HCT-liikenteen talviajan raportti

Transkriptio

1 1(19) HCT-liikenteen talviajan raportti Otto Lahti & Anneli Tanttu

2 2(19) Sisällys Tiivistelmä Johdanto Talvikaudella liikenteessä olleet Speed Group Oy Orpe Kuljetus Oy Keslog Oy/Mikko Niskala Oy Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy Kilon Osuus-Auto KOA Ketosen Kuljetus Oy Fisole Oy Oulun Autokuljetus OAK Kiitosimeon Oy Talviajan liikennöinti Liikennemäärät Kokemukset talviolosuhteissa Poikkeavat liikennetilanteet talviaikana Kaluston viat, kuluminen ja säätö Kokemukset älyliikenteen ratkaisuista Parannukset ensi talveksi HCT-kuljetusten polttoaineen kulutus talvella Tutkimus- ja kehittämistoiminta Poikkeuslupaehtojen toimivuus Luvanhaltijoiden tutkimustoiminta vuonna Metsätehon tutkimukset Yliopistot Liikennevirasto Johtopäätökset... 18

3 3(19) Tiivistelmä Talvikauden (lokakuu 2015-maaliskuu 2016) alkaessa liikenteessä oli kuusi luvanhaltijaa yhteensä yhdeksällä HCT-yhdistelmällä. Sekä lokakuussa että marraskuussa liikenteeseen lähti yhden uuden luvanhaltijan HCT-yhdistelmä ja vielä joulukuussa yhden uuden luvanhaltijan kaksi HCT-yhdistelmää. HCT-yhdistelmissä kuljetettiin raakapuuta, kertopuupalkkeja, sellua, pitkiä merikontteja ja päivittäistavaraa sekä VAK-kuljetuksina rikki- ja suolahappoa. Isoilla HCTyhdistelmillä on ajettu kaikkiaan yli 1,8 milj. km, josta km kuluneena talvikautena. Lisäksi HCT-puoliperävaunuyhdistelmillä on ajettu talvikaudella km. Pääreitit olivat päivittäistavaralla edelleen valtatie 4 väleillä Vantaa-Kempele ja Espoo- Lahti, merikonteilla valtatie 3 välillä Helsinki-Tampere ja valtatie 6 sekä valtatiet 15 ja 26 välillä Kotka-Imatra. Raakapuuta kuljetettiin Saimaan ympärillä valtateillä 5, 6, 13 ja 15 sekä Lapissa valtatiellä 4 Ivalosta Rovaniemelle. VAK-kuljetukset liikkuivat Satakunnassa. Talvikaudella HCT-yhdistelmien liikennöinti sujui yhtä hyvin kuin muillakin raskailla yhdistelmillä. Erittäin huonolla kelillä HCT-yhdistelmistä jätettiin pois viimeinen perävaunu tai keikka jätettiin kokonaan ajamatta. Huonoilla keleillä liikkeellelähtö terminaaleista ja pihoista vaati ketjunheittimiä, lukkoja ja telinkevennintä varsinkin, jos alusta oli pehmeä. Varsinaisessa ajossa maantiellä apuvälineitä ei juurikaan tarvittu. Talvihoidon vaatimukset ovat HCT-yhdistelmillä samanlaiset kuin muullakin raskaalla liikenteellä. Talvihoitoon oltiin etelässä kohtalaisen tyytyväisiä, mutta joillakin yhteysväleillä mm. valtatiellä 4 talvihoidon tasoon oltiin tyytymättömiä. Osa luvanhaltijoista koki nastarenkaista olevan selvää hyötyä etenkin jäisissä risteyksissä. Hyvillä nastattomilla talvirenkailla pärjättiin talviliikenteessä myös hyvin. Ensi talveksi suunnitellaan mm. lumiketjuja erityistilanteiden varalle ja normaalismassaiseen yhdistelmään hiekoitinta vetäville pyörille. Kiertoteitä sattui HCT-reiteille lähinnä onnettomuuksien vuoksi. Useimmiten kiertotie on ollut yhdistelmälle soveltuva ja kuljettaja/liikenteen ohjaaja on toiminut johdonmukaisesti. Viitasaarella poliisi kuitenkin ohjasi pitkän ja ylimassaisen kuljetuksen kiertotielle, jossa yhdistelmän viimeinen peräkärry kävi tienpenkalla, mutta mitään ei sattunut. Laukaalla poliisit pysäyttivät pitkän HCT-yhdistelmän ratsiaan ahtaalle levähdysalueelle, josta yhdistelmän oli vaikea liittyä takaisin liikenteeseen. Liikenteen ohjaajat eivät luvanhaltijoiden mukaan aina osa kertoa HCT-kuljettajille riittävän tarkasti kiertoteiden ja levähdysalueiden soveltuvuudesta HCT-yhdistelmille, minkä vuoksi em. yksittäistapauksissa on jouduttu liian ahtaisiin paikkoihin. Ajonopeudet ovat kuitenkin olleet hyvin pieniä eikä tapauksiin ole liittynyt vaaratilanteita. Useat luvanhaltijat ovat kehittäneet tai kehittämässä kuljettajille erilaisia käyttöliittymiä, joihin saa tietoa mm. häiriötilanteista, ajojärjestelystä, säästä yms. Ajojärjestelyssä nähdään missä autot liikkuvat ja voidaan esim. varoittaa tulevasta häiriötilanteesta ja katsoa sopivaa kiertotietä etukäteen. HCT-yhdistelmiä on ollut mukana myös muutamassa vaaratilanteessa, joista on selvitty vahingoitta. Parista tilanteesta on ollut myös yhdistelmään asennetun videokameran kuvaa, jotka HCT-ohjausryhmä on käynyt läpi. HCT-yhdistelmien kuljettajat ovat toimineet tilanteissa moitteettomasti. Talviaikaan kuljetusten polttoaineen kulutusta lisäävät talvilaatuinen polttoaine, pakkaset ja lumiset kelit. Vakionopeuden säädintä ei voi käyttää turvallisuussyistä liukkaalla kelillä, mikä myös kasvattaa kulutusta. Sohjokeleillä vierintävastus lisää kulutusta ja lumi lisää yhdistelmän painoa. Ero polttoaineen kulutuksessa voikin olla erilaisilla keleillä yli 10 l/100 km. HCT-yhdistelmät kuluttavat polttoainetta suhteessa verrokkiyhdistelmiin talviaikana 1-4 l/100 km enemmän kuin kesäaikana. HCTyhdistelmien energiatehokkuus on kuitenkin pääsääntöisesti verrokkiyhdistelmää parempi kaikkina vuodenaikoina, mutta ero on pienempi talvella.

4 4(19) 1. Johdanto Trafi on voinut antaa poikkeuslupia mitoiltaan ja/tai massoiltaan sallitut raja-arvot ylittäville High Capacity Transport ajoneuvoyhdistelmille (HCT) vuodesta 2013 lähtien, kun poikkeuslupavaltuudet laajennettiin myös moduuliyhdistelmän rakenteeseen. Poikkeusluvilla mahdollistetuilla kokeiluilla on tarkoitus kehittää tavallista suurempiin ajoneuvoyhdistelmiin liittyvää tekniikkaa ja kerätä tietoa aiempaa suurempien ajoneuvojen soveltuvuudesta Suomen liikennejärjestelmään. Trafi ja Liikennevirasto perustivat kesällä 2013 HCT-ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida kokeiluja lupaprosesseineen sekä tehdä johtopäätöksiä lainsäädännön kehittämiseksi kokeilujen tulosten perusteella. Ohjausryhmässä on Trafin ja Liikenneviraston edustajia sekä työryhmän sihteerinä konsultti. HCT-ohjausryhmä edellyttää kaikilta luvanhaltijoilta liikennöintiraportointia joka kuukausi. Puolivuosittain eli erikseen kesäajalta ja talviajalta on raportoitava lupakohtaisen tutkimussuunnitelman mukaan. Kuluneelta ensimmäiseltä talvikaudelta pyydettiin raportoimaan erityisesti talviolosuhteiden vaikutuksista liikennöintiin, polttoainekulutuksen muutoksista suhteessa kesäkauteen, kaluston kulumisesta, älyliikennekokemuksista, poikkeuslupaehtojen toimivuudesta sekä tutkimushankkeiden etenemisestä. Tämä raportti käsittelee talviajan liikennöintiä, joka on rajattu käsittelemään aikajaksoa Tammikuun 2016 lopussa järjestettiin myös kolmas HCT-foorumi, johon oli kutsuttu kaikki asiasta kiinnostuneet sidosryhmät. Foorumiin kohdistuva kiinnostus ja osanottajamäärä on edelleen kasvanut verrattuna kahteen edelliseen foorumiin. Palautekyselyn mukaan foorumi myös onnistui hyvin. HCT-yhdistelmät ovat herättäneet kiinnostusta mediassa ja niitä on ollut mukana monissa kotimaisissa esittelytilaisuuksissa mm. kuntien ja valtion tieviranomaisille, poliisiopiskelijoille sekä erilaisissa testeissä. Jokainen tielläliikkuja muodostaa helposti mielikuvia normaalia suurempien ajoneuvoyhdistelmien vaikutuksista liikenteessä. Kokeilujen kautta saadaan tutkittua tietoa niiden todellisista vaikutuksista. Alan viranomaisille ja asiantuntijoille järjestetyissä esittelytilaisuuksissa todelliset vaikutukset ovat tulleet hyvin esille ja tilaisuuksien järjestämistä jatketaan edelleen. Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta vieraili helmikuussa Suomessa. Trafi esitteli kuljetusyrittäjien kanssa valiokunnalle Levitunturin talvisissa olosuhteissa nykyisiä 76 t yhdistelmiä sekä kahta HCT-yhdistelmää. Valiokunnan käsitykset Suomen olosuhteista ja raskaasta liikenteestä paranivat huomattavasti. Liikennevirasto on mukana OECD:n kansainvälisessä HCT-tyyppisiä yhdistelmiä käsittelevässä työryhmässä, joka aloitti työskentelynsä alkuvuodesta. Trafi pitää aktiivisesti yhteyttä niin ikään HCT-yhdistelmiä tutkiviin Ruotsin viranomaisiin ja autoteollisuuteen. HCT-liikenne on edelleen kasvamassa. Talvikauden jälkeen liikenteeseen on tullut viiden luvanhaltijan HCT-yhdistelmät ja vielä kesän aikana liikenteen aloittanevat kolmen luvanhaltijan yhdistelmät. Luvanhaltijoita on jo yhteensä 18 ja liikenteessä liikkuu loppukesästä yli 20 HCT-yhdistelmää. HCT-yhdistelmiä kuljettaa jo noin 40 henkilöä. Trafin nettisivuilla on lisätietoa HCT-liikenteestä.

5 5(19) 2. Talvikaudella liikenteessä olleet 2.1 Speed Group Oy Koko talvikauden liikennöi yhteensä kuusi luvanhaltijaa yhdeksällä HCT-yhdistelmällä. Sekä lokakuussa että marraskuussa liikenteeseen lähti yhden uuden luvanhaltijan HCT-yhdistelmä ja vielä joulukuun alussa toisen uuden luvanhaltijan kaksi HCTyhdistelmää. Jo kesäkaudella ovat mukana olleet Speed Groupin neljä yhdistelmää, Orpen yhdistelmä, Keslogin yhdistelmä, Kuljetusliike Kalevi Huhtalan yhdistelmä sekä Kilon Osuus- Auto KOA:n yhdistelmä. Talvikaudella ovat näiden lisäksi olleet mukana myös Ketosen Kuljetus Oy:n, Fisole Oy:n ja Oulun Autokuljetus OAK:n yhdistelmät sekä Kiitosimeon Oy:n kaksi yhdistelmää. Speedillä on poikkeusluvat neljälle 11-akseliselle Duo2-yhdistelmälle, joiden pituudet ovat 32-33,5 m ja suurimmat sallitut massat t. Yhdistelmillä kuljetetaan kahta pitkää merikonttia normaaliin puoliperävaunuyhdistelmään mahtuvan yhden sijaan. Yhdistelmät liikennöivät Helsingin Vuosaaren satamasta Tampereen, Lahden ja Heinolan seudulle sekä Kotkan Mussalon satamasta Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran seudulle. Myös kuljetukset reitillä Helsinki-Oulu on aloitettu. Kokeilun tavoitteena on löytää paras tapa kuljettaa merikontteja hyväkuntoisilla pääväylillä Suomessa huomioiden kustannukset, ympäristövaikutukset, liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus. 2.2 Orpe Kuljetus Oy Orpella on poikkeuslupa 12-akseliselle, 31 m pitkälle Duo2-yhdistelmälle, jonka suurin sallittu massa on 94 t. Puutavaraa kuljettava suuri yhdistelmä liikennöi Saimaan ympärillä reitillä Lappeenranta Savonlinna Mikkeli Lappeenranta ja reitillä Lappeenranta Kouvola Kotka. Kokeilussa UPM:n tavoitteena on kehittää tehokkaampia tapoja puutavaran suuren volyymin runkolinjakuljetuksiin. Orpen yhdistelmä pystyy kuljettamaan kolmanneksen enemmän puuta perinteiseen puutavarayhdistelmään verrattuna. Kalusto on suunniteltu nimenomaan pääteillä liikkumiseen. Puiden noutamiseen metsätien varrelta ja tehtaiden väliseen kuljetukseen käytetään erilaisia yhdistelmiä.

6 6(19) 2.3 Keslog Oy/Mikko Niskala Oy Kuljetusliike Mikko Niskala Oy:llä on poikkeuslupa 11-akseliselle Duo2-yhdistelmälle, jonka suurin sallittu massa on 90 t. Pituutta yhdistelmälle on sallittu 34 m. Mikko Niskala Oy toimii K-kauppojen päivittäisiä kuljetuksia toteuttavan Keslog Oy:n sopimusautoilijana. Volvon ja VAK:n yhteistyönä kehitetyn yhdistelmän kahteen kaksitasoperävaunuun saadaan lastattua kaksinkertainen määrä rullakoita tavalliseen moduuliyhdistelmään verrattuna. Suuri yhdistelmä liikennöi valtatiellä 4 Vantaan ja Kempeleen välillä. Projektin tavoitteena on tehostaa elinkeinoelämän kuljetuksia etenkin pitkillä kuljetusväleillä Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. 2.4 Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy Kuljetusliike Kalevi Huhtalalla on poikkeuslupa enintään 22 m pitkälle ja 60 t painavalle puoliperävaunuyhdistelmälle. Yhdistelmä kuljettaa pitkiä kertopuupalkkeja niitä valmistavilta tehtailta satamiin ja paluukuormana kappaletavaraa, mm. selluloosapaaleja. HCT-yhdistelmä liikkuu lenkillä, jonka kokonaismitta on 1320 km. Reittiä ei ole määritelty luvassa. Aiemmin palkit kuljetettiin junalla, mutta VR lopetti liikenteen kuljetusten määrän vähyyden vuoksi. Ilman HCT-lupaa palkit olisi jouduttu kuljettamaan erikoiskuljetuksina, joille ei olisi ollut paluukuormaa. Projektin tavoitteena on tutkia yhdistelmän liikenneturvallisuutta ja energiatehokkuutta.

7 7(19) 2.5 Kilon Osuus-Auto KOA Kilon Osuus-Autolla on poikkeuslupa 11-akseliselle Duo2-yhdistelmälle. Yhdistelmän pituus on enintään 32 m ja suurin sallittu massa 68 t. Yhdistelmä kuljettaa S-ryhmän jakelukuljetuksia välillä Espoo-Lahti. Yhdistelmän etuna on tavalliseen moduuliyhdistelmään verrattua suuri kuljetustehokkuus yhdistettynä kohtalaisen edulliseen kalustoon. Projektin tavoitteena on laatia suositus jakelu-, elintarvike-, kylmä- ja pakastekuljetuksiin soveltuvasta ajoneuvoyhdistelmästä ja yhdistelmän käytöstä terminaalien välisessä runkokuljetuksissa ja jakelukuljetuksessa.

8 8(19) 2.6 Ketosen Kuljetus Oy Ketosen Kuljetuksella on poikkeuslupa Duo2-yhdistelmälle. Yhdistelmän massa saa olla 104 t ja pituus 33 m. Ketosen Kuljetus ajaa Pohjois-Lapin alueelta Metsähallituksen, Stora Enson ja Metsä Groupin raakapuuta reitillä Inari-Rovaniemi-Kemi. Kuljetusmatkat pohjoisen hakkuilta ovat kolminkertaisia muuhun Suomeen nähden. Kokeiluprojektin tavoitteena on selvittää suuremman yhdistelmän vaikutuksia ja hyötyjä pitkillä raakapuukuljetusreiteillä. 2.7 Fisole Oy Fisolella on poikkeuslupa yhdistelmälle, jonka pituus on 28,5 m ja massa 68 t. Yhdistelmä liikennöi pääasiassa välillä Hämeenlinna-Vuosaari. Fisolen yhdistelmän kyytiin mahtuu kaksi 40 jalan merikonttia normaalin yhden sijaan. Ajoneuvoyhdistelmän toteutus poikkeaa tässä ratkaisussa täysin aiemmin Suomen teillä nähdyistä kokeiluista. Kotimainen perävaunuvalmistaja VAK Oy on yhdistänyt ensimmäisessä perävaunussa kokemukset Ruotsin markkinoille toimitetuista pitkistä puoliperävaunuista ja V-Slider-linkkivaunusta, jolloin syntyi kaksi 40-jalkaista merikonttia kerrallaan kuljettava B-juna -tyyppinen 9-akselinen yhdistelmä. Kokeilun tavoitteena on selvittää mm. pitkän yhdistelmän sopivuutta eri reiteille ja terminaaleihin sekä pitkässä linkkivaunussa vaadittavien akselistoratkaisujen toimintaa.

9 9(19) 2.8 Oulun Autokuljetus OAK OAK:lla on poikkeuslupa yhdistelmälle, jonka suurin sallittu pituus on 32 ja massa 88 t. Yhdistelmä on liikkunut pääasiassa reiteillä Oulu-Tervakoski-Espoo-Oulu. OAK tarjoaa kaupalle ja teollisuudelle räätälöityjä kuljetuspalveluita Suomessa ja Pohjoismaissa. Toiminnasta merkittävä osa on lämpösäädeltyjä elintarvikekuljetuksia. Kalusto on räätälöity lämpötilahallintaa vaativien tuotteiden kuljetuksiin sekä teollisuuden monimuotoisiin tarpeisiin. Kokeiluyhdistelmää operoivan Eero Sjögren Oy:n Green Double HCT-yhdistelmä on uusi versio A-double tyyppisestä yhdistelmästä, jossa on kaksi puoliperävaunua. Valitulla ratkaisulla yhdistelmään on saatu ketteryyttä risteyksiin ja vakautta maantienopeuksiin sekä hyvä painojakauma vetäville akseleille. Kokeilun keskeisenä tavoitteena on menopaluukuljetusten energiatehokkuuden parantaminen suurempaa yhdistelmää käyttämällä. 2.9 Kiitosimeon Oy Kiitosimeonilla on poikkeuslupa kahdelle puoliperävaunuyhdistelmälle, joiden sallittu pituus on 20 m ja massa 68 t. Kyseessä ovat tähän mennessä ainoat vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut HCT-yhdistelmät. Toinen yhdistelmä kuljettaa rikkihappoa Satakunnassa valtatiellä 2 välillä Harjavalta- Tahkoluoto.

10 10(19) Toinen yhdistelmä kuljettaa suolaa ja kloraattia niin ikään Satakunnassa pääasiassa valtatiellä 2 reiteillä Äetsästä Tahkoluotoon, Mäntyluotoon ja Raumalle ja takaisin. Kokeilun tavoitteena on selvittää pitkän puoliperävaunun ketteryyttä ja erityisesti turvallisuutta suhteessa täysperävaunuyhdistelmään sekä vaikutuksia tiehen ja ympäristöön. 3. Talviajan liikennöinti 3.1 Liikennemäärät HCT-yhdistelmiä on ollut liikenteessä yhteensä kaksi ja puoli vuotta. Isoilla HCTyhdistelmillä on ajettu kaikkiaan yli 1,8 milj.km, josta km kuluneena talvikautena. HCT-puoliperävaunuyhdistelmillä on puolestaan ajettu kuluneena talvikautena km. Ylimassaisia (yli 76t) HCT-yhdistelmiä on liikkunut eniten Kymenlaaksossa valtatiellä 6 Kouvolan ja Lappeenrannan välillä (noin 10 yhdistelmää päivässä) ja valtatiellä 4 välillä Vantaa-Lahti (noin 7 yhdistelmää päivässä). Vilkkaimmissakin paikoissa HCTyhdistelmien osuus on alle prosentin koko raskaasta liikenteestä. Valtatiellä 4 HCTliikennettä on ollut paljon, mutta liikenteestä on hyvin vähän ollut ylimassaista. Kaikkien ylimassaisten HCT-yhdistelmien kokonaissuorite talvikaudella oli km. Normaalimassaisia, mutta ylipitkiä HCT-yhdistelmiä on liikkunut eniten valtatiellä 4 välillä Espoo-Lahti ja valtatiellä 3 välillä Tampere-Helsinki. Niiden kokonaissuorite oli talviaikana km. Trafi pystyy antamaan tienpitäjille tarkkaa tietoa eri HCT-yhdistelmien liikennöinnistä. HCT-yhdistelmien liikennemäärät ja massat eri tieosuuksilla on tallennetaan tarkasti.

11 11(19) Alla olevassa kartassa on esitetty HCT-yhdistelmien talvikaudella käytössä olleet reitit. Mustalla on merkitty ylimassaisten ja vihreällä normaalismassaisten HCT-yhdistelmien reitit. HCT-puoliperävaunuyhdistelmien reittejä ei ole kartassa.

12 12(19) 3.2 Kokemukset talviolosuhteissa Talvi oli sää- ja keliolosuhteiltaan varsin monipuolinen. Alkutalvi oli lauha ja lumeton, tammikuussa oli paukkupakkasia ja helmikuussa satoi lunta, vettä ja alijäähtynyttä vettä. Lapissa oli poikkeuksellisen luminen talvi. Tavanomaiset talvikelit eivät aiheuttaneet HCT-yhdistelmille ongelmia. Kuljettajat eivät nähneet merkittäviä eroja normaaliyhdistelmien ja HCT-yhdistelmien talviajoominaisuuksissa. Yleisesti ottaen kuljettajat pitävät HCT-yhdistelmien ajoominaisuuksia erittäin hyvinä. Tammikuussa Etelä-Suomessa oli useita päiviä (12., 13., 26., 27., 28. ja 29. päivä), jolloin keli oli niin huono, että useista yhdistelmistä oli jätetty takimmainen perävaunu pois tai yhdistelmällä ei ajettu ollenkaan. Tällainen keli on yhtä ongelmallinen myös tavallisille raskaille yhdistelmille. Erittäin kovien pakkasten takia yksi HCT-yhdistelmä hyytyi kaksi kertaa matkalla polttoainejärjestelmän toimintaan liittyvistä syistä. Kova pakkanen lisää myös kuljetusaikaa siinä määrin, että kaikki suunnitellut ajot eivät toteutuneet. Erittäin kova pakkanen vaikutti suuriin yhdistelmiin samalla tavalla kuin muihinkin ajoneuvoyhdistelmiin. Yksi HCT-yhdistelmä jäi tammikuussa kiinni mäkeen terminaalilta valtatielle johtavalla kadulla ja pyöräkuormaaja kävi hinaamassa sen liikkeelle. Samaisena päivänä nelostiellä kaksi tavallista ajoneuvo-yhdistelmää oli jäänyt mäkeen kiinni rinnakkain, jolloin perässä tullut HCT-yhdistelmäkin joutui pysähtymään jäiseen mäkeen. Kaikki mäkeen jääneet yhdistelmät tarvitsivat hiekoitusauton apua päästäkseen jatkamaan matkaansa. Helmikuussa oli myös erittäin huonoja kelejä muutamana päivänä (3., 8., 18. ja 20. päivä). Jälleen usean luvanhaltijan yhdistelmästä jätettiin perävaunu pois. Isot yhdistelmät käyttävät talviaikana liikkeelle lähdettäessä ja pahimmissa mäissä tasauspyörästön lukkoja, mikä on usein välttämätöntä. Yhden HCT-puoliperävaunuyhdistelmän vetoauto on vaihdettu telivetoisesta nostoteliautoon (6x2). Luvanhaltijan mielestä yhdistelmä toimii liukkaalla kelillä varsin hyvin. Lapissa HCT-yhdistelmä ei ilmeisesti olisi päässyt Ivalossa Saariselän Magneettimäen yli kuorman kanssa, kun alkoi sataa alijäähtynyttä vettä. Ketjunheittäjät, lukko ja telinnosto olivat käytössä. Kuljettaja jätti täysperävaunun varotoimenpiteenä ennen viimeistä nousua tien varteen, kun hiekoitin ei toiminut. Olosuhteet olivat erittäin hankalat, koska myös 76 t yhdistelmälle nousu oli hankala ja hetkeä aiemmin oli jonkun toisen auto jäänyt mäkeen. Myös pikkubussia työnnettiin ojasta mäen yläosassa. Tapahtumien jälkeen paikalle tuli hiekoitusauto. Etelä-Suomen moottoritiet olivat läpi talven niin hyvin hoidettuja, että HCT yhdistelmillä pystyi liikennöimään ilman sään aiheuttamia poikkeusjärjestelyjä. Muualla Suomessa yksittäiselle autolle kertyi 3-4 kertaa tilanne, jossa HCT-yhdistelmällä ei voitu jatkaa liikennöintiä. Terveiset kunnossapitäjälle Joidenkin yhdistelmien kuljettajien mielestä talvihoidossa on runsaasti puutteita, kun taas toiset nimesivät joitakin ongelmallisia kohtia. Terminaalien ja pihojen talvihoito on vaihdellut hyvästä huonoon. Valtatietä 4 liikennöivän HCT-yhdistelmän kuljettajien mielestä eniten parantamista olisi Pyhäsalmen ja Lintulahden välillä, mutta myös Leivonmäen ja Joutsan väli oli viime talvena huonompi kuin aiemmin. Äänekosken Petomäessä jäi kaksi normaaliyhdistelmää kiinni tammikuun lopulla. Samoihin aikoihin välillä Jyväskylä-Pyhäsalmi oli välillä liukasta ja yksi kuorma-auto ojassa Tikkakoskella. Kymenlaaksossa liikkuvien HCT-yhdistelmien kuljettajat kritisoivat talvihoitoa lähinnä välillä Kotka-Imatra eri osuuksilla. Valtatiellä 26 välillä Hamina-Taavetti ja valtatiellä

13 13(19) 15 välillä Kouvola-Kotka tiestöä ei yöaikaan heidän mielestään juurikaan hoideta. Yhden kuljettajan raportin mukaan välillä Lappeenranta-Kouvola oli koko matkalla 20 cm lunta tiellä, tuulen aiheuttamissa kinoksissa enemmänkin. Erityisesti Tykkimäen rampit olivat erittäin liukkaita usein normaalilla ajokelilläkin. Lapissa ongelmallinen väli on ollut valtatiellä 4 välillä Tiainen-Sodankylä. Lähinnä välillä Tampere-Helsinki liikennöivän HCT-yhdistelmän kuljettajien mielestä talvihoito on ollut hyvää. Myös Satakunnassa HCT-yhdistelmien kuljettajien mielestä talvihoito on toiminut hyvin. Euran lähettyvillä olevat liikenneympyrät ovat kuitenkin ajoittain olleet erittäin liukkaita. Kaikkiaan talvihoidon ongelmat ovat varsin samanlaisia HCT-yhdistelmillä kuin muillakin raskailla ajoneuvoyhdistelmillä. Pahinta on liukkaus ja runsas lumi. Mitkä varusteet olivat välttämättömiä Merkittävä osa luvanhaltijoista pitää tasauspyörästön lukkoja, ketjunheittimiä ja telinkevennintä välttämättöminä erityisesti liikkeelle lähdettäessä pehmeältä alustalta. Nastarenkaita pitää osa välttämättöminä erityisesti vetävillä pyörillä. Jotkut luottavat kuitenkin talvipintaisiin renkaisiin. Seuraavassa otteita luvanhaltijoiden raporteista: Vetopöydän päälle otettavia lisäpainoja on hyödynnetty terminaalialueella siirrettäessä täysperävaunua rekkaveturilla. On spot -ketjunheittimiä on käytetty paljon piha-alueilla ja taukopaikoilla sekä risteyksissä ja rampeissa. Tasauspyörästön lukkoja ja telinkevennintä käytetään talvella lähes päivittäin risteyksissä, huoltoasemien ja terminaalien pihoilla ja satamissa. Liukkauden torjunta on usein huonoa näillä alueilla. Merkittävää eroa ei ole havaittu HCTyhdistelmän ja normaaliin 25,25 pitkän täysperävaunuyhdistelmän liikkumiskyvyssä. Suurimmat ongelmat liikkeellelähdössä on tyhjällä autolla, koska telinkevennin ei vastaa ylös nostettavaa teliakselia painon siirron osalta. Ketjunheittimet, lukot ja telinkevennin ovat välttämättömiä. Tasauspyörästön lukkoa on tarvittu varsinkin liikkeelle lähdettäessä pehmeältä alustalta. Nastoista on kiistatonta apua nimenomaan liikkeellelähtötilanteissa. Nastarenkaita on käytetty mm. ensimmäiselle vetävällä akselilla tai molemmilla vetävillä akseleilla tai Dollyn akselilla. HCT-puoliperävaunuyhdistelmässä on käytetty vain telinkevennintä sekä tasauspyörästön lukkoja. Telinkeventimestä on ollut hyötyä auton kääntyvyyteen sekä liikkeellelähtöihin. Olosuhteet ovat olleet Länsi-Suomessa niin hyvät, että painonsiirrot eivät olleet välttämättömiä. Huonolla kelillä terminaalin lastauslaiturista ylämäkeen lähtiessä ei riitä ketjunheittimet, vaan pitää puolittaa yhdistelmä ja hiekoittaa kunnolla. 3.3 Poikkeavat liikennetilanteet talviaikana Kiertotiet Kiertoteitä on ollut HCT-yhdistelmien reiteillä myös talviaikana. Useimmiten kiertotie on ollut yhdistelmälle soveltuva ja kuljettaja/liikenteen ohjaaja on toiminut johdonmukaisesti. Helmikuun lopulla poliisit kuitenkin ohjasivat HCT-yhdistelmän kiertotielle, vaikka eivät osanneet sanoa, pääseekö pitkällä yhdistelmällä kiertotietä ajamaan. Viimeinen perävaunu oli käynyt penkan puolella, mutta mitään ei ollut onneksi sattunut. Liikenteen ohjaajilla ei olekaan luvanhaltijoiden mukaan aina riittävää näkemystä kiertoteiden soveltuvuudesta HCT-yhdistelmille. Kerran kiertotiellä on myös jouduttu nostamaan liikennemerkki paikaltaan, jotta risteyksestä on päästy läpi. HCT-ohjausryhmä antoi luvanhaltijoille talven aikana lisätietoa siitä, mistä saa parhaiten ajantasaista tietoa uusista kiertoteistä. Lisäksi huhtikuussa laadittiin uudistettu oh-

14 14(19) je, miten kiertotietilanteessa tulisi toimia. Tilanteista selviämistä auttavat myös älyliikenneratkaisut, joita monella luvanhaltijalla on jo tai on kehitteillä. Kuljettajien yleinen kommunikointi ongelmatilanteissa VHF-puhelimilla on monen mielestä vähentynyt selvästi. Perinteinen pahoista paikoista varoittelu ja vastausten saaminen niihin liittyviin kysymyksiin on nykyisin hyvin vähäistä. Tietoa vaihdetaan usein vain oman yhtiön sisällä. Ratsiat Kaksi HCT-yhdistelmää oli talvikaudella poliisiratsiassa. Jyväskylässä tutkittiin HCTyhdistelmän ajopiirturi ja lupapaperit. Toinen HCT-yhdistelmä pysäytettiin levähdysalueelle Laukaalla. Molemmilla yhdistelmällä asiat olivat kunnossa. Laukaalla yhdistelmä joutui lähtiessään odottamaan liikenteeseen pääsyä jonkin aikaa. Ratsiaan joutuminen talvikaudella voikin muodostua isolle yhdistelmälle ongelmaksi mm. ennalta arvaamattomasta pysähtymispaikasta liikkeelle pääsyn suhteen. Vaaratilanteet Ylimassaisen puutavaraa kuljettavan HCT-yhdistelmän eteen juoksi Lapissa poroja ja voimakkaan jarrutuksen seurauksena etummaisen puupinon ylimmät puut liikkuivat puolisen metriä. Vastaavia tapauksia sattui talven aikana valitettavan paljon myös useille tavallisille puutavarayhdistelmille. Uudet yhdistelmät pysähtyvät nopeasti ja vakaasti, mutta kuormia ei aina sidota riittävän hyvin. Vakava vaaratilanne sattui HCT-yhdistelmälle valtatiellä 4, kun se lähti ohittamaan traktoria. Traktori kääntyi ilman vilkkua vasemmalle ja yhdistelmä teki nopean väistön takaisin oikealle. Yhdistelmä oli täydessä kuormassa (88 t). Tie oli sula eivätkä perävaunut alkaneet heittelehtiä. Aivan lopputalvesta (huhtikuussa) HCT-yhdistelmän taaksepäin suunnattu kamera kuvasi Saariselällä onnettomuuden, jossa kaksi rekkaa törmäsi toisiinsa ja toinen niistä suistui tieltä. Henkilövahinkoja ei sattunut. Tilanne käynnistyi siitä, että HCTyhdistelmän edellä ajanut henkilöauto jarrutti vastaantulevan ambulanssin takia. HCTyhdistelmä jarrutti myös onnistuneesti, mutta sen takana tullut toinen yhdistelmä väisti vastaantulevalle kaistalle, jottei ajaisi HCT-yhdistelmän perään. Se törmäsi ambulanssin edellä ajaneeseen toiseen raskaaseen yhdistelmään. Jeesiöjoen sillalla Sodankylässä on liikennevalojärjestely, jonka avulla ylimassainen HCT-yhdistelmä voi ajaa kuormattuna sillalla yksin keskellä tietä. Kuljettajat ovat raportoineet päin punaisia ajaneista, vastaan tulleista henkilöautoilijoista, jotka ovat sitten peruuttaneet pois sillalta. Joku henkilöauto on myös ajanut sillalle HCTyhdistelmän perässä. 3.4 Kaluston viat, kuluminen ja säätö HCT-yhdistelmissä käytettävä kalusto on uutta, minkä vuoksi suurista ajomääristä huolimatta kaluston kulumisesta on ollut vain vähäisiä havaintoja. Havainnot ovat olleet normaalia raskaan kaluston kulumista. HCT-luvanhaltijat ovat raportoineet yhdistelmiensä rakenteiden kulumisesta hieman vaihtelevasti. Sen sijaan välitöntä korjausta edellyttämät viat on yleensä ilmoitettu. Vetolaitteita on huollettu aktiivisesti ja niitä on toimitettu valmistajalle analysoitavaksi. Yhdessä HCT-puoliperävaunuyhdistelmässä ilmeni ongelmia perävaunun jousituksen kanssa ja yhdistelmä vietiin takaisin tehtaalle. Yhdistelmä oli hetken aikaa poissa liikenteestä. Yhden HCT-yhdistelmän perävaunun rungosta löytyi katsastuksen yhteydessä murtuma, joka korjattiin välittömästi. Renkaiden vähäinen kuluminen on yllättänyt luvanhaltijan positiivisesti. Yhden HCT-yhdistelmän vetävien akseleiden kevennys on vaihdettu keventämään telin ensimmäistä akselia, jotta saadaan parempi ohjattavuus.

15 15(19) Pohjoisessa liikennöivään HCT-vetoautoon tehtiin muutostöitä polttoainejärjestelmään. Lisäksi kuljettajat ovat tehneet välitankkauksia raskaalla kelillä. Hiekoittimien toimintavarmuus on osoittautunut ongelmaksi kovalla pakkasella, koska ne voivat jäätyä. HCT-puoliperävaunuyhdistelmissä ei ole ollut mitään erityistä kulumaa jarruissa. Toisen luvanhaltijan HCT -puoliperävaunuyhdistelmissä on ollut havaittavissa kulumista vetolaitteissa, välystä vetotapissa/pöydässä. 3.5 Kokemukset älyliikenteen ratkaisuista Useat luvanhaltijat ovat kehittäneet tai kehittämässä kuljettajille erilaisia käyttöliittymiä, joihin saa tietoa mm. häiriötilanteista, ajojärjestelystä, säästä yms. Ajojärjestelyssä nähdään missä autot liikkuvat ja voidaan esim. varoittaa tulevasta häiriötilanteesta ja katsoa sopivaa kiertotietä etukäteen. Kaikilla luvanhaltijoilla on jonkinlainen kamerajärjestelmä HCT-yhdistelmässään. Noin puolessa yhdistelmistä on kameroita, jotka kuvaavat ajosuuntaan ja joissain tapauksessa myös taaksepäin. Kuva tallentuu automaattisesti ja esim. onnettomuuden sattuessa voidaan kameroista tarkastaa tapahtunut tilanne. Osa ajoneuvoista on mukana yliopistojen tutkimuksissa, jolloin kuvamateriaalia käydään systemaattisemmin läpi. Sovelluksissa on usein myös edellisen päivän ajon dataa ja työaikatietoja kuljettajia varten. Yhdellä luvanhaltijalla on tarkoituksena myös tutkia jatkossa, miten erilaisen informaation syöttäminen kuljettajien laitteisiin vaikuttaa kuljettajan ajotapaan. 3.6 Parannukset ensi talveksi Luvanhaltijat miettivät uusia varusteita ensi talveksi. Pohjoisessa liikennöivässä ylimassaisessa yhdistelmässä aiotaan kokeilla nastarenkaita myös eturenkaissa. Lisäksi hiekoitin suojataan pakkaselta. Toiseen ylimassaiseen HCT-yhdistelmään suunnitellaan mukaan otettaviksi varusteiksi varsinaisia lumiketjuja, jotta saadaan pitoa myös peruutettaessa puoliperävaunuja lastaussiltaan tai autoa perävaunujen alle. Yhteen normaalipainoiseen HCT-yhdistelmään suunnitellaan ensi talveksi hiekoitinta vetäville pyörille. 4. HCT-kuljetusten polttoaineen kulutus talvella Talviaikaan kuljetusten polttoaineen kulutusta lisäävät pakkaset ja lumiset kelit. Vakionopeudensäädintä ei voi käyttää turvallisuussyistä liukkaalla kelillä, mikä myös kasvattaa kulutusta. Sohjokeleillä vierintävastus lisää kulutusta ja lumi lisää yhdistelmän painoa. Liukkaalla kelillä joudutaan myös hidastamaan risteyksiin enemmän. Tämä lisää etenkin raskaiden kuljetusten kohdalla energiankulutusta. Ero polttoaineen kulutuksessa voi olla erilaisilla keleillä jopa yli 10 l/100 km. Päivittäistavarakuljetuksissa ylimassaisen HCT-yhdistelmän talvikauden kulutus ajettua kilometrimäärää kohti on ollut talvikaudella 14 % enemmän kuin kesäkaudella, kun verrokkiyhdistelmillä kasvu oli 9 % ja 12 % eli kasvu on ollut hieman verrokkiyhdistelmien kulutuksen kasvua suurempaa. HCT-yhdistelmä kulutti suhteessa verrokkiyhdistelmään talviaikana 3-4 l/100 km enemmän kuin kesäaikana. Syytä eroon ei tiedetä varmasti, mutta HCT-yhdistelmillä ajetaan todennäköisesti varovaisemmin kuin verrokkiyhdistelmillä mm. hiljentäen alamäkiin. Normaalimassaisen HCT-yhdistelmän luvanhaltija raportoi, että HCT-yhdistelmä kuluttaa talvikaudella noin 1-3 l/100 km enemmän kuin verrokkiyhdistelmä. Kesäolosuhteissa yhdistelmien kulutusero on varsin pieni. Toinen normaalimassainen HCTyhdistelmä kuluttaa 2 l/100 km enemmän talvella.

16 16(19) Vain talviaikana liikenteessä olleissa HCT-puoliperävaunuyhdistelmissä polttoaineenkulutus on ollut talviaikana samaa luokkaa tai hieman pienempää (0-2 %) kuin verrokkina käytettävissä täysperävaunuyhdistelmissä. 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 5.1 Poikkeuslupaehtojen toimivuus Rekisteröintitodistuksen erilliskytkentäehtoa määrättyyn perävaunuun pidetään lupaehdoissa turhana, jos kyseessä on aivan tavallinen vetoauto. Reittien päivitysten kestäminen useita kuukausia harmittaa, koska se aiheuttaa luvanhaltijan mukaan paljon kustannuksia ja antaa vaikutelman, ettei Trafi suhtautuisi heidän tutkimus- ja kehityshankkeisiinsa kannustavasti. Trafi kehittää saadun palautteen perusteella myönnettyjä poikkeuslupia. Ensimmäisten lupien kohdalla ehdot pidettiin tarkoituksella varsin tiukkoina. Kokemusten karttumisen myötä on opittu tekemään paremmin asiakkaita palvelevia ratkaisuja. Uusissa luvissa painotetaan enemmän kuljetusyrityksen vastuuta. 5.2 Luvanhaltijoiden tutkimustoiminta vuonna 2016 HCT-kuljetukset olivat mukana yhden luvanhaltijan suurasiakkailleen tekemässä asiakastyytyväisyyskyselyssä ja saivat paljon positiivista palautetta. Varsinaista negatiivista palautetta ei käytännössä ollut. HCT-kuljetusten eduiksi kyselyyn vastanneet yritykset olivat maininneet mm. kuljetuksiin tarvittavan ajoneuvomäärän vähenemisen, säästöt kuluissa sekä positiivisen julkisuuden. Epäröivissä vastauksissa oli mm. peräänkuulutettu tarkempaa tutkimustietoa, todettu HCT-kuljetusten olevan ok, mikäli tiestölle ei aiheudu ylimääräistä rasitusta, sekä oltu sitä mieltä, että HCT-kuljetuksia vastaaviin säästöihin olisi kukaties mahdollista päästä myös polttoaine- ja moottoriteknillisten keinojen avulla. 5.3 Metsätehon tutkimukset 5.4 Yliopistot Metsäteholla on käynnissä ja alkamassa useita tutkimuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa: Tie- ja siltarasitus, TTY & Roadscanners (Liikennevirasto), Aalto, OY Polttoaineen kulutus ja päästöt, Metsäteho, HY opinnäytetyö Kuljetustehokkuus ja kuljetuskustannukset, Metsäteho Terminaalien rooli HCT-logistiikassa, Metsäteho & LUT Myöhemmin Älyliikennetutkimus (osa Forest Big Data -hankkeen jatkoprojekteja) HCT-kuljetuskäytävät Kuljettajaraporttien yhteenvedot ja mahdollisesti haastattelut Yhteenvedot tutkimustuloksista ja kansallinen vaikuttavuusarvio puutavarakuljetusten kannalta Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään pääasiassa puutavaraa kuljettavien HCT-ajoneuvojen suoriutumista Pohjois-Suomen vaativissa olosuhteissa. Yhdistelmien ajokäyttäytymistä selvitetään useiden erilaisten tietokonesimulointien ja käytännön kenttämittausten avulla. Hankkeeseen sisältyvät myös raskaan kaluston renkaisiin sekä tie- ja siltarakenteeseen liittyvät tutkimukset. Talven aikana tehtyjen simulointien tulosten mukaan ajoneuvojen kytkentämittojen optimointi on tärkeää varsinkin ns. haasteellisissa yhdistelmätyypeissä (esim. yksi tai useampi keskiakseliperävaunu). Jatkossa pyritään selvittämään keskiakseliperävaunun vetoaisaan tulevan vertikaalivoiman osuutta ajostabiliteettiin.

17 17(19) Ketosen Kuljetuksen HCT-yhdistelmään on asennettu mittausjärjestelmä viime vuoden vaihteessa. Mittausten mukaan kuormatun HCT-yhdistelmän puoliperävaunun pystykiertymäkulmanopeudet maantieajossa ovat harvoin suuremmat kuin vetoauton. Sen sijaan täysperävaunun etutelin ja painopisteen pystykiertymäkulmanopeudet ovat usein 3 4 kertaa suuremmat kuin vetoauton. Alustavan tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että 76 tonnin vertailuyhdistelmässä pystykiertymäkulmanopeuden vahvistuminen maantieajossa on samaa suuruusluokkaa; joissakin tilanteissa jopa suurempi. Sivuttaiskiihtyvyydet vahvistuvat HCT-yhdistelmän puoliperävaunussa 1 2 -kertaisiksi ja täysperävaunussa 1,5 3 -kertaisiksi vetoautoon nähden mittauskohdasta ja ajotilanteesta riippuen. Kiihtyvyydet ja ajoneuvoyksiköiden pystykiertymäkulmanopeudet ovat kuitenkin maantieajossa lukuarvoina pääsääntöisesti pieniä. Kenttäkokeita järjestettiin Ivalon lentokentällä maaliskuussa. Jarrutustesteissä HCTyhdistelmän pysähtymismatka nopeusalueella km/h oli noin 10 % pidempi kuin 76 t yhdistelmällä. Kiihdytyskokeessa 76 tonnin yhdistelmä kiihtyi 56 % HCTyhdistelmää nopeammin. Kiihtyvyys on HCT-yhdistelmällä huonompi, koska vetävien akselien ja moottoritehon määrä on sama, mutta massaa on huomattavasti enemmän. HCT-yhdistelmän normaaliyhdistelmää pidempi jarrutusmatka talviolosuhteissa johtuu todennäköisesti tienpinnan kiillottumisesta ensimmäisten jarruttavien pyörien vaikutuksesta, eivätkä takimmaiset akselit aikaansaa enää yhtä suurta jarruttavaa voimaa suhteessa akselimassaan. Tavanomainen 76 tonnin täysperävaunuyhdistelmä selviytyi lentokentälle merkitystä liikenneympyrästä ongelmitta. HCT-yhdistelmä kykeni juuri ja juuri kiertämään ympyrän, sillä vetoauto puski lumisella polanteella. Normaaliliikenteessä HCT-yhdistelmällä ei ole ollut ongelmia liikenneympyröissä, mutta talviolosuhteissa tiukoissa käännöksissä ajolinjavalintoihin tulee kiinnittää erityishuomiota. Vetoaisamittauksien vertailua ei ole vielä tehty, koska pienempien yhdistelmien mittaustulokset puuttuvat vielä. Kaksoiskaistanvaihto- ja kaistanvaihtokokeiden tulokset jäivät talven osalta vaillinaisiksi, koska kentän lumipolanteen kantokyky ei riittänyt suurille ajoneuvoyhdistelmille. Talviajan rengastarkkailussa huomattiin, että Ketosen yhdistelmän renkaat kuluivat odotettua hitaammin. Ilmeisesti polanteinen tie ei kuluta renkaita, vaikka kilometrejä kertyy reilusti. Keväällä renkaiden kuluminen on nopeutunut ja eniten ovat kuluneet puoliperävaunun oikeanpuoleisten renkaiden ulkoreunat, mikä on todennäköisesti normaalia tien uraisuudesta johtuvaa kulumista. Tie-ja siltarasituksia tutkitaan määrittelemällä ja mittaamalla tierungon muodonmuutoksia HCT-yhdistelmän vaikutuksesta. Tuloksia verrataan tavanomaisten ajoneuvoyhdistelmien aiheuttamaan tiekuormitukseen ja pyritään tekemään johtopäätöksiä tien kestävyydestä. Tierasitusten mittaus on käynnistymässä kesän 2016 aikana. Siltarasitusten mittaamiseen etsitään vielä sopivaa menetelmää. Aalto-yliopistossa on laadittu diplomityö, jossa selvitettiin HCT-yhdistelmän vaikutusta liikennevirtaan. Tutkimus suoritettiin käytännössä videoimalla liikennettä Ketosen Kuljetuksen puutavarayhdistelmän ja verrokkiyhdistelmän takana, edessä ja sivulla yhteensä kolmella kameralla ja jälkianalysoimalla näin syntynyt data. Diplomityö tulee julkiseksi Aalto-yliopiston sähköiseen diplomityöarkistoon kesäkuun aikana, sen jälkeen se on kokonaisuudessaan luettavissa. Diplomityössä ohituskäyttäytymiseen liittyvät erot ajoneuvoyhdistelmien välillä havaittiin pieniksi. HCT-yhdistelmän ohittaminen kesti hieman verrokkiyhdistelmän ohittamista kauemmin. Lisäksi HCT-yhdistelmän ohittajat vaativat hieman pidempiä aikavälejä vastaantulevassa liikenteessä suorittaakseen ohituksen. Ohitusturvallisuudessa ei havaittu merkittävää eroa ajoneuvoyhdistelmien välillä. Jonoutumiseen liittyen havaittiin, että keskimääräinen jononpituus HCT-yhdistelmän takana oli hieman suurempi

18 18(19) 5.5 Liikennevirasto kuin verrokkiyhdistelmän takana. Lisäksi HCT-ajoneuvoyhdistelmän perässä oltiin valmiita ajamaan pitempiä matkoja suorittamatta ohitusta. Ajoneuvoyhdistelmien käyttäytymiseen liittyen havaittiin, että HCT-ajoneuvoyhdistelmän nopeudet olivat hieman verrokkiyhdistelmän nopeuksia alhaisempia. Lisäksi tavallista pidempi ajoneuvoyhdistelmä vaati liittymissä ja kiertoliittymissä verrokkiyhdistelmää enemmän tilaa, mutta mahtui kuitenkin liikennöimään reitin liittymissä ilman merkittäviä ongelmia. On huomattava, että liikennemäärät Ketosen Kuljetuksen ajoneuvojen reitillä olivat melko matalia ja analysoidun aineiston määrä rajallinen. Jatkossa tutkittavat reitit ovat liikenteellisesti vilkkaampia ja materiaalia saadaan analysoitua lisää, joten kokonaisraportin valmistumisen jälkeen voidaan vetää tarkempia johtopäätöksiä. Tällä hetkellä Aalto-yliopistossa aloitellaan muiden reittien (Mikko Niskala Oy: Kempele-Vantaa ja Orpe Kuljetus: Saimaan ympäristö) materiaalien analysointia. Loppuvuoden aikana laaditaan kokonaisraportti, joka sisältää tulokset kaikilta tutkittavilta reitiltä. Tilaajana on Liikennevirasto. Tampereen teknillinen yliopisto ja Roadscanners tutkivat Liikenneviraston toimeksiannosta huokosvedenpainetta mittaamalla rasittaako 7 kpl 13 akselisia ajoneuvoyhdistelmiä enemmän tierakennetta kuin 13 kpl 7-akselista yhdistelmää. Alustavien tuloksia on jo nyt, mutta tänä kesänä tehdään mittauksia lisää, jotta saadaan erot erilaisilla pohjamailla. Ramboll Oy selvittää Liikenneviraston toimeksiannosta muuntajakuljetusten vaikutusta tierakenteisiin sekä tekee suosituksen siitä, mitä pitää tutkia pehmeiköllä ennen kuin yliraskasta muuntajaa kuljetetaan tieverkolla. Osaa tuloksista voidaan käyttää hyväksi myös suunniteltaessa HCT-reittejä ylimassaisille ajoneuvoyhdistelmille. Liikennevirasto on myös aloittamassa ajoneuvoyhdistelmien ajovastuksen vertailua, jossa selvitetään, paljonko HCT-yhdistelmä säästää polttoainetta asetuksen mukaiseen yhdistelmään verrattuna ja paljonko yksittäispyörillä varustettu perävaunu säästää paripyörin varustettuun perävaunuun verrattuna. Kaikkien edellä mainittujen tutkimusten tulokset saadaan toukokuussa Johtopäätökset HCT-kokeilut ovat kokonaisuudessaan edelleen alkuvaiheessa ja tulokset ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia. Raportointia kehitetään edelleen vastamaan paremmin viranomaisten tarpeita lopullisten johtopäätösten tekemisessä. Johtopäätösten tueksi saadaan tietoja luvanhaltijoiden omien tutkimusten lisäksi useista yliopistotason tutkimuksista. Jatkossa tulisi varmistaa tutkimustoiminnan monipuolisuus ja laajentaa sitä myös logistisiin toimintakonsepteihin sekä kuljetusjärjestelmän tehokkuuteen. HCT-yhdistelmät ovat tähän mennessä olleet kuormattuna vakaita, toimivia valtateillä ja turvallisia liikenteessä. HCT-liikenne on sujunut myös talvikaudella hyvin ja yhdistelmät ovat toimineet ilman suurempia ongelmia. Eniten haasteita HCT-kuljetuksille ovat talvikaudella aiheuttaneet liikkeelle lähdöt terminaaleista ja pihoista huonoissa keliolosuhteissa. Lisäksi on käynyt ilmi, että erityisesti talvella käytettävien laitteiden ja varusteiden käytössä olisi kehittämisen varaa. HCT-yhdistelmien kuljettajat tulisikin kouluttaa paremmin varusteiden ja laitteiden ominaisuuksiin ja käyttötapaan. Erityisesti liikenneonnettomuuksien seurauksena talvikaudella oli useita yllättäviä kiertotietilanteita. Kiertotiet olivat pääosin sopivia HCT-yhdistelmille. Liikenteen ohjaajilla ei kuitenkaan aina ole riittävää näkemystä kiertotien soveltuvuudesta HCTyhdistelmille. Jatkossa erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla ja liikenteen ohjaajien koulu-

19 19(19) tuksella ja ohjeistuksella voidaan helpottaa kiertotien soveltuvuuden välitöntä arviointia. HCT-yhdistelmiä on ollut mukana muutamassa vaaratilanteessa, jossa ei kuitenkaan ole sattunut mitään vakavaa. Tilanteissa ei ollut merkitystä sillä, että HCT-yhdistelmät olivat normaalia pidempiä ja/tai painavampia. Kuljettajat ovat toimineet tilanteissa moitteettomasti. HCT-yhdistelmien liikenneturvallisuutta seurataan jatkossakin erittäin tarkasti. HCT-yhdistelmät kiinnostavat sidosryhmiä ja yleisöä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Julkisuuden kautta myös viranomaiset, opiskelijat ja tutkijat saavat lisätietoa hankkeesta. Liikennevirasto ja Trafi osallistuvat aktiivisesti HCT-yhdistelmiä koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön. HCT-foorumeiden tapaisten tilaisuuksien järjestämistä jatketaan. Trafin ja Liikenneviraston yhteinen HCT-ohjausryhmä antaa myös vinkkejä aiheista opinnäytetöihin sekä luvanhaltijoiden ja yliopistojen tutkimuksiin. Logistisen tehokkuuden paraneminen on riippuvainen koko kuljetusjärjestelmän tehokkuudesta. Puutavarakuljetuksissa logistiseen tehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti HCT-yhdistelmälle puutavaraa syöttävien metsäautojen toimintakonsepti. Kappaletavaran kuljetuksessa taas terminaalilogistiikka on erittäin merkittävä tekijä kokonaistehokkuudessa. Maantiellä saavutetun hyödyn voi helposti menettää terminaalitoiminnoissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ajoneuvojen pituuden kasvattaminen parantaa kuljetustehokkuutta enemmän kuin massojen nostaminen. Pituuden osalta on löytynyt alustavia raja-arvoja kääntyvyyden osalta. Osa yli 30 m pitkistä HCT-yhdistelmistä selviää tiukoista risteyksistä lähes samoja jälkiä kuin 25,25 m pitkät yhdistelmät, kun taas toiset tarvitsevat selvästi enemmän tilaa. Pituuden kasvattaminen ei edellytä merkittäviä muutoksia liikenneympäristössä eikä sitä kautta aiheuta kustannuksia yhteiskunnalle. Tämä edellyttää kuitenkin kehittyneitä akseliratkaisuja perävaunuissa. Polttoaineenkulutuksen pienentäminen kuljetettavaa yksikköä kohti on haasteellisempaa suurimassaisessa kuljetuksessa kuin kevyiden tavaroiden kuljetuksessa. Jos kuljetettava yksikkömäärä kaksinkertaistuu eikä kuljetus ole suurimassainen, HCTkuljetuksen energiatehokkuus on erittäin hyvä. HCT-kuljetusten energiatehokkuuden raportoinnin ohjeistusta parannetaan systemaattisen seurannan helpottamiseksi. HCT-yhdistelmät kuluttavat polttoainetta suhteessa verrokkiyhdistelmiin talviaikana 1-4 l/100 km enemmän kuin kesäaikana. HCT-yhdistelmien energiatehokkuus on kuitenkin pääsääntöisesti verrokkiyhdistelmää parempi kaikkina vuodenaikoina, mutta ero on pienempi talvella.