EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team"

Transkriptio

1 EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3

2 2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa, kevyempää ja parempaa yleisilmailun sääntelyä Yleisilmailu on tärkeä ala EASAlle. Virasto haluaa luoda yleisilmailulle nykyistä yksinkertaisemmat, kevyemmät ja paremmat säännöt. EASA ymmärtää yleisilmailun merkityksen Euroopan ilmailujärjestelmän turvallisuudelle, ja on siksi laatinut yhdessä Euroopan komission ja muiden sidosryhmien kanssa etenemissuunnitelman yleisilmailun sääntelyä varten. Etenemissuunnitelmasta käytetään myös englanninkielistä lyhennettä GA Road Map. EASA on hyvin tietoinen siitä, että yleisilmailun nykyiset määräykset eivät välttämättä ole oikeassa suhteessa sen riskeihin. Osalla määräyksistä on ollut tarkoitus säännellä turvallisuuden kannalta vaativampaa toimintaa, kuten kaupallista ilmakuljetusta. Sääntely ei myöskään aina ole paras keino turvallisuuden parantamiseen, vaan käytettävissä on muitakin välineitä, kuten eri osa-alueiden turvallisuutta edistävät tietopaketit. Viraston tavoitteena on saada aikaan yleisilmailuyhteisölle positiivinen muutos yksinkertaistamalla nykyisiä määräyksiä mahdollisuuksien mukaan, lisäämällä joustavuutta ja tukemalla turvallisuuden edistämistyötä riskien vähentämiseksi. Työ vie aikaa, eikä sitä voi tehdä yksin. Tuloksia voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä, johon osallistuvat sekä EASA, Euroopan komissio, jäsenvaltiot ja kansalliset ilmailuviranomaiset että ilmailualan yhdistykset ja kerhot. Tämä prosessi ei ole pikajuoksu vaan maraton. EASA on jo matkalla tähän suuntaan, ja positiivisia tuloksia on saatu aikaan. Odotettavissa on lupaavia edistysaskeleita ja vastauksia tulevaisuuden toiveisiin.

3 Sään ennakoiminen >> 3 Sisältö JOHDANTO 4 Sään yleinen arviointi ilmamassa 5 Painekuviot 7 Tiedotteiden TULKINTA 8 Pilvimuodostelmien havainnointi maasta 10 Pilven alarajan arvioiminen maasta 11 Pilvimuodostelmien havainnointi ilmassa 12 Maanpinnan vaikutus lentämiseen 14 Radion käyttö 16 TIIVISTELMÄ 17 Sanasto ja sääilmiöihin liittyvät lyhenteet 18

4 4 >> Sään ennakoiminen JOHDANTO Lentosääennusteet ovat tärkeitä, ja lentäjän on aina valmistauduttava ennustettuihin sääoloihin. Ennuste on kuitenkin vain arvio siitä, miten tilanne todennäköisesti kehittyy, ja muutkin vaihtoehdot on otettava huomioon. Tämän esitteen tarkoituksena on auttaa lentäjiä tunnistamaan sään huonontuminen jo ennalta ja välttämään huonoon säähän joutuminen. Lentäjän kannattaa varautua tiettyihin sääoloihin tietyissä tilanteissa. Ennustekartta tai television sääennuste voi auttaa valmistautumaan jo ennen lentosääennusteen hankkimista. Ilmailun kansainvälisiä säätietoja, kuten TAF- ja METAR-sanomia, voi joskus olla vaikea ymmärtää, mutta esimerkiksi kansalliset sääkeskukset julkaisevat lehtisiä ja matkapuhelinsovelluksia, joista voi olla apua.

5 Sään ennakoiminen >> 5 Sään yleinen arviointi ilmamassa Reitillä vallitseva ilmamassa vaikuttaa yleiseen säätyyppiin. Merellinen trooppinen ilmamassa, joka voi olla peräisin esimerkiksi Azoreilta, on matalalla kostea, yleensä vakaa ja siinä on huono näkyvyys. Matalapaineen lämpimällä sektorilla on usein myös matalia stratuspilviä ja mahdollisesti tihkusadetta, mutta pilven yläpuolella voi olla hyvä näkyvyys. Myös advektiosumua voi esiintyä. Kesän korkeapaineilla taivas on yleensä pilvetön tai stratocumuluspilvien peittämä. Palaava merellinen polaarinen ilma syntyy Kanadassa, mutta kuljettuaan Atlantin lämpimämpien osien halki se aiheuttaa edellisen kaltaiset olosuhteet, yleensä vain hieman vaimeampina. Tällaisia ilmamassoja esiintyy usein Länsi-Euroopassa. Mantereinen trooppinen ilma, joka tulee Pohjois-Afrikasta tai Arabian niemimaalta, saa aikaan vakaat sääolot. Siihen liittyy sakea auerkerros ja vähän pilvisyyttä. Mantereinen polaarinen ilma syntyy Siperiassa ja tuo mukanaan pilvettömän taivaan ja usein yöpakkasia. Näkyvyys on yleensä hyvä, ellei ilmamassa ole kerännyt vesien yläpuolella kosteutta ja saa aikaan sadekuuroja (usein räntää tai lunta). Jos pilviä on, ne ovat tavallisesti cumulustyyppisiä (kumpupilviä).

6 6 >> Sään ennakoiminen Rannikkoalueilla saattaa sataa lunta Merellinen polaarinen ilmamassa, joka tulee suoraan Kanadasta, on yleensä epävakaa. Siinä on sateettomilla alueilla hyvä näkyvyys, mutta usein paljon pilviä, koska ilma on kerännyt kosteutta. Kesällä kauniin sään kumpupilvien alaraja voi olla korkealla, mutta erityisesti talvella paksut kumpupilvet voivat sataa rankastikin. Myös ukkosmyrskyt ovat mahdollisia sopivien olosuhteiden sattuessa. Talvella kumpupilviä voi muodostua meren ja rannikkoalueiden yläpuolella, vaikka maa olisi liian kylmä tuottamaan konvektiota. Merellinen arktinen ilma, joka syntyy Pohjois-Norjassa, on kylmää ja epävakaata. Siihen kuuluu cumulonimbuspilviä (kuuropilviä), jotka muodostuvat meren yläpuolella, kulkevat lyhyen matkan maanpinnan yllä ja satavat lähes varmasti lunta rannikkoalueilla. Vaikka näkyvyys on erinomainen silloin, kun ei sada, lumi heikentää näkyvyyttä merkittävästi.

7 Sään ennakoiminen >> 7 Painekuviot korkeapaineiden alueella sää on heikkotuulista, poutaista ja melko selkeää. Ilma kuitenkin muuttuu vakaammaksi ja pintanäkyvyys huononee asteittain (ja auerkerroksen yläpuolella oleva inversio alenee), ellei ilmamassa vaihdu. Taivas saattaa olla pilvetön, mutta erityisesti talvella voi päivisin muodostua stratocumuluspilviä, jotka hajoavat yön aikana. Kesällä, jos pilviä ei ole lainkaan tai on vain ohutta cumuluspilveä, lämpötila voi päivisin nousta ja hidastaa näkyvyyden heikkenemistä. Talvella pilvetön taivas voi saada aikaan säteilysumua, joka selkenee päivällä hitaammin. selänteet väistyvät yleensä nopeasti, joten vaikka sää onkin taas jonkin aikaa heikkotuulinen ja selkeä, haitat eivät ehkä ehdi ilmaantua. matalapaineet liikkuvat nopeasti, ja niiden vaikutukset liittyvät pääasiassa säärintamiin. Vaikka karttaan ei olisi merkitty rintamaa, matalapaineen keskuksessa on yleensä tiheästi paksuja konvektiivisia pilviä, joiden alaraja on matalalla ja jotka usein satavat. solat ovat usein rintamien yhdistelmiä. Sadekuurot ja jatkuvat sadejaksot ovat yleisiä. Erityisesti korkean maaston yläpuolella tai lähistöllä esiintyy runsaasti matalia pilviä, jotka voivat saada aikaan ukkosmyrskyjä. satulapisteissä voi esiintyä säteilysumua syksyllä tai talvella ja ukkosmyrskyjä kesällä.

8 8 >> Sään ennakoiminen Tiedotteiden TULKINTA Vaikka olisit jo ennen lentoa tutustunut odotettavissa olevaan säähän, et voi saada kaikkea tietoa, joka sääennustajilla on käytettävissään. Ilman lentosääennustetta ei koskaan pidä lentää. Tarkista reittisi alue-ennuste ja kaikkien niiden lentopaikkojen TAF- ja METAR-sanomat, jotka aiot ohittaa ja joita voit tarvita varalentopaikkoina. Vertaa todellista säätä ennusteeseen: jos sää on nyt ennustettua huonompi, miten se kehittyy myöhemmin? Sääennustaja kertoo vain sen, mitä hän (tai tietokonelaskelmat) pitää todennäköisimpänä. Ennuste kuvaa harvoin sitä, mitä saattaa tapahtua, jos ennuste ei osu oikeaan. Tarkista sääennusteiden PROB-merkinnät, jotka ilmaisevat todennäköisyyden. Merkinnät TEMPO, OCNL ja jopa ISOL vaikuttavat lähes varmasti lentoon, samoin kuin ennustetut tuulenpuuskat. Varaudu aina lentämään varalentopaikalle, jos et pääsekään laskeutumaan aiotulle määrälentopaikalle. Pidä mielessä mahdolliset säähän liittyvät ongelmat ja ota selvää, mikä muu lentopaikka soveltuisi tarvittaessa parhaiten. Varmista, että sinulla on riittävästi polttoainetta varalentopaikalle pääsemiseen ja laskukierroksessa lentämiseen.

9 Sään ennakoiminen >> 9 Auerkerroksen yläpuolella Laskeutumisessa häikäisevä aurinko Paikalliset maanpinnan muodot vaikuttavat sääolosuhteisiin. Esimerkiksi korkea maasto saattaa vähentää pintatuulta ja nostaa pilven alarajaa tuulen alapuolella olevilla alueilla, mutta ei muualla maaston läheisyydessä. Varaudu aina noin 30 % ennustettua huonompaan säähän. Jos tuulen voimakkuus (mukaan lukien puuskat) on ennusteen mukaan lähellä lentokoneesi sivutuulirajaa, ole valmis lentämään varalentopaikalle, jolla kiitotien suunta on lähempänä tuulen suuntaa. Jos pilven alaraja on melko matalalla, vältä korkean maaston alueita tai suunnittele vaihtoehtoisia reittejä, jotka kulkevat matalampien alueiden yli. Varaa riittävästi polttoainetta vaihtoehtoiselle reitille. jos näkyvyys ei ole kovin hyvä, kannattaa reitti suunnitella siten, että parhaat navigoinnin kiintopisteet sijaitsevat aina aurinkoon nähden lentokoneen vastakkaisella puolella, ja lähestyä määränpäätä auringon suunnasta. Lentokorkeus pitäisi mahdollisuuksien mukaan valita auerkerroksen yläpuolelta. Jos arvioit saapuvasi määräpaikkaan, kun aurinko on matalalla, tarkista tuuliennuste ja käytettävissä olevat kiitotiet ja yritä välttää laskeutumista aurinkoa kohti.

10 10 >> Sään ennakoiminen Pilvimuodostelmien havainnointi maasta Alasin ja myrskyinen sää Pilvistä voi saada tietoa edessä olevasta säästä. Paksujen yläpilvien lisääntyminen on merkki lähestyvästä lämpimästä rintamasta. Pilvet voivat kuitenkin muuttaa muotoaan eri tavoin. Stratustyyppisiä pilviä muodostuu usein nauhoina jo kaukana rintaman edellä. Sade, joka alkaa yleensä noin 80 kilometriä ennen lämmintä rintamaa, tulee usein kuuroina eikä voimistuvana jatkuvana sateena. Kuvassa näkyy taivas, jossa lämmin rintama lähestyy mäkien suunnasta, ja mäet ovat rikkoneet teoreettisen pilvimuodostelman. Kylmän rintaman lähestymisen huomaa vain harvoin, sillä se jää lämpimällä alueella matalien pilvien peittoon. Kun rintama on saapunut, mahdollisesti voimakkaiden sateiden saattamana, kaukana voi usein nähdä auringonsäteitä, jotka kertovat sen jäljessä tulevasta selkeästä säästä. Kylmän rintaman kulusta kertoo pintatuulen kääntyminen ilman lämpötilan ja kastepisteen laskiessa, vaikka taivas ei selkenisikään välittömästi. Ukkosmyrskyihin liittyy monia lentämistä vaarantavia tekijöitä, kuten pintatuulen muutokset pitkänkin matkan päässä myrskystä. Myrsky voi myös edetä nopeasti. Kevyiden ilma-alusten lentäjien kannattaa kiertää ukkosmyrskyt vähintään 18 kilometrin (10 NM) etäisyydeltä. Erityisesti rintama-alueilla cumulonimbuspilvet voivat jäädä peittoon muiden pilvien taakse. Yksittäiset kaukana olevat cumulonimbuspilvet voi kuitenkin usein havaita joko alasimen muotoisesta cirruspilvestä (tasainen yläreuna) tai korkealle nousevasta tornimaisesta cumuluspilvestä, jotka muuttuvat itsekin myrskypilviksi. Korkealla olevat cumulustyyppiset pilvet, altocumulus castellanus, muuttuvat usein nopeasti cumulonimbuspilviksi.

11 Sään ennakoiminen >> 11 Pilven alarajan arvioiminen maasta Lähestyvä lämmin rintama Pilven alarajan korkeutta on usein vaikea määritellä maasta. Jos pilven alarajaa ei ole paikallisesti mitattu etkä voi saada tiedotteita läheisiltä lentopaikoilta, voi olla houkutteleva ajatus lähteä vain lentoon ja ottaa itse selvää alarajasta. Alue-ennusteita pidetään usein virheellisesti liian pessimistisinä. Jos pilvi ulottuu mastoon tai muuhun esteeseen asti, pilven alaraja on helppo päätellä. Kokeneet lentäjät osaavat myös arvioida pilven alarajan tarkkailemalla tuulessa ajelehtivia pilven repaleita. Repalepilvien suhteellisiin liikkeisiin vaikuttavat tuulen nopeus ja pilvikorkeus. Jos harjoittelet pilvien liikkeiden seuraamista taivaalla silloin, kun tiedät sekä tuulen nopeuden että pilvikorkeuden, pystyt kehittämään taitoasi arvioida pilven alarajan korkeutta. Harjoittele ja tarkista arviosi hyvällä säällä. Kohtalaisessa tuulessa nopeasti liikkuvat repalepilvet ovat hyvin alhaalla! Gradienttituulen (2000 jalkaa) nopeuden ennusteet ovat yleensä tarkempia kuin pilven alarajan ennusteet. Lentäjän pitäisi myös oppia tuntemaan ero oman lentopaikkansa tuulipussin osoittaman ja todellisen tuulen voimakkuuden välillä. Lämpötila- ja kastepistetietoja kannattaa myös hyödyntää. Suuri ilman kosteus (lämpötila lähellä kastepistettä) kertoo siitä, että pilviä muodostuu hyvin matalalla. Sade on usein merkki siitä, että pilven alaraja laskee. Melko korkeistakin pilvistä voi sataa, mutta tihkusade viittaa yleensä erittäin matalaan pilven alarajaan ja kaasuttimen jäätymisen mahdollisuuteen.

12 12 >> Sään ennakoiminen Pilvimuodostelmien havainnointi ilmassa Tummeneva pilvi ja sateenkaari Lennon aikana on yleensä saatavilla samat tiedot kuin maassa. Lähellä olevat pilvet saattavat peittää joitakin merkkejä, kuten cumulonimbuspilvien alasimet, mutta ympäristöä tarkkailemalla voi havaita muita viitteitä mahdollisista ongelmista. Tummenevat pilvet viittaavat sateeseen, ja sateenkaari on siitä varma merkki! Jos näkyvyys on yleisesti ottaen hyvä, sen muuttuminen horisontin läheisyydessä varoittaa siitä, että joko pilvet ovat lentokoneen sen hetkisen korkeuden alapuolella tai edessä on sadetta. Kumpikaan ei ole hyvä uutinen yksityislentäjälle, joten vähennä korkeutta ei kuitenkaan suunnitellun VFR-minimikorkeuden alapuolelle. jos et näe selvästi horisonttia, muuta reittiä poispäin sateesta. Sateesta kertoo myös pilviverho, joka näyttää laskeutuvan taivaasta ja tekee horisontista heikosti erottuvan. Sade voi levitä nopeasti, erityisesti suuren cumuluspilven alarajan lähistöllä, joten mieti turvallinen varasuunnitelma (mieluiten näköpiirissä oleva varalentopaikka) ennen kuin lähdet kiertämään sadetta yhtenäisen tai edes rikkonaisen pilven alarajan ympäri.

13 Sään ennakoiminen >> 13 Sadetta edessä Sadetta lähellä Hyvällä näkyvyydellä, kun pilvissä on aukkoja, auringon valaisemat alueet maanpinnalla tai aukoista paistavat auringonsäteet kertovat siitä, kuinka paljon pilviä kyseisessä suunnassa on. Tämä voi auttaa mahdollisten reittimuutosten suunnittelussa, jos pilven alaraja alkaa laskea. Laaja auringon valaisema alue voi olla merkki riittävän suuresta aukosta, josta pääsee nousemaan vaarallisen matalien pilvien yläpuolelle pienten aukkojen kautta ei yleensä pääse nousemaan turvallisesti. Jos aukot ovat rivissä tuulta vasten, ne ovat kuitenkin saattaneet syntyä vain aaltoliikkeestä. Pintatuulen voimakkuus vaihtelee, ja kannattaa varautua nousunopeuden laskuun pilviaukossa, erityisesti tuulen puolella. Pilvien muodot voivat varoittaa vaaroista. Pilven alarajan alapuolelle muodostuvat pilvet kertovat usein paitsi sateesta myös turbulenssista. Suppilon muotoinen pilvi voi kätkeä cumulonimbuspilven, joka on kierrettävä. Pilvi, joka pyörii tai näyttää muodostavan koukun, kertoo siitä että pilven tasolla ja sen alapuolella on vähintään kohtalaista turbulenssia.

14 14 >> Sään ennakoiminen Maanpinnan vaikutus lentämiseen Lähestyvä pilvi Yleensä on hyvä lentää auerkerroksen yläpuolella. Jos näkyvyys ilmasta maahan kuitenkin huononee, kannattaa varautua näkyvyyden heikkenemiseen lentokorkeuden vähentyessä. Jos lennät hajanaisen pilvialueen yläpuolella, tarkkaile aukkojen umpeutumista paitsi edessäsi myös takanasi. Matalia repalepilviä tai usvaa voi esiintyä laaksoissa, ja ne varoittavat edessä mahdollisesti olevasta säteilysumusta. Jokainen matkalentokorkeuden alapuolella oleva pilvi voi aiheuttaa vaaratilanteen. Ensimmäiset matalat pilvet voivat näkyä mäkien rinteillä, mutta pilviä muodostuu usein lisää tasaisemman maaston yläpuolella. Lähellä matkalentokorkeutta esiintyvät repalepilvet samoin kuin auerkerroksen yläpinta ovat merkkejä olosuhteista, joissa kaasutin voi jäätyä. Lentäjä saattaa tottua huonoihin oloihin vähitellen niin ettei hän huomaa näkyvyyden heikkenevän. Valitse ajoittain maasta jokin kohde, joka on juuri tullut näköpiiriisi, ja laske kuinka kauan kestää saavuttaa se. Jos aika lyhenee, harkitse palaamista takaisin tai reitin muuttamista. Kun lennät matalalla, sinun on voitava nähdä mäenharjanteen toiselle puolelle, ennen kuin lähdet ylittämään sitä. Jos samat kohteet pysyvät näkyvyysalueesi rajalla, kun lennät niitä kohti, edessäsi on sumuseinämä tai hyvin matala pilvi. Tuulen nopeuden ennuste on yleensä melko tarkka matkalentokorkeudella, mutta se voi muuttua. Tarkkaile paikallista pintatuulta sekä mahdollista pakkolaskua ajatellen että määräpaikan sivutuuliongelmien ennakoimiseksi.

15 Sään ennakoiminen >> 15 Sinun on voitava nähdä mäenharjanteen toiselle puolelle Savu voi kertoa paikallisen pintatuulen suunnan Tuulen voimakkuutta on vaikea arvioida. Jos tuuli yltyy erittäin voimakkaaksi, se voi lennättää tomua tai lunta. Maanpinnalla kulkevat pilvien varjot voivat antaa tietoa gradienttituulesta, samoin kuin ilma-aluksen sorto sivutuulessa tai maanopeus vasta- tai myötätuuleen lennettäessä. Laaksot ohjaavat tuulta ja tuulen suunta usein muuttuu niissä päivän aikana. Savu voi kertoa paikallisen pintatuulen suunnan. Jos muutoin kevyessä tuulessa kuitenkin tapahtuu konvektiota, pintatuuli voi poiketa paljonkin gradienttituulesta ja muuttua nopeasti. Tämä voi aiheuttaa ongelmia pakkolaskussa. Lentäjä saattaa lähestyä yksittäisen savupylvään ilmaisemaan vastatuulen suuntaan ja huomata sitten laskeutuvansa väärästä suunnasta. Lasku voi olla parempi suunnitella ennustetun pintatuulen mukaisesti. Jos et muista, millaista pintatuulta on ennustettu tai millainen tuuli oli lennolle lähtiessä, voit selvittää gradienttituulen lentämällä tasaisesti 360 asteen kierroksen ja katsomalla, mihin suuntaan ilma-alus sortuu. Tosin jos moottori on jo pysähtynyt, tähän ei ehkä ole enää aikaa! Siksi on hyvä merkitä lentoonlähdön aikaan vallinnut pintatuuli varamittariin niin, että sen voi tarkistaa hätätilanteessa. Yritä muistaa (tai laskea) auringon asema, kun lennät vastatuuleen. Auringon pitäisi olla samassa suunnassa, kun aloitat loppulähestymisen. Jos useat savupylväät viittaavat ennusteesta poikkeavaan pintatuuleen, mieti, mistä se voi johtua. Liikkuuko rintama hitaammin tai nopeammin kuin on ennustettu? Vaikuttaako cumulonimbuspilvi tuuliin? Onko alueella merituulta? Onko laakson tuuli muuttamassa suuntaa?

16 16 >> Sään ennakoiminen Radion käyttö Advektiosumua Jos lentäjä ei pidä yhteyttä ilmaliikennepalveluun, hän menettää hyödyllisen tiedonlähteen. Ilmaliikennepalvelun on annettava lentäjälle tämän pyytämät METAR-, SPECI- ja TAF-sanomat. Niitä kannattaa pyytää aina, kun olosuhteet eivät ole ihanteelliset. Tarkista määräpaikkaasi ja mahdollisia varalentopaikkoja koskevat METAR-sanomat puolen tunnin välein. Tietoa säätilan muutoksista voi saada myös pelkästään kuuntelemalla radiota. Suurimmat lentopaikat lähettävät ATIS-sanomia (lähestymisalueen automaattinen tiedotuspalvelu), joissa ilmoitettavan kaltaisia sääolosuhteita on todennäköisesti odotettavissa myös muilla läheisillä lentopaikoilla. VOLMET-lähetykseen kootaan erilaiset yleisillä taajuuksilla lähetettävät säätiedotteet. Tiedotteen lopussa olevassa TREND-ennusteessa saatetaan mainita pilven alarajan aleneminen tai näkyvyyden heikkeneminen. Ne voivat olla merkkejä yleisestä sään huononemisesta. Samaan viittaa myös ilmanpaineen lasku. Pintatuulen kääntyminen ja voimistuminen ennustettua aikaisemmin tai myöhemmin saattaa olla varoitus siitä, että lähestyvän rintaman nopeus on muuttumassa. Kesällä tuulen muuttuminen rannikolla sijaitsevilla lentopaikoilla on merkki merituulista, jotka voivat tuoda mukanaan advektiosumua tai matalia stratuspilviä. Muualla tuulen muuttuminen voi johtua lähellä olevista sadekuuroista tai ukkosmyrskyistä. Syksyllä ja talvella lämpötilaja kastepistetietojen avulla voidaan ennakoida mahdollista säteilysumua erityisesti alavilla lentopaikoilla jo ennen kuin näkyvyys heikkenee. Kun gradienttituuli on voimakas, leuto tuuli mäenharjanteen suojanpuolella on merkki alueella olevasta aaltovirtauksesta tai turbulenssista, ja tuulen voidaan odottaa voimistuvan, kun aallon pituus muuttuu. Kun tuuli muuttuu laaksossa olevalla lentopaikalla, kaukana ollut huono sää voi saapua nopeasti.

17 Sään ennakoiminen >> 17 Tiivistelmä Opettele ymmärtämään sääoloja ja niiden vaikutuksia lentämiseen Hanki aina lentosääennuste Tarkista PROB-, TEMPO-, OCNL- ja ISOL-merkinnät Varaudu siihen, että sää on ennustettua huonompi Vertaa todellisia olosuhteita ennusteeseen Valitse vaihtoehtoiset reitit ja sopivat varalentopaikat Varaa riittävästi polttoainetta Etsi taivaalta ja horisontista merkkejä mahdollisista ongelmista Kiinnitä huomiota paikallisiin pintatuuliin Seuraa säätiedotteita lennon aikana Ole valmis muuttamaan reittiä

18 18 >> Sään ennakoiminen Sanasto ja sääilmiöihin liittyvät lyhenteet Sanasto: Korkeapaine Matalapaineen alue METAR Satulapiste Selänne Sola TAF Volmet Alue, jolla ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Alue, jolla ilmanpaine on pienempi kuin ympäröivillä alueilla. Aviation Routine Weather Report (Määräaikainen lentosääsanoma) Alue, jonka ympärillä on kaksi selännettä ja kaksi solaa. Kahden matalapaineen välinen korkeapaineen alue. Kahden korkeapaineen välinen matalapaineen alue. Terminal Aerodrome Forecast (Lentopaikkaennuste) Meteorological information for aircraft in flight (Säätiedot lennolla olevalle ilma-alukselle) Sääilmiöihin liittyvät lyhenteet: Drizzle, tihkusade ISOL OCNL Precipitation, sade PROB Hyvin pieniä sadepisaroita Isolate (Yksittäinen, eristetty, erillinen) Occasional (Satunnainen tai satunnaisesti) Vesisade (rain), tihkusade (drizzle), lumisade (snow) tai rakeet (hail) Probability Forecast (Todennäköisesti, todennäköisyys: ukkosmyrskyn tai sateen todennäköisyys) Sea breeze, merituuli Mereltä puhaltava tuuli, joka syntyy maanpinnan lämpenemisestä ja konvektiosta. TEMPO Temporary (Ajoittain, tilapäinen, väliaikainen)

19 Sään ennakoiminen >> 19 JULKAISUTIEDOT Vastuuvapauslauseke: EGAST vastaa yksin tässä julkaisussa esitetyistä näkemyksistä. Kaikki tiedot ovat yleisluonteisia, eikä niitä ole kohdistettu kenenkään henkilön tai yhteisön yksilölliseen tilanteeseen. Julkaisu on tarkoitettu yksinomaan ohjeelliseksi. Se ei vaikuta virallisesti hyväksyttyjen säädösten tai määräysten asemaan, mukaan lukien hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi ja ohjemateriaali. Sitä ei ole tarkoitettu minkäänlaiseksi vakuudeksi, väitteeksi, lupaukseksi, sopimukseksi tai muuksi EGASTia, sen jäseniä tai siihen liittyneitä organisaatioita oikeudellisesti sitovaksi sitoumukseksi, eikä siihen tulisi suhtautua sellaisena. Julkaisussa annettujen suositusten käyttöönotto on vapaaehtoista ja sitoo vain niitä, jotka ne hyväksyvät. EGAST, sen jäsenet ja siihen liittyneet organisaatiot eivät takaa julkaisun tietojen paikkansapitävyyttä, täydellisyyttä tai hyödyllisyyttä eivätkä vastaa niistä. EGAST, sen jäsenet ja siihen liittyneet organisaatiot eivät lainsäädännön sallimissa rajoissa vastaa julkaisun käyttämisestä, jäljentämisestä tai esittämisestä aiheutuvista tai siihen liittyvistä vahingoista eivätkä muista vaateista tai vaatimuksista. Kuvien oikeudet: Kansi: Vasco Morao / Sisäkansi: Jan Fridrich / Sivut 6, 9 14: David Cockburn / Sivu 15 (vasemmalta oikealle): David Cockburn; Vasco Morao / Sivu 16: David Cockburn Lisätietoja: Clement Audard European General Aviation Safety Team Sähköposti:

20 EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team Helmikuu 2012 EUROOPAN YLEISILMAILUN TURVALLISUUSRYHMÄ (EGAST) Osa ESSI-aloitetta Euroopan yleisilmailun turvallisuusryhmä (EGAST) on yleisilmailun yhdistysten, teollisuuden, EASAn ja viranomaisten välinen vapaaehtoinen yhteistyöryhmä turvallisuusasioissa. EGAST tarjoaa foorumin parhaiden käytäntöjen jakamiseen, tietolähteiden kehittämiseen ja turvallisuuden edistämiseen. Sen toiminnan perustana ovat kansallisella tasolla toteutetut tai yleisilmailun laitevalmistajien, organisaatioiden tai yhdistysten hankkeet. EGASTin puheenjohtajina toimivat John Vincent EASAsta sekä James Black, joka edustaa lentonäytösjärjestö EAC:tä (European Airshow Council), yleisilmailun tukijärjestö ECOGASia (European Council for General Aviation Support) ja liikelentoalan EBAA:ta (European Business Aviation Association). EGASTiin kuuluu yli 50 organisaatiota. Se tekee kansainvälisellä tasolla yhteistyötä yleisilmailun ohjauskomitean (General Aviation Joint Steering Committee) kanssa, jonka puheenjohtajina toimivat Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n ja ilmaalusten omistajien ja lentäjien liiton AOPAn (Aircraft Owners and Pilots Association, Air Safety Foundation) edustajat. Tehtävä: Parhaiden käytäntöjen jakaminen ja tietoisuuden lisääminen, jonka tarkoituksena on parantaa turvallisuutta kaikilla yleisilmailun osa-alueilla. EGAST auttaa EASAa ja yleisilmailuteollisuutta kohdistamaan resursseja yhteisiin turvallisuuden edistämistoimiin, joiden avulla voidaan saavuttaa onnettomuuksien vähentämisen tavoite. EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTO (EASA) Safety analysis and Research Department Ottoplatz 1, Köln, Germany S-posti Internet

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

7.4 Alustan lämpötilaerot

7.4 Alustan lämpötilaerot 7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin

Lisätiedot

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääoppia harrasteilmailijoille Lentosääoppia harrasteilmailijoille Sääoppimateriaalin sisältö Alkusanat Sääoppia lyhyesti Suomen sää ja ilmasto Johdanto lentosäähän Lentosäähavainnot Lentosääennusteet Lentosäävaroitukset ja muut sanomat

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Luonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista

Luonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, XXX Luonnos KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Lisätiedot

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat 19.11.2013 Lentosäätuotannosta yleisesti Havainnot (METAR, MET

Lisätiedot

Lentotyö nyt ja tulevaisuudessa

Lentotyö nyt ja tulevaisuudessa Lentotyö nyt ja tulevaisuudessa Laskuvarjohyppylennot www.ilmailu.fi Normihierarkia Lakien ja määräysten keskinäinen suhde Jos ei ristiriitaa määräys, normi tai päätös on yhtä sitova kuin laki 15.2.2013

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) Mitä pilvet kertovat Harri Hohti Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) 26.03.07 OHJELMA Pilvien luokittelu Suuret sääjärjestelmät matalapaineet ja

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm.

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft 36.090ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi

Voimassa: toistaiseksi luo Määräys 1 (6) Antopäivä: 9.10.2015 Voimaantulopäivä: 9.10.2015 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 9, 57, 70 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot: - KAUKO-OHJATUN

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.04.2005 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Lähimmälle lennonjohtoyksilölle. Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Lähimmälle

Lisätiedot

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61 sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,

Lisätiedot

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan

Lisätiedot

Ilmatilaloukkaukset Suomessa

Ilmatilaloukkaukset Suomessa Ilmatilaloukkaukset Suomessa Tämä esitys ei korvaa mitään asiaan liittyvää virallista informaatiota tai ohjeistusta. 28.11.2012 VALVOTTUUN ILMATILAAN lentäminen ilman selvitystä. Viimeaikainen kehitys

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Onnettomuustutkintakeskukselle ja poliisille.

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS GA 8

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS GA 8 EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 8 2 >> Sakkauksesta ja syöksykierteestä

Lisätiedot

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 5 Lennät VFRpurjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 4 Lentopaikan merkinantopaikalle sijoitettu valkoinen kaksoisristi tarkoittaa:

Lisätiedot

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Kansallisen ilma-aluksen miehitys luonno Ilmailumääräys 1 (9) Antopäivä: 11.4.2013 Voimaantulopäivä: 12.4.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Muutostiedot: Tällä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi /

F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi / F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi / 26.3.2017 Lentoonlähtö Lentoonlähtöä ei arvostella. Pääsääntöisesti se tapahtuu seuraavasti: 1. Avustaja kantaa lennokin kiitoradalle 2. Nousu tehdään vastatuuleen

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013 Jorma Laine Oma tausta Purjelentoa vuodesta 1974, noin 2000 h Purjelennon opettaja Moottoripurjelentäjä noin 350 h Moottoripurjelennon

Lisätiedot

F3A SPORT-OHJELMA 2008

F3A SPORT-OHJELMA 2008 F3A SPORT-OHJELMA 2008 1 Liike 1 - Lähtö Nousukuvio on nykyään kaikissa luokissa vapaa Proseduurikäännöstä ei enää tarvitse tehdä! Nousukuviota EI arvostella! Tärkeintä on että käännösliikkeen jälkeen

Lisätiedot

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.12.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6

Lisätiedot

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN al Määräysluonnos versio 5.5.2015 1 (6) Antopäivä: x.xx.2015 Voimaantulopäivä: x.xx.2015 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 9, 57, 70 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöön pantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot:

Lisätiedot

Cessna 150 -lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus

Cessna 150 -lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus Tutkintaselostus D8/2009L Cessna 150 -lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus Urjalassa 14.11.2009 OH-CTW CESSNA 150H Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1

Lisätiedot

Harrasteilmailun riskikartoitus

Harrasteilmailun riskikartoitus Harrasteilmailun riskikartoitus Ilmailujohtaja, ylijohtaja Pekka Henttu 29.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun kartoitus Toimeksianto 24.10.2014 Riskikartoituksen perusteella:

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Onko tekniikasta apua?

Onko tekniikasta apua? Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014.

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Tampereen Laskuvarjokerho ry Hyppytoiminnanohje YLEISTÄ Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Hyppytoiminnassa noudatetaan Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

RPAS viranomaissääntely Suomessa

RPAS viranomaissääntely Suomessa RPAS viranomaissääntely Suomessa 3.2.2016 Samuli Vuokila Johtava asiantuntija, lentotoiminta Responsible traffic. Courage and co-operation. Miehittämättömän ilmailun historiaa Montgolfierin veljekset Ranskassa,

Lisätiedot

Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet

Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet KUVAUS MALLINRO # 3,7 x 6 x 2,4 m Garage-in-a-Box Original harmaa 62790 SUOSITELLUT TYÖKALUT 11mm + /- 45 cm Lue ohjeet läpi ennen töiden aloittamista. Teltta

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Tässä esityksessä käydään läpi purjehduksen keskeiset käsitteet. Esitys tarjoaa aloittelijalle teoriatason lähtökohdat uuden harrastuksen opettelulle. Siinä käytäntö on

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 Raportti alustavasta tutkinnasta L2013-E1 Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 OH-U275 Rans Coyote II ES Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (ICAO:n Annex

Lisätiedot

Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustyö Heli Koivu

Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustyö Heli Koivu Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustyö Heli Koivu Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kuva: Kristian Rastas Sisältö Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuus Harrasteilmailun Turvallisuusprojekti

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat 1 Purjehtijan sääoppi Asiantuntijana Martin Gahmberg Purjehtijan tulee hallita sääopin perusteet. Perhepurjehtijalle meteorologian tuntemus on turvallisuus- ja mukavuustekijä. Kilpapurjehtijalle ja varsinkin

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

SIL PPL Lentäjän käsikirja

SIL PPL Lentäjän käsikirja SIL PPL Lentäjän käsikirja Versio 1/2001 Tässä kirjassa olevaa kartta, yms. aineistoa ei saa käyttää lennonsuunnitteluun. Käytä operatiiviseen lentotoimintaan virallisista lähteistä saatuja ajantasalla

Lisätiedot

PAKKASPARLAMENTTI 2013

PAKKASPARLAMENTTI 2013 PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 09.12.2005 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.7.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], FI 1 1 In accordance with Article 32 (1) of the Basic Regulation, the Agency provides for translations of its Opinions. These translations may be revised and updated from time to time, depending on the

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä Tutkintaselostus C 19/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä 29.6.1997 HB-VJB, Cessna 501 OH-ULK, Cessna 206G ja laskuvarjohyppääjät Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ristiniityn

Lisätiedot