Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.
|
|
- Antti Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sääoppi 1. luennot SÄÄOPPI JOHDANTO Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Tavoitteet: - oppia tuntemaan sääilmiöiden taustavoimat - oppia tekemään omia havaintoja ja johtopäätöksiä - oppia tulkitsemaan säätietoja BR SCT /M01 Q1009 NOSIG// Aiheen painopisteinä ovat: - painesysteemit - säärintamat - säätietojen tulkinta ja sääriskien arviointi. SÄÄILMIÖIDEN ENNÄTYKSIÄ Voimakkain tuulenpuuska tornadossa: Korkein ja alhaisin lämpötila: 5 0 8, 8 k m / t + 58,0 ºC - 89,6 ºC Korkein ja alhaisin ilmanpaine: 1085,6 hpa 870,0 hpa METEOROLOGISET PROSESSIT - yleistä Meteorologia Kr. meteoros = ilmassa oleva; logos = oppi. Sään vaihtelut perustuvat ilmakehän kemiaan ja eri fysikaalisiin prosesseihin. Prosessit ovat hyvinkin monitahoisia sisältäen lukuisia sisäisiä riippuvuuksia.? Näissä prosesseissa auringon lämpösäteily on ylivoimaisesti tärkein tekijä.
2 Sääoppi 1. luennot TÄRKEIMMÄT METEOROLOGISET PROSESSIT 1 Energeettiset prosessit missä energia muuttuu muodosta toiseen: esim. lämpöenergia muuttuu tuulen liike-energiaksi 2 Adiabaattiset prosessit (Kr. adiabatos = yli-/läpipääsemätön ): - 5ºC 1000 M ilman lämpötilan muutos johtuen sen volyymin muutoksesta ±0 ºC 500 M +5ºC 1ºC / 100 m = kuiva-adiabaattinen MSL lämpötilagradientti (Lapse Rate) 3 Fysikaaliset prosessit, esim. veden olomuodon muutokset: - veden jäätyminen kiinteäksi jääksi, haihtuminen kaasumaiseksi - höyryn tiivistyminen vesipisaroiksi, härmistyminen jääksi - jään sulaminen vedeksi, sublimointi kaasumaiseen muotoon Lisäksi ilmakehän sähköstaattiset purkaukset (ukkonen) 4 Kemialliset prosessit, aineiden yhdistelmät ja hajoamistuotteet: PH 6 veden happamuus, ilman saastuminen, otsonin hajoaminen jne
3 Sääoppi 1. luennot ILMAKEHÄ Maapalloa ympäröi ilmakehä, joka koostuu eri ilmakerroksista: - Alin kerros on troposfääri ja sen yläpuolella on stratosfääri - Troposfäärin ja stratosfäärin välinen rajoittava kerros on tropopausi Km mb (hpa) MAGNETOSFÄÄRI (> 1000 KM) 400 EKSOSFÄÄRI (> 600 KM) TERMOSFÄÄRI (N KM) 90 MESOPAUSI N KM.. IONOSFÄÄRI (TERMOSFÄÄRIN ALAOSASSA) MESOSFÄÄRI (N KM) STRATOPAUSI N. 50 KM STRATOSFÄÄRI (N TROPOPAUSI KESKIM KM TROPOSFÄÄRI (0 N. 12 KM) º C +15º C Kaaviokuva ilmakehästä 500 TROPOSFÄÄRI Troposfäärissä tapahtuvat ne sääilmiöt, jotka koskevat meitä harrastelentäjiä. Ilmakehä koostuu seuraavista kaasuista: 78 % typpeä 21 % happea sekä..1 % argonia, vesihöyryä, hiilidioksiidia jne. 78% 21% 1 %
4 Sääoppi 1. luennot TROPOPAUSI Troposfäärin ja stratosfäärin välistä rajoittavaa kerrosta kutsutaan tropopausiksi. Tropopausin korkeudella ilman lämpötila lakkaa laskemasta ja pysyy vakiona. Troposfäärin korkeus vaihtelee: - korkeimmillaan se on päiväntasaajalla n km - matalimmillaan maapallon navoilla n. 3-4 km - Suomessa se vaihtelee n km:n välillä Kun siirrytään kohti suurempia korkeuksia troposfäärissä: - lämpötila laskee - ilmanpaine laskee - ilman tiheys laskee Ilman tärkeimmät ominaisuudet - lämpötila (esim. º C ) } - kosteus (esim. suhteellinen kosteus %) - ilmanpaine (voima / pinta-ala, hpa, mmhg) - tiheys (massa / volyymi, g/m 3 ) ILMAN TIHEYS (g/m 3 ) - yleistä Ilman tiheys heikkenee siirryttäessä kohti suurempia korkeuksia. Tarkkaa ilmakehän ylä-rajaa ei voida kuitenkaan määrittää. Ilmamolekyylejä löytyy jopa 400 km:n korkeudesta, mutta ne ovat harvassa. Koska ilma ohenee, vähenee myös hapen osamäärä. Ilman tiheydellä on suuri merkitys koneen suoritusarvoihin ja lakikorkeuteen: - kun ilmanpaine nousee, kasvaa myös tiheys. - kun toisaalta kosteus lisääntyy, vähenee tiheys. - kun ilman lämpötila nousee, vähenee tiheys.
5 Sääoppi 1. luennot ICAO:n STANDARDI-ILMAKEHÄ (International Standard Atmosphere, ISA) Painovoiman kiihtyvyyden arvo on vakio = 980,62 cm/s 2 Lämpötila on MSL tasolla + 15 C ja ilmanpaine MSL tasolla 1013,25 hpa Pystysuora lämpötilagradientti on - 0,65 C / 100 metriä lisää korkeutta Tropopausin korkeus on keskimäärin 11 km ja sen lämpötila on -56,5 C. ILMANPAINE - voima / pinta-ala Ilmanpaine on tietyn korkeuden yläpuolella olevan ilmapatsaan paino/cm 2. Ilmanpaine alenee siirryttäessä kohti suurempia korkeuksia N. 5,5 km korkeudessa ilmanaine on puolet verrattuna MSL tasoon. Ilmanpaine voidaan mitata mm. elohopea-ilmapuntarilla Äärettömän korkealle ulottuva ilmapatsas Patsaan pohjan pinta-ala = 1 cm 2 Patsas painaa n. 1,033 kg 760 mm korkea elohopeapatsas Normaaliolosuhteissa pohjapinta-alaltaan 1 cm 2 ilmapatsas, joka ulottuu ilmakehän ylärajalle saakka, painaa n. 1,03 kg. Tämä vastaa 760 mm korkeata elohopeapatsasta. Normaali-ilmanpaineeksi on määritelty 760 mmhg = 1013,25 hpa (mb). [ 1013,25 (hpa) / 100 ] : 9,8062 (m/sek 2 ) = 1, (kg/cm 2 )
6 Sääoppi 1. luennot ILMANPAINEEN MITTAAMINEN Ilmanpaine mitataan elohopea- tai aneroidi-ilmanpuntarilla. Aneroidi-ilmanpuntarissa ilmanpaine vaikuttaa melkein ilmatyhjään rasian pintaan. Ulkoisen paineen lisääntyessä rasia puristuu kokoon (membrani painuu sisäänpäin), ja paineen vähetessä rasia pullistuu ulospäin. Tähän periaatteeseen perustuu lentokoneen korkeusmittari. ANEROIDI-ILMAPUNTARI: 960 mb membrani 980 mb suljettu rasia 1000 mb 1020 mb paine rasian sisällä: lehtijousi 1040 mb noin 100 hpa ELOHOPEA-ILMAPUNTARI: ilmapatsas, joka ulottuu ilmakehän ylärajalle putken pää suljettu tyhjiö ilmanpaine mmhg
7 Sääoppi 1. luennot PAINE-ERO VERRATTUNA KORKEUSEROON Korkeuseron vaikutus ilmanpaineeseen vaihtelee ilmakerroksen korkeudesta riippuen: Korkeus Paine Korkeusero m 250 mb 1 mb vastaa n. 26 metriä m 500 mb 1 mb vastaa n. 16 metriä m 700 mb 1 mb vastaa n. 11 metriä maanpinta 1000 mb 1 mb vastaa n. 8 metriä ICAO:n STANDARDI-ILMAKEHÄ - ilmanpaine: Korkeus km , Paine (hpa) 0 0,5 1 1,5 Painesuhde = P/Po Standardi-ilmakehän mukaan 5,5 km:n korkeudella ilmanpaine on vain puolet MSL:llä vallitsevasta paineesta. Lennettäessä < 5000 FT tarvitaan tieto QNH-ilmanpaineesta. Kun QNH on asetettu korkeusmittariin, se näyttää maassa lentopaikan korkeuden merenpinnasta. Ilmanpaine kuvataan maanpintakartoissa isobaareilla joiden väli on yleensä 5 hpa.
8 Sääoppi 1. luennot MAANPINTAISOBAARIT ilmanpaineen vaakasuora jakauma K M M K Kaksi matalapainetta joiden väliin on syntynyt korkeapaineen harjanteita. LENTOKONEEN KORKEUSMITTARIASETUKSET Korkeusmittari on periaatteessa ilmapuntari jolla on paineasetusasteikko. Korkeusmittarin paineasetukset ovat seuaavat QFE = mittari näyttää nolla korkeutta maassa QNH = mittari näyttää maassa lentopaikan korkeutta suhteessa MSL:aan. QNE = standardiasetus, 1013 millibaaria riippumatta siitä, mikä todellinen ilmanpaine sillä hetkellä ja sillä korkeudella on. Standardiasetusta käytetään siirtokorkeudella tai sen yläpuolella, käytännössä lennettäessä yli FT/MSL.
9 Sääoppi 1. luennot LÄMPÖTILA Auringon säteily Tärkein säätekijä on auringon säteily, joka aikaansaa lämpötilamuutoksia Nämä saavat ilmamassat liikkeelle lämpötilamuutoksista kosteus haihtuu ja kosteus tiivistyy pilviksi. Kyseessä on hyvin monitahoiset prosessit, jossa pienikin tekijä voi aikaansaada huomattavan muutoksen säätilaan. Säätilaan vaikuttavat myös merivirrat valtamerethän pystyvät varastoimaan hyvin suuria määriä lämpöenergiaa. LÄMMÖN SIIRTYMINEN Lämpö siirtyy: 1) johtumalla 2) säteilyn avulla 3) kuljettamalla konvektio: lämpötilaeroista johtuva lämmön kuljetus pystysuoraan advektio: lämmön/kylmän siirto virtauksen mukana yleensä vaakasuoraan Lämpö siirtyy lämpimästä kylmempään päin LÄMMÖN SIIRTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT - LÄMPÖTILAEROT Ilman lämpötilan vaihteluihin vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: 1) auringon säteilylämpö 2) maanpinnan ulossäteily 3) maanpinnan kyky absorboida lämpöä 4) pilvisyys heikentää maanpinnan ulossäteilyä
10 Sääoppi 1. luennot LÄMPÖTILAN VAAKASUORA JAKAUMA Vaakasuoraan syntyy huomattavia lämpötilaeroja (lämmön absorbointi). Ilmakehä heikentää auringon lämpösäteilyä, toisaalta ulossäteilyä yöllä Maanpinnan lämpeneminen riippuu siitä, missä kulmassa lämpösäteily kohdistuu maahan. Lämpötilan (max / min) vuorokausivaihtelut: - maksimi esiintyy maanpinnalla normaalisti n. klo 15 iltapäivällä - minimi esiintyy yleensä heti ennen auringonnousua ILMAKEHÄN PYSTYSUORA LÄMPÖTILAJAKAUMA Lämpötilan pystysuora jakauma määrää ilmakerroksen tasapainotilan, josta pystysuorat ilmavirtaukset puolestaan riippuvat Troposfäärissä lämpötila laskee normaalisti kohti suurempaa korkeutta, mutta lämpötilan muutoksessa esiintyy kuitenkin joukko epäjatkuvuuksia. Lämpötilan muutos määrättyä korkeuseroa kohden on nimeltään pystysuora lämpötilagradientti, ja se ilmaistaan C:ssa per 100 metrin korkeuseroa kohden. Jos lämpötila laskee siirryttäessä kohti suurempia korkeuksia, gradientti on miinusmerkkinen. ISOTERMISET KERROKSET JA INVERSIOT Isotermisessa kerroksessa lämpötila ei muutu korkeuden lisääntyessä, Joissakin kerroksissa paikallinen gradientti voi olla + merkkinen, silloin kyseessä on inversiokerros. Inversioita on kahta päätyyppiä: - maanpintainversio joka syntyy maanpinnan ulossäteilyn tuloksena, jolloin jäähtyminen rajoittuu pintakerroksiin. - yläinversiot jotka liittyvät säärintamiin, joissa muodostuu rajapinta kahden erilaisen ilmamassan väliin.
11 Sääoppi 1. luennot ICAO:n standardi-ilmakehä - lämpötila Korkeus km inversiokerros isoterminen kerros C C Lämpötila LÄMPÖTILAN MITTAAMINEN Lämpötila voidaan ilmaista eri asteikoilla, esimerkiksi: jään sulamis- ICAO:n std veden lämpötila lämpötila MSL kiehumislämpötila Celsius 0 C + 15 C +100 C Fahrenheit +32 F + 59 F +212 F Kelvin K K K - Lämpötila alenee siirryttäessä kohti suurempia korkeuksia - Lämpötila on n FT:ssa laskenut +5,09 C:een = -0,65C/100m. - Keskimääräisen merenpinnan tasolla oleva normaali-lämpötila = + 15 C.
12 Sääoppi 1. luennot ADIABAATTISET PROSESSIT (vrt. Kr. adiabatos = yli-/läpi-pääsemätön ) Adiabaattinen prosessi on tapahtuma, jossa aineen lämpötila muuttuu sen volyymin muutoksen seurauksena. 1) Jos ilmaa kuljetetaan (fyysisesti) kohti suurempaa korkeutta, se kohtaa ympäröivää ilmaa jonka ilmanpaine laskee korkeuden lisääntyessä. 2) Kun ympäröivän ilman paine laskee, laajenee kuljetettu ilmamassa. 3) Kun ilmamassan volyymi laajenee, laskee sen lämpötila. 4) Tästä johtuvan ilmamassan lämpötilan lasku ilmaistaan suhdeluvulla jota kutsutaan adiabaattiseksi lämpötilagradientiksi eli ns. adiabaatiksi.a Kuivan ilman adiabaattinen lämpötilagradientti on n. 1º C/100 m Vesihöyryllä kyllästetyn ilman adiabaattinen lämpötilagradientti on vain n. 0,55 0,65º C/100 m. Kun kaasumainen vesi tiivistyy pilveksi, vapautuu sen piilevä lämpö, joka taas vuorostaan lämmittää nousevaa ilmaa. ADIABAATTIKÄYRÄT Kuiva-adiabaatit osoittavat kuinka kuiva ilma jäähtyy kun sen volyymi laajenee. Kyllästysadiabaatit osoittavat miten kyllästetty ilma jäähtyy samasta syystä. Adiabaattikäyrillä voidaan määritellä ilmakehän tasapainotilaa.
13 Sääoppi 1. luennot LUOTAUSKÄYRÄT JA ADIABAATIT Korkeus km Painepinta mb mb mb 6 KUIVA-ADIABAATTI 5 L mb KYLLÄSTYSADIABAATTI mb L mb mb mb mb Kuvassa lämpötila asetetaan vaakasuoraan ja korkeus / painepinnat pystysuoraan. Luotauskäyrät L1 ja L2 kertovat ilmakehän lämpötilajakaumasta. Ilman tasapainotila voi olla. - vakaa (stabiili) Vallitsee rauhallinen lentokeli ellei tuuli ole kovaa - epämääräinen (indifferentti), tai Ilmassa on jonkin verran puuskia - epävakaa (labiili). Ilmassa on pystysuoria ilmavirtauksia ja puuskia
14 Sääoppi 1. luennot ESIMERKKI 1: EPÄVAKAA TASAPAINOTILA ILMAKEHÄSSÄ Korkeus E C D - 6º C B kuivaadiabaatteja E A C Lämpötila Katkoviivalla kuvattu luotauskäyrä AC, on kaltevampi kuin adiabaatit. Luotauskäyrä (katkoviiva) kuvaa ilmakerroksen lämpöjakaumaa. NOUSUVIRTAUKSEN TAPAHTUMASARJA 1) Pakotetaan ilma-elementti nousemaan pisteestä A ylös kohti pistettä B. 2) Se jäähtyy adiabaattisesti kun se nousee korkeustasolle E. 3) Korkeudessa E ympäröivän ilman lämpötila ( 6ºC) on kylmempi kuin ilma-elementti (vaikkakin ilma-elementti on jäähtynyt adiabaattisesti +27º:sta +10º:een). 4) Siksi se kevyempänä jatkaa nousuaan omin päin. LASKEVAN VIRTAUKSEN TAPAHTUMASARJA 1) Pakotetaan ilmaementti laskeutumaan pisteestä C alas kohti pistettä D. 2) Kun se saapuu tasolle E, ympäröivä ilma ( 6ºC) on lämpimämpi kuin ilma-elementti vaikka se on lämmennyt 24ºC:sta 14ºC:een. 3) Siksi se painavampana jatkaa laskevaa liikettään omin päin.
15 Sääoppi 1. luennot ESIMERKKI 2: VAKAA TASAPAINOTILA ILMAKERROKSESSA Korkeus E B C +7ºC D kuivaadiabaatteja E - 4 ºC A C Lämpötila Luotauskäyrän (katkoviiva) AC:n kaltevuus on pystympi kuin adiabaatit Johtuen em. lämpötilajakaumasta pystysuoria ilmavirtauksia ei synny: 1) Pakotetaan ilma-elementtiä nousemaan pisteestä A ylös kohti pistettä B. 2) Se jäähtyy adiabaattisesti kun se saapuu korkeustasolle E. 3) Korkeudessa E ympäröivän ilman lämpötila (+ 7ºC) on lämpimämpi kuin ilma-elementti koska ilma-elementti on jäähtynyt +15ºC:sta 4ºC:een. 4) Siksi se painavampana laskee takaisin pisteeseen A. Tapahtumasarja toisin päin 1) Pakotetaan ilma-elementtiä laskeutumaan pisteestä C kohti pistettä D. 2) Kun se saapuu korkeustasolle E, se on lämmennyt adiabaattisesti + 14º:een, kun taas ympäröivän ilman lämpötila on + 7ºC. 3) Siksi se kevyempänä nousee takaisin pisteeseen C. Silloin vallitsee rauhallinen lentosää ellei ole kovaa tuulta muutenkaan. ESIMERKKI 3: EPÄMÄÄRÄINEN TASAPAINOTILA ILMAKERROKSESSA Jos ylöspäin pakotettu ilmaelementti jäähtyy samassa suhteessa kuin ympäröivä ilma, silloin ilman tasapainotila on indifferentti eli epämääräinen. Tilanne, jossa luotauskäyrä kulkee adiabaattien suuntaisesti, on melko lyhytaikainen. Ennen pitkää muuttuu ilmamassa joko epävakaaksi tai stabilisoituu.
16 Sääoppi 1. luennot TERMIIKIN SYNTYMINEN Ilmakupla lähtee nousuun ja laajenee kun se kohtaa yhä alhaisempia lämpötiloja
17 Sääoppi 1. luennot ILMAN KOSTEUS - OMINAISUUDET JA MÄÄRITELMÄT Ilman kosteus on ilman sisältämän vesihöyryn määrä ja sen absoluuttinen kosteus (g/m 3 ) vaihtelee n. 0 4 %:iin. Ilman kosteus esiintyy kolmessa olomuodossa: kaasumaisena näkymättömänä vesihöyrynä nestemäisenä eli vetenä sade- ja sumupisaroina kiinteässä olomuodossa jääkiteiden, rakeiden ja lumen muodossa. Veden muuttuminen olomuodosta toiseen Kosteuden siirtyminen olomuodosta toiseen tapahtuu seuraavasti: a) vesi haihtuu kaasuksi kaasu kondensoituu (tiivistyy) vesipisaroiksi b) jää sulaa vedeksi vesi jäätyy kiinteäksi jääksi tai lumeksi c) jää sublimoituu suoraan kaasuksi kaasu härmistyy jääksi
18 Sääoppi 1. luennot VESIHÖYRYN OSAPAINE JA KYLLÄSTYSPAINE Ilman sisältämällä vesihöyryllä on oman osuutensa ilmanpaineeseen. Mitä enemmän ilmassa on vesihöyryä sitä suurempi on vesihöyryn osapaine. Kun vesihöyryn osapaine saavuttaa määrätyn kriittisen arvonsa eli kyllästyspaineen, vesihöyry alkaa tiivistyä näkyviksi vesipisaroiksi. ILMAN SISÄLTÄMIEN SISÄLTÄMÄN KAASUJEN OMINAISPAINEET = = kg kg/cm / 2 2 HAPPI (O 2 ) TYPPI (N 2 ) HIILIHAPPO (CO 2 ) + MUUT KAASUT VESIHÖYRY (H 2 O) VESIHÖYRYN OSAPAINE 1,033 kg/cm 2 Punaisella merkitty patsas kuvaa vesihöyryn osuuden ilmanpaineesta. Vesihöyryn osapaine ilman sisältämien kaasujen yhteispaineesta vaihtelee.
19 Sääoppi 1. luennot SUHTEELLINEN KOSTEUS JA VESIHÖYRYN KYLLÄSTYSPAINE Ilman suhteellista kosteutta voidaan mitata hiushygrometrillä. Vesihöyryn kyllästyspaine riippuu vesihöyryn määrästä ja ilman lämpötilasta: - lämmin ilma pystyy sisältämään runsaasti vesihöyryä (näkymätöntä) - kylmä ilma on erittäin kuivaa Vesihöyry saavuttaa kyllästystilansa jos: - vesihöyryn määrä tilavuusyksiköissä kasvaa riittävän suureksi - ilma kylmenee riittävästi Kyllästystilassa, oleva vesihöyryn suhteellinen kosteus on 100 %. Kun ilmassa olevan vesihöyryn määrä pysyy vakiona: - jos ilma lämpenee, suhteellinen kosteus laskee - jos ilma jäähtyy, suhteellinen kosteus nousee Määritelmä: Suhteellinen kosteus on ilman sillä hetkellä sisältämän vesihöyryn osapaineen ja kyllästyspaineen välinen suhde (prosenttina).
20 Sääoppi 1. luennot KASTEPISTE (Dew Point) Kastepiste on se lämpötila missä ilman sisältämä vesihöyry saavuttaa kyllästystilan. Mitä enemmän ilma sisältää vesihöyryä, sitä pienempi on ilman lämpötilan ja kastepisteen välinen ero. Lämpötilan ja kastepisteen välisen eron väheneminen tapahtuu seuraavasti: a) kun ilma jäähtyy b) kun ilman lämpötila ei muutu mutta absoluuttinen kosteus kasvaa c) kun ilma jäähtyy samalla kun sen absoluuttinen kosteus kasvaa KONVEKTIIVINEN TIIVISTYMISKORKEUS Kun ilman lämpötila ja kastepiste lähestyvät toisiaan riski sumun syntymiselle kasvaa. Pilvikorkeuden voi helposti laskea suurin piirtein kaavasta: 125 x (t - t ) missä t = maanpinnalla olevan ilman lämpötila ja t = kastepiste. esim. 125 x (11ºC 5ºC) = 125 x 6 = 750 m 2500 FT ALIJÄÄHTYNEET VESIPISARAT Vaikka puhdas vesi jäätyy 0 C:ssa, esiintyy ilmakehässä nestemäistä kosteutta esim. ukkospilvissä, vaikka lämpötila on alle 20ºC. Alijäähtyneet vesipisarat syntyvät lämpimän rintaman jälkeisessä kosteassa ilmamassassa, joka sataa pakkaspuolella olevan ilmakerroksen läpi. Alijäähtyneet vesipisarat pysyvät ehjinä mm. ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta jos niihin ei kohdistu mitään ulkoista häiriötä. Alijäähtyneen sateen riski on suurimmillaan kevättalvella ja alkukeväällä sekä myöhäissyksyllä ja alkutalvella lämpötilan ollessa maassa lähellä nollaa.
21 Sääoppi 1. luennot ILMAN TIHEYS yleistä Ilman tiheys alenee korkeuden lisääntyessä. Ilman tiheys on merenpinnan tasolla 1,225 kg/m 3. Kun on noustu metrin korkeuteen tiheys on alentunut puoleen tästä arvosta. Tarkkaa ilmakehän ylärajaa ei voida määrittää. Korkeuden lisääntyessä vähenee myös hapen osamäärä. Ilman tiheydellä on suuri merkitys lentokoneen suoritusarvoille. ILMAN TIHEYS = kg/m 3 : Lämmin ilma on kylmää ilmaa kevyempää LÄMMIN ILMA = PIENEMPI TIHEYS KYLMÄ ILMA = SUUREMPI TIHEYS
22 Sääoppi 1. luennot ICAO:n standardi-ilmakehä - tiheys Korkeus km , ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 = kg/m 3 tiheys 6500 metrissä = 0,6125 kg/m 3 = puolet vrt. MSL PAINEKORKEUS JA TIHEYSKORKEUS Tiheyskorkeus on ilman tiheyden mitta, jota käytetään kun vertaillaan vallitsevan ilman tiheyttä ICAO:n standardi-ilmakehän vastaavan arvoon. Jos vallitseva tiheys on ICAO:n standardi-ilmakehän tiheyttä alhaisempi (ilma on huokoisempaa), sanotaan että tiheyskorkeus on suuri. Suuri tiheyskorkeus = kone käyttäytyy niin kuin se lentäisi todellista korkeutta suuremmalla korkeudella. Pieni tiheyskorkeus = kone käyttäytyy kuin se lentäisi todellista korkeutta alempana. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ FYSIIKAN YLEISESTÄ KAASULAISTA Paineen, lämpötilan ja tiheyden välinen yhteys: Kun tiheys muuttuu: Ilmanpaine nousee tiheys kasvaa Lämpötila nousee tiheys vähenee Kosteus lisääntyy tiheys vähenee (ilman kosteuden vaikutus tiheyteen on tosin melko vähäinen).
23 Sääoppi 1. luennot LÄMPÖTILAN VAIKUTUS TOSIKORKEUTEEN paikalliset painevaihtelut KYLMÄ ILMAMASSA LÄMPÖTILA = + 10 º C ILMAN TIHEYS KASVAA KORKEUSMITTARIN PAINEASETUS ENNALLAAN LÄMMIN ILMAMASSA LÄMPÖTILA = + 25 º C QNH 1020 QNH 1020 MSL MSL Lennettäessä lämpimästä ilmamassasta kylmään, korkeusmittarin näyttämä ei muutu, mutta tosikorkeus vähenee. Lentokone seuraa painekäyriä, jotka tihenevät kun lämpötila laskee kun ilma kylmenee, painekäyrät tiivistyvät kohti maanpintaa.
24 Sääoppi 1. luennot PAIKALLISET ILMANPAINE-EROT - Auringon lämpösäteilyn vaikutus Ilmanpaine riippuu ilman tiheydestä: Ilman lämpötila on kääntäen verrannollinen tiheyteen Kylmä ilma on tiheämpää on painavampaa kuin lämmin ilma Päivällä maanpinta lämpenee voimakkaammin kuin vesialue. Maanpinnan yläpuolella oleva lähin ilmakerros lämpenee ja laajenee. Sen seurauksena ilmanpaine laskee. Ilma alkaa nousta ylöspäin. Kohonnut ilma leviää määrätyssä korkeudessa sivulle joka puolelle. Pintakerroksessa virtaa korvausilmaa näin syntyneeseen matalapaineeseen joka puolelta. Ylempänä eri suuntiin levinnyt ilma jäähtyy ja alkaa määrätyissä kohdissa laskea alaspäin. Laskeva virtaus synnyttää paikallisen korkeapaineen. Korkeapaineen pintakerroksessa ilma leviää eri suuntiin kohti lähimpää matalampaa painetta jne. matalapaine korkeapaine matalapaine Matalapaineeseen liittyvän pintatuulen nopeus on n m/sek luokkaa DIVERGENSSI JA KONVERGENSSI - divergenssi on erilleen hajoava virtaus korkeapaine pintakerroksessa - konvergenssi on toisiaan läheneviä virtauksia matalapaine ylätroposfäärissä virtaukset ovat päinvastaisia
25 Sääoppi 1. luennot PAINESYSTEEMIT Ilmanpaineen pystysuora jakauma Ilmanpaineen pystysuora jakauma riippuu sekä paineesta että lämpötilasta. Ilmakehässä esiintyy sekä lämpimiä että kylmiä matalapaineita ja vastaavasti sekä lämpimiä että kylmiä korkeapaineita. Lisäksi on ainakin teoreettisesti mahdollista, että tiettyyn ilmakerrokseen syntyy tasainen pystysuora lämpötilajakauma ko. painesysteemissä. 995 mb 1000 mb 1005 mb 1010 mb 450 FT 300 FT 150 FT maanpinta Tasainen lämpötilajakauma ilmakerroksessa LÄMPÖTILAEROJEN VAIKUTUS PAINEKUVIOON (POIKKILEIKKAUS) kylmä ilmamassa lämmin ilmamassa kylmä ilmamassa
26 Sääoppi 1. luennot TERMINEN TUULI (1) Siirryttäessä kohti suurempaa korkeutta ilmanpaine laskee jyrkemmin (esim. ºC / 100 m) kylmässä ilmassa kuin lämpimässä. Kylmässä ilmassa isobaarit pakkautuvat tiheämmin kohti maanpintaa kuin lämpimässä ilmassa. Oletus: Maanpinnalla vallitsee sama ilmanpaine paikassa A ja B. 940 mb 960 mb 980 mb 1000 mb 1020 mb A lämmin ilma B kylmä ilma Ilmamassat: 1) Lämmin ilmamassa on lämpimämpi kuin sen alusta. 2) Kylmä ilmamassa on kylmempi kuin sen alusta Alustalla tarkoitetaan: a) maan- /veden- tai merenpintaa taikka b) ilmakehän alinta pintakerrosta.
27 Sääoppi 1. luennot TERMINEN TUULI (2) 7500 FT H L 5000 FT 2500 FT 1020 hpa Lämmin korkeapaine dynaaminen korkea Kylmä matalapaine dynaaminen matala 770 hpa 800 hpa 825 hpa 885 hpa 920 hpa 980 hpa 1000 hpa L H Lämmin matalapaine terminen matalapaine Kylmä korkeapaine terminen korkeapaine 785 hpa 820 hpa 860 hpa 900 hpa 940 hpa 970 hpa 1000 hpa 1020 hpa
28 Sääoppi 1. luennot AALTOHÄIRIÖT JA DYNAAMISET (LIIKKUVAT) MATALAPAINEET Säärintamien suunnassa syntyy usein aaltoliikkeitä (ja aaltohäiriöitä) jos tuuliolosuhteet ovat otollisia. Aaltoja syntyy kahden eri tiheyttä omaavan ilmakerroksen väliselle rajapinnalle samalla tavalla kuin pintatuuli synnyttää aaltoja vesistön pinnalle. Syntyneet aallot voivat olla joko vakaita tai epävakaita. Vakaa aalto liikkuu pitkin rintamaa ilman merkittävää muutosta, kun taas epävakaa aalto lisää aallonkorkeuttaan ja siten muuttuu pyörteeksi eli liikkuvaksi (dynaamiseksi) matalapaineeksi, joka nopeasti syvenee. Aallon vakavuus riippuu sen aallonpituudestaan. Jos aalto on pienempi kuin 500 km ja suurempi kuin 3000 km aalto muuttuu yleensä epävakaaksi. Suihkuvirauksen suunta muuttuu sekä pitkissä ja lyhyissä jaksoissa, mikä aikaansaa aaltoliikkeet. Suihkuvirtausten pitkät aallot määräävät suurten sääjärjestelmien kehityksen ja lyhyet aallot synnyttävät matalapaineita. LIIKKUVAT (DYNAAMISET) PAINESYSTEEMIT 1 Dynaaminen, kylmä matalapaine (syvenee ylätroposfäärissä) korkea matala korkea Liikkuvat (dynaamiset) matalapaineet syntyvät aaltohäiriön ja yleisen kiertoliikkeen seurauksena.
29 Sääoppi 1. luennot Dynaaminen, lämmin korkeapaine (vahvistuu ylätroposfäärissä) matala korkea matala Dynaamiset korkeapaineet muodostuvat lämpimästä ilmasta ja ovat vakaita ja syntyvät n. 30. leveysasteen teinoilla. TERMISET PAINESYSTEEMIT Terminen matala- tai korkeapaine syntyy maan-/veden- tai merenpinnan lämpenemisestä tai jäähtymisestä. Terminen matalapaine on usein paikallinen ilmiö kun taas terminen korkeapaine eli pakkaskorkeapaine usein leviää laajalle alueelle. 1 Terminen, lämmin matalapaine (heikkenee ylätroposfäärissä) yläkorkea korkea matala korkea Lämmin ns. terminen matalapaine (syntyy maanpinnan lämpenemisestä). Se heikkenee ylempänä ja katoaa mahdollisesti. Termisen matalapaineen tunnusmerkit ovat mm. termiikki ja merituuli. Kun lämpeneminen leviää ylöspäin, ilmanpaine siellä tulee nousemaan ja aiheuttamaan virtausta keskuksesta ulospäin. Tämä aikaansaa pintakerrokseen paikallisen matalapaineen jonka kohti ilma virtaa.
30 Sääoppi 1. luennot Terminen, kylmä korkeapaine (heikkenee ylätroposfäärissä) ylämatala matala korkea matala Terminen korkeapaine muodostuu kesällä merialueilla ja talvella mantereella. Kylmä ns. terminen korkeapaine (pakkaskorkeapaine) syntyy maan- tai merenpinnan jäähtymisestä ja heikkenee ylempänä ilmakehkässä. Kun maanpinta jäähtyy voimakkaasti mm. ulossäteilyn seurauksena. Jäähtyminen leviää maanpinnasta ylöspäin lähempiin ilmakerroksiin, joka puolestaan jatkuu kohti seuraavia ilmakerroksia. Kun ilma jäähtyy, sen tiheys kasvaa ja syntyy korkeapaine alimmissa ilmakerroksissa. Ylempänä troposfäärissä syntyy ns. ylämatala tai yläsola.
31 Sääoppi 1. luennot ILMANPAINEEN VAIKUTUS TOSIKORKEUTEEN MATALAMPI PAINE KORKEAMPI PAINE QNH 1005 QNH 1015 ILMANPAINE LASKEE MUTTA KORKEUSMITTARIN QNH-ASETUS ON JÄÄNYT ENNALLAAN TODELL. KORKEUS 70 M AGL QNH 1005 TODELL. KORKEUS 150 M AGL QNH 1015 MSL MSL Lennettäessä korkeammasta ilmanpaineesta matalampaan samalla mittarikorkeudella, (QNH tarkistamatta) tosikorkeus vähenee. Ilmanpaineen muutos reitillä edellyttää muuttuneen ilmanpaineen, uuden QNH:n asettamista korkeusmittariin jotta todellinen lentokorkeus ei tahattomasti pääsisi muuttumaan. Ellei tarkisteta paineasetusta lentokone seuraa painekäyriä.
32 Sääoppi 1. luennot ILMAMASSAT Kun ilma on kauan samalla alueella, se saa sieltä samankaltaisia ominaisuuksia. Ilmamassojen ominaisuudet ja syntyalueet: kostea kuiva merellinen mantereellinen lämmin kylmä trooppinen polaarinen arktinen Ilmamassa saa kulkureitillään vähitellen vaikutteita ympäristöstään. KYLMÄ ILMAMASSA Kylmä ilmamassa on ilma, joka on kylmempi kuin sen alusta. Massan alimmat ilmakerrokset lämpenevät maanpinnan ulossäteilystä. Lämpenemisestä ne laajenevat ja niiden tiheys vähenee. Kun tiheys vähenee ne kevenevät ja lähtevät nousemaan. Tällöin syntyy nousuvirtauksia ja laskevia (konvektio). Silloin ilmakerroksen tasapainotila on labiili (epävakaa). LÄMMIN ILMAMASSA Lämmin ilmamassa on ilma, joka on lämpimämpi kuin sen alusta. Kun lämmin ilma siirtyy kylmän alustan päälle, massa stabilisoituu. Ilman pystysuorat liikkeet lakkaavat
33 Sääoppi 1. luennot TUULET Tuulien pääryhmät: Yleinen kiertoliike kolmen tuulisolun malli Vapaan ilmakehän tuulet virtaus kitkakerroksen yläpuolella Paikalliset tuulet vuorokausivaihtelut ja maantieteelliset tekijät ILMAKEHÄN YLEINEN KIERTOLIIKE - KOLMEN SOLUN TEORIA Arktinen rintama Polaarinen solu Polaaririntamavyöhyke Lat Lat Länsituulten vyöhyke Ferrel-solu Hepoasteiden Länsituulivyöhyke korkeapaineet Ferrel solu Pasaatituulivyöhyke Koillispassaati Hadley solu Hadley-solu Pasaatien kohtaamisvyöhyke ITCZ Kaakkoispasaati
34 Sääoppi 1. luennot VAPAAN ILMAKEHÄN TUULET - TUULEN SYNTYVAIHEET Tuuli syntyy paine-eroista, jotka pyrkivät tasoittumaan. Tuuleen vaikuttavat seuraavat voimat: 1 painovoima (G) 2 painegradienttivoima (P) 3 Coriolisvoima (C) = näennäinen voima 4 keskipakovoima (Z) näennäinen voima 5 kitkavoima (F) Matalapaine P Wg P = painegradienttivoima F = kitkavoima Korkeapaine F C C = Coriolisvoima Wg = Gradienttivirtaus F = Kitkavoima
35 Sääoppi 1. luennot CORIOLISVOIMA Maapallon pintaan projisoitu koordinaatisto (merkitty mustilla nuolilla) kiertyy pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, jolloin määrätyn ilmapaketin liike esim. vapaassa ilmakehässä poikkeaa näennäisesti oikealle (merkitty paksuilla nuolilla). A) alkunopeus on n km/t, joka säilyy vapaassa ilmakehässä. Kun ilmaelementti saapuu 30º leveysasteelle maapallon kehänopeus on vain 1446 km/t. Tämä seikka aiheuttaa elementin näennäisen poikkeamisen reitiltään oikealle. A B 60º = 835 km/t 30º = 1446 km/t 0º = 1670 km/t B) Tässä tapauksessa ilma-elementti jää maanpinnasta jälkeen.
36 Sääoppi 1. luennot PAINESYSTEEMIT JA TUULET H C P Z Z C P L Wg Wg Korkeapaine (H) ja antisyklonaarinen virtaus Matalapaine (L) ja syklonaarinen virtaus P = painegradienttivoima Z = keskipakovoima C = coriolisvoima Wg = gradienttivirtaus Painegradienttivoiman laskeminen: Paine-erojen jyrkkyys saadaan laskemalla painegradientti. Se on ilmanpaine-ero millibaareissa 60 merimailin (n. 111 km:n) matkalla mitattuna kohtisuoraan isobaareja vastaan. Esimerkki: isobaarien 1005 mb ja 1010 mb välinen etäisyys on 93 km. Ratkaisu: 5 * : 111 = 5 : x, x = 93 = 6 Gradientti on tässä tapauksessa 6 mb 111 kilometrillä.
37 Sääoppi 1. luennot CORIOLISVOIMA JA GEOSTROFINEN TUULI (Gaspard Gustave Coriolis) 990 L 995 G P C H Painegradienttivoima P ja Coriolisvoima C ovat keskenään tasapainossa. Tällöin tuuli virtaa painekäyrien suuntaisesti kitkakerroksen yläpuolella MAAN-/MERENPINNAN AIHEUTTAMA KITKA JA TUULEN SUUNTA H 1000 m L 10 m 100 m Oheisessa kuvassa punainen nuoli vastaa 10 m. korkeutta, sininen 100 m. ja vihreä nuoli 1000 metriä = geostrofinen tuuli. (Tällainen esitystapa on saanut nimeksi Ekmanin spiraali.)
38 Sääoppi 1. luennot TUULEN JA PAINEKENTÄN SUHDE - TUULISÄÄNTÖ Divergenssi Konvergenssi L H Konvergenssi Divergenssi Matalapaine on ilmapyörre jossa tuuli kiertää vastapäivään pintakerroksissa Matalapaineessa ilmamassa on hitaassa nousevassa liikkeessä Noustessaan ilmamassa jäähtyy adiabaattisesti ja muodostaa pilviä Ylätroposfäärissä nouseva ilma purkautuu kohti lähimpiä korkepaineita Korkeapaineessa ilmamassa on hitaassa laskevassa liikkeessä Laskeva ilma lämpenee adiabaattisesti ja pilvet pyrkivät haihtumaan
39 Sääoppi 1. luennot BUYS-BALLOT n TUULISÄÄNTÖ (pohjoisella pallonpuoliskolla) Kun seistään selkä tuuleen päin, matalampi ilmanpaine on vasemmalla edessä. Kun tuuli puhaltaa takaa, ja pilvet liikkuvat taakse oikealle, sää huononee. Jos pilvet taas liikkuvat etuviistoon vasemmalle, sää paranee. Jos pilvet liikkuvat: a) eteenpäin, b) taakse vasemmalle tai c) etuviistoon oikealle, säätilanteeseen ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Sääntö pätee silloin kun paikalliset tuulet eivät vaikuta pintatuulen suuntaan. M K Korkeapaineen ja matalapaineen välinen virtaus pintakerroksessa M K Tuuli sortaa oikealle: Tuulikorjaus tehtävä vasemmalle Tuuli sortaa oikealle: Tuulikorjaus tehtävä vasemmalle Jos lennetään reitillä myötätuulessa: - jos tuuli sortaa konetta oikealle, lennetään kohti matalampaa ilmanpainetta. - Jos tuuli sortaa konetta vasemmalle, lennetään kohti korkeampaa ilmanpainetta.
40 Sääoppi 1. luennot TUULIGRADIENTTI KITKAKERROKSESSA Maanpinnnan kitka vaikuttaa tuulen nopeuteen, etenkin pintakerroksessa. Tämä vaikutus on voimakkainta kohtalaisen tai kovan tuulen aikana. Lähestymisen loppuvaiheessa kovassa vastatuulessa koneen ilmanopeus saattaa laskea liikaa tuuligradientin vaikutuksesta aiheuttaen sakkausvaaran. Laskuun tultaessa kovassa tuulessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota lentonopeuden säilyttämiseen. (tuulen nopeus %:ssa kitkakerroksen ylärajalla puhaltavasta tuulesta) korkeus m. 100 % % % 100 % 84 % 96 % % 90 % 100 % 72 % 84 % 97 % 62 % 76 % 92 % % 65 % 86 % 45 % 72 % Kaupunkialue Metsämaisema Peltoaukeama Tuulen nopeusprofiili ja vastaava tuuligradientti eri maasto-olosuhteissa
41 Sääoppi 1. luennot PAIKALLISET TUULET jaottelu A) Vuorokausivaihteluista riippuvat tuulet: Merituuli ja maatuuli B) Maantieteellisistä tekijöistä riippuvat tuulet: rinnetuulet föhn-tuulet mekaaninen ja terminen turbulenssi vuori- ja laaksotuuli aaltovirtaukset C) Ylätroposfäärin tuulet: Jet-virtaukset ja kirkkaan ilman turbulenssi D) Vuodenaikaan ja maanosiin sidotut tuulet: Monsuuni, mistral, scirocco jne MERITUULI yleinen kuvaus - merituuli virtaa matalassa kerroksessa mereltä kohti rannikkoa - syntyy kun meren pinta on yli 5º kylmempi kuin maanpinta - syntyy kun pilvisyys on enintään puolipilvistä ja maassa on termiikkiä - syntyy kun gradienttivirtaus merelle < 8 m/s tai maalle > n. 5 m/s. paluuvirtaus maalle päin suuntautuvan virtauksen raja sisäinen rajakerros merituuli
42 Sääoppi 1. luennot MERITUULEN OMINAISUUDET Merituulen ilmamassa on vakaa ja virtaa matalassa pintakerroksessa Mitä suurempi meren ja mantereen välinen lämpötilaero on, sen voimakkaampi on merituuli. Merituuli on voimakkainta rannikon tuntumassa ja heikkenee sisämaahan päin Merituuli on voimakkainta iltapäivällä ja voi nousta jopa 10 m/sek. nopeuteen Tuuli ulottuu sisämaahan jopa 60 km ja loppuu viimeistään auringonlaskuun Merituulen paluuvirtaus valuu isobaareja pitkin merelle päin ja muodostaa siellä alasvirtauksen, mistä merituuli lähtee liikkeelle MERITUULI (JATK.) Alasvirtaus Virtaus merelle riippuu myös gradienttivirtauksen suunnasta ja nopeudesta
43 Sääoppi 1. luennot MAATUULI - yleinen kuvaus Maatuuli syntyy jos mantereella on ollut termiikkiä päivällä Merenpinta säteilee lämpöä lähimmälle ilmakerrokselle Mantereella jäähtyvät alimmat ilmakerrokset ja inversion vaikutuksesta ilma valuu alaspäin ja työntyy mantereelta merelle päin Näin syntyy merituuleen verrattuna päinvastainen sirkulaatio Maatuuli alkaa illalla ja loppuu varhain aamulla. Maatuulen nopeus on n. 1-4 m/s ja mantereella vaikeasti havaittavissa Selkeinä öinä pintainversio synnyttää tyynen kerroksen maanpinnassa, jonka yläpuolella (yli 10 metrin korkeudessa) maatuuli puhaltaa. Saaristossa inversiota ei muodostu helposti, koska meri ei jäähdy kovin nopeasti mantereeseen verrattuna Maatuuli estyy herkemmin perusvirtauksen voimakkuudesta. paluuvirtaus merenpinnan ulossäteily maatuuli tuo korvausilmaa maanpintainversio
44 Sääoppi 1. luennot TERMINEN TURBULENSSI MEKAANINEN TURBULENSSI (lat. Turba = epäjärjestys, sekasorto) Mekaaninen turbulenssi: Tuuli virtaa maastoesteen yli ja sen taakse syntyy laskevia virtauksia ja pintapyörteitä TUULI Tavallinen rinnetuuli: Kumpareen etupuolelle syntyy nostavia virtauksia ja pintapyörteitä. TUULI
45 Sääoppi 1. luennot TUULILEIKKAUS 360º 280º Tuulileikkaus syntyy kahden eri suuntaan liikkuvan ilmakerroksen rajalle. LAAKSOTUULI (anabaattinen tuuli) Auringonlaskun jälkeen vuorenrinne jäähtyy nopeammin kuin laakso. Kylmä ilma valuu rinnettä alas ja muodostaa kiertoliikkeen. VUORITUULI (katabaattinen tuuli) Auringon suunnassa olevien rinteiden lähin ilmakerros lämpenee ja nousee rinnettä ylös. Laaksosta virtaa viileätä ilmaa tilalle ja kiertoliike on syntynyt.
46 Sääoppi 1. luennot FÖHN TUULI (lat. favonius = lauhkea, saksal. = FOEN) Föhn-tuuli on lämmin, kuiva ilmavirtaus, tulee Suomeen Norjasta. Edellytykset föhn-tuulen syntymiselle ovat: 1. Vakaa tasapainotila ilmakehässä (ei konvektiota) 2. tasainen, riittävän voimakas jatkuva läntinen/luoteinen ilmavirtaus 3. riittävän laaja ja korkea vuoristo, joka muodostaa maastoesteen FÖHN-TUULEN SYNTYVAIHEET: 1. Voimakas tasainen tuuli puhaltaa lähes vaakasuoraan vuoristoon 2. Tuuli osuu vaakasuoraan vuoristoon ja alkaa kiivetä rinnettä ylös 3. Syntyy pakotettu konvektio, koska tuuli painaa jatkuvasti päälle 4. Nouseva ilma jäähtyy adiabaattisesti 5. Tiivistymiskorkeudessa kosteus kondensoituu sumuksi tai pilviksi 6. Kondensoituminen luovuttaa lämpöä lisää nousevalle ilmalle 7. Vuoriston huippu ylittyy ja ilma laskeutuu suojaista rinnettä alas 8. Laskeutuessaan ilma lämpenee adiabaattisesti 9. Voimakas virtaus jatkuu lämpimänä ja kuivana aina Suomeen asti FÖHN-ILMIÖ AEG - 1ºC/100 m +1ºC/100 m - 0,55ºC/100 m +1ºC/100 m Ilmaa pakotetaan rinnettä ylös. Kun ilma jäähtyy sen kosteus tiivistyy pilviksi.
47 Sääoppi 1. luennot AALTOVIRTAUKSET Aaltovirtaukset ovat erikoinen ilmiö joka esiintyy erityisissä sääolosuhteissa. Meidän leveysasteilla aaltovirtaukset esiintyvät lähinnä kevättalvella. Aaltovirtauksien tunnusmerkki on aaltopilvi, ns. altocumulus lenticularis, Aaltovirtaukset kiinnostavat erityisesti kokeneita purjelentäjiä, jotka suorittavat näissä sääolosuhteissa korkeuslentoja merkkisuorituksia varten. Purjekoneilla suoritetut vapaat nousut ovat usean kilometrin mittaisia. UL-lentokoneella ei ole mitään asiaa aaltovirtaukseen. Talvella voi tietty ilmamassa joutua aaltoliikkeeseen. Tämä liike syntyy kovan tuulen ja suuren maastoesteen yhteisvaikutuksesta. Aaltovirtaus voi syntyä jos: 1) ilman tasapainotila on vakaa; 2) tuuli on riittävän voimakas; 3) tuuli suuntautuu lähes kohtisuoraan estettä päin, sekä 4) maastoeste on riittävän suuri, korkea ja sopivan muotoinen. Vuoriston vaikutus tuuleen ulottuu useiden kymmenien kilometrien päähän maastoesteen taakse ja korkeussuunnassa jopa tropopausiin saakka. Aallon huipun alapuolella olevassa pintakerroksessa kehittyy roottorivirtaus. Roottorin etupuolella on voimakas nosto ja takapuolella laskeva. mantelipilvi mantelipilvi l lakkipilvi nostava aalto pyörteitä roottori roottori
48 Sääoppi 1. luennot PILVET JA NIIDEN LUOKITTELU (troposfäärissä) Pilvet muodostuvat vesihöyryn tiivistymisestä. Tiivistymisessä voi syntyä joko vesipisaroita tai jääkiteitä. PILVIEN PÄÄRYHMITTELY: alapinnan korkeuden mukaan: Yläpilvet: > 5000 M FT Keskipilvet: 2000 M 5000 M 7000 FT FT Alapilvet: GND 2000 M GND 7000 FT PILVILAJIT: muodon ja rakenteen mukaan Pilvet joilla on suuri pystysuora ulottuvuus: yläraja useita kilometrejä PILVIEN ALALAJIT: LISÄPILVET: TÄYDENTÄVÄT PIIRTEET: läpinäkyvyys ja pilvielementtien järjestys erityismuodot muoto tai muu ominaisuus
49 Sääoppi 1. luennot ) YLÄPILVET: > 5000 m Cirrus Ci = untuvapilvi (Cirrus = hiuskihara) Cirrocumulus Cc = palleropilvi (Cumulus = kasa, röykkiö)
50 Sääoppi 1. luennot Cirrostratus Cs = harsopilvi (Cirrus = hiuskihara; Stratus = makaava; kerros) 2) KESKIPILVET: 2000 m 5000 m.altostratus As = verhopilvi (Altus = korkea; Stratus = makaava; kerros)
51 Sääoppi 1. luennot Altocumulus Ac = hahtuvapilvi (Altus = korkea; Cumulus = kasa, röykkiö) ALAPILVET: 0 m 2000 m.stratocumulus Sc = kumpukerrospilvi (Stratus = kerros; Cumulus = kasa)
52 Sääoppi 1. luennot Nimbostratus Ns = sadepilvi (Nebula = sumu, Imber = sadekuuro). Stratus St = sumupilvi (Stratus = makaava; kerros)
53 Sääoppi 1. luennot ) PAKSUT PILVET (pilvet, joilla on suuri pystysuora ulottuvuus): Cumulus Cu = kumpupilvi (Cumulus = kasa, röykkiö). Cumulus congestus Cu Con = korkea Cu (Congestus = kokoaminen)
54 Sääoppi 1. luennot Cumulonimbus = Cb = kuuro-/ukkospilvi (Cumulus = kasa, Nebula= sumu, Imber = sade)
55 Sääoppi 1. luennot NÄKYVYYTTÄ HUONONTAVAT ILMIÖT SUMU JA SADE Sameutta aiheuttaa: - tiivistynyt kosteus = utu, pilvi, sumu, sade sekä lumituisku - kiinteät hiukkaset = hiekka, pöly, savu, tuhka Auer (Haze), johtuu pienistä hiukkasista aiheuttaen hajasäteilyä Utu (Mist), joka syntyy pienistä vesipisaroista. Vaakanäkyvyys on n. 2-5km. Sumu (Fog) = pinnassa oleva stratuspilvi. Näkyvyys < 2 km. Pakkasella voi esiintyä jääsumua, joka muodostuu jääkiteistä. Tiheässä sumussa vaakanäkyvyys on muutama metri 20 m. Sade, jonka päämuotoja ovat vesi-, tihku-, räntä- ja lumisade. SUMUT Sumut jakautuvat säteilysumuihin ja advektiosumuihin. Säteilysumu, lähinnä pintasumu esiintyy vain maanpinnalla. Advektiosumut (yleisimpiä syksyllä ja talvella), syntyvät avomerellä tai rannikkoseuduilla ja leviävät tuulen suuntaan. Advektiosumu syntyy kun kostea, lämmin ilmamassa siirtyy kylmän alustan päälle. Advektiosumu on kaikkein vaarallisin sumutyyppi. Advektiosumu pystyy leviämään laajalle alueelle varsin nopeasti, etenkin rannikkoseuduilla. Merisumu (advektio) esiintyy usein kesäisin ja syksyisin. Tuonne en voi laskea. Menen muualle. Pintasumu hälvenee vasta kun aurinko on ehtinyt lämmittää riittävästi
56 Sääoppi 1. luennot SÄÄRINTAMAT Säärintama on lämpimän ja kylmän ilmamassan välinen rajapinta. Rintamatyyppejä on pääasiallisesti kolme: Lämmin rintama Kylmä rintama Okluusiorintama Lisäksi on olemassa ns. stationäärinen rintama Okluusiorintaman (lat. occludere = sulkeutua) esiintymismuodot ovat: Lämmin okluusio Kylmä okluusio SÄÄRINTAMIIN LIITTYVÄT ILMIÖT 1) Kiihtyvä tuuli, usein puuskainen 2) Sade tai sadekuuroja 3) Runsasta pilvisyyttä, ajoittain sumua 4) Ukkosta
57 Sääoppi 1. luennot Matalapaineen syntyvaiheet polaaririntamavyöhykkeessä 1. Lämmin ilma kohtaa kylmää ilmaa Kylmä ilma Lämmin ilma 2. Lämmin ilma nousee kylmän ilman päälle syntyy aaltohäiriö 3. Matalapaine syntyy kun kylmä ilma tunkeutuu lämpimän ilman alle Kylmää ilmaa Lämmin sektori 4. Nopeammin liikkuva kylmä ilma tavoittaa vähitellen lämpimän ilman
58 Sääoppi 1. luennot Okluusio syntyy kun ilmamassat sekoittuvat sää muuttuu epävakaiseksi 6. Ilmamassat ovat sekoittuneet ja polaaririntama palautuu alkuperäiseen tilaan
59 Sääoppi 1. luennot LÄMMIN RINTAMA - TUNNUSMERKIT pintatuuli pilvet sade näkyvyys voimistuu, kääntyy vastapäivään Ci, Cs, As, Ns, St alkaa hiljalleen, voimistuu ja jatkuu huononee vähitellen ilmanpaine laskee nopeasti KYLMÄ RINTAMA - TUNNUSMERKIT pintatuuli pilvet sade näkyvyys voimistuu, kääntyy myötäpäivään Cu, Ns, Cb kuurottaista, voimistuu kohtalainen, kuuroissa huono ilmanpaine laskee hetkellisesti, nousee sen jälkeen nopeasti
60 Sääoppi 1. luennot OKLUUSIORINTAMA Okluusiossa ilmamassat alkavat sekoittua painekeskuksesta alkaen Okluusiorintamassa matalapaine joko täyttyy tai syvenee. Jos matalapaineeseen siirtyy runsaasti kosteutta matalapaine syvenee Jos matalapaine sen sijaan täyttyy ja ilmamassa kuivuu, rintama häviää Okluusion vallitessa sää pysyy epävakaana LÄMMIN OKLUUSIO KYLMÄ OKLUUSIO viileä ilma lämmin ilma kylmä ilma kylmä ilma lämmin ilma viileä ilma MATALAPAINE JA SÄÄRINTAMAT LÄPILEIKKAUKSENA Ci KULKUSUUNTA Cs KYLMÄ RINTAMA Cb As / Ac LÄMMIN RINTAMA Cu St Ns / Sc St maanpinta Lämmin ja kylmä rintama ja niiden yhteydessä esiintyvät pilvet
61 Sääoppi 1. luennot MATALAPAINE JA TUULET YLÄISOBAARI = YLÄTUULEN SUUNTA SUUNTA SSUUNTA KORKEAPAINEEN SELÄNNE MAANPINTAISOBAARI = ALATUULEN SUUNTA M SADEKUUROJA Kylmä rintama AT = alatuuli; YT = ylätuuli Kaavio matalapaineen ala- ja ylätuulista (vrt. tuulisääntö) YT AT K DYNAAMISEN MATALAPAINEEN PERSPEKTIIVIKUVA suihkuvirtaus gradienttivirtaus gradienttivirtaus pintatuuli
62 Sääoppi 1. luennot YLÄVIRTAUS JA ISOHYPSIT Ylävirtauksen suunta on jokseenkin tarkkaan sama kuin yläsääkartoista ilmenevä painepinnan isohypsin ja suihkuvirtauksen suunta. Isohypsi on geopotentiaalin samanarvonviiva. Geopotentiaali on maan painovoimakentän potentiaali. ( A line that has the properties of both constant pressure and constant height above mean sea level ). Noin puolet säätapahtumiin osallistuvasta ilmamassasta on 500 mb:n vakiopainepinnan eli noin 5,5 km:n alapuolella. Virtaus 500 mb:n tasolla antaa tärkeitä viitteitä matala- ja korkeapaineiden liikkeistä maanpinnalla. HYDROSTAATTINEN TASAPAINO -δp paine = p+δp paine = p δz gδpz z GND, MSL ilmakehän pystysuorien voimien hydrostaattinen tasapaino
63 Sääoppi 1. luennot YLÄSÄÄKARTAT JA ISOHYPSIT Isohypsit ilmaisevat kunkin ilmanpaineen mittauspisteen korkeuden MSL:stä. Kun mittauspisteet yhdistetään saadaan isohypsikäyrät, jotka muistuttavat topografista karttaa. Vakiopainepinnan kartta: Isohypsikäyrien korkeudet määritellään luotaamalla ja ne ilmaistaan dekametreinä MSL:stä. 558 H hpa/std 542 M hpa/std MSL
64 Sääoppi 1. luennot SUIHKUVIRTAUKSET Suihkuvirtaus on kapea putkimainen ilmavirtaus, jonka nopeus on n km/t, ja se esiintyy n. 10 km:n korkeudessa, yleensä > FL 300. Suihkuvirtaus tulee Atlantilta, ja kaartaa Etelä-Euroopan kautta ylös koilliseen. Virtaus syntyy siitä, että kylmä ja lämmin ilma sijaitsevat lähekkäin ja ilmamassojen lämpötilaero on suuri. Suihkuvirtaus synnyttää ylätroposfäärissä ns. kirkkaan ilman turbulenssia, joka periaatteessa voi esiintyä alemmissakin ilmakerroksissa. Kirkkaan ilman turbulenssi johtuu virtauksen rajakerroksista, jossa tuulen nopeuserot ovat suuret. JÄÄTÄMINEN Lentokoneen jäätäminen tapahtuu jos ilmamassa on riittävän kostea, ja ilman lämpötila on tietyssä kerroksessa pakkasasteiden puolella. Jäätämisen riski on suurimmillaan syksystä aina kevättalveen saakka. Jäätäminen esiintyy useimmin lämpimän tai okluusiorintaman yhteydessä. Jäätäminen lennolla johtuu alijäähtyneistä vesipisaroista. Tällaiset vesipisarat jäätyvät kirkkaaksi jääksi, joka on kaikkein vaarallisinta. Kirkkaan jään muodostuminen tapahtuu yllättävän nopeasti ja voimakkaasti. lämpimän rintaman kulkusuunta 0ºC 0ºC +8ºC 0ºC lämmin ilmamassa nimbostraatus jäätävä sade altostratus kylmä ilmamassa -10ºC 0ºC Jäätämisen todennäköisyys on suuri kun lämmin kostea ilmamassa liikkuu kylmän ilmamassan päälle.
65 Sääoppi 1. luennot JÄÄTYYPIT - Kirkas jää: sileää, läpinäkyvää jota muodostuu mm. siiven etureunaan. Tämä jäätyyppi on vaarallisin! - Huurre: valkoista tai maitomaista rakeista rosoisen pintaista jäätä. - Kuura: lumen tapaista jäätä, jota muodostuu vesihöyryn härmistymisestä Huurteisella tai jäätyneellä siivellä ei koskaan saa lähteä lentämään. JÄÄTÄMISEN HAITAT - Lento-ominaisuus huononee - siiven profiili muuttuu, nostovoimahäviö! - Koneen paino lisääntyy - Potkurin teho vähenee ja jää saattaa vaurioittaa potkuria ja spinneriä. - Pitotputkien jäätäminen saa nopeusmittarin lakkaamaan toimimasta - Jään muodostuminen tuulilasiin estää näkyvyyttä. - Kaasuttimen jäätäminen sammuttaa moottorin
66 Sääoppi 1. luennot UKKONEN Ilmakehässä esiintyy aina sähkövarauksia. Kun jännite-erot muodostuvat riittävän suuriksi syntyy salamointia. Jotta pilvet kasvaisivat ukkospilven mittoihin, niiden huippujen pitää yltää vähintään 20 pakkasasteeseen eli n. 6-7 km:n korkeuteen, joskus 10 km. Pilvipisarat jäätyvät, ja osa pienistä jääkiteistä kulkeutuu pilven yläosaan. PILVIEN KUNINGAS: CUMULONIMBUS (ANVIL CLOUD) - 20º C n. 4-7 km Osasta kasvaa huurtumalla lumirakeita, jotka jäävät leijumaan ilmavirrassa noin 5 km:n korkeuteen vesipisaroita vyörypilvi puuskarintamassa n. 10 km matka
67 Sääoppi 1. luennot UKKOSPILVEN ELINKAARI Cb-pilvellä on 3 vaihetta: kehitysvaihe, kypsyysvaihe ja hajoamisvaihe. Kehitysvaiheen aikana syntyy voimakkaita nousuvirtauksia pilvessä. Kypsyysvaiheen aikana salamointi alkaa ja syntyy laskevia virtauksia. Hajoamisvaiheessa pilvi sataa ja purkautuu erittäin voimakkaalla laskevalla virtauksella maahan asti. OROGRAFINEN UKKONEN Orografinen ukkonen muodostuu, kun kostea ja labiili ilma joutuu nousemaan pitkin korkeata rinnettä (ns. pakotettu konvektio). Tämä ukkostyyppi esiintyy runsaimmin iltapäivällä ja illalla. RINTAMAUKKONEN Rintamaukkonen on yleisintä kylmässä rintamassa ja kylmässä okluusiossa. Ukkospilvien vyöhyke peittää laajan alueen, jonka syvyys on n km ja pituus jopa satoja kilometrejä. LÄMPÖUKKONEN ELI ILMAMASSAUKKONEN Lämpöukkosta syntyy paikallisesti alueella, joka lämpenee huomattavasti enemmän kuin ympäristö, jolloin tavallinen cumuluspilvi paisuu hyvin korkeaksi ja muuttuu varsinaiseksi ukkospilveksi. Cb ja vyöröpilvi (korvausilma virtaa perustuulta vastaan)
68 Sääoppi 1. luennot SÄÄTIETOJEN HANKINTALÄHTEET Lentosääkeskuksina toimivat seuraavat Ilmatieteen laitoksen aluepalvelut:: Helsinki-Vantaa EFHK TEL Rovaniemi EFRO TEL Lisäksi rajoitettua palvelua: Tampere-Pirkkala EFTP TEL Kuopio EFKU TEL Lisäksi säätietoja saa myös lentoasemien lennonneuvonnasta (puhelimitse) YLE 1:n teksti-tv: sivulla 428 = METAR sivulla 429 = TAF, alue-ennuste sekä GAFOR Lentoasemat antavat sääneuvontaa toiminta-aikana: MET REP / SPECIAL, METAR / AUTOMETAR, TAF Joillakin lentopaikoilla on ATIS = Automatic Terminal Information Service. Tiedot päivitetään 1/2 t. välein ja sisältävät sekä sää- että liikenneinfoa. Joillakin lentopaikoilla on automaattinen säähavaintoasema. Niiden paikkojen säätietoihin on lisätty sana AUTO, mikä tarkoittaa AUTOMETAR. YLE:n teksti-tv 1:n sivuilla 428 ja 429 on tiedot vallitsevasta säästä sekä ennusteista lentopaikoittain. Ilmoitukset voimakkaista sääilmiöistä annetaan WXREP sanomalla. Säävaroitukset annetaan SIGMET sanomalla. SÄÄSANOMAT Säähavainnot (Observations) METAR = lentopaikan vallitseva sää Ennusteet (Forecasts) TAF = lentopaikkaennuste Alue-ennuste ja GAFOR (General Aviation Forecast) = reittisääennuste Merkitsevän sään kartta SWC (Significant Weather Chart)
69 Sääoppi 1. luennot FINAVIA:n LENTOSÄÄTIEDOT INTERNETISSÄ Osoite ja yhteystiedot: fcaa.foreca.com lentosää siirry palveluun käyttäjätunnus: OH-FIN salasana: Radar and Satellite Forecast Observations Select: Select: Select: Radar Scandinavia Radar Southern Finland Radar Northern Finland Satellite Scandinavia (1/2 h välein ennusteen voimassaolo 2,5 tuntia) TAF: Finland Scandinavia Baltic, Russia NW TAF 24h Satellite Scandinavia SIGMET Cloud Coverage (6 t välein 2 vrk, myös maanpintaisobaarit) Surface (pintatuulikartta) FL 50 FL 340 (ylätuuli) SWC (merkitsevän sään kartta) GAFOR (yleisilmailuennuste): alueet = Etelä-Suomi, läntinen alueet = Etelä-Suomi, itäinen alueet = Pohjois-Suomi METAR: Finland, Scandinavia, Baltic, Russia NW Temperature Wind Visibility Cloud height (Ceiling)
70 Sääoppi 1. luennot SÄÄTIEDOT ILMATIETEEN LAITOKSEN NETTISIVUILTA Valikkopalkin alapuolella löytyy sivun vasemmalla puolella hakusanat: - Suomen sää - merisää - paikallissää - varoitukset ja turvallisuus - sade- ja pilvialueet, ym. Sivun oikealla puolella on seuraavat alaotsikot: Sää nyt Huomenna Ylihuomenna Ylin lämpötila Alin lämpötila Sadesumma AUTOMAATTISET VOLMET-LÄHETYKSET Volmet (= Voice meteorological broadcast for aircraft in flight) Yhteys: MHz tai puh Lähetys käsittää MET REPORT + TREND seuraavilla lentoasemilla: Helsinki-Vantaa, Tampere-Pirkkala, Turku, Stockholm-Arlanda, S:t Peterburg/Pulkovo, Tallinn/Yulemist, Kuopio, Oulu ja Vaasa ESIMERKKEJÄ SÄÄSANOMISTA METAR = LENTOPAIKAN VALLITSEVA SÄÄ EFPO Z 11007KT 3000 SN FEW010 SCT024 BKN0041 M03/M03 Q1005= EFTP Z 09007KT 4000 SN SCT008 BKN050 BKN080 M04/M05 Q = EFSI Z AUTO 12009KT 9999 SG FEW012 0VC039 M04/M06 Q1006 =
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotNSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Muutokset SSWC -> NSWC Kartan formaatti muuttuu, landscape -> portrait
Lisätiedot050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt
050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,
Lisätiedot7.4 Alustan lämpötilaerot
7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin
Lisätiedot6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61
sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotNordic SWC käyttäjän opas
Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan
LisätiedotSWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.
Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti
LisätiedotLentosääoppia harrasteilmailijoille
Lentosääoppia harrasteilmailijoille Esityksen sisällöstä Ilmatieteen laitos laati laajan lentosääoppimateriaalin Trafin toimeksiannosta osana Harrasteilmailun turvallisuusprojektia Koko materiaali (myös
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotLentosääoppia harrasteilmailijoille
Lentosääoppia harrasteilmailijoille Sääoppimateriaalin sisältö Alkusanat Sääoppia lyhyesti Suomen sää ja ilmasto Johdanto lentosäähän Lentosäähavainnot Lentosääennusteet Lentosäävaroitukset ja muut sanomat
LisätiedotMitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)
Mitä pilvet kertovat Harri Hohti Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) 26.03.07 OHJELMA Pilvien luokittelu Suuret sääjärjestelmät matalapaineet ja
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotLAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.6 28.5.2018 SÄÄOPPI 050 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
SÄÄOPPI 050 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 1,98 C / 1000ft, kunnes saavuttaa absoluuttisen
LisätiedotLAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.7 11.10.2018 SÄÄOPPI 050 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila
LisätiedotNordic SWC käyttäjän opas
Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
Lisätiedot5.5 Rajakerros meren yllä
5.5 Rajakerros meren yllä Märkä, liikkuva alusta Ilma kosteampaa => enemän pilviä Useimmiten lähes neutraalisti kerrostunut Vahvasti konvektiivisia tilanteita (aurinkoinen päivä maalla) ei juuri esiinny
LisätiedotIlmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat
Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on 10 12 km korkeudessa,
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft 36.090ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotSMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät
SMG 4500 Tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssi ei valitettavasti seuraa yksittäistä oppikirjaa. Prujua ei ole. Rikkaat voivat hankkia kirjan Mukund R. Patel: Wind and Solar Power Systems Tentti perustuu
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
Lisätiedot4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI
4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotLentosääennusteet ja -varoitukset
Lentosääennusteet ja -varoitukset Ilmailijoiden sääilta 6.5.2014 Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos Sisältö Lentosäätuotanto Suomessa (ennusteet) Lentosääennusteet TAF SWC GAFOR
LisätiedotKertausvinkkejä lentokauden alkaessa
Kertausvinkkejä lentokauden alkaessa Terhi Nikkanen 7.4.2016 Esityksen sisällöstä Esityksessä nostetaan esiin vain muutamia ideoita kerrattavista sääaiheista lentokauden kynnyksellä vähättelemättä yhtään
LisätiedotSään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki
Sään erityistilanteet Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki 8.5.2018 Jäätäminen, ml. jäätävät sateet Turbulenssi CAT / low level Cb-pilvet ja ukkonen lentosäässä Jäätäminen,
LisätiedotLentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos
Lentosäähavaintoja Ilmailijoiden sääilta 6.5.2014 Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos Lentosäähavainnoista Tässä havainto-osuudessa käsitellään seuraavia asioita: Yleistä tietoa
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotVinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin
LASKUREISSUN SÄÄ Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin Mikko Routala Ex -meteorologi, nykyinen harrastaja Vapaalaskuiltamat 2018 You don't need a weatherman to know which way the
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotAjankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat 19.11.2013 Lentosäätuotannosta yleisesti Havainnot (METAR, MET
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotKesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos
Kesäkonvektio Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos Palataan hetkeksi vielä kevääseen:1.-4.5.2014 Keväisiä kylmän ilmamassan CB-pilviä, joista seurasi yksittäistä
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu
Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2018 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotTestbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät
Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi
LisätiedotAvainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste
ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotVesilläliild<ujan saaopas
Säällä, aallokolla ja merivedenkorkeudella on suuri merkitys veneillessä. Mitä paremmin veneilijä ymmärtää ja seuraa säätä. sitä turvallisempaa veneily on. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ovat koonneet
LisätiedotIlmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto
Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa
LisätiedotLuotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018
Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018 Ilmäkehä Lähde: ilmatieteenlaitos Luotauksista. Suomessa luotauksia tehdään päivittäin Jokioisissa ja Sodankylässä. Luotaimen anturit mittaavat seuraavia suureita:
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän
LisätiedotLLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas
LLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas versio 1.0 Ilmatieteen laitos, 10.10.2019 Huom. Opas päivitetään viimeistään LLF-käyttöönoton yhteydessä, 7.11.2019 tai pian sen jälkeen. Käyttäjäoppaan
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotLämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää
LisätiedotMaalta puhaltava tuuli kiihtyy meren päällä (kääntyy vähän oikealle), rannikkodivergenssi, laskeva liike.
7.1 Rannikkoilmiöitä Mereltä tuleva tuuli jarruuntuu tullessaan rosoisemmalle maalle, rannikkokorvergenssi, nouseva liike. Voi voimistaa sateita rannikon lähellä. Sateet voimistuvat myös rannikkoylängöillä.
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotMistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus
Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotJohtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan.
J. Saviranta Sääkurssi 30.10.2004 sivu 1 Veneilijän sääkurssi Kurssin lähtökohta Aksiooma: Veneilijä ei voi vaikuttaa säähän. Kaupungin kerrostalossa asuva ja sisätöissä oleva ihminen saattaa elää harhaluulossa,
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 8 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotKäsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste
8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotFluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla
Tehtävä 1 Fluidi virtaa vaakasuoran pinnan yli. Pinnan lähelle muodostuvan rajakerroksen nopeusjakaumaa voidaan approksimoida funktiolla ( πy ) u(y) = U sin, kun 0 < y < δ. 2δ Tässä U on nopeus kaukana
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotLuku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotAlustan heterogeenisyys
Alustan heterogeenisyys pinnan rosoisuuden (tms) muuttuessa syntyy sisäinen rajakerros (InnerBoundaryLayer) (Katso Stull p.596) KATSO KUVA Fig 14.8 Stull p.596 (näkee google booksissa) IBL:n korkeus kasvaa
LisätiedotEGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team
EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3 2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa,
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotPAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE
PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotPuhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p
KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotHARJOITUS 4 1. (E 5.29):
HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
LisätiedotSUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä
SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot
Lisätiedot