Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Transkriptio

1 Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on km korkeudessa, talvella meillä jopa alle 10 km;ssä. Siitä alkaa: 2. Sratosfääri: 50km - Stratopaussiin - saakka. 3. Mesosfääri: miinus asteeseen. Mesopaussiin saakka. Siitä alkaa : 4. Termosfääri, jossa lämpötila alkaa nousta. 5. Ionosfääri 100 km korkeudelta ylöspäin.

2 Ilma = kaasuseos ~80% typpeä ~21% happea ~1% argonia 0,03% CO Lisäksi vaihtelevia pitoisuuksia vettä, pölyä, savukaasuja ym. Kreetalla vuokrattu valkoinen sitikka oli aamulla keltainen. Sirocco -virtauksen syytä kuulemma, Saharassa autoiltu aavikolla. Ilmanpaine:1 atm= 101,325 kpa Nykyisin baari 1 bar=0,1. Mpa on SI -mittayksikkö. Ilmailussa aina hehtopascaleina 4 numeroa. Lentopinnat Fl - perustuu vakiopaineeseen 1013,2 hpa -tasoon. Painetta mitataan rasia-anemometrillä tai elektronisella anturilla Tuulen nopeutta mitataan potkuri-anturilla. Metriä / sekunti.

3 Auringon vaikutus Aurinko säteilee maahan energiaa 1360 wattia / neliömetri. Häviöidenjälkeen pintamaa tai -vesi saa lämpöä noin 160 wattia neliömetri. Suurin osa imetyy pilviin ja hiilidioksidiin jotk palauttavat suuren osan takaisin maahan. Aurinko ei lämmitä ilmaa suoraan vaan lämmin maanpinta luovuttaa lämmön sitä viileämpään ilmaan. Erityyppisillä pinnoilla on täten suuri vaikutus ilman lämpiämiseen. Kuivalla maalla on pieni ominaislämpökapasiteetti joten se lämpiää nopeasti ja luovuttaa sen myös nopeasti ilmaan. Veden / kostean maan pinnalla tilanne on päinvastainen.

4 Sääkartat Perustuvat maailmanlaajuisen havaintoasemien verkkoon.lisäksi käytetään satelliitti-, tutka- ja lentokonehavaintoja. Sekä suomalaisen Vaisalan kehittämää ilmapallon viemää radioluotausta. Maanpintakartta on TV;stä tuttu. Siinä näkyy painekäyrät isobaarit, lämpimän ja kylmän rintaman kaaret sekä okluusiorintamat. Usein myös tuulinuolet ja pintalämpötilat. Tuuli on yleensä lähes painekäyrän suuntainen. Kiertäen matalan keskusta vastapäivään ja korkean keskustaa myötäpäivään. Tämän kiertoliikkeen määrää maapallon pyörimisliikkeen aiheuttama voima coriolisvoima. Muutenhan ilma pyrkisi suoraan korkeasta matalapainetta kohti. Pohjanmereltä tuleva matalapaine aiheuttaa siis meille tuulia etelänpuolelta. Ylempien ilmarerrosten painekartan vastaavia käyriä kutsutaan isohypseiksi. Ne liitetään digitaalisesti muihin havaintoihin jolloin supertietokone voi laskea sääennusteen melko tarkkaan lähitunneiksi. Tätä tietoa hyödyntää mm. SMHI;n purjelentosää. Se ennustaa aamulla päiväksi tuulen 1000 metrin korkeudella, lämpötilan ja termiikin. Kokemukset siitä ovat hyviä. Pitää vain olla valmius (ei päänsärkyä ;) lähtemään suotuisalle lentopaikalle niin, että olet heräävässä kelissä ilmassa viimeistään kello kymmeneltä Suomen aikaa. Adiabaattinen muutos Tarkoittaa lämpötilanmuutosta ilman energialisää tai vähennystä. Ilmiö on sama kuin pumppatessa käsipumpulla ilmaa renkaaseen. Pumpun paineinen puoli kuumenee ja kun päästät liikaa painetta pois renkaasta niin ilmavirtaus tuntuu käteen kylmältä. Samaa tapahtuu kun ilma nousee ylöspäin se laajenee ja jäähtyy ja päinvastoin. Muutos on noin 0,1 astetta 10 metriä kohti. Kun hikoilet lentopaikalla toisia hinaillen +30 asteen helteessä, on piloteilla kivaa - 10 astetta viileämpää 330 ft QFE korkeudessa ilman tullessa vastaan trimminopeudella ~ 40km/h. Ilman ollessa kosteaa - jonossa selkeitä kumpupilviä - muutos on pienempi.

5 NOSTEEN SYNTY 1.Kuivatermiikki. Ilman ollessa kuivaa lämminnyt ilmamassa pyrkii nousemaan ylöspäin. Noustessaan se jäähtyy ja tasapainon saavutettuaan alkaa laskeutua. Syntyy sienenmuotoinen kupla jonka keskellä nostaa ja reunoilla laskee. Sen voi havaita hyvin vain takapuolituntumalla. Noston/laskevan rajalla siipi ruttailee helposti. Käännyttävä päättäväisesti vasten sitä suuntaa mihin siipi itsestään menisi. Pikkulintuparvi voi joskus paljastaa noston keskustan hakiessaan nosteen tuomia hyönteisiä. 2.Kumpupilvet. Cumulus - nimensä mukaisia kun ne ovat tiiviitä ja selvärajaisia jättäen yli puoli taivasta kirkkaaksi on keli aina parhaimmillaan. Nouseva ilma jäähtyy ja siinä oleva kosteus tiivistyy pilveksi. Kun pilvi silminnähden pursuu pienempiä kumpuja, on se merkkinä hyvästä nosteesta. Nostoon pääsy vaatii termonenää, kun odotat lähtöpaikalla muutaman metrin vastatuulessa joka äkisti tyyntyy, on se merkki siitä että nouseva virtaus on imaissut ilmaa itseensä. Pääset nostoon kunhan et hinauta itseäsi sen läpi. Laskevassa myötäisessä ei ole paljon pelastettavissa. 3.Rinnenosto: Rinnettä vastaan kohtisuoraan tuleva ilmavirta tietenkin taipuu rinteen muotoon. Jos rinteessä ei ole portaita tai syvänteitä, on se helppo ja turvallinen paikka lentää kahdeksikkoa termiikkiä odottaessa. Huomaa myös; kun kostea ilma tulee mereltä auringon kuumentaman maan päälle muuttuu ilma epävakaaseen suuntaan muodostaen teräviäkin nosteita. Ja laskevia. Taas kerran: aikaisen madon se kukkokin nokkasee.

6 Sääkartat Perustuvat maailmanlaajuisen havaintoasemien verkkoon.lisäksi käytetään satelliitti-, tutka- ja lentokonehavaintoja. Sekä suomalaisen Vaisalan kehittämää ilmapallon viemää radioluotausta. Maanpintakartta on TV;stä tuttu. Siinä näkyy painekäyrät isobaarit, lämpimän ja kylmän rintaman kaaret sekä okluusiorintamat. Usein myös tuulinuolet ja pintalämpötilat. Tuuli on yleensä lähes painekäyrän suuntainen. Kiertäen matalan keskusta vastapäivään ja korkean keskustaa myötäpäivään. Tämän kiertoliikkeen määrää maapallon pyörimisliikkeen aiheuttama voima coriolisvoima. Muutenhan ilma pyrkisi suoraan korkeasta matalapainetta kohti. Pohjanmereltä tuleva matalapaine aiheuttaa siis meille tuulia etelänpuolelta. Ylempien ilmarerrosten painekartan vastaavia käyriä kutsutaan isohypseiksi. Ne liitetään digitaalisesti muihin havaintoihin jolloin supertietokone voi laskea sääennusteen melko tarkkaan lähitunneiksi. Tätä tietoa hyödyntää mm. SMHI;n purjelentosää. Se ennustaa aamulla päiväksi tuulen 1000 metrin korkeudella, lämpötilan ja termiikin. Kokemukset siitä ovat hyviä. Pitää vain olla valmius (ei päänsärkyä ;) lähtemään suotuisalle lentopaikalle niin, että olet heräävässä kelissä ilmassa viimeistään kello kymmeneltä Suomen aikaa.

7 VAARANPAIKAT 1.Roottori - mäen, talon, rinteen, vuoren... suojanpuolelle muodostuu vaaka-akselin ympäri pyörivä pyörre. Labiilissa ilmamassassa se voi yltää 10 x oman korkeutensa päähän. 10 m korkea talo tuntuu siivessä 100 metriin saakka. Vuorelta lähtiessä on varottava joutumasta kynnykseltä tasamaalle. Roottori alkaa pyöriä tasaisella jo 10 metriä kynnykseltä. Jos mahdollista, kannattaakin ottaa lähtö hieman alempaa rinteestä. 2.Tuuli - jos tuuli 300 jalassa on 10m/sec tai yli - ei millään siivellä pääse vastaiseen maanopeuteen. Kun ilmasta näet aallokon tekevän harvakseen murtuvia vaahtopäitä on se merkki 7m/sec tuulesta. Silloin on syytä etsiä turvallinen laskeutumispaikka. 3.Cu ja Cb pilvet. Kumpupilvi voi kehityä ukkospilveksi Cb. Kun noste on yli 5m/sec ja näkyvyys horisonttiin alkaa huonontua on aika viimeistään lähteä alaspäin. Korvat tai B-sakkaus ellei suoraan aurinkoon valoisaan päin liitäminen riitä. Sade alkaa varjonpuolelta yleensä ensin.