LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050"

Transkriptio

1 SÄÄOPPI 050 1

2 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6 C ft:n korkeudessa. Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 1,98 C / 1000ft, kunnes saavuttaa absoluuttisen nollapisteen. Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 1,98 C / 1000ft ft:n korkeuteen asti. 2 Missä suurin osa ilmakehän vesihöyrystä sijaitsee? Stratopaussissa. Troposfäärissä. Stratosfäärissä. Tropopaussissa. 3 Mikä on ilmakehän kaasujen suhteelliset osuudet? Typpeä 21%, argonia 78%, happea 1%. Happea 21%, typpeä 78%, muut kaasut 1%. Happea 21%, vetyä 78%, muut kaasut 1%. Typpeä 21%, happea 78%, vetyä 1%. 4 Mikä on ilmakehän kerroksen nimi joka on lähinnä maanpintaa? Tropopaussi. Stratopaussi. Stratosfääri. Troposfääri. 5 Ennustettu lämpötila 2000 ft:n korkeudessa on 5 C; ICAO:n standardiilmakehään (ISA) verrattuna tämä on: IAS +6. ISA -6. IAS -6. ISA Miksi kutsutaan ilmanpaineen piirturia? Barografi. Hygrometri. Barometri. Anemografi. 2

3 7 Ilmakehän ilmanpaine: Pienenee tasaisesti korkeuden kasvaessa. Pienenee hitaammin korkeuden kasvaessa. Pienenee kasvavalla nopeudella korkeuden kasvaessa. Pienenee tasaisesti tropopaussiin asti, jonka jälkeen pysyy vakiona. 8 Mitä toisiaan lähellä olevat isobaarit tarkoittavat? Heikkoa paine-erovoimaa ja voimakkaita tuulia. Suurta paine-erovoimaa ja heikkoja tuulia. Suurta paine-erovoimaa ja voimakkaita tuulia. Heikkoa paine-erovoimaa ja heikkoja tuulia. 9 Viiva kartalla, joka yhdistää pisteitä, jolla on sama ilmanpaine samalla tasolla, on: Isotermi. Isallobaari. Isobaari. Isohypsi. 10 Miten standardia lämpimämpi ilma vaikuttaa korkeudenmuutokseen joka vastaa 1hPa painemuutosta ISA:ssa? Pienentää. Ei vaikutusta. Kasvattaa. Mahdotonta päätellä. 11 Mikä on ilman tiheys merenpinnan tasolla standardi-ilmakehässä? 1,225 g/m³. 12,25 g/m³. 1225g/m³. 122,5 g/m³. 12 Ilman tiheys lähellä maanpintaa on pieni kun: Ilmanpaine on korkea ja lämpötila on matala. Ilmanpaine on matala ja lämpötila korkea. Ilmanpaine on matala ja lämpötila on matala. Ilmanpaine on korkea ja lämpötila korkea. 3

4 13 Yleensä korkeuden kasvaessa: Lämpötila pienenee ja tiheys kasvaa. Lämpötila, ilmanpaine ja ilmantiheys pienenee. Lämpötila pienenee, ja ilmanpaine sekä tiheys kasvaa. Lämpötila sekä ilmanpaine kasvaa, ja tiheys pienenee. 14 Miten tiheys määritellään? Tilavuus jaettuna massalla. Paino pinta-alayksikköä kohden. Massa pinta-alayksikköä kohden. Massa tilavuusyksikköä kohden. 15 Koska tiheys on pienimmillään missä tahansa paikassa? Kun on korkea korkeus, korkea lämpötila ja korkea ilmankosteus. Kun on matala korkeus, korkea lämpötila ja korkea ilmankosteus. Kun on korkea korkeus, korkea lämpötila ja matala ilmankosteus. Kun on korkea korkeus, matala lämpötila ja matala ilmankosteus. 16 Mikä seuraavista väittämistä on oikein koskien ilman tiheyttä: Millä tahansa annetulla lämpötilalla ilman tiheys on suurempi korkeapaineessa kuin matalapaineessa. Ilman tiheys kasvaa kun ilman kosteus kasvaa. Lämpötilan muutoksella on suurempi vaikutus ilman tiheyteen kuin ilmanpaineen muutoksella. Koska ilmantiheys kasvaa lämpötilan pienentyessä, niin ilman tiheys pienenee korkeuden kasvaessa standardi-ilmakehässä (ISA). 17 Lämpötilan vuorokautinen vaihtelu: Pienenee pilvien vaikutuksesta. On pienempi aavikko alueella kuin keskileveysasteiden niityillä. On suurempi merellä kuin mantereella. Kasvaa kaikkialla kun tuulen nopeus kasvaa. 18 Kun lämpötila pysyy muuttumattomana korkeuden kasvaessa, kyseessä on: Pienentynyt lämpötilavähete. Isohypsi. Isoterminen kerros. Inversio. 4

5 19 Matalapaineen solaan liittyy yleensä pinnassa: Divergenssi joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Subsidenssi joka vähentää pilvisyyttä ja sadetta. Subsidenssi joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Konvergenssi joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. 20 Mikä seuraavista säätilanteista olisi todennäköisin korkeapaineen alueella talvella? Subsidenssiä johtuen pinnan jäähtymisestä, joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Päivällä pinnan lämpeneminen voi synnyttää epävakaan ilmakehän ja konvektiivistä pilvisyyttä. Laaja alainen subsidenssi jossa adiabaattista lämpenemistä, pilvetön taivas ja inversio. Yöllä, kun maanpinta jäähtyy, pilvisyys kasvattaa korkeutta. 21 Pintalämpötilan vuorokautinen vaihtelu: On pienimmillään tyynessä tilanteessa. Pienenee tuulen voimakkuuden kasvaessa. Ei muutu tuulen vaikutuksesta. Kasvaa tuulen voimakkuuden kasvaessa. 22 Kahden matalapaineen ja kahden korkeapaineen välissä oleva määrittelemätön paine-alue kutsutaan: Satulaksi. Solaksi. Satulapinnaksi. Selänteeksi. 23 Miksi kutsutaan tapaa jolla energia siirtyy kappaleesta toiseen suoran kosketuksen avulla? Säteily. Konvektio. Johtuminen. Latentti lämpö. 24 Aurinko säteilee määriä energiaa aallonpituuksilla. Maanpinta säteilee suhteellisesti määriä energia suhteellisen aallonpituuksilla. suuria / suurilla / pieniä / pienillä. suuria / pienillä / pieniä / suurilla. suuria / suurilla / pieniä / suurilla. pieniä / pienillä / suuria / suurilla. 5

6 25 Inversio on: Kun lämpötila laskee korkeuden kasvaessa. Kun lämpötila ei muutu horisontaalisuunnassa. Kun lämpötila ei muutu korkeuden kasvaessa. Kun lämpötila kasvaa korkeuden kasvaessa. 26 Mikä seuraavista kuvaa satulapintaa? Alue kahden korkeapaineen välissä jossa isobaarit ovat lähellä toisiaan. Matalapaineesta venymä isobaareissa. Korkeapaineen alueesta venymä isobaareissa. Alue kahden matalapaineen ja korkeapaineen välissä, jossa isobaarit ovat etäällä toisistaan. 27 Korkeapaineen selänteeseen liittyy yleensä: Ilman subsidenssia ja pinnan lähellä divergenssiä joka aiheuttaa pilvettömän taivaan ja heikkoa näkyvyyttä. Pinnassa konvergenssia joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Pinnassa konvergenssia joka parantaa näkyvyyttä. Ensin subsidenssia ja sitten pinnassa divergenssiä joka aiheuttaa pilvisyyden vähenemisen ja sateen voimistumisen. 28 Lennettäessä kohti matalampaa painetta, kun korkeusmittarin asetuksia ei muuteta, tosikorkeus on: Alussa alempana ja myöhemmin sama kuin mittarin näyttämä. Sama kuin mittarin näyttämä. Ylempänä kuin mittari näyttämä. Alempana kuin mittari näyttämä. 29 Kun korkeusmittarin paineasetuksena laitetaan QFE, niin mittari näyttää: Painekorkeutta lentokentän virallisella korkeudella. Lentokentän korkeutta merenpinnasta. Nollakorkeutta lentokentän virallisella korkeudella. Lentokoneen senhetkisen korkeuden merenpinnasta. 30 Korkeusmittari näyttää: Korkeuden painepintaan joka on asetettu mittarin asteikolle. Lentokentän QNH arvolla korkeuden lentokentän referenssipisteestä. Oikean lentopinnan kun korkeusmittariin on asetettu alueellinen QFE asetuksella korkeuden merenpinnasta. 6

7 31 Lentokone lentää samaa mittarikorkeutta lentokentältä A (QNH 1009 hpa) lentokentälle B (QNH 1019 hpa) muuttamatta asetuksia. Tässä tilanteessa lentokentällä B: Korkeusmittarin näyttämä korkeus on joko suurempi tai pienempi kuin todellinen lentokorkeus, riippuen lentokentän korkeudesta merenpinnasta. Korkeusmittarin näyttämä korkeus on sama kuin todellinen lentokorkeus. Korkeusmittarin näyttämä korkeus on suurempi kuin todellinen lentokorkeus. Korkeusmittarin näyttämä korkeus on pienempi kuin todellinen lentokorkeus. 32 Lento suoritetaan lentokentältä A, jossa QNH on 1020 hpa, lentokentälle B, jossa QNH on 999hPa. Lentokenttä A on 800ft ja lentokenttä B 500ft merenpinnan yläpuolella. Jos korkeusmittariin asetettu arvo 1020 hpa ei muuteta, niin mitä mittari näyttää koneen laskeutuessa kentälle B? (oleta että 1 hpa= 30 ft) 1430ft. 100ft. 130ft. 1130ft. 33 Lennettäessä Euroopassa koet sortumaa oikealle. Korkeusmittarin näyttäessä koko ajan samaa lukemaa eikä painelukemaa muuteta, niin: Lennetään yhä matalammalla tosikorkeudella. Lennetään yhä korkeammalla mittarikorkeudella. Lennetään yhä matalammalla mittarikorkeudella. Lennetään yhä korkeammalla tosikorkeudella. 34 Lennät samalla korkeusmittarin näyttämää korkeutta ja mittariin on asetettu QNH 1015, kun huomaat että ulkolämpötila on jatkuvasti pudonnut. Mitä voit olettaa tapahtuvan tosikorkeudelle? Kasvaa jonka jälkeen pienenee. Pysyy samana. Kasvaa. Pienenee. 35 Väline, jolla mitataan ilman kosteutta, kutsutaan nimellä: Hygroskooppi. Kostealämpötilamittari. Hydrometri. Hygrometri. 7

8 36 Kun tiivistymistä tapahtuu; mitä korkeampi lämpötila, sitä määrä latenttia lämpöä. suurempi / sitoutuu. suurempi / vapautuu. pienempi / sitoutuu. pienempi / vapautuu. 37 Kostealämpötila on yleensä alempi kuin lämpötila koska: Tiivistyminen vapauttaa latenttia lämpöä. Latenttia lämpöä sitoutuu kostealämpötila mittariin. Tiivistymistä tapahtuu mittarin puuvillasukan kohdalla. Haihdunta jäähdyttää kostealämpötila mittaria. 38 Olomuodon muutos, jossa höyry muuttuu nestemäiseksi, kutsutaan: Haihdunnaksi, jossa latenttia lämpöä vapautuu. Haihdunnaksi, jossa latenttia lämpöä sitoutuu. Tiivistymiseksi, jossa latenttia lämpöä sitoutuu. Tiivistymiseksi, jossa latenttia lämpöä vapautuu. 39 Olomuodon muutos kiinteästä aineesta kaasuksi kutsutaan: Sublimaatioksi. Säteilyksi. Haihtumiseksi Tiivistymiseksi. 40 Yöllä, kun on kirkas taivas, pintalämpötila, suhteellinen kosteus ja kastepistelämpötila. laskee / pienenee / pysyy muuttumattomana. laskee / kasvaa / pysyy muuttomattomana. nousee / kasvaa / laskee. laskee / kasvaa / nousee. 41 Mikä seuraavista prosesseista voi johtaa ilman kyllästymiseen? Lämpeneminen. Tiivistyminen. Höyrystyminen. Sulaminen. 8

9 42 Tilanteessa, jossa suhteellinen kosteus on 60% ja ympäristön lämpötilavähete (lapse rate) on pienempi kuin kostea-adiabaattinen lämpötilavähete, ilmapaketti joutuu pakotettuun nousevaan liikkeeseen. Tällöin tilanne on: Vakaa ja ilmapaketti jatkaa nousevaa liikettään. Epävakaa ja ilmapaketti jatkaa nousevaa liikettään. Epävakaa ja ilmapaketti pyrkii palautumaan lähtötasolleen. Vakaa ja ilmapaketti pyrkii palautumaan lähtötasolleen. 43 Ilma-aluksen lentäjä lähestyy vuoristoa tuulen suojan puolelta, muutama sata jalkaa huipun yläpuolella, ja havaitsee mantelinmuotoisia pilviä. Mikä seuraavista lento-olosuhteista on odotettavissa? Voimakkaita katabaattisia alaspäin suuntautuneita virtauksia vuoren huipun kohdalla. Voimakkaita ylöspäin suuntautuneita virtauksia ennen vuoren huippua ja voimakkaita alaspäin suuntautuneita virtauksia vuoren huipun ylityksen jälkeen. Voimakkaita alaspäin suuntautuneita virtauksia ennen vuoren huippua ja voimakkaita ylöspäin suuntautuneita virtauksia huipun ylityksen jälkeen vuoren tuulen puolella. Voimakkaita katabaattisia alaspäin suuntautuneita virtauksia ja turbulenssia vuoren huipun ylityksen jälkeen. 44 Todellinen lämpötilanmuutos korkeuden kasvaessa kutsutaan: Ympäristön lämpötilavähetteeksi (enviromental lapse rate). Diagrammiksi. Adiabaattiseksi lämpötilaväheteeksi (adiabatic lapse rate). Lämpötilakäyräksi. 45 Mikä seuraavista väittämistä on tosi koskien alimman kerroksen tuuliväännettä (wind shear)? Löytyy vain ukkospilven alasimen-muotoisen yläosan alapuolella. Voidaan kokea mailia nopeasti liikkuvan ukkosen edellä. Löytyy vain mikropurkauksen reuna-alueilta. On harvinainen kun on voimakas inversio maanpinnan lähellä. 46 Ilma-alus lentää vuoriston läheisyydessä. Vuoristo on pohjois-eteläsuuntainen ja tuuli on lännestä itään. Mikä seuraavista tilanteista voi johtaa siihen että ilmaalus kohtaa vaarallisia alaspäin suuntautuneita virtauksia? Lennettäessä pohjoisesta etelään kohti vuoristoa. Lennettäessä idästä länteen kohti vuoristoa. Lennettäessä lännestä itään kohti vuoristoa. Lennettäessä etelästä pohjoiseen kohti vuoristoa. 9

10 47 Vuoristo-aaltoja esiintyessä, voimakkain turbulenssi löytyy todennäköisemmin: Mantelinmuotoisessa pilvessä. Roottoripilvessä tai sen alapuolelta. Keski-korkeuksissa, mantelinmuotoisten- ja roottoripilvien välistä. Vuoren huipun peittävässä pilvessä. 48 Kevyt ilma-alus lentää matalalla lähellä vuoristoa. Vuoristoa kohti on kova tuuli, joka voi aiheuttaa: 1. Kovaa turbulenssia roottorivirtauksessa tai sen alapuolella. 2. Alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia, joiden nopeus voi ylittää ilmaaluksen nousunopeutta. 3. Suurempi jäätämisen todennäköisyys vuoren peittävässä pilvessä. 4. Mantelinmuotoisia pilviä. 1, 2, 3 ja 4 ovat oikein. Vain 1 ja 2 ovat oikein. Vain 1 ja 3 ovat oikein. Vain 1, 2 ja 3 ovat oikein. 49 Valokehä auringon tai kuun ympärillä viittaa mihin pilvisyyteen? Korkea pilvisyys. Cirrocumulus. Cumulus. Altostratus. 50 Pintalämpötila on +21 C ja kastepiste +7 C. Mille korkeudelle kumpupilven alaraja muodostuisi? ft. 560 ft ft ft. 51 Rakeita sataa todennäköisimmin mistä pilvestä? CB. AC. AS. NS. 10

11 52 Valitse seuraavista oikea vaihtoehto järjestyksessä: ala-, keski- ja yläpilvi. Cirrus, Cumulonimbus, Stratus. Stratus, Altocumulus, Cirrus. Nimbostratus, Cumulonimbus, Cirrus. Altostratus, Altocumulus, Cirrus. 53 Mitä liitteet "nimbus" tai "nimbo" tarkoittavat? Tumma ja uhkaava. Hattara, irrallaan oleva tai kuitumainen. Keskipilveä. Sadetta tai sadetta tuova. 54 Yleensä stratukseen liittyvä sade on: Tihkusadetta. Heikko sadekuuro. Kova sadekuuro. Kova sade. 55 Epävakaa ilma joutuu vuoriston yhteydessä pakotettuun nousevaan liikkeeseen. Mitä säätä on odotettavissa vuoriston tuulen puolella? Paksuja stratusmaisia pilviä, todennäköisesti nimbostratusta. Ei pilvisyyttä, sillä ilma vajoaa alaspäin ja lämpiää adiabaattisesti vuoren huipun ylityksen jälkeen. Korkeaksi kasvavia pilviä. Vuoren huippua peittävä pilvisyys ja mahdollisesti altocumulus lenticularis. 56 Suotuisat olosuhteet ukkosen kehitykselle ovat: Riittävä määrä kosteutta ja jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate) riittävän paksussa ilmakerroksessa sekä kehitystä laukaisevaa tekijä. Jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate), vakaa ilma paksussa kerroksessa ja riittävä kosteus. Kehitystä laukaiseva tekijä, riittävä kosteus ja vakaa ilmakehä. Jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate) paksussa kerroksessa, pieni suhteellinen kosteus ja kehitystä laukaiseva tekijä. 57 Mikä seuraavista sää-tilanteista synnyttää todennäköisemmin kumpupilviä, hyvää näkyvyyttä, kuuroittaista sadetta ja mahdollisesti silojään muodostumista pilvessä. Vakaa, kostea ilma ja orografinen noste. Epävakainen kostea ilma ja orografinen noste. Vakaa, kuiva ilma ja orografinen noste. Epävakainen kostea ilma ilman nostetta aiheuttavaa tekijää. 11

12 58 Turbulenssi, tuuliväänne (wind shear), jäätäminen ja kova sade liittyy Cumulonimbus pilvisyyteen. Mikä seuraavista väittämistä on oikein? Vaarallisin tekijä on salamointi. Kaikki vaaralliset sääilmiöt voidaan kohdata pilven sisällä tai pilven läheisyydessä. Kovia sateita voi esiintyä pilven ulkopuolella, mutta turbulenssi ja jäätäminen rajoittuu pilven sisäpuolelle. Kaikki vaaralliset sääilmiöt voidaan välttää lentämällä tarpeeksi kaukana pilvestä. 59 Ukkosen vaiheessa, pilvessä on. Täydennä lause oikealla vaihtoehdolla. kehitys / ylös- ja alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. häviämis / ylös- ja alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. kypsässä / ylös- ja alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. kehitys / vain alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. 60 Missä ukkosen kehitysvaiheessa pilven sisällä on enimmäkseen alaspäin suuntautuneita virtauksia? Kumpupilvi vaiheessa. Kehitysvaiheessa. Kypsässä vaiheessa. Häviämisvaiheessa. 61 Cumulonimbus-pilven kehittymiselle tarvitaan: Matala kerros erittäin epävakaista ja kosteaa ilmaa. Paksu kerros epävakaista ja kosteaa ilmaa. Paksu kerros erittäin epävakaista kosteaa ilmaa ja pieni lämpötilavähete (lapse rate). Matala kerros erittäin epävakaista ilmaa ja jyrkkä suuri lämpötilavähete (lapse rate). 62 Missä vaiheessa ukkospilven kehityksessä pilvessä on vain ylöspäin suuntautuneita virtauksia? Kumpupilvivaiheessa. Loppuvaiheessa. Kypsässä vaiheessa. Häviämisvaiheessa. 63 Mikä seuraavista olosuhteista kehittää todennäköisemmin ukkosta: Suuri kosteus ja jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate). Pieni kosteus ja pieni lämpötilavähete (lapse rate). Pieni kosteus ja jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate). Suuri kosteus ja pieni lämpötilavähete (lapse rate). 12

13 64 Ilma-alukselle vaarallisia ilmiöitä, liittyen CB-pilvisyyteen, voidaan kokea: Kun ilma-alus on korkeintaan 10NM etäisyydellä pilvestä. Vain kun ilma-alus on pilven sisällä. Vain kun ilma alus on pilven sisällä tai alapuolella. Kun ilma-alus on korkeintaan 5NM etäisyydellä pilvestä. 65 Ukkospilven kypsään vaiheeseen liittyvät vaaralliset ilmiöt ovat salamointi, turbulenssi sekä: Jäätäminen, mikropurkaus ja tuuliväänne (wind shear). Jäätäminen, tihkusade ja mikropurkaus. Mikropurkaus, tuuliväänne (windshear) ja alasimen muotoinen yläosa. Tuuliväänne, rakeet ja sumu. 66 Tuuli 2000 ft:n korkeudella lentokentän kohdalla on 330/15kt. Peukalosääntöä käyttäen, mikä olisi odotettavissa oleva pintatuuli? 305/30kt. 300/07kt. 315/30kt. 355/30kt. 67 Pohjoisella pallonpuoliskolla coriolisvoima kääntää liikkuvan ilman: Vasemmalle, ja siten geostrofinen tuuli virtaa isobaarien suuntaisesti n. 2000ft agl korkeudella. Oikealle, ja siten tuuli virtaa hiukan isobaarien poikki n. 2000ft agl korkeudella. Vasemmalle, ja siten tuuli virtaa hiukan isobaarien poikki n. 2000ft agl korkeudella. Oikealle, ja siten geostrofinen tuuli virtaa isobaarien suuntaisesti n. 2000ft agl korkeudella. 68 Pohjoisella pallonpuoliskolla, tuulet antisyklonin (korkeapaineen) ympärillä pintakartassa virtaavat: Myötäpäivään. Syklonaalisesti. Myötäpäivään jos on lämmin ilma ja vastapäivään jos on kylmä ilma. Vastapäivään. 13

14 69 Pohjoisella pallonpuoliskolla, pintakartassa, alatuulet virtaavat matalapaineen ympäri: Vastapäivään. Joko myötä- tai vastapäivään, riippuen siitä että onko matalapaine syklonaalinen vai antisyklonaalinen. Antisyklonaalisesti. Myötäpäivään. 70 Advektiosumu (siirtymäsumu) muodostuu usein, kun: On kohtalainen tuuli ja lämmin kostea ilmamassa virtaa lämpimän alustan yli ja lämpiää katepisteen alapuolelle. On kova tuuli, lämmin kostea ilmamassa ja kirkas pilvetön yö. On heikko tuuli ja lämmin kostea ilmamassa virtaa kylmemmän alustan yli jäähtyen katepisteen alapuolelle. On kohtalainen tuuli ja lämmin kostea ilmamassa virtaa kylmemmän alustan yli jäähtyen katepisteen alapuolelle. 71 Matalalla oleva utu huonontaa näkyvyyttä lennettäessä 2000ft:n korkeudessa. Jotta näkyvyys parantuisi, sinun pitää: Lentää korkeammalla. Lentää juuri utukerroksen yläreunalla. Lentää matalammalla. Sytyttää laskeutumisvalot ja strobe valot. 72 Mitkä seuraavista olosuhteista ovat suotuisia säteilysumun muodostumista varten? Korkea suhteellinen kosteus, kohtalainen tuuli ja pilviä. Korkea suhteellinen kosteus, heikko tuuli ja pilvetön taivas. Matala suhteellinen kosteus, heikko tuuli ja pilvetön taivas. Korkea suhteellinen kosteus, heikko tuuli ja pilviä. 73 Aamulla, sisämaassa olevalla lentokentällä, havaitaan säteilysumua. Kun tuuli voimistuu 10 solmuun, mitä on odotettavissa? Sumu sakenee. Sumu leviää. Sekoittumisen määrä kasvaa, joka lisää sumun muodostumista. Sumu nousee ja muodostaa matalaa stratus-pilvisyyttä. 14

15 74 Mitä on odotettavissa kylmän rintaman ylityksen yhteydessä? Kastepiste nousee, lämpötila laskee ja tuuli kääntyy vastapäivään. Kastepiste nousee, lämpötila laskee ja tuuli kääntyy myötäpäivään. Kastepiste ja lämpötila pysyy matalana, tuuli kääntyy voimakkaasti vastapäivään. Kastepiste laskee, lämpötila laskee ja tuuli kääntyy myötäpäivään. 75 Jos muhkurainen jäätyyppi kerääntyy ja kasvaa ilma-aluksen johtoreunasta eteenpäin, mikä jäätämistyyppi voisi olla kyseessä? Rosojää. Kuura. Jäätävä sade. Silojää. 76 Lämpimän rintaman ylityksen yhteydessä pintatuuli: Kääntyy vastapäivään. Pysyy vakiona. Kääntyy myötäpäivään. Kääntyy ensin myötäpäivään ja sen jälkeen vastapäivään. 77 Sadealue lämpimän rintaman yhteydessä voi ulottua jopa: 200 mailia pintarintaman edelle. 2 mailia pintarintaman edelle. 500 mailia pintarintaman edelle. 50 mailia pintarintaman edelle. 78 Mihin seuraavista rintamista liittyy todennäköisemmin ukkosta: Lämmin rintama. Paikallaan pysyvä (stationäärinen) rintama. Kylmä rintama. Korkeapaineen selänne. 79 Silojää muodostuu, kun: Vesihöyry jäätyy ilma-alukseen. Jääjyväset osuvat ilma-alukseen. Isot alijäähtyneet pisarat leviävät jäätymisen yhteydessä. Pienet alijäähtyneet pisarat osuvat ilma-alukseen. 15

16 80 Mikä muutos säähän on odotettavissa tyypillisen lämpimän rintaman ylityksen yhteydessä? Ilmanpaine laskee, 8/8 pilvisyyttä, pilven alaraja pienenee ja näkyvyys paranee. Ilmanpaineen lasku pysähtyy, 4/8 pilvisyyttä jossa matala alaraja ja nopeasti paraneva näkyvyys. Ilmanpaine kasvaa tasaisesti, korkeintaan 4/8 pilvisyyttä ja hyvä näkyvyys. Ilmanpaine laskee, 8/8 pilvisyyttä, pilven alaraja pienenee ja huono näkyvyys. 81 Mikä on pääsyy sille, että vesi voi olla nestemuodossa, vaikka lämpötila on pakkasen puolella? Vesi on hygroskooppista. Vedellä menee jonkin aika jäähtyä pakkasen puolelle. Ei tiivistymisytimiä. Ei jäätymisytimiä. 82 Lennät pakkasen puolella kylmässä ilmamassassa juuri ennen lämmintä rintamaa. Jos alueella sataa, niin minkä tyyppistä jäätämistä voisi olla kyseessä? Kuura. Rosojää. Jäätävä sade tai silojää. Kaasuttimen jäätyminen. 83 Mikä seuraavista on oikea tulkinta alla olevasta METARista? METAR EGKL Z 32005KT N DZ BCFG VV002= Havaittu kuukauden 13. päivä klo 0350Z, pintatuuli 320 tosisuunta, 05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. Voimassa kuukauden 13. päivä klo Z, pintatuuli 320 T/05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. Voimassa klo 1300Z Z, pintatuuli 320 T/05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. Ilmoitettu kuukauden 13. päivä klo 0350Z, pintatuuli 320 magneettinen suunta, 05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. 84 Kun TREND on liitetty METARiin, TRENDin voimassaoloaika on: 30 minuuttia laatimisen jälkeen. 2 tuntia havainnon jälkeen. 1 tunti laatimisen jälkeen. 1 tunti havainnon jälkeen. 16

17 85 METARin näkyvyysryhmässä R20/0050 tarkoittaa: Ilmoitettu kiitotien näkyvyys 50 metriä, mitattuna kiitotien näkyvyysmittareilla viimeisen 20 minuutin aikana. Kiitotiellä 20, näkyvyys alle 5000 metriä. Mitattuna kiitotien 20 mittauslaitteistolla, näkyvyys on 50 metriä. Kiitotiellä 20, näkyvyys 500 metriä mitattuna kiitotien näkyvyysmittareilla. 86 Sanoma " BECMG FM SHRA" METARissa tarkoittaa: Alkaen klo 1100UTC, kohtalaista kuuroittaista sadetta. Klo 1100 UTC sadekuurojen loppuminen. Alkaen klo 1100 UTC ja klo 0000UTC asti, heikkoja sadekuuroja. Alkaen klo 1100 UTC, heikkoa kuuroittaista sadetta. 87 METARissa lämpötilaryhmässä 28/24 tarkoittaa: Lämpötila 28 C ja kastepiste 24 C. Kastepiste 28 C ja lämpötila 24 C. Lämpötila on 28 C havaintohetkellä, mutta odotettavissa muuttuvan 24 C asteeseen TREND ilmoituksen jälkeen. Kuivalämpötila 28 C ja kostealämpötila 24 C. 88 Alla olevassa METARissa puutuu pilvenkorkeus. Millä korkeudella voisit odottaa pilven pohjan olevan, jos kyseessä olisi kumpupilviä? 28005KT 9999 SCT??? 12/05 Q1020 NOSIG SCT028. SCT020. SCT280. SCT Jos "minimum sector altitude" ei ole määräävä tekijä, niin CAVOK TAFissa tai METARissa tarkoittaa: vallitseva näkyvyys 10 NM tai enemmän, ei pilviä alle 5000ft. vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän, 1/8 tai 2/8 pilviä alle 5000ft. vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän, ei pilviä alle 5000ft. vallitseva näkyvyys 10NM tai enemmän, ei hajanaisia pilviä alle 5000ft. 17

18 90 Mikä seuraavista on oikea tulkinta seuraavasta TAFista: LYBE Z 1612/1712 VRB08KT 9999 SCT025? Havaittu 1612 UTC; pintatuuli vaihteleva suunnaltaan ja voimakkuudeltaan; vallitseva näkyvyys 10km; pilven alaraja 2500ft maanpinnan yläpuolella. Voimassa 1612 ja 1712 UTC välisenä aikana; pintatuuli vaihteleva suunta 8kt; vallitseva näkyvyys 10NM tai enemmän; pilven alaraja 2500ft keskimääräisen merenpinnan yläpuolella. Voimassa kuukauden 16. päivänä klo 1200 ja kuukauden 17. päivänä klo 1200 välisenä aikana; pintatuuli vaihteleva suunta 8kt; vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän; 3/8 tai 4/8 pilvisyyttä, alaraja 2500ft lentokentän yläpuolella. Havaittu 1611UTC; pintatuuli vaihteleva suunnaltaan ja voimakkuudeltaan; keskimääräinen voimakkuus 8kt; vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän; pilven alaraja 2500ft lentokentän yläpuolella. 91 BECMG 1621/1701 BKN030 TAFissa tarkoittaa: Tulossa 16. päivä klo 2100UTC ja 17. päivä klo 0100UTC välisenä aikana 5/8-7/8 pilvisyyttä 3000ft maanpinnan yläpuolella. Tulossa alkaen 1621 UTC 5/8-7/8 pilvisyyttä 3000ft maanpinnan yläpuolella. Tulossa 1621 UTC ja 1701 UTC välisenä aikana 3/8-4/8 pilvisyyttä 300 ft maanpinnan yläpuolella. Tulossa alkaen 1621 UTC 3/8-4/8 pilvisyyttä 300ft maanpinnan yläpuolella. 92 Mitä tämä merkki sääkartassa tarkoittaa? (Liite PPL(A) ) Please pay attention to annex 1 Kovaa jäätämistä. Ukkosta. Voimakkaita vuoristoaaltoja. Kovaa turbulenssia. 93 Mitä tämä merkki sääkartassa tarkoittaa? (Liite PPL(A) ) Please pay attention to annex 2 Ukkosta. Kovaa jäätämistä. Kovaa turbulenssia. Voimakkaita vuoristoaaltoja. 94 Mikä on se ajallinen jakso, joka on kuvattu SWC kartassa? 3 tuntia. Aika on yhden ennalta määritellyn hetken ennustettu tilanne. 6 tuntia. 30 minuuttia. 18

19 95 Mitä SWC kartassa kirjainyhdistelmä "CB" sisältää? Kohtalaista tai kovaa jäätämistä ja turbulenssia sekä rakeita. Kohtalaista jäätämistä ja turbulenssia. Kohtalaista tai kovaa jäätämistä ja turbulenssia. Kovaa jäätämistä ja turbulenssia. 96 Alue-ennuste ulottuu mihin asti maanpinnasta? FL180. FL100. FL010. Fl Koska VOLMET päivitetään? 4 kertaa päivässä. 2 kertaa päivässä. Joka tunti. Kerran puolessa tunnissa. 98 VOLMETin määritelmä: Tekstiviesti METAReista valikoiduista lentokentistä. Radiolähetys ennusteista valikoiduista lentokentistä. Faxilla saatavissa oleva viesti TAF ja METAR-sanomista valikoiduista lentokentistä. Jatkuva radiolähetys säähavainnoista ja ennusteista valikoiduista lentokentistä. 99 Mikä on VOLMET? Maasta ilmaan radiolähetys LF ja VHF alueilla. Ilmasta maahan radiolähetys HF ja VHF alueilla. Maasta ilmaan radiolähetys HF ja VHF alueilla. Ilmasta maahan radiolähetys HF ja SVHF alueilla. 100 Koska ATIS päivitetään? Aina kun säätiedot muuttuvat. Vain kun lentokentän tiedot muuttuvat. Joka tunti. Kerran puolessa tunnissa. 19

20 101 Mikä on ATIS? Jatkuva lähetys lentokenttä- ja säätiedoista. Tulostettu teksti ajankohtaisesta lentokenttä- ja säätiedoista. Kartta ajankohtaisesta lentokenttä- ja säätiedoista. Jatkuva lähetys säätiedoista. 102 Mikä on ajankohtaisen ATIS sanoman tunniste? Numero. Laadinta-aika. Aakkosesta kirjain. Voimassaolo-aika. 103 Millä taajuudella ATIS yleensä lähetetään? LF. VHF. ADR. HF. 104 Mikä olisi odotettavissa oleva lämpötila 7000ft:n korkeudessa, jos ilman lämpötila 1500ft:n korkeudella on 15 C? 0 C. -2 C. +3 C. +4 C. 105 Mitä tuulta sääkartasta otettu symboli esittää? ( Liite PPL(A) ) Please pay attention to annex 3 Pohjoistuulta 15 solmua. Etelätuulta 15 solmua. Länsituulta 60 solmua. Itätuulta 15 solmua. 106 Säähän liittyviin fysikaalisiin prosesseihin liittyy aina jollain tavalla: Lämmön vaihto. Paine-ero. Ilman liike. Kosteuden ero. 20

21 107 Mikä sääilmiö liittyy lämpötila-inversioon? Laskevat ilmanvirtaukset vuorenrinnettä pitkin. Vakaa ilmakerros. Epävakaa ilmakerros. Ukkoset ilmamassassa. 108 Tavallisin syntytapa pinnan lähellä esiintyvälle inversiolle on: Maapallon ulossäteily pilvisellä ja suhteellisen tuulisena yönä. Kylmemmän ilman liikkuessa lämpimämmän ilman alle tai lämpimän ilman liikkuessa kylmemmän ilman päälle. Maapallon ulossäteily kirkkaana heikkotuulisena yönä. Lämpimän ilman voimakkaan nousun johdosta vuoriston läheisyydessä. 109 Määrä vesihöyryä, joka ilmassa voi olla, on riippuvainen: Ilman stabiilisuudesta. Ilmanpaineesta. Kastepisteestä. Ilman lämpötilasta. 110 Mikä on lentokentän kastepiste jos lämpötila on 20 C ja kumpupilvien alaraja on 1100m lentokentän yläpuolella? 11 C. 7 C. 5 C. -3 C. 111 Mikä on epävakaan ilmamassan ominaisuudet? Stratus-tyyppistä pilvisyyttä ja huono näkyvyys. Nimbostratus-pilvisyyttä ja hyvä näkyvyys. Turbulenssia ja hyvä näkyvyys. Turbulenssia ja huono näkyvyys. 112 Mitkä pilvet liittyvät tyypillisen lämpimän rintaman ylitykseen? CI, CC, NS, CB. CI, CS, AS, NS. CC, AC, CU, CB. CC, SC, ST, NS. 21

22 113 Mitkä sääolosuhteet olisi odotettavissa jos pinnan lähellä esiintyy inversio ja suhteellinen kosteus on korkea? Tasainen ilma, huono näkyvyys, sumua, matalaa stratus-pilvisyyttä ja tihkusadetta. Heikko tuuliväänne (windshear), huono näkyvyys, auerta ja voimakasta kuuroittaista sadetta. Turbulenttista ilmaa ja hyvä näkyvyys. Nimbostratus pilvisyyttä ja hyvä näkyvyys. 114 Mitä voidaan laskea seuraavalla kaavalla? (Lämpötila - kastepiste) x 123 =? Stratuspilvien toppi metreinä. Suhteellinen kosteus. Kumpupilvien pilvikorkeus metreinä. Yläpuolinen lämpötila. 115 Mikä on arvio kumpupilvien alarajasta kun pinnan lämpötila on 27 C ja kastepiste on 15 C? 1000m 2700m 1500m 2000m 116 Mikä olisi arvio kumpupilvien alarajasta kun kastepiste on 5 C ja päivän ennustettu maksimilämpötila olisi 25 C? 2000m 1500m 2800m 2500m 117 Mihin pilvisyyteen kuuroittaiset sateet liittyvät? CI NS CB ST 118 Ukkonen on voimakkaimmillaan: Kypsässä vaiheessa. Alasvirtaus vaiheessa. Häviämis-vaiheessa. Kumpupilvi vaiheessa. 22

23 119 Lentokentän läheisyydessä on ukkosta. Mikä vaarallinen ilmiö voisi esiintyä lähestyessä kenttää laskua varten? Heikkoja sadekuuroja. Staattista sadetta. Tasainen sade. Tuuliväännettä (Windshear). 120 Missä tuuliväännettä (windshear) voi esiintyä? Vain matalilla korkeuksilla. Vain korkeilla korkeuksilla. Kaikilla korkeuksilla, kaikissa suunnissa. Vain sateen aikana. 121 Miksi lentotoiminnassa kuura koetaan vaaralliseksi ilmiöksi? Kuura muuttaa siiven profiilin muotoa, ja lisää siten nostetta. Kuura rikkoo tasaisen virtauksen siiven yli ja siten pienentää nostetta. Kuura lisää lentokoneen painoa. Kuura hidastaa virtausta profiilin yli, ja siten kasvattaa tehokkuutta. 122 Missä ympäristössä ilma-alus kerää eniten jäätä rakenteisiin? Sumussa kun pakkasta on -25 astetta. Jäätävässä sateessa. Cumulus-pilvessä pakkasen puolella. Jäätävässä tihkusateessa. 123 Minkä tyyppistä sadetta on havaittu METARin mukaan? METAR LSZH Z 24008KT 0600 R16/1000U FG DZ FEW003 SCT010 OVC020 17/16 Q1018 BECMG TL FG BECMG AT NSW= Rakeita. Sadekuuroja. Kohtalainen tihkusade. Jatkuva ja heikko sade. 23

24 124 Mikä on alimman pilvisyyden korkeus seuraavassa METARissa: METAR LSZH Z 24008KT 0600 R16/1000U FG DZ FEW003 SCT010 OVC020 17/16 Q1018 BECMG TL FG BECMG AT NSW= 1000m. 10ft. 300ft. 100ft. 125 Mikä seuraavista METAReista voitaisiin lyhentää osittain käyttämällä CAVOK koodia? (Minimi sektorikorkeus 4000ft) 27019G37KT 9999 BKN050 18/14 Q1016 NOSIG= 26012KT SHRA BKN025TCU 16/12 Q1018 NOSIG 34004KT 7000 MIFG SCT260 09/08 Q1019 NOSIG= 00000KT 0100 FG VV001 11/11 Q1025 BECMG 0500= 126 Mitä säätä on ennustettu olevan klo UTC:n jälkeen? TAF LYBE Z 1606/ KT 9000 BKN020 BECMG 1606/1608 SCT015CB BKN020 TEMPO 1608/ G22KT 1000 TSRA SCT010CB BKN020 FM KT 9999 BKN020 BKN100= Kaakon puoleista heikkoa tuulta, näkyvyys paranee vähintään 10km:iin, sade loppuu, pilvisyyden määrä lisääntyy ja pilvikorkeus on 600m. Sateista säätä ja sadekuuroja, puuskainen tuuli ja näkyvyys alle 10km. Näkyvyys paranee 5km:ista 10km:iin ja pilvisyys vähenee 1/8 osaan 600m korkeudella ja 1/8 osaan 3000m korkeudella. Kaakon puoleista tuulta 6 solmua, näkyvyys on sopiva VFR lentoa varten ja taivas on täysin pilvien peitossa 600m korkeudella. 24

25 Annexes 1

26 Annexes 2

27 Annexes 3

28 Annexes 4

29 Annexes 5

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Sääoppi 1. luennot 18.3.2008 1 SÄÄOPPI JOHDANTO Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Tavoitteet: - oppia

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääoppia harrasteilmailijoille Lentosääoppia harrasteilmailijoille Sääoppimateriaalin sisältö Alkusanat Sääoppia lyhyesti Suomen sää ja ilmasto Johdanto lentosäähän Lentosäähavainnot Lentosääennusteet Lentosäävaroitukset ja muut sanomat

Lisätiedot

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61 sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

7.4 Alustan lämpötilaerot

7.4 Alustan lämpötilaerot 7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin

Lisätiedot

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on 10 12 km korkeudessa,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) Mitä pilvet kertovat Harri Hohti Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) 26.03.07 OHJELMA Pilvien luokittelu Suuret sääjärjestelmät matalapaineet ja

Lisätiedot

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3 2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa,

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Lentosääpalvelut Suomessa

Lentosääpalvelut Suomessa Lentosääpalvelut Suomessa Sisällysluettelo 1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa... 3 2. Lentosäätuotteet Suomessa... 4 2.1. Lentosäähavainnot... 4 2.1.1. Yleistä säähavainnoista... 4

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat 19.11.2013 Lentosäätuotannosta yleisesti Havainnot (METAR, MET

Lisätiedot

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10 ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition /0 LENTOSÄÄ, puhelinnumerot ja lentosäälähetykset AD MET-briefing ATIS MHz ATIS puhelin TWR/AFIS RWY AD ELEV ft EFET 0-0. 0-0.0 0-00 EFHA 0990.00.900 0-9 EFHF 09-0.00 09-0.0

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2007 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 5 Lennät VFRpurjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 4 Lentopaikan merkinantopaikalle sijoitettu valkoinen kaksoisristi tarkoittaa:

Lisätiedot

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät SMG 4500 Tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssi ei valitettavasti seuraa yksittäistä oppikirjaa. Prujua ei ole. Rikkaat voivat hankkia kirjan Mukund R. Patel: Wind and Solar Power Systems Tentti perustuu

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat 1 Purjehtijan sääoppi Asiantuntijana Martin Gahmberg Purjehtijan tulee hallita sääopin perusteet. Perhepurjehtijalle meteorologian tuntemus on turvallisuus- ja mukavuustekijä. Kilpapurjehtijalle ja varsinkin

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1 SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 2 OPETUSJAKSO 1 - moduuli A Vastaukset 1) Ilmailulaitos 2)

Lisätiedot

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Merenkulku Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Tehtävä 1 Minkälaisen äänimerkin konealus antaa, kun se liikkuu veden halki, näkyvyyden ollessa rajoittunut? A. Yksi lyhyt enintään 1min välein B. Yksi pitkä

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Johtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan.

Johtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan. J. Saviranta Sääkurssi 30.10.2004 sivu 1 Veneilijän sääkurssi Kurssin lähtökohta Aksiooma: Veneilijä ei voi vaikuttaa säähän. Kaupungin kerrostalossa asuva ja sisätöissä oleva ihminen saattaa elää harhaluulossa,

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA

LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA Sisällysluettelo 1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa... 3 2. Lentosäätuotteet Suomessa... 4 2.1 Lentosäähavainnot... 4 2.1.1 Yleistä säähavainnoista... 4 2.1.2

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Meteorologian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Janne Kotro Ohjaaja:

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä Tutkintaselostus C 19/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä 29.6.1997 HB-VJB, Cessna 501 OH-ULK, Cessna 206G ja laskuvarjohyppääjät Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 22.08.2016 PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm.

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Ella-Maria Kyrö. Fysiikan täydennyskoulutuskurssi , Kumpula. kuvan E.-M. Kyrö

Ella-Maria Kyrö. Fysiikan täydennyskoulutuskurssi , Kumpula. kuvan E.-M. Kyrö Ella-Maria Kyrö Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 2012 4.6.-8.6., Kumpula kuvan E.-M. Kyrö kuvan E.-M. Kyrö Meteorologian historiaa maailmalla 300 ekr: Sateen mittaus Intiassa (verotus) 350 ekr: Aristoteles:

Lisätiedot

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan

Lisätiedot