Kesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos"

Miina Manninen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kesäkonvektio Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos

2 Palataan hetkeksi vielä kevääseen: Keväisiä kylmän ilmamassan CB-pilviä, joista seurasi yksittäistä salamointia Suhteellisen matalaa konvektiota, CB-topit välillä FL Salamointi hyvin satunnaista, SIGMET kriteerit eivät juurikaan täyttyneet Tästä huolimatta: päivittäin salamaniskuja liikennekoneisiin! Maasalamoita Suomessa yhteensä ainoastaan 10 kpl ( ), pilvisalamoita havaittu =20, valtaosa Helsinki-Vantaan ympäristössä! Varovaisestikin arvioituna Hki-Vantaan lähistöllä puolet havaituista salamaniskuista lentokoneisiin. Kesäisin ei koskaan vastaavaa suhdelukua. WSFI31 EFHK EFIN SIGMET 1 VALID / EFHK- EFIN FINLAND FIR EMBD TS OBS WI N6021 E N6033 E N6028 E N6017 E02509 TOP FL140 MOV NW 5KT NC=

NASAn naparatasatelliitin MODIS instrumentin kuva ~ 11 UTC (Huom., kyseinen kuva saatavilla ainoastaan 1x/vrk muutaman tunnin viiveellä, ei siis käytetä ennustetuotannossa).

3 NASAn naparatasatelliitin MODIS instrumentin kuva ~ 11 UTC (Huom., kyseinen kuva saatavilla ainoastaan 1x/vrk muutaman tunnin viiveellä, ei siis käytetä ennustetuotannossa). Yksittäisiä kuuroja (ISOL CB), välissä laajoja selkeitä alueita -> SIGMET kriteerit eivät satunnaisen salamoinnin yhteydessä täyty! Huomaa myös rannikon puhdistava vaikutus, yleistä keväällä ja alkukesästä.

4 Miksi kesäkonvektio'? Kesäkauden säässä ylivoimaisesti merkittävin ilmailusään tekijä on konvektio. Konvektion periaate on aina sama, mutta voimakkuudessa ja esiintymismuodoissa on hyvin isoja eroja. Ilmailijalle konvektion aiheuttamat CB-pilvet ovat aina merkittävä (vaara)tekijä! Kesäkaudella CB-pilviin liittyy usein ukkosta, kesäkuukausien salamamäärät vaihtelevat Suomen maa-alueilla n välillä, ollen keskimäärin Salamoinnin lisäksi merkittäviä vaaratekijöitä CB-pilvissä lähes aina jäätäminen ja turbulenssi, voimakkaampien ukkosten yhteydessä usein myös myös rakeet, syöksyvirtaukset ja jopa trombit.

5 CB-pilvistä yleisesti Perustana aina riittävän korkealle nousevien pystysuuntaisten ilmavirtausten muodostuminen ilmakehässä, johon taas vaaditaan kolme perustekijää: Kuvassa on läpileikkaus voimakkaasta, mahdollisesti vaaraa aiheuttavasta ukkospilvestä Kosteus (alailmakehässä) Epävakaus (ilmakehän lämpötilaprofiili) Laukaiseva tekijä (esim. tuulikonvergenssi) CB:lle ei ole olemassa tarkkaa kansainvälistä määritelmää (ainakaan ICAOssa), yleisesti ottaen kuitenkin pilven topin täytyy olla riittävän kylmä ja korkea, ja pilvessä tulee muodostua sadetta Kesäisten ukkospilvien topit Suomessa välillä ~FL200-FL450, talvikaudella myös matalampia Tarkempaa tietoa CB-pilvien ja ukkosten muodostumisesta löytyy suomeksi osoitteesta

Esimerkki normaalista kesäisestä ukkostapauksesta: 7.6.2013 Viereisessä kuvassa tutkakuva 7.6.2013 klo 10 UTC.

6 Esimerkki normaalista kesäisestä ukkostapauksesta: Viereisessä kuvassa tutkakuva klo 10 UTC. Kuvaan on rajattu samaan aikaan julkaistun SIGMETin aluerajaus, SIGMET alla: EFIN SIGMET 1 VALID / EFHK- EFIN FINLAND FIR FRQ TS OBS AKOVU-TAKOT-LITSU-EPESI TOP FL360 STNR NC= HUOM! Ylläoleva SIGMET tehty edellisten Annex 3 ohjeistusten mukaan, nykyisin käytetään ainoastaan koordinaatteja!

7 NASAn MODIS kuva ~11 UTC. Kuvassa nähdään laajalti voimakasta konvektiota, Pohjanmaalla ukkossolut ovat yhdistyneet laajaksi järjestelmäksi. Kuitenkin: aukko Tampereelta koilliseen, hyvää lentokeliä?

8 Seuraavaksi tarkastellaan päivän konvektion kehitystä tutkaja satelliittianimaa tioiden avulla: UTC

9 Tutkasta ja satelliitista havaittua Konvektio käynnistyy jo aamupäivän puolella Pohjanmaalta, runsastuen nopeasti SIGMET kriteerit täyttäväksi ilmiöksi Kehitys alkaa yksittäisistä konvektiosoluista, jotka alkavat kuitenkin varsin pian yhdistyä isommiksi monisolu-ukkosjärjestelmiksi Alkuun havaittavissa vielä isojakin selkeitä aukkoja, mutta iltapäivän aikana ukkosia kehittyy Etelä- ja Keski-Suomeen lähes kaikkialle (Länsirannikko pysyy meren vaikutuksesta puhtaana) Kuurosolujen etenemissuuntia useita, osa kehityksestä vastavirtaan eli länteen, osa taas vallitsevan virtauksen mukana itään. Ukkossolujen kehityksen tarkka ennustaminen hyvin haastavaa!

Havaitut maasalamat 7.6.2013: Suomen alueella 9490 maasalamaa 00-24 UTC välillä.

10 Havaitut maasalamat : Suomen alueella 9490 maasalamaa UTC välillä. Aamupäivällä aluksi pohjanmaalla, iltapäivällä suurin osa maan keskivaiheilla ja myöhään illalla/yöllä vielä Etelä-Suomessa. Salamamäärä on Suomen oloihin melko runsas, kun muistaa vuosittaisen keskiarvon olevan se Vastaavia päiviä esiintyy lähes joka kesä

11 Seuraavilla kalvoilla esitellään tutka-animaatioina kaksi esimerkkiä harvinaisemmista rajuilmoista. Tapaukset ovat vuoden 2010 Heinä- ja Elokuulta: Asta ja Sylvi.

14 Tärkeimpiä huomioitavia asioita näistä hyvin voimakkaista rajuilmoista: Laaja-alaisia (>100km) ja yhtenäisiä: aina SIGMETin paikka! Pahimmat konvektiiviset rajuilmat usein MCS -tyyppisiä (mesoscale convective system), elävät omaa elämäänsä, esimerkiksi meri ei välttämättä vaikuta lainkaan Ilmailijalle erityisesti huomioitavia seikkoja (Astan ja Sylvin tapaukset): Kova liikenopeus, jopa yli 100 km/h Saattaa päästä yllättämään! Voimakas puuskarintama ja/tai syöksyvirtauksia: > 60kt Voimakasta ja jatkuvaa salamointia Yhtenäisiä, ei asiaa läpi eikä yli. Vaikutukset voivat yltää yllättävän kauas (esim. >40kt puuskia lähes 100km päässä sateesta Astan tapauksessa) Mahdollisesti isojakin rakeita

15 Lopuksi vielä muutama tärkeä pointti: Kesäisessä konvektiossa muutokset ovat usein hyvin nopeita, ja kehitys on ajoittain näennäisesti epäjohdonmukaista niin ajallisesti kuin paikallisestikin Suurin osa Suomen kesäkauden ukkosista voidaan luokitella ilmamassaukkosiksi, jotka kuitenkin voivat olla alueellisesti jopa rintamaukkosia kattavampia -> useinkaan ei voi lentää alueen läpi! Sadetutkan ja erityisesti tutkaennusteen käytössä tulee olla tarkkana, huomioitava esim. solujen liikesuunnan yllättävät muutokset ja puuskariski kaukana itse ukkossoluista. Säätilannetta tarkemmin tuntematta ei tutkassa näkyvästä kehityksestä voi vetää suoria johtopäätöksiä tulevaisuudesta: Seuraa, mutta älä ennusta! Tutka on kuitenkin puutteistaankin huolimatta ehkäpä paras työkalu kuuroja ukkospilvien seurantaan, erityisesti salamatiedolla täydennettynä Noudata aina varovaisuutta minkä tahansa CB-pilven lähistöllä, mutta erityisesti kun salamointi on runsasta.

Samankaltaiset tiedostot

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääoppia harrasteilmailijoille Esityksen sisällöstä Ilmatieteen laitos laati laajan lentosääoppimateriaalin Trafin toimeksiannosta osana Harrasteilmailun turvallisuusprojektia Koko materiaali (myös