä kumpuaa työn ilo? Miten työyhteisö voi hyödyntää vahvuuksiaan? Jos työkyky ei salli jatkamista nykyisessä työssä, millaista työtä voisi tehdä sen sijaan ja mitä voisi oppia? Työn oikea mitoitus, nolla tapaturmaa -ajattelu, inhimilliset työajat sekä varhainen tuki ovat tärkeitä, kun työuria halutaan pidentää. Kriisistä eteenpäin Työhyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen pitää satsata myös vaikeina aikoina. Työllisyystilanteen heikentyessä hyödynsimme oppeja, jotka kertyivät 1990-luvun laman aikana. Pääviestimme oli, että kriisistä voi päästä eteenpäin: Esimies voi toimia lomautus- ja irtisanomistilanteissa inhimillisesti, sekä omaa että alaisen työkykyä tukien. Työterveyshuolto voi tukea irtisanomisuhan alla kipuilevaa työyhteisöä. Työttömäksi jäänyt voi huolehtia työkyvystään, ja tueksi voidaan tarjota työterveysneuvontaa; tähän liittyvän kokeilun tulokset olivat rohkaisevia. Nuorten vertaistukiryhmät auttavat selviytymään työuran kivikkoisesta alusta. Myös työpaikkansa säilyttävien terveydestä ja työkyvystä kannattaa huolehtia, sillä ei ole helppoa, kun osa työyhteisöstä katoaa, työmäärä kasvaa, epävarmuus kalvaa ja työtä pitää opetella tekemään aivan uudella tavalla. Kansainvälisestä arvioinnista kannustavaa palautetta Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä arvion siitä, onko Työterveyslaitos onnistunut saavuttamaan tavoitteensa. Ryhmä paneutui tehtäväänsä keväällä 2009 ja jätti raporttinsa juhannuksen jälkeen. Arvion mukaan olemme suoriutuneet tehtävästämme erittäin hyvin. Ponnistelumme työelämän laadun parantamiseksi ovat auttaneet ihmisiä jaksamaan 4 vuosikertomus 2009

5 Työhyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen pitää satsata myös vaikeina aikoina. Työterveyshuolto voi tukea irtisanomisuhan alla kipuilevaa työyhteisöä. Esimies voi toimia lomautus- ja irtisanomistilanteissa inhimillisesti sekä omaa että alaisen työkykyä tukien. ja voimaan hyvin työssään. Toimintatapamme, jossa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen, asiantuntijapalvelut, koulutus ja tiedonvälitys, on vaikuttava. Olemme myös saavuttaneet merkittävän aseman kansainvälisessä yhteistyössä, jota teemme Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen työjärjestön (ILO), EU:n toimielinten sekä muiden maiden tutkimuslaitosten kanssa. Arviointiryhmän lausunto oli kiittävä, mutta sisälsi myös monia hyviä kehittämisehdotuksia. Jatkossa keskitymme vieläkin enemmän siihen, että asiantuntemuksemme näkyy työelämään liittyvässä päätöksenteossa, niin ministeriöissä, työpaikoilla kuin ihmisten arjessa. Tiivistämme yhteistyötä muiden sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen, uudistuvan aluehallinnon sekä työhyvinvoinnin puolesta työskentelevien järjestöjen kanssa. Otamme arviointiryhmän suositukset sekä työuran pidentämisestä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun huomioon, kun laadimme Työterveyslaitokselle strategiaa vuosiksi Aloitimme strategiatyön syksyllä 2009 oman henkilöstömme ja sidosryhmiemme kanssa, ja jatkamme työtä keväällä Samalla pyrimme saavuttamaan ne päämäärät, jotka asetimme kaudelle Harri Vainio pääjohtaja, Työterveyslaitos vuosikertomus

6 GENERALDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Generaldirektören Harri Vainio Förlängningen av arbetskarriärerna blev årets samtalsämne Under 2009 fick frågor om arbetsvälbefinnande och hur vi ska orka fortsätta arbeta större uppmärksamhet än någonsin tidigare. Det fördes en livlig debatt om förlängning av arbetskarriärerna, där de centrala frågorna gällde en höjning av pensionsåldern och vad som kan göras för att förebygga arbetslöshet och för att ungdomarna snabbare ska bli färdiga med sina studier. Tillgången till arbetskraft är en fråga av stor samhällsekonomisk betydelse, eftersom vi varje år förlorar en halv miljon arbetsår och flera miljarder euro på grund av problem med arbetsförmågan. Arbetshälsoinstitutets roll är att verka för ett arbetsliv som är hållbart både i mänskligt och socialt avseende. Vi bidrar med aktuell och relevant information om arbetslivets kvalitet och utvecklingen av arbetsmiljön och arbetshälsan. Vi har utvecklat nya metoder för att främja välbefinnande i arbetet, förlänga arbetskarriärerna och säkerställa tillgången på kompetent och arbetsför arbetskraft. Under året har vi främjat välbefinnandet på arbetsplatserna genom våra arbetshälsofrämjande insatser som omfattar hundratals dagliga analyssvar, ett stort antal utlåtanden samt genom vår utbildnings- och utvecklingsverksamhet. Vi har öppnat kanaler till de nya sociala medierna som fungerar som en plattform för kunskapsförmedling och åsiktsutbyte. Vi har önskat betona vikten av att ta vara på de positiva möjligheter som finns. Vad är det som skapar arbetsglädje? Vad kan man göra på arbetsplatsen för att ta vara på sina starka sidor? Vilken typ av arbete eller utbildning skulle man kunna satsa på, om ens arbetsförmåga inte tillåter att man fortsätter i sitt nuvarande arbete? Rätt dimensionering av arbetet, mänskliga arbetstider, nollolycksfallstänkande och tidigt insatt stöd är viktiga frågor som bör beaktas i diskussionen om en förlängning av arbetskarriärerna. Framåt ur krisen Arbetsvälbefinnande, hälsa och säkerhet hör till de faktorer man bör satsa på också under dåliga tider. När sysselsättningsläget försämrades drog vi nytta av lärdomarna av den ekonomiska krisen på 1990-talet. Vårt huvudbudskap var att det går att komma framåt ur krisen. I permitterings- och uppsägningssituationer kan chefen gå till väga på ett sätt som är humant och samtidigt välgörande för arbetsförmågan, både den egna och de anställdas arbetsförmåga. Företagshälsovården kan göra en betydande insats för att hjälpa uppsägningshotade anställda att komma till rätta med sin situation. Också de som blir arbetslösa behöver upprätthålla sin arbetsförmåga. Som hjälp kan de erbjudas arbetshälsorådgivning. Resultaten 6 vuosikertomus 2009

7 Arbetsvälbefinnande, hälsa och säkerhet hör till de faktorer man bör satsa på också under dåliga tider. I permitterings- och uppsägningssituationer kan chefen gå till väga på ett sätt som är humant och samtidigt välgörande för arbetsförmågan, både den egna och de anställdas arbetsförmåga. av de försök som gjorts med denna typ av stödverksamhet har varit uppmuntrande. För ungdomar som har svårt att komma in i arbetslivet kan en kamratstödsgrupp vara en bra stödform. Internationell utvärdering gav gott betyg En internationell expertgrupp har på begäran av social- och hälsovårdsministeriet utvärderat hur väl Arbetshälsoinstitutet har lyckats uppnå sina mål. Gruppen satte sig in i sin uppgift under våren 2009 och presenterade sin rapport i slutet av juni. Enligt gruppens bedömning har vi klarat våra uppgifter mycket bra. Våra insatser för att förbättra arbetslivets kvalitet har främjat arbetstagarnas möjligheter att orka arbeta och må bra i sitt arbete. Vårt verksamhetssätt som förenar forskning, utveckling, experttjänster, utbildning och informationsförmedling har haft stor genomslagskraft. Vi har också uppnått en betydande position inom det internationella arbete som vi utför i samarbete med Världshälsoorganisationen (WHO), Internationella arbetsorganisationen (ILO), olika EU-institutioner samt forskningsinstitut i andra länder. Utvärderingsgruppens utlåtande innehöll både beröm och flera bra förslag till hur vi skulle kunna utveckla vår verksamhet. I framtiden kommer vi i allt högre grad att fokusera på att vårt expertkunnande ska beaktas i beslutsfattandet om arbetslivsrelaterade frågor vid såväl ministerierna som på arbetsplatserna, och att detta också ska synas i människors vardag. Vi kommer att intensifiera samarbetet med andra sektorforskningsinstitut samt med universiteten, den nya regionförvaltningen och olika organisationer som arbetar för att främja välbefinnande i arbetet. Vi kommer att beakta både utvärderingsgruppens rekommendationer och den samhällsdiskussion som förts om förlängningen av arbetskarriärerna när vi lägger upp Arbetshälsoinstitutets strategi för åren Vi inledde vårt strategiarbete under hösten 2009 i samverkan med vår egen personal och våra intressentgrupper, och vi kommer att fortsätta detta arbete under våren 2010, samtidigt som vi fortsätter att arbeta för att uppnå de mål som vi ställde upp för perioden Harri Vainio Generaldirektör, Arbetshälsoinstitutet vuosikertomus

8 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa 8 vuosikertomus 2009

9 vuosikertomus

10 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? ratkaisumalleja työelämään osallistumisen Lisäämiseksi Hallitus on asettanut tavoitteeksi suomalaisten työuran pidentämisen. Työuran jatkuvuuden kannalta kriittisiä ovat siirtymät työn ja muun elämän välillä eri elämänvaiheissa: koulusta työhön, ammatista toiseen, työttömyydestä takaisin työhön, sairauslomalta työhön ja niin edelleen. Työjärjestelyjen nykyistä suuremmat yksilölliset joustot elämäntilanteen tai terveydentilan niin vaatiessa ovat tarpeellisia, jotta työhön osallistuminen lisääntyisi. Osasairauspäiväraha lisää joustomahdollisuuksia työelämässä Osasairauspäiväraha on yksi keino, jolla voidaan lisätä työelämän joustavuutta ja edistää työhyvinvointia. Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä yli kolme vuotta. Sen tarkoituksena on tukea sairauslomalla olleen työhön paluuta mahdollistamalla siirtymävaiheessa osa-aikainen työnteko ja muut joustavat työjärjestelyt. Etuutta on käytetty varovaisemmin kuin etukäteen arvioitiin. Osasairauspäivärahan perusteena ovat yleisimmin mielenterveyden häiriöt ja liikuntaelinsairaudet. Osasairauspäivärahaa saaneet kokevat etuuden hyödylliseksi ja kertovat sen edistäneen heidän toipumistaan, osoittaa KELAn kanssa tekemämme selvitys. Suurin osa etuuden käyttäjistä palaa kokoaikaiseen ansiotyöhön. Puolet yritysten johdosta, henkilöstöstä ja työterveyshuolloista arvioivat työajan puolittamisjärjestelyt melko vaikeiksi, reilu kolmannes helpoiksi, pieni osa mahdottomiksi. Työterveyshuolloista neljänneksellä on kattavasti asiakasyritysten kanssa sovittu vakiintunut toimintamalli työhönpaluun seurannasta ja edistämisestä. Työhönpaluuta tukevien toimintatapojen koulutusta on lisätty työterveyshuollon koulutussisältöihin. Lakiuudistus teki osasairauspäivärahasta entistä toimivamman Osasairauspäivärahaetuuden käyttöönoton seurannassa tuli esiin kritiikkiä erityisesti vaadittavan kokoaikaisen sairauspäivärahakauden pituudesta ja puoltavia näkökohtia varhaisemman käyttöönoton tueksi. Nopeassa aikataulussa tehdyn lakiuudistuksen tultua voimaan osasairauspäivärahan myöntäminen voi alkaa samasta ajankohdasta kuin täysi sairauspäivärahan myöntäminen aloitettaisiin. Uudistus laajentaa etuuden käyttöaluetta työhönpaluun tuesta työssä jatkamisen tueksi. Työterveysneuvottelu helpottaa työhön paluuta Sairauspoissaolon aikana potilaan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteydenpito tekee mahdolliseksi työhön paluuprosessin suunnittelun oikea-aikaisesti. Työterveysneuvottelussa potilas, esimies ja työterveyshuolto suunnittelevat työhön liittyvien järjestelyjen tekemistä: työaikaan, työtehtäviin, työn psyykkiseen ja fyysiseen kuormittavuuteen liittyen. Myös työyhteisön informoiminen työjärjestelyistä auttaa palaajaa löytämään oman paikkansa pois sa olon jälkeen. Keinoja masennuksen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn Tuotimme työterveyshuolloille, työpaikoille ja terveydenhuollon eri tahoille käytännön ohjeita siitä, miten masennuksen ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitetut suositukset tulisi ottaa käyttöön. Suositusten ja ohjeiden avulla työterveyshuollon on helpompi toimia masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Suositusten kentälle vieminen toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeen kanssa. Hyvät käytännöt on koottu opaskirjaseen Masennuksen hoito työterveyshuollossa. Hyviä käytäntöjä juurrutettiin kentälle kolmessa työterveyshuoltoihin suunnatussa kehittämishankkeessa. Hankkeissa arvioidaan yli 300 masennuspotilaan saamaa hoitoa ja sen vaikuttavuutta. 10 vuosikertomus 2009

11 Koulutusta työterveyshuolloille masennuksen hoitomallista Jatkoimme työterveyshuolloille suunnattua koulutusta Hyvät käytännöt masennuksen hoidossa. Jäsensimme työterveyshuollon eri toimijoiden ja yhteistyötahojen roolia, mahdollisuuksia ja työnjakoa masennuksen ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa siten, että masennus tunnistetaan mahdollisimman varhain ja että työterveyshuollon antama hoito on oikea-aikaista ja sujuvaa. Syksyn koulutuskiertueelle osallistui 658 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja asiantuntijaa Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa, Helsingissä ja Oulussa. Asiakasnäkökulma Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä Työterveyslaitos, Porin Palveluopisto (nyk. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova) ja Porin työvoimatoimisto ovat kehittäneet yhteistyössä Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmän, joka tukee ammatillisista oppilaitoksista työmarkkinoille siirtyvien nuorten työllistymistä ja työuran hallintaa. Yhdysopettaja Esko Seppälä Länsirannikon Koulutus Oy WinNovasta: Ammatilliseen koulutukseen kehitetty Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä vahvistaa opiskelijan itsetuntoa, tukee opiskelijan työnhakua sekä edistää opiskelijan kiinnittymistä työelämään ja jaksamista työelämässä. Olemme tukeneet menetelmän avulla opiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä opintojen loppuvaiheessa sekä seuranneet koulutuksemme vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Työterveyslaitos toteutti Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmän kehittämistä tukevan tutkimuksen, jossa seurattiin noin 500 valmistuneen nuoren siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille. Tutkimus ja tarvekartoitus ovat tukeneet merkittävästi Koulutuksesta työhön -ryhmäkoulutusmallin levittämistä valtakunnallisesti. Menetelmä ja yhteistyöverkoston kokemukset ovat toimineet esimerkkeinä ammatillisen koulutuksen ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämisessä Suomessa. Koulutamme Työterveyslaitoksen kanssa ryhmien ohjaajia ja tuotamme ryhmämenetelmään liittyvää ohjaajien koulutus- ja ohjausmateriaalia. Porin ammattiopisto, Rauman ammattiopisto, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus Innova yhdistyivät Länsirannikon Koulutus Oy WinNovaksi vuosikertomus

12 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Hyvä työilmapiiri ja sosiaalinen pääoma ehkäisevät masennusta Tutkimme tietoa psykososiaalisista tekijöistä masennuksen ennustajina. Työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma, hyvä työilmapiiri ja työssä saatu sosiaalinen tuki ehkäisivät masennusta ja olivat yhteydessä vähäisempään masennuslääkkeiden käyttöön. ylipitkät työpäivät puolestaan voivat heikentää kognitiivista suorituskykyä ja aiheuttaa unihäiriöitä. Saimme tietoa myös varhaiseen työelämästä poistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksemme osoittivat, että työuupumus ennustaa varhaista työelämästä poistumista, ja että psykoterapian ja masennuslääkkeen yhdistelmä on tehokas hoitomuoto myös sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Työn alentunut tuottavuus korjaantuu työterveyshuollon keinoin yhdestä neljään prosenttia työikäisistä kärsii yläraajasairauksista kuten olkapään kiertäjäkalvosimen tulehduksesta, tenniskyynärpäästä, jännetupentulehduksesta tai rannekanavaoireyhtymästä. Selvitimme yläraajasairauksien vuoksi työterveyshuoltoon hakeutuneilla potilailla työhön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia työn tuottavuuteen. Interventiotutkimukseemme osallistui sairaala-, toimisto- ja varastotyöntekijöitä, joista yli puolet (56 prosenttia) arvioi yläraajan oireiden alentaneen tuottavuutta keskimäärin 34 prosenttia. Lääkäri soitti työntekijöiden luvalla heidän esimiehilleen ja keskusteli mahdollisuuksista muokata työtehtäviä. Sen jälkeen työfysioterapeutti kävi työpaikalla suunnittelemassa vaivojen edellyttämiä ergonomisia toimenpiteitä yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa. Kun 12 viikkoa vastaanotosta oli kulunut, tutkimusryhmässä enää joka neljäs koki yläraajaoireiden yhä haittaavan tuottavuutta kun vastaava luku kontrolliryhmässä oli 51 prosenttia. Tutkimus toi uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön liittyvin keinoin voidaan oireiden varhaisvaiheessa vaikuttaa sairauksien alentamaan työn tuottavuuteen. Kipua pelätessään työntekijä saattaa työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä, mikä puolestaan alentaa tuottavuutta. Oireiden varhaisvaiheessa on kuitenkin mahdollista yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa löytää keinoja, joilla helpotetaan työntekijän selviytymistä työssään tuottavasti yläraajaoireista huolimatta. Työttömille elämänhallintaopas Työttömäksi jääville valmistimme elämänhallintaoppaan Terveenä työttömyydestä Miten hallitset elämäntilanteesi, joka ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi 2010 alussa. Julkaisun taustaryhmään kuuluvat Työterveyslaitos, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry., Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry., Työeläkevakuuttajat TELA ry. ja Työturvallisuuskeskus. Keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Kohti työelämää -menetelmä tukee peruskoulusta valmistuvien siirtymistä toisen asteen koulutukseen ja vahvistaa oppilaiden mielenterveyttä. Jatkoimme menetelmän levittämistä oppilaitosten käyttöön aiemmin julkaistun Koulutuksesta työhön menetelmän kanssa. Koulutimme Kohti työelämää -menetelmän ryhmäohjaajiksi 13 opettajaa, joista kahdeksan myös sertifioitiin. Aiemmin on koulutettu yli 160 ohjaajaa. Ohjaajan käsikirjoja myimme 71 kappaletta ja oppilaan työkirjoja 388 kappaletta. Lisätiedot ja julkaisut: Masennuksen hoito työterveyshuollossa työkaluja ja toimintamalleja. Koulutusaineistoa. Elämänhallintaopas työttömille: Terveenä työttömyydestä Miten hallitset elämäntilanteesi Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Koulutuksesta työhön ja Kohti työelämää -ryhmämenetelmät Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys -raportti Hyvä koulu -kirja RaPatti ratkaisuja pattitilanteisiin -ryhmäohjausmalli Keskusteluja työssä jatkamisesta -raportti 12 vuosikertomus 2009

13 TERVEYSVAAROJEN HALLINTA OSAKSI JOHTAMISTA Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sai rauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Työpaikan terveysvaarat ovat myös riski yrityksen menestymiselle, sen imagolle, henkilöstön saannille ja henkilöstön pysyvyydelle. Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain noin 6 000, mut ta näiden lisäksi työ liittyy monien tautien syntyyn, oireiluun ja taudeista johtuvaan työkyvyttömyyteen. Kehitämme työpaikkojen kanssa sellaisia menetelmiä ja palveluja, joiden avulla terveysvaarat voidaan arvioida ja torjua. Terveysvaarojen hallinnan tulee olla osa yrityksen turvallisuusjohtamista. Riskinarviointia rakennus-, metalli- ja autoalalle sekä jätehuoltoon Osallistuimme Euroopan Unionin (EU) riskinarvioinnin teemavuoden tapahtumiin eri puolilla Suomea sekä kampanjamateriaalin tuotantoon EU:n Työterveys- ja turvallisuusviraston kanssa. Tuotimme rakennusalalle ja jätehuoltoalalle riskiprofiilit. Rakennusalan riskiprofiilia on hyödynnetty muun muassa työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksessa. Palo- ja pelastusalan riskiprofiilin tuottamiseksi koottiin kirjallisuustieto pelastustyötä tekevien kohtaamista riskeistä. Metallituote- ja autoalalle tuotimme 13 malliratkaisua kahdeksasta eri työtehtävästä. Hankkeessa luotiin myös pysyvä toimintamalli malliratkaisujen tuottamiseksi eri toimialoille. Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa NikkaRi-kehittämishankkeessa kehitimme arvioinnin menettelytapoja ja prosessia pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla. Tarvetta yhteiselle riskienarviointityökalulle Riskienarvioinnin menetelmien kehittämistarpeita ja työpaikkojen käytäntöjä on selvitetty useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Lainsäädännön vaikuttavuuden arviointia riskinarviointiin liittyen teimme työpaikoille ja työterveyshuolloille suunnatulla kyselyllä. Tulosten perusteella riskinarviointi kattaa kohdetyöpaikoissa hyvin tapaturman vaarat, fyysiset kuormitustekijät sekä kemialliset altisteet, mutta haasteellisempaa on henkisen kuormittumisen selvittäminen. Myös työssä esiintyvä väkivallan uhka ja biologiset tekijät tulee ottaa mukaan työn riskejä arvioidessa. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistoiminta on keskeistä riskinarvioinnin onnistumiseksi, mitä varten tarvittaisiin yhteistä perustason riskinarviointityökalua työpaikan ja työterveyshuollon apuvälineeksi. Nolla tapaturmaa -foorumi jatkaa tuloksellisesti Nolla tapaturmaa -foorumi on kumppanuusverkosto, jossa Työterveyslaitos yhdessä suomalaisten työpaikkojen kanssa edistää tapaturmantorjuntaa. Selvitimme foorumin vaikutuksia ja hyvien käytäntöjen leviämistä jäsentyöpaikoilla ja tulokset ovat vakuuttavia. Foorumin jäsenistä muodostetun koeryhmän työpaikat olivat vähentäneet työtapaturmia keskimäärin 20 prosenttia. Vertailuryhmässä sen sijaan ei tapahtunut merkittävää muutosta. Vastaavasti tarkastelujaksolla jäsentyöpaikkojen työtapaturmat vähenivät 15 prosenttia, kun sen sijaan vertailukohteena olleessa valtakunnallisessa tilastossa työtapaturmien määrä kasvoi 4,3 prosenttia. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoilla tapahtunut myönteinen kehitys on osoitus siitä, että työtapaturmien ehkäiseminen on täysin mahdollista. Jotta tuloksia saataisiin, on johdon sitoutuminen välttämätöntä. Kehitystyö on tehtävä johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Henkisen kuormituksen selvittäminen on haasteellista. vuosikertomus

14 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikkojen lukumäärä vuoden lopussa oli 208, mikä kattaa yli 15 prosenttia Suomen työvoimasta. Foorumi julkaisi neljä uutislehteä, Turvallisuushavaintovihon, vuoden 2010 seinäkalenterin sekä julisteita. Nolla tapaturmaa -foorumi toimii osana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimaa valtakunnallista Työhyvinvointifoorumia. Pienyrittäjät tarvitsevat tukea työhyvinvoinnista huolehtimiseen Pienetkin pinnalle -hankkeessa aktivoimme mikroyrityksiä edistämään työhyvinvointiaan osana normaalia yritystoimin taa yhdessä sidosryhmien ja muiden palveluntuottajien ku ten työterveyshuollon kanssa. Mikroyrittäjille ja työnteki jöille annettiin riskinarviointikoulutusta, jolla tunnistaa ja korjaa työpaikkansa laadussa ja toimivuudessa ilmeneviä puutteita. Tuotimme pk-yrityksille johtamisoppaan, jota muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö on käyttänyt pienyrittäjien työturvallisuuden nettisivujen uudistamistyössä. Alueellisia pk-yritysverkostoja on vahvistettu työhyvinvointifoorumin ja Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden toiminnan kautta. Pienyrittäjille kehittämäämme työterveyshuoltomallia testataan Päijät-Hämeessä. Kokeilussa testataan mallin toimivuus työterveyshuollon toimintakonseptina, asiakkaiden tyytyväisyys mallin mukaiseen toimintaan ja liittyminen työterveyshuoltoon. Kokeilussa tuotetaan työterveyshuoltohenkilöstölle opas mallin soveltamisesta ja asiakkaille suunnattu esite. Työterveyshuoltohenkilöstön täydennyskoulutukseen on sisällytetty mallin esittely. Varsinainen mallin käyttökoulutus tehdään osana työterveyshuollon pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta kokeilun jälkeen yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Suositus mallin käyttöönotosta sisältyy Työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmaan kuuluvan Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotuksiin. Jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmien ehkäisy Liukastumiset ja kaatumiset ovat yksi yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia. Työmatkatapaturmistakin suurin osa on talviaikana sattuneita liukastumisia ja kaatumisia. Tärkeä pystyssä pysymistä auttava tekijä on sopivien jalkineiden käyttäminen. Selvitimme nastakenkien ja liukuesteiden tehokkuutta laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessamme osoitettiin liukuesteiden ja nastakenkien käytön hyöty liukkaalla kävellessä etenkin suhteessa tavanomaisiin talvityöjalkineisiin. Nastakengät ehkäisivät liukastumisia tehokkaimmin. Myös kenkiin kiinnitettävät liukuesteet antavat hyvän pidon. Myös teollisuustyössä on usein liukastumisen riski. Selvitimme elintarviketeollisuusyrityksissä lattiapintojen pito-ominaisuuksia ja saatujen tulosten perusteella teimme suositukset jalkineiden, jalkinesuojien ja lattiamateriaalien valinnasta ja niiden kunnossapidosta. Sairaalakiinteistöjen sisäympäristö terveelliseksi Valtakunnallinen sairaalakiinteistöjen kehittämishanke (VAL- SAI) tuotti uusia toimintatapoja ja työkaluja sairaaloiden peruskorjaukseen. Hankkeessa mukana olleet sairaanhoitopiirit (8) ja yritykset (10) käyttävät VALSAI-työmenetelmiä käynnistäessään sairaalarakennusten peruskorjauskohteita. Kehitimme ja testasimme sairaalakiinteistöjen kunnon arviointiin tuotettuja työkaluja VALSAI-hankkeen sairaaloissa, jotta työkalut voidaan ottaa laajemmin käyttöön myös muissa sairaanhoitopiireissä. Arviot hyödyistä tullaan tekemään TEKESin jatkohankkeessa Hyvinvointirakentaminen. Uudella PRIORITA-työkalulla voidaan arvioida kiinteistöjen korjauskohteiden kiireellisyyttä. Arvioinnissa otetaan huomioon paitsi kiinteistön kunto myös tiloissa toimivien työntekijöiden terveys ja sairastumisen vaara. Menetelmälle on merkittävä yhteiskunnallinen tilaus, koska monet rakennukset odottavat korjaamista niin kunnissa kuin muissakin työpaikoissa. Kosteus- ja homevaurioita koskeva ohjeistus työsuojeluhenkilöille Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla koottiin laajassa työryhmässä kosteus- ja homevaurioita koskeva työsuojelun ohjeistus (Kosteusvauriot työpaikoilla, STM:n selvityksiä 2009:18.). Siihen sisältyy Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kokoama luettelo kosteusvaurioiden yleisimpien mikrobien viitearvoista sisäilmanäytteissä. Työryhmän esitys on, että sisäilmaa tutkivilta asiantuntijoilta jatkossa tulee edellyttää riittävää pätevyyttä. 14 vuosikertomus 2009

15 Asiakasnäkökulma Naisyrittäjien työhyvinvointi Naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Yrittäjänaisten yhteinen tutkimushanke. Naisyrittäjät kokevat kuitenkin stressiä useammin kuin muut työssäkäyvät naiset. Stressiä aiheuttavat taloudellinen vastuu, kiire ja tekemättömien töiden paine ja toisaalta epävarmuus työn jatkumisesta. Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Työterveyslaitos edistävät yhdessä naisyrittäjyyttä Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen -hankkeessa. Hanketta tukee työ- ja elinkeinoministeriö. Toimitusjohtaja Marjukka Karttunen, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Haluamme Yrittäjänaisten keskusliitossa löytää keinoja naisyrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa nostaa yrittäjänaisten määrää nykyisestä noin 35 prosentista 40 prosenttiin, koska naisten luotsaamat yritykset menestyvät. Työterveyslaitos on tuottanut meille uutta tutkimustietoa naisyrittäjien työssä jaksamisesta. Esimerkiksi vain joka kolmas naisyrittäjä oli järjestänyt itselleen työterveyshuollon palvelut. Työterveyshuollon kehittäminen onkin yksi asia, jolla voitaisiin parantaa naisyrittäjien jaksamista. Yrittäjänaisten taakkaa nostaa osaltaan myös esimerkiksi kauppojen aukioloai kojen vapauttaminen. Johanna Närvän yritys Sisustustalo Kodinonni tarjoaa sisustuspalveluja upeassa myymälässä Vanhassa Raumassa. Johanna Närvän mukaan asiakkaat ja asiakaspalvelu tekevät työstä mielenkiintoisen ja palkitsevan. Hyvän henkilökunnan kanssa on mukava uskoa tulevaisuuteen. vuosikertomus

16 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? REACH-asiantuntemus kysyttyä Euroopan unionin uuteen kemikaalilainsäädäntöön REACHiin liittyvät säädökset tuovat yrityksille velvoitteita, joiden hallintaan ne tarvitsevat asiantuntijoidemme apua. Olemme toteuttaneet useita laajoja kemikaaliturvallisuusarviointeja, joissa asiakkaina ovat kansainväliset yritykset tai konsortiot. REACH-palvelutoiminnalla onkin kemikaalien turvallista käyttöä edistävä vaikutus koko Euroopan laajuisesti. Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla paranee, kun uutta tietoa siirretään kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Asiantuntijapalveluhankkeissamme on luotu myös kansainvälistä yleismallia metallilejeerinkien riskinarviointiin pyrkimyksenä vaikuttaa EU-tasoiseen riskinarviointiohjeistukseen. yrityksille on järjestetty useita koulutuksia liittyen EU:n kemikaalilainsäädäntöön (REACH), kemikaalien luokitukseen ja merkintäjärjestelmäään (CLP/GHS). Kemikaalien aiheuttamien riskien arvioimiseksi tarvitaan ns. työhygieenisiä tavoitetasoja. Tuotimme uusia tavoitetasoja dieselpakokaasuille ja etanolamiinille, jolle altistutaan metallintyöstössä. Työhyvinvoinnille eurooppalainen tavoitetasomalli Olemme kehittäneet pk-yrityksille metodin arvioida yrityk - sen työhyvinvoinnin tasoa. Kehittämistyö tehtiin EU-projek- tissa yhdessä muiden eurooppalaisten työter ve ys asiantuntijoiden kanssa. Itsearviointimatriisi perustuu kolmeen laatujohtamisen tasoon ja kuuteen tekijään, jotka vaikutta- Asiakasnäkökulma Nolla tapaturmaa -foorumi Työsuojelupäällikkö Tiina Lius, Golder Associates Painotamme toiminnassamme vahvasti terveys- ja turvallisuusnäkökohtia. Myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä otamme turvallisuusasiat esille. Kolmipäiväinen perehdytyspakettimme sisältää talon tapojen ja käytäntöjen esittelyn lisäksi yleisesittelyt työmenetelmistä, laatujärjestelmästä ja yhden päivän mittaisen työsuojeluosuuden. Kesätyöntekijöiden työsuojelupaketti on rakennettu Golder Associates konsernin ja Nolla tapaturmaa -foorumin Tervetuloa töihin, turvallinen startti -materiaalien pohjalta. Kesätyöntekijän perehdyttämisen on oltava konkreettista ja havainnollista, mutta samalla ajatteluun ja johtopäätösten tekoon rohkaisevaa: työnteon keskeyttäminen hallitsemattomien riskien vuoksi on hyväksyttävämpi päätös kuin harkitsematon riskinotto. Golder Associates on kansainvälinen ympäristöalan konsulttiyritys, joka tuottaa asiakkaidensa ympäristönhallinnan tarpeisiin tietoa, toimintamalleja ja palveluita. Yrityksen tavoitteena on ympäristön tilan selvittäminen, parantaminen ja suojeleminen. Suomen Golder Associates on ollut Nolla tapaturmaa -foorumin jäsen vuodesta 2007 ja saavuttanut foorumin tason I Maailman kärjessä vuosina 2007 ja vuosikertomus 2009

17 vat työhyvinvointiin. Arvioimalla toimintaansa matriisin ohjeiden mukaan, yritys saa pisteet työhyvinvointitoiminnoistaan ja näkemyksen siitä, missä sillä on eniten kehitettävää.tavoitetasomallista on tehty toimialakohtainen sovellus kaivosalalle. Hyviä käytäntöjä yhteisten työpaikkojen turvallisuuden edistämiseksi Työterveyslaitos on ollut mukana kehittämässä yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta työpaikkakohtaisissa hankkeissa mm. lentoasemilla, rakennusalalla ja teollisuudessa. Hankkeissa saatiin selvitettyä työpaikan ja työterveyshuollon hyviä käytäntöjä riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi yhteistyössä. Lisätiedot ja julkaisut: EU-raportit - Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. Well-being at Work New Innovations and Good Practices. - Workforce Diversity and Risk Assessment: Ensuring that everyone is covered Accidents and Emergencies, jossa on koottu kirjallisuustieto pelastustyötä tekevien kohtaamista riskeistä. Waste Management Web Information Report (Topic Center Risk Observatory) Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirja, uusittu painos Sisäympäristötyökalut: vuosikertomus

18 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? TYÖPAIKALLE INNOVATIIVINEN, UUDISTUMISKYKYINEN JA HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ Mielekäs työ, työn ja työyhteisöjen hyvä organisointi sekä osaamisen kehittäminen ovat perusta henkilöstön uudistumis- ja yhteistyökyvylle sekä innovatiivisuudelle. Tällöin työntekijät viihtyvät ja jaksavat hyvin. Tällaiset organisaatiot myös menestyvät jatkuvasti muuttuvassa, kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Työssä tarvitaan entistä enemmän tiedon ja vuorovaikutuksen hallintaa. Tietoja viestintätekniikka puolestaan mahdollistavat uudenlaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman työn. Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi työpaikoilla. Tämä tarkoittaa työn myönteisten puolten kehit tämistä ja ongelmien korjaamista. Erityisesti työn mielekkyys ja työn imu ovat nousseet tavoiteltaviksi asioiksi. Samalla tarvitaan työpaikoilla myös valmiuksia kohdata kriisejä ja rakenteellisia muutoksia. Työyhteisöjen kehittämiseksi ja työstressin ehkäisemiseksi olemme kehittäneet ja koonneet yksinkertaisia malleja työpaikan eri osapuolille. Tämä on tapahtunut yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Menetelmä työn imun arviointiin Työn imun arviointimenetelmä -käsikirja helpottaa tutkijoiden ja työpaikkojen mahdollisuuksia käyttää luotettavaa tutkimusmenetelmää työn positiivisten hyvinvointivaikutusten mittaamisessa. Verkossa julkaistu kirja sisältää mm. menetelmän taustan, mittausominaisuudet ja viitetiedot yli suomalaisen työntekijän työn imun tasosta eri aloilla ja ammattiryhmissä. Menetelmä perustuu hollantilaiseen Utrecht Work Engagement Scale -menetelmään (UWES). Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut. Työn imu vaikuttaa sitoutumiseen, tulevien työn muutoskokemusten myönteisyyteen sekä haluun jatkaa pitempään työelämässä. Muutospaja tukee työyhteisön kehittämistä Yksi työyhteisön osallistava kehittämismenetelmämme on Muutospaja. Pajaprosessin aikana hahmotetaan organisaation kehityspolkua, tutkitaan työyhteisön arkityötä ja suunnitellaan ja toteutetaan konkreettisia kehittämistehtäviä. Muutospajan menettelytavat suunnitellaan aina yhdessä työorganisaatioiden kanssa ja kunkin organisaation muutostilanteeseen parhaiten soveltuvia vaihtoehtoja etsien. Sovelsimme menetelmää mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työn kehittämisessä. Muutospaja-menetelmän malli, ohjeita ja kokemuksia kiteytettiin Muutospajaohjaajan käsikirjaksi Työhyvinvointioppaat palvelualoille Levitimme uutta tutkimustietoa yksityisen palvelusektorin työstä ja tekijöiden hyvinvoinnista. Työntekijöiden hyvinvointiin yksityisillä palvelualoilla olivat yhteydessä toimivat työaikajärjestelyt ja työn organisointi niin, ettei kiire haittaa jatkuvasti. Myös työntekijöiden tietoisuus työnsä tavoitteista ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä ovat keskeisiä keinoja työn mielekkyyden kohentamiseen. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettiin kaupan alalle sekä matkailu- ja ravintola-alalle oppaat työhyvinvointia tukevista toimintakäytännöistä. Kaupan alan oppaassa Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa kuvataan myös alan työolojen ja hyvinvoinnin kehitystä 30 vuoden jaksolta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään vuonna 2010 yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kehittämishankkeessa Kaupassa kehittäen. Pienten lasten perhevaihe voi tukea työntekijän hyvinvointia Tutkimme naisten tilapäisen hoitovapaan käyttöä julkisella sektorilla. Tilapäisen hoitovapaan käyttö kasaantui pienten lasten äideille, mutta heillä oli muita naisia vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Pienten lasten perhevaihe tulisikin ymmärtää ongelmallisuuden sijaan ohimenevänä elämänvaiheena, joka tukee työntekijän hyvinvointia. Uuden haastatteluaineiston mukaan työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu ilman ongelmia aikaisempaa useammin. Myös vanhempien entistä tasapainoisempi työnjako lasten hoidossa on lisääntynyt. Työntekijöiden hyvinvointiin yksityisillä palvelualoilla olivat yhteydessä toimivat työaikajärjestelyt ja työn organisointi niin, ettei kiire haittaa jatkuvasti. 18 vuosikertomus 2009

19 Ydinvoima-alan asiantuntemuksen kertyminen vaatii vuosia Suomalainen kuten kansainvälinenkin ydinvoima-ala joutuvat lähitulevaisuudessa vastaamaan useaan osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpitämisen ja kehittämisen haasteeseen. Artikkelissamme ydinvoima-alan asiantuntijuuden kehittymisestä todettiin, että syvällisen asiantuntijuuden kehittyminen ydinvoima-alalla kestää vuosia. Sekä itse asiantuntijat että ydinvoima-alan organisaatiot hyötyvät menetelmistä ja käytännöistä, jotka jouduttavat asiantuntemuksen kehittymistä. Laaja ja pitkäaikainen työkokemus, ammatilliset verkostot sekä organisaation tuki luovat hyvät perusedellytykset asiantuntijuuden kehittymiselle. Lisätiedot ja julkaisut: Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa Majoitus- ja ravitsemusalan opas Työn imun arviointimenetelmä, verkkojulkaisu, Asiakasnäkökulma Palveluinnovaatioiden kehittäminen, HUS-Servis Pilke-hankkeen tavoitteena oli synnyttää osallistavan kehittämismenetelmän avulla HUS-Servisille palveluinnovaatioiden kehittäjäyhteisö. Toteutustapana oli työpajatyöskentely. Työpajoihin osallistui 30 henkilöä Servisin tiimeistä: asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelujen tiimiläisiä, tiiminvetäjiä sekä palveluesimiehiä. Kyselytutkimuksen avulla arvioitiin kehityshankkeen vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin, työn iloon, tiimien innovatiivisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Toimitusjohtaja Leena Koponen, HUS-Servis Meille HUS-Servisissä palveluidemme jatkuva ke- hittäminen on tärkeää. Yhdessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa innovoimme uudenlaisia toimintatapoja ja paransimme palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Työntekijät osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön. HUS-Servis on kunnallinen liikelaitos, joka on osa HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. HUS-Servis liikelaitoksessa työskentelee yli 800 henkilöä. Liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. Mittareiden avulla palvelua ja sen kehittämistä seurataan systemaattisesti. Palvelun asiakaspalaute sekä palvelutuotannon poikkeamat ja havaitut kehityskohteet ovat lähtökohtana nykytilan analysoinnissa. vuosikertomus

20 MITEN TYÖTERVEYSLAITOS VAIKUTTAA? KANSALAISELLE VALMIUDET HUOLEHTIA OMASTA TYÖTERVEYDESTÄÄN JA HYVINVOINNISTAAN Työterveyslaitos tuottaa kansalaisille käytännönläheisiä oppaita, jotka sisältävät ajankohtaista tietoa työelämästä sekä työn, terveyden ja elintapojen yhteyksistä. Uudistamme internet-sivujamme kansalaisen tietokanavaksi. Myös työpaikka tai työyhteisö voi toimia terveyden edistäjänä. Työterveyslaitos on työpaikkojen tukena kehittämässä työpaikkojen terveyden edistämistyötä tuottamalla näille tietoa, ideoita ja terveydenedistämiskeinoja. Terveyden edistäminen osaksi työpaikkojen arkea ja strategista johtamista Rakensimme yhdessä neljän hanketyöpaikan kanssa toimintatapoja, jotka edistävät työhyvinvointia ja vähentävät kuormittavia tekijöitä. Toimintatavat otettiin työpaikoilla osaksi arjen käytäntöjä. Seuraavana vaiheena on juurruttaa toimintatavat osaksi organisaatioiden toiminnanohjausjärjestelmiä, -prosesseja sekä strategista johtamista. Kehittämishanke toteuttaa valtioneuvoston terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Hanke on synnyttänyt sosiaalisen innovaation Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi, joka on herättänyt kiinnostusta ja saanut jalansijaa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Virkeänä ratissa työkykyä edistävää ravitsemustietoa ammattikuljettajille Päivittäin ammattikuljettajaa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita tien päällä. Tutkimusten mukaan liian monet kuljettajista ovat ylipainoisia ja siten alttiita sairastumaan esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen tai uniapneaan. Kehitämme ammattikuljettajien työaikaista ruokailua ja ruokailutottumuksia yhdessä ammattikuljettajien, heidän etujärjestöjensä ja työnantajajärjestön, työterveyshuollon sekä huoltamoalan ruokapalvelujen tuottajien kanssa. Tavoitteena on lisätä tietoa terveellisistä ruokavalinnoista ja motivoida ammattikuljettajia elintapamuutoksiin monilla yhtäaikaisilla toimenpiteillä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Sydänliitto ry ja Condia Oy. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja se toteuttaa valtioneuvoston Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Alkoholihaittojen ehkäisyä vakiinnutetaan työpaikoilla Alkoholi ja työterveys -interventiotutkimukseemme osallistunut Uudenmaan verovirasto on aktiivisesti välittänyt tutkimuksen tuloksia koko henkilöstölle työpaikalla ja heidän työterveyshuollossa. Päihdeyhdyshenkilöverkosto ja työsuojeluhenkilöstö osallistuivat puheeksiottotaitojen valmennuskoulutukseemme. Verohallintoon otettiin käyttöön yhteinen päihdeohjelma, jossa painotettiin varhaisen puuttumisen osuutta sekä kunkin työntekijän vastuuta. Päihdeohjelma käsiteltiin jokaisessa yksikössä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstölle on jaettu kansanpainos päihdeohjelmasta. Uudenmaan veroviraston toiminta on ollut esimerkkinä muille interventiotyöpaikoille ja työterveyshuolloille alkoholihaittoja ehkäisevän toiminnan kehittämisessä ja A-Step -työkalun käyttöönotossa. Erityisesti viestintä sekä osaamisen ja koulutuksen levittäminen laajalti verohallintoon on ollut menestyksellistä. Myös työpaikka tai työyhteisö voi toimia terveyden edistäjänä. 20 vuosikertomus 2009

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot