VAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Urakoitsijaseminaari Jari Pietilä

Transkriptio

1 VAHVA SUOMALAINEN Urakoitsijaseminaari Jari Pietilä Suomi Finland 100

2 Tiet kuntoon ja turvallisiksi Toimiva tieverkko on Suomen talouskasvun perusta. Toimeliaan talvikauden aikana kuljetusala sai raskaasti kokea sen, että tieverkkomme ei ole turvallinen kuljetuksille eikä muillekaan tienkäyttäjille. Kuljetuskaluston pituudet kasvavat, 34,5 metriset tien päälle marraskuussa 2018? Ilman tiestön rahoituksen lisäpanostusta uusia mittoja pystytä hyödyntämään. Ihmeellistä, että valtiovarainministeriö talousarvioesityksessä vähentää määrärahoja 2019, kun parlamentaarinen työryhmä esitti 300 miljoonan euron vuotuista tasokorotusta perusväylänpitoon ja erillistä lisärahaa väylien kehittämiseen. SKAL:n teemana ensi kevään eduskuntavaaleissa on lisätä miljardi euroa vuodessa tieverkolle. 2 Pietilä Urakoitsijaseminaari

3 Liittokokouksen julkilausuma: Tehdään 2020-luvusta tieverkon vuosikymmen Suomi aikoo kasvattaa kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien pituuksia sekä puoliperävaunuyhdistelmien kokonaismassoja. Tämä onnistuu nostamalla tieverkkomme luvulle. Tarvitsemme miljardin euron lisäyksen vuotuiseen rahoitukseen, josta koko yhteiskunta hyötyy ja liikenneturvallisuus paranee. Vuotuiseen tienhoitoon, korjausvelan poistoon ja uusiin tieinvestointeihin tulee osoittaa noin yhden miljardin euron lisäys, jotta 1960-luvun tarpeisiin pohjautuva tieverkkomme pystyy palvelemaan kuljetustarpeitamme turvallisesti ja tehokkaasti. Tällä vuosikymmenellä tieliikenteen vuotuinen verokertymä on kasvanut 1,7 miljardilla eurolla. Tieliikenteellä on oikeus vaatia, että tästä määrästä osoitetaan miljardin lisäpotti tiestön ylläpitoon ja kehittämiseen. Miljardi tulee jakaa kolmeen osaan: 300 miljoonan lisäys perustienpitoon sisältäen talvihoidon tason korottamisen, ja toiset 300 miljoonaa lisää väylien korjausvelan taittamiseen parlamentaarisen työryhmän suosituksen mukaisesti. Tieverkon kehitysinvestointeihin tulee osoittaa 400 miljoonaa euroa, jolla luodaan turvallista ja tehokasta runkoverkkoa Suomeen. Kuljetuskaluston pituuden kasvattamisen vuoksi tieinvestointeja tarvitaan myös välttämättömiin logistisiin ratkaisuihin, kuten yhdistelmien katkaisupaikkoihin ja risteysalueiden leventämiseen. Meidän on tehtävä 2020-luvusta tieverkon vuosikymmen tuntuvalla lisärahoituksella. Vain siten tieverkkomme pystyy palvelemaan tulevaisuuden tarpeita ja teemme liikenneturvallisuuden nollavisiosta totta! 3

4 Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (Maantielaki) Laki tuli voimaan 1. elokuuta Laissa määritellään maanteiden palvelutaso ja laatuvaatimukset yhtenäisesti koko maahan. Merkitykseltään saman tasoisia teitä pidetään yhtä hyvässä kunnossa sijainnista riippumatta. Tavoitteena on varmistaa tienpidon laatu ja parantaa laadun valvontaa. Mikäli laatu jää tulematta, Trafi valvovana tahona huomauttaa rikkojaa sekä velvoittaa korjaamaan puutteet. Tehosteena on uhkasakko. SKAL teesit paremmasta tulevaisuudesta, huutoomme jo siis on osittain vastattu! 4 Pietilä Urakoitsijaseminaari

5 SKAL: Turvallisempi tiestö Talvitienhoidon kolme keskeistä ongelmaa Tienhoitourakoiden kaksinkertainen kilpailutus heikentää tienpidon laatua. Tiestön talvihoito ei vastaa muuttuvien keliolosuhteiden edellyttämää tasoa. Tienhoidon puutteiden raportointi ei toimi toivotulla tavalla. Toimenpiteitä Aliurakoitsijaketju läpinäkyväksi pääurakan kilpailutuksessa Talvihoidon valvonnan lisääminen ja sanktioiden kiristäminen Tienkäyttäjän linjan toimintaa ja muuta raportointia tienpitäjälle on tehostettava 5 Pietilä Urakoitsijaseminaari

6 Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset MYÖNTEISTÄ: Raskaan liikenteen ja yhdistelmäajoneuvojen määrä liikennemäärän ohella hoitoluokkien kriteeriksi Hoitoluokkien Is ja I yhdistäminen (Is vaatimukset) Hoitoluokkien liikennemäärärajoihin muutoksia Liukkaudentorjunnan toimenpideaikoja lyhennetään: II-luokassa 6 h -> 5 h, IIIluokassa 8 h ->7 h Aurauksen toimenpideaika lyhennetään: III-luokassa toimenpideaika 6 h -> 5 h Madalletaan aurauksen lähtökynnyksiä II-L: 4->3 cm, III-L: 5->4 cm Luovutaan vakiintuneen talvikelin määritelmästä ja laatuvaatimusten lieventämisestä sydäntalven aikana. Tavoitellaan aiempaa nopeampaa reagointia muuttuviin sää- ja keliolosuhteisiin. Levähdys- ja pysäköintialueet ovat kattavammin talvikunnossapidon piirissä talviaikana Tehostetaan laadunvarmistusta, laadunmittausta, seurantaa ja tietojärjestelmien käyttöä. 6 Pietilä Urakoitsijaseminaari

7 Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset KEHITETTÄVÄÄ Maanteiden hoitotasoon numeeriset lukuarvot koko tieverkolle kaikissa talvihoitoluokissa sekä tien laadun että kaluston osalta Tavarakuljetusten arvot otettava huomioon talvihoitoluokituksessa. Valvonta kuntoon: Pääurakoitsija dokumentoi ja raportoi reaaliajassa anturoiden ja kameroiden avulla tekemänsä toimet, jolloin nähdään täyttyvätkö vaatimukset. Pääurakoitsijan on noudatettava alueurakassa vaaditun laadun mukaista toimintaa. Jos tämä estyy, ammattimaiset vastuuntuntoiset toimijat vaihtuvat ja laatu jää syntymättä. 7 Pietilä Urakoitsijaseminaari

8 Muutos lähtee kilpailutuksesta Läpinäkyvä prosessi Kaksinkertainen kilpailutus pois Alihankintaketju näkyvämmäksi Vastuulliset yritykset ja tilaajavastuu Vaatimukset täyttävä kalusto Tilaaja mukaan suunnitteluun Jaettu riski tavoitehinnan ylityksestä 8

9 ja ilmenee hoitourakan parempana valvontana ja laatuna Liikkeellelähtökynnys matalammaksi Liikenneturvallisuus hoitokriteeriksi Riittävät sanktiot Bonuksia, jos onnettomuudet vähenevät? Onnistunut talvihoito asema seuraavassa kilpailutuksessa paranee Liikenne on yhteispeliä. Hoidetaan Suomen tiet yhdessä turvallisiksi! 9

10 Kiitos