LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050"

Transkriptio

1 SÄÄOPPI 050 1

2 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6 C ft:n korkeudessa. Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 1,98 C / 1000ft ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 1,98 C / 1000ft, kunnes saavuttaa absoluuttisen nollapisteen. 2 Missä suurin osa ilmakehän vesihöyrystä sijaitsee? Stratopaussissa. Stratosfäärissä. Tropopaussissa. Troposfäärissä. 3 Mikä on ilmakehän kaasujen suhteelliset osuudet? Typpeä 21%, argonia 78%, happea 1%. Happea 21%, vetyä 78%, muut kaasut 1%. Typpeä 21%, happea 78%, vetyä 1%. Happea 21%, typpeä 78%, muut kaasut 1%. 4 Mikä on ilmakehän kerroksen nimi, joka on lähinnä maanpintaa? Stratosfääri. Stratopaussi. Troposfääri. Tropopaussi. 5 Ennustettu lämpötila 2000 ft:n korkeudessa on 5 C; ICAO:n standardiilmakehään (ISA) verrattuna tämä on: ISA -6. IAS +6. IAS -6. ISA Miksi kutsutaan ilmanpaineen piirturia? Anemografi. Barografi. Hygrometri. Barometri. 2

3 7 Ilmakehän ilmanpaine: Pienenee tasaisesti korkeuden kasvaessa. Pienenee kasvavalla nopeudella korkeuden kasvaessa. Pienenee hitaammin korkeuden kasvaessa. Pienenee tasaisesti tropopaussiin asti, jonka jälkeen pysyy vakiona. 8 Mitä toisiaan lähellä olevat isobaarit tarkoittavat? Suurta paine-erovoimaa ja voimakkaita tuulia. Heikkoa paine-erovoimaa ja voimakkaita tuulia. Heikkoa paine-erovoimaa ja heikkoja tuulia. Suurta paine-erovoimaa ja heikkoja tuulia. 9 Viiva kartalla, joka yhdistää pisteitä/paikkoja, joilla on sama ilmanpaine samalla tasolla ja samaan aikaan, on: Isotermi. Isallobaari. Isobaari. Isohypsi. 10 Miten standardia lämpimämpi ilma vaikuttaa korkeudenmuutokseen, joka vastaa 1hPa painemuutosta ISA:ssa? Kasvattaa. Ei vaikutusta. Mahdotonta päätellä. Pienentää. 11 Mikä on ilman tiheys merenpinnan tasolla standardi-ilmakehässä? 122,5 g/m³ g/m³. 1,225 g/m³. 12,25 g/m³. 12 Ilman tiheys lähellä maanpintaa on pieni kun: Ilmanpaine on matala ja lämpötila on matala. Ilmanpaine on korkea ja lämpötila korkea. Ilmanpaine on matala ja lämpötila korkea. Ilmanpaine on korkea ja lämpötila on matala. 13 Yleensä korkeuden kasvaessa: Lämpötila, ilmanpaine ja ilmantiheys pienenee. Lämpötila sekä ilmanpaine kasvaa, ja tiheys pienenee. Lämpötila pienenee, ja ilmanpaine sekä tiheys kasvaa. Lämpötila pienenee ja tiheys kasvaa. 3

4 14 Miten tiheys määritellään? Massa tilavuusyksikköä kohden. Paino pinta-alayksikköä kohden. Massa pinta-alayksikköä kohden. Tilavuus jaettuna massalla. 15 Koska tiheys on pienimmillään missä tahansa paikassa? Kun on matala korkeus, korkea lämpötila ja korkea ilmankosteus. Kun on korkea korkeus, korkea lämpötila ja matala ilmankosteus. Kun on korkea korkeus, matala lämpötila ja matala ilmankosteus. Kun on korkea korkeus, korkea lämpötila ja korkea ilmankosteus. 16 Mikä seuraavista väittämistä on oikein koskien ilman tiheyttä: Millä tahansa annetulla lämpötilalla ilman tiheys on suurempi korkeapaineessa kuin matalapaineessa. Lämpötilan muutoksella on suurempi vaikutus ilman tiheyteen kuin ilmanpaineen muutoksella. Ilman tiheys kasvaa kun ilman kosteus kasvaa. Koska ilmantiheys kasvaa lämpötilan pienentyessä, niin ilman tiheys pienenee korkeuden kasvaessa standardi-ilmakehässä (ISA). 17 Lämpötilan vuorokautinen vaihtelu: Kasvaa kaikkialla, kun tuulen nopeus kasvaa. Pienenee pilvien vaikutuksesta. On suurempi merellä kuin mantereella. On pienempi aavikkoalueella kuin keskileveysasteiden niityillä. 18 Kun lämpötila pysyy muuttumattomana korkeuden kasvaessa, on kyseessä: Pienentynyt lämpötilavähete. Isohypsi. Inversio. Isoterminen kerros. 19 Matalapaineen solaan liittyy yleensä pinnassa: Konvergenssi, joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Subsidenssi, joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Divergenssi, joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Subsidenssi, joka vähentää pilvisyyttä ja sadetta. 4

5 20 Mikä seuraavista säätilanteista olisi todennäköisin korkeapaineen alueella talvella? Subsidenssiä johtuen pinnan jäähtymisestä, joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Päivällä pinnan lämpeneminen voi synnyttää epävakaan ilmakehän ja konvektiivistä pilvisyyttä. Laaja alainen subsidenssi, jossa adiabaattista lämpenemistä, pilvetön taivas ja inversio. Yöllä, kun maanpinta jäähtyy, pilvisyys kasvattaa korkeutta. 21 Pintalämpötilan vuorokautinen vaihtelu: On pienimmillään tyynessä tilanteessa. Ei muutu tuulen vaikutuksesta. Pienenee tuulen voimakkuuden kasvaessa. Kasvaa tuulen voimakkuuden kasvaessa. 22 Kahden matalapaineen ja kahden korkeapaineen välissä olevaa määrittelemätöntä paine-aluetta kutsutaan: Satulaksi. Satulapinnaksi. Solaksi. Selänteeksi. 23 Miksi kutsutaan tapaa, jolla energia siirtyy kappaleesta toiseen suoran kosketuksen avulla? Latentti lämpö. Konvektio. Säteily. Johtuminen. 24 Aurinko säteilee määriä energiaa aallonpituuksilla. Maanpinta säteilee suhteellisesti määriä energia suhteellisen aallonpituuksilla. suuria / suurilla / pieniä / suurilla. suuria / pienillä / pieniä / suurilla. pieniä / pienillä / suuria / suurilla. suuria / suurilla / pieniä / pienillä. 25 On kyse inversiosta, kun: Lämpötila kasvaa korkeuden kasvaessa. Lämpötila ei muutu korkeuden kasvaessa. Lämpötila ei muutu horisontaalisuunnassa. Lämpötila laskee korkeuden kasvaessa. 5

6 26 Mikä seuraavista kuvaa satulapintaa? Alue kahden matalapaineen ja korkeapaineen välissä, jossa isobaarit ovat etäällä toisistaan. Korkeapaineen alueesta venymä isobaareissa. Alue kahden korkeapaineen välissä jossa isobaarit ovat lähellä toisiaan. Matalapaineesta venymä isobaareissa. 27 Korkeapaineen selänteeseen liittyy yleensä: Pinnassa konvergenssia, joka parantaa näkyvyyttä. Pinnassa konvergenssia, joka lisää pilvisyyttä ja sadetta. Ensin subsidenssia ja sitten pinnassa divergenssiä, joka aiheuttaa pilvisyyden vähenemisen ja sateen voimistumisen. Ilman subsidenssia ja pinnan lähellä divergenssiä, joka aiheuttaa pilvettömän taivaan ja heikkoa näkyvyyttä. 28 Lennettäessä kohti matalampaa painetta, kun korkeusmittarin asetuksia ei muuteta, tosikorkeus on: Alussa alempana ja myöhemmin sama kuin mittarin näyttämä. Sama kuin mittarin näyttämä. Alempana kuin mittari näyttämä. Ylempänä kuin mittari näyttämä. 29 Kun korkeusmittarin paineasetuksena laitetaan QFE, niin mittari näyttää: Painekorkeutta lentokentän virallisella korkeudella. Nollakorkeutta lentokentän virallisella korkeudella. Lentokentän korkeutta merenpinnasta. Lentokoneen senhetkisen korkeuden merenpinnasta. 30 Korkeusmittari näyttää: Lentokentän QNH arvolla korkeuden lentokentän referenssipisteestä asetuksella korkeuden merenpinnasta. Oikean lentopinnan, kun korkeusmittariin on asetettu alueellinen QFE. Korkeuden painepintaan, joka on asetettu mittarin asteikolle. 31 Lentokone lentää samaa mittarikorkeutta lentokentältä A (QNH 1009 hpa) lentokentälle B (QNH 1019 hpa) muuttamatta asetuksia. Tässä tilanteessa lentokentällä B: Korkeusmittarin näyttämä korkeus on pienempi kuin todellinen lentokorkeus. Korkeusmittarin näyttämä korkeus on suurempi kuin todellinen lentokorkeus. Korkeusmittarin näyttämä korkeus on joko suurempi tai pienempi kuin todellinen lentokorkeus, riippuen lentokentän korkeudesta merenpinnasta. Korkeusmittarin näyttämä korkeus on sama kuin todellinen lentokorkeus. 6

7 32 Lento suoritetaan lentokentältä A, jossa QNH on 1020 hpa, lentokentälle B, jossa QNH on 999hPa. Lentokenttä A on 800ft ja lentokenttä B 500ft merenpinnan yläpuolella. Jos korkeusmittariin asetettu arvo 1020 hpa ei muuteta, niin mitä mittari näyttää koneen laskeutuessa kentälle B? (oleta että 1 hpa= 30 ft) 1.130ft ft. 130ft. 100ft. 33 Lennettäessä Euroopassa koet sortumaa oikealle. Korkeusmittarin näyttäessä koko ajan samaa lukemaa eikä painelukemaa muuteta, niin: Lennetään yhä korkeammalla mittarikorkeudella. Lennetään yhä matalammalla mittarikorkeudella. Lennetään yhä matalammalla tosikorkeudella. Lennetään yhä korkeammalla tosikorkeudella. 34 Lennät samalla korkeusmittarin näyttämää korkeutta ja mittariin on asetettu QNH 1015, kun huomaat että ulkolämpötila on jatkuvasti pudonnut. Mitä voit olettaa tapahtuvan tosikorkeudelle? Kasvaa jonka jälkeen pienenee. Pienenee. Pysyy samana. Kasvaa. 35 Väline, jolla mitataan ilman kosteutta, kutsutaan nimellä: Kostealämpötilamittari. Hydrometri. Hygrometri. Hygroskooppi. 36 Tiivistymistä tapahtuessa pätee seuraava: Mitä korkeampi lämpötila, sitä määrä latenttia lämpöä. suurempi / vapautuu. pienempi / vapautuu. suurempi / sitoutuu. pienempi / sitoutuu. 37 Kostealämpötila on yleensä alempi kuin lämpötila, koska: Latenttia lämpöä sitoutuu kostealämpötilamittariin. Tiivistyminen vapauttaa latenttia lämpöä. Tiivistymistä tapahtuu mittarin puuvillasukan kohdalla. Haihdunta jäähdyttää kostealämpötilamittaria. 7

8 38 Olomuodon muutos, jossa höyry muuttuu nestemäiseksi, kutsutaan: Haihdunnaksi, jossa latenttia lämpöä vapautuu. Tiivistymiseksi, jossa latenttia lämpöä vapautuu. Tiivistymiseksi, jossa latenttia lämpöä sitoutuu. Haihdunnaksi, jossa latenttia lämpöä sitoutuu. 39 Olomuodon muutos kiinteästä aineesta kaasuksi kutsutaan: Tiivistymiseksi. Haihtumiseksi. Sublimaatioksi. Säteilyksi. 40 Yöllä, kun on kirkas taivas, pintalämpötila, suhteellinen kosteus ja kastepistelämpötila. nousee / kasvaa / laskee. laskee / kasvaa / pysyy muuttomattomana. laskee / kasvaa / nousee. laskee / pienenee / pysyy muuttumattomana. 41 Mikä seuraavista prosesseista voi johtaa ilman kyllästymiseen? Tiivistyminen. Höyrystyminen. Sulaminen. Lämpeneminen. 42 Tilanteessa, jossa suhteellinen kosteus on 60% ja ympäristön lämpötilavähete (lapse rate) on pienempi kuin kostea-adiabaattinen lämpötilavähete, ilmapaketti joutuu pakotettuun nousevaan liikkeeseen. Tällöin tilanne on: Epävakaa ja ilmapaketti jatkaa nousevaa liikettään. Vakaa ja ilmapaketti jatkaa nousevaa liikettään. Vakaa ja ilmapaketti pyrkii palautumaan lähtötasolleen. Epävakaa ja ilmapaketti pyrkii palautumaan lähtötasolleen. 43 Ilma-aluksen lentäjä lähestyy vuoristoa tuulen suojan puolelta muutama sata jalkaa huipun yläpuolella ja havaitsee mantelinmuotoisia pilviä. Mikä seuraavista lento-olosuhteista on odotettavissa? Voimakkaita katabaattisia alaspäin suuntautuneita virtauksia ja turbulenssia vuoren huipun ylityksen jälkeen. Voimakkaita katabaattisia alaspäin suuntautuneita virtauksia vuoren huipun kohdalla. Voimakkaita alaspäin suuntautuneita virtauksia ennen vuoren huippua ja voimakkaita ylöspäin suuntautuneita virtauksia huipun ylityksen jälkeen vuoren tuulen puolella. Voimakkaita ylöspäinsuuntautuneita virtauksia ennen vuoren huippua ja voimakkaita alaspäinsuuntautuneita virtauksia vuoren huipun ylityksen jälkeen. 8

9 44 Todellista lämpötilanmuutosta korkeuden kasvaessa kutsutaan: Diagrammiksi. Lämpötilakäyräksi. Ympäristön lämpötilavähetteeksi (enviromental lapse rate). Adiabaattiseksi lämpötilaväheteeksi (adiabatic lapse rate). 45 Mikä seuraavista väittämistä on tosi koskien alimman kerroksen tuuliväännettä (wind shear)? Löytyy vain ukkospilven alasimen-muotoisen yläosan alapuolella. Löytyy vain mikropurkauksen reuna-alueilta. On harvinainen kun on voimakas inversio maanpinnan lähellä. Voidaan kokea mailia nopeasti liikkuvan ukkosen edellä. 46 Ilma-alus lentää vuoriston läheisyydessä. Vuoristo on pohjois-eteläsuuntainen ja tuuli on lännestä itään. Mikä seuraavista tilanteista voi johtaa siihen että ilmaalus kohtaa vaarallisia alaspäin suuntautuneita virtauksia? Lennettäessä lännestä itään kohti vuoristoa. Lennettäessä etelästä pohjoiseen kohti vuoristoa. Lennettäessä idästä länteen kohti vuoristoa. Lennettäessä pohjoisesta etelään kohti vuoristoa. 47 Vuoristoaaltoja esiintyessä, voimakkain turbulenssi löytyy todennäköisemmin lennettäessä: Mantelinmuotoisessa pilvessä. Vuoren huipun peittävässä pilvessä. Keskikorkeuksissa, mantelinmuotoisten- ja roottoripilvien välistä. Roottoripilvessä tai sen alapuolelta. 48 Kevyt ilma-alus lentää matalalla lähellä vuoristoa. Vuoristoa kohti on kova tuuli, joka voi aiheuttaa: 1. Kovaa turbulenssia roottorivirtauksessa tai sen alapuolella. 2. Alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia, joiden nopeus voi ylittää ilmaaluksen nousunopeuden. 3. Normaalia suuremman jäätämisen todennäköisyyden vuoren peittävässä pilvessä. 4. Mantelinmuotoisia pilviä. Vain 1 ja 3 ovat oikein. Vain 1 ja 2 ovat oikein. 1, 2, 3 ja 4 ovat oikein. Vain 1, 2 ja 3 ovat oikein. 49 Mihin pilvisyyteen valokehä auringon tai kuun ympärillä viittaa? Cumulus. Altostratus. Cirrocumulus. Korkea pilvisyys. 9

10 50 Pintalämpötila on +21 C ja kastepiste +7 C. Mille korkeudelle kumpupilven alaraja muodostuu? ft ft ft. 560 ft. 51 Mistä pilvestä rakeita sataa todennäköisimmin? AS. AC. CB. NS. 52 Valitse seuraavista oikea vaihtoehto järjestyksessä: ala-, keski- ja yläpilvi. Stratus, Altocumulus, Cirrus. Nimbostratus, Cumulonimbus, Cirrus. Cirrus, Cumulonimbus, Stratus. Altostratus, Altocumulus, Cirrus. 53 Mitä liitteet "nimbus" tai "nimbo" tarkoittavat? Keskipilveä. Hattara, irrallaan oleva tai kuitumainen. Tumma ja uhkaava. Sadetta tai sadetta tuova. 54 Yleensä stratukseen liittyvä sade on: Tihkusadetta. Kova sadekuuro. Kova sade. Heikko sadekuuro. 55 Epävakaa ilma joutuu vuoriston yhteydessä pakotettuun nousevaan liikkeeseen. Millaista säätä on odotettavissa vuoriston tuulen puolella? Paksuja stratusmaisia pilviä, todennäköisesti nimbostratusta. Vuoren huippua peittävä pilvisyys ja mahdollisesti altocumulus lenticularis. Korkeaksi kasvavia pilviä. Ei pilvisyyttä, sillä ilma vajoaa alaspäin ja lämpiää adiabaattisesti vuoren huipun ylityksen jälkeen. 10

11 56 Suotuisat olosuhteet ukkosen kehitykselle ovat: Kehitystä laukaiseva tekijä, riittävä kosteus ja vakaa ilmakehä. Riittävä määrä kosteutta ja jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate) riittävän paksussa ilmakerroksessa sekä kehitystä laukaisevaa tekijä. Jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate), vakaa ilma paksussa kerroksessa ja riittävä kosteus. Jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate) paksussa kerroksessa, pieni suhteellinen kosteus ja kehitystä laukaiseva tekijä. 57 Mikä seuraavista sää-tilanteista synnyttää todennäköisemmin kumpupilviä, hyvää näkyvyyttä, kuuroittaista sadetta ja mahdollisesti silojään muodostumista pilvessä. Vakaa, kostea ilma ja orografinen noste. Epävakainen kostea ilma ja orografinen noste. Vakaa, kuiva ilma ja orografinen noste. Epävakainen kostea ilma ilman nostetta aiheuttavaa tekijää. 58 Turbulenssi, tuuliväänne (wind shear), jäätäminen ja kova sade liittyvät Cumulonimbus pilvisyyteen. Mikä seuraavista väittämistä on oikein? Kaikki vaaralliset sääilmiöt voidaan kohdata pilven sisällä tai pilven läheisyydessä. Kaikki vaaralliset sääilmiöt voidaan välttää lentämällä tarpeeksi kaukana pilvestä. Vaarallisin tekijä on salamointi. Kovia sateita voi esiintyä pilven ulkopuolella, mutta turbulenssi ja jäätäminen rajoittuu pilven sisäpuolelle. 59 Ukkosen vaiheessa pilvessä on. Täydennä lause oikealla vaihtoehdolla. kypsässä / ylös- ja alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. kehitys / ylös- ja alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. kehitys / vain alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. häviämis / ylös- ja alaspäin suuntautuneita ilmanvirtauksia. 60 Missä ukkosen kehitysvaiheessa pilven sisällä on enimmäkseen alaspäin suuntautuneita virtauksia? Häviämisvaiheessa. Kumpupilvivaiheessa. Kypsässä vaiheessa. Kehitysvaiheessa. 61 Cumulonimbus-pilven kehittymiselle tarvitaan: Matala kerros erittäin epävakaista ja kosteaa ilmaa. Matala kerros erittäin epävakaista ilmaa ja jyrkkä suuri lämpötilavähete (lapse rate). Paksu kerros epävakaista ja kosteaa ilmaa. Paksu kerros erittäin epävakaista kosteaa ilmaa ja pieni lämpötilavähete (lapse rate). 11

12 62 Missä vaiheessa ukkospilven kehityksessä pilvessä on vain ylöspäin suuntautuneita virtauksia? Häviämisvaiheessa. Kypsässä vaiheessa. Kumpupilvivaiheessa. Loppuvaiheessa. 63 Mikä seuraavista olosuhteista kehittää todennäköisemmin ukkosta: Suuri kosteus ja jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate). Suuri kosteus ja pieni lämpötilavähete (lapse rate). Pieni kosteus ja pieni lämpötilavähete (lapse rate). Pieni kosteus ja jyrkkä lämpötilavähete (lapse rate). 64 Ilma-alukselle vaarallisia CB-pilvisyyteen liittyviä ilmiöitä voidaan kokea: Vain kun ilma alus on pilven sisällä tai alapuolella. Kun ilma-alus on korkeintaan 10NM etäisyydellä pilvestä. Kun ilma-alus on korkeintaan 5NM etäisyydellä pilvestä. Vain kun ilma-alus on pilven sisällä. 65 Ukkospilven kypsään vaiheeseen liittyvät vaaralliset ilmiöt ovat salamointi, turbulenssi sekä: Mikropurkaus, tuuliväänne (windshear) ja alasimen muotoinen yläosa. Jäätäminen, mikropurkaus ja tuuliväänne (wind shear). Jäätäminen, tihkusade ja mikropurkaus. Tuuliväänne, rakeet ja sumu. 66 Tuuli 2000 ft:n korkeudella lentokentän kohdalla on 330/15kt. Peukalosääntöä käyttäen, mikä olisi odotettavissa oleva pintatuuli? 300/07kt. 305/30kt. 355/30kt. 315/30kt. 67 Pohjoisella pallonpuoliskolla coriolisvoima kääntää liikkuvan ilman: Oikealle, ja siten geostrofinen tuuli virtaa isobaarien suuntaisesti n. 2000ft agl korkeudella. Vasemmalle, ja siten geostrofinen tuuli virtaa isobaarien suuntaisesti n. 2000ft agl korkeudella. Vasemmalle, ja siten tuuli virtaa hiukan isobaarien poikki n. 2000ft agl korkeudella. Oikealle, ja siten tuuli virtaa hiukan isobaarien poikki n. 2000ft agl korkeudella. 12

13 68 Pohjoisella pallonpuoliskolla, tuulet antisyklonin (korkeapaineen) ympärillä pintakartassa virtaavat: Myötäpäivään, jos on lämmin ilma ja vastapäivään, jos on kylmä ilma. Myötäpäivään. Vastapäivään. Syklonaalisesti. 69 Pintakartassa pohjoisen pallonpuoliskon alatuulet virtaavat matalapaineen ympäri: Vastapäivään. Joko myötä- tai vastapäivään riippuen siitä, onko matalapaine syklonaalinen vai antisyklonaalinen. Antisyklonaalisesti. Myötäpäivään. 70 Advektiosumu (siirtymäsumu) muodostuu usein, kun: On kohtalainen tuuli ja lämmin kostea ilmamassa virtaa lämpimän alustan yli ja lämpiää kastepisteen alapuolelle. On kohtalainen tuuli ja lämmin kostea ilmamassa virtaa kylmemmän alustan yli jäähtyen kastepisteen alapuolelle. On heikko tuuli ja lämmin kostea ilmamassa virtaa kylmemmän alustan yli jäähtyen kastepisteen alapuolelle. On kova tuuli, lämmin kostea ilmamassa ja kirkas pilvetön yö. 71 Matalalla oleva utu huonontaa näkyvyyttä lennettäessä 2000ft:n korkeudessa. Jotta näkyvyys parantuisi, sinun pitää: Lentää juuri utukerroksen yläreunalla. Lentää korkeammalla. Sytyttää laskeutumisvalot ja strobe-valot. Lentää matalammalla. 72 Mitkä seuraavista olosuhteista ovat suotuisia säteilysumun muodostumista varten? Korkea suhteellinen kosteus, kohtalainen tuuli ja pilviä. Korkea suhteellinen kosteus, heikko tuuli ja pilviä. Korkea suhteellinen kosteus, heikko tuuli ja pilvetön taivas. Matala suhteellinen kosteus, heikko tuuli ja pilvetön taivas. 73 Aamulla, sisämaassa olevalla lentokentällä, havaitaan säteilysumua. Kun tuuli voimistuu 10 solmuun, mitä on odotettavissa? Sumu nousee ja muodostaa matalaa stratus-pilvisyyttä. Sekoittumisen määrä kasvaa, joka lisää sumun muodostumista. Sumu sakenee. Sumu leviää. 13

14 74 Mitä on odotettavissa kylmän rintaman ylityksen yhteydessä? Kastepiste nousee, lämpötila laskee ja tuuli kääntyy myötäpäivään. Kastepiste laskee, lämpötila laskee ja tuuli kääntyy myötäpäivään. Kastepiste nousee, lämpötila laskee ja tuuli kääntyy vastapäivään. Kastepiste ja lämpötila pysyy matalana, tuuli kääntyy voimakkaasti vastapäivään. 75 Jos muhkurainen jäätyyppi kerääntyy ja kasvaa ilma-aluksen johtoreunasta eteenpäin, mikä jäätämistyyppi voisi olla kyseessä? Kuura. Silojää. Jäätävä sade. Rosojää. 76 Lämpimän rintaman ylityksen yhteydessä pintatuuli: Pysyy vakiona. Kääntyy ensin myötäpäivään ja sen jälkeen vastapäivään. Kääntyy vastapäivään. Kääntyy myötäpäivään. 77 Sadealue lämpimän rintaman yhteydessä voi ulottua jopa: 50 mailia pintarintaman edelle. 200 mailia pintarintaman edelle. 2 mailia pintarintaman edelle. 500 mailia pintarintaman edelle. 78 Mihin seuraavista rintamista liittyy todennäköisemmin ukkosta? Lämmin rintama. Korkeapaineen selänne. Paikallaan pysyvä (stationäärinen) rintama. Kylmä rintama. 79 Silojää muodostuu, kun: Isot alijäähtyneet pisarat leviävät jäätymisen yhteydessä. Jääjyväset osuvat ilma-alukseen. Vesihöyry jäätyy ilma-alukseen. Pienet alijäähtyneet pisarat osuvat ilma-alukseen. 80 Mikä muutos säähän on odotettavissa tyypillisen lämpimän rintaman ylityksen yhteydessä? Ilmanpaine laskee, 8/8 pilvisyyttä, pilven alaraja pienenee ja huono näkyvyys. Ilmanpaine laskee, 8/8 pilvisyyttä, pilven alaraja pienenee ja näkyvyys paranee. Ilmanpaine kasvaa tasaisesti, korkeintaan 4/8 pilvisyyttä ja hyvä näkyvyys. Ilmanpaineen lasku pysähtyy, 4/8 pilvisyyttä jossa matala alaraja ja nopeasti paraneva näkyvyys. 14

15 81 Mikä on pääsyy sille, että vesi voi olla nestemäisessä muodossa, vaikka lämpötila on pakkasen puolella? Siinä ei ole jäätymisytimiä. Vesi on hygroskooppista. Vedellä menee jonkin aika jäähtyä pakkasen puolelle. Siinä ei ole tiivistymisytimiä. 82 Lennät pakkasen puolella kylmässä ilmamassassa juuri ennen lämmintä rintamaa. Jos alueella sataa, niin minkä tyyppistä jäätämistä voisi olla kyseessä? Kaasuttimen jäätyminen. Rosojää. Kuura. Jäätävä sade tai silojää. 83 Mikä seuraavista on oikea tulkinta alla olevasta METARista? METAR EGKL Z 32005KT N DZ BCFG VV002= Voimassa kuukauden 13. päivä klo Z, pintatuuli 320 T/05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. Havaittu kuukauden 13. päivä klo 0350Z, pintatuuli 320 tosisuunta, 05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. Ilmoitettu kuukauden 13. päivä klo 0350Z, pintatuuli 320 magneettinen suunta, 05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. Voimassa klo 1300Z Z, pintatuuli 320 T/05kt, vallitseva näkyvyys 900m, huonoin näkyvyys 400m pohjoiseen, kohtalaista tihkusadetta, sumuhattaroita ja vertikaalinäkyvyys 200ft. 84 Kun TREND on liitetty METARiin, TRENDin voimassaoloaika on: 30 minuuttia laatimisen jälkeen. 1 tunti havainnon jälkeen. 2 tuntia havainnon jälkeen. 1 tunti laatimisen jälkeen. 85 METARin näkyvyysryhmässä R20/0050 tarkoittaa: Kiitotiellä 20, näkyvyys 500 metriä mitattuna kiitotien näkyvyysmittareilla. Mitattuna kiitotien 20 mittauslaitteistolla, näkyvyys on 50 metriä. Kiitotiellä 20, näkyvyys alle 5000 metriä. Ilmoitettu kiitotien näkyvyys 50 metriä, mitattuna kiitotien näkyvyysmittareilla viimeisen 20 minuutin aikana. 15

16 86 Sanoma "BECMG FM SHRA" METARissa tarkoittaa: Alkaen klo 1100 UTC ja klo 0000 UTC asti, heikkoja sadekuuroja. Klo 1100 UTC sadekuurojen loppuminen. Alkaen klo 1100 UTC, kohtalaista kuuroittaista sadetta. Alkaen klo 1100 UTC, heikkoa kuuroittaista sadetta. 87 METARissa lämpötilaryhmässä 28/24 tarkoittaa: Lämpötila 28 C ja kastepiste 24 C. Kuivalämpötila 28 C ja kostealämpötila 24 C. Kastepiste 28 C ja lämpötila 24 C. Lämpötila on 28 C havaintohetkellä, mutta odotettavissa muuttuvan 24 C asteeseen TREND ilmoituksen jälkeen. 88 Alla olevassa METARissa puutuu pilvenkorkeus. Millä korkeudella voisit odottaa pilven pohjan olevan, jos kyseessä olisi kumpupilviä? 28005KT 9999 SCT??? 12/05 Q1020 NOSIG SCT020. SCT028. SCT280. SCT Jos "minimum sector altitude" ei ole määräävä tekijä, niin CAVOK TAFissa tai METARissa tarkoittaa: Vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän, 1/8 tai 2/8 pilviä alle 5000ft. Vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän, ei pilviä alle 5000ft. Vallitseva näkyvyys 10NM tai enemmän, ei hajanaisia pilviä alle 5000ft. Vallitseva näkyvyys 10NM tai enemmän, ei pilviä alle 5000ft. 90 Mikä seuraavista on oikea tulkinta seuraavasta TAFista: LYBE Z 1612/1712 VRB08KT 9999 SCT025? Voimassa kuukauden 16. päivänä klo 1200 ja kuukauden 17. päivänä klo 1200 välisenä aikana; pintatuuli vaihteleva suunta 8kt; vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän; 3/8 tai 4/8 pilvisyyttä, alaraja 2500ft lentokentän yläpuolella. Havaittu 1612 UTC; pintatuuli vaihteleva suunnaltaan ja voimakkuudeltaan; vallitseva näkyvyys 10km; pilven alaraja 2500ft maanpinnan yläpuolella. Voimassa 1612 ja 1712 UTC välisenä aikana; pintatuuli vaihteleva suunta 8kt; vallitseva näkyvyys 10NM tai enemmän; pilven alaraja 2500ft keskimääräisen merenpinnan yläpuolella. Havaittu 1611UTC; pintatuuli vaihteleva suunnaltaan ja voimakkuudeltaan; keskimääräinen voimakkuus 8kt; vallitseva näkyvyys 10km tai enemmän; pilven alaraja 2500ft lentokentän yläpuolella. 16

17 91 BECMG 1621/1701 BKN030 TAFissa tarkoittaa: Tulossa alkaen 1621 UTC 5/8-7/8 pilvisyyttä 3000ft maanpinnan yläpuolella. Tulossa alkaen 1621 UTC 3/8-4/8 pilvisyyttä 300ft maanpinnan yläpuolella. Tulossa 1621 UTC ja 1701 UTC välisenä aikana 3/8-4/8 pilvisyyttä 300 ft maanpinnan yläpuolella. Tulossa 16. päivä klo 2100UTC ja 17. päivä klo 0100UTC välisenä aikana 5/8-7/8 pilvisyyttä 3000ft maanpinnan yläpuolella. 92 Mitä tämä merkki sääkartassa tarkoittaa? (Liite PPL(A) ) Voimakkaita vuoristoaaltoja. Kovaa turbulenssia. Kovaa jäätämistä. Ukkosta. 93 Mitä tämä merkki sääkartassa tarkoittaa? (Liite PPL(A) ) Kovaa turbulenssia. Voimakkaita vuoristoaaltoja. Ukkosta. Kovaa jäätämistä. 94 Mikä on se ajallinen jakso, joka on kuvattu SWC kartassa? 3 tuntia. Aika on yhden ennalta määritellyn hetken ennustettu tilanne. 30 minuuttia. 6 tuntia. 95 Mitä SWC kartassa kirjainyhdistelmä "CB" sisältää? Kovaa jäätämistä ja turbulenssia. Kohtalaista tai kovaa jäätämistä ja turbulenssia sekä rakeita. Kohtalaista tai kovaa jäätämistä ja turbulenssia. Kohtalaista jäätämistä ja turbulenssia. 96 Alue-ennuste ulottuu mihin asti maanpinnasta? FL100. FL010. FL180. Fl Koska VOLMET päivitetään? 4 kertaa päivässä. Joka tunti. 2 kertaa päivässä. Kerran puolessa tunnissa. 17

18 98 VOLMETin määritelmä: Radiolähetys ennusteista valikoiduista lentokentistä. Faxilla saatavissa oleva viesti TAF ja METAR-sanomista valikoiduista lentokentistä. Tekstiviesti METAReista valikoiduista lentokentistä. Jatkuva radiolähetys säähavainnoista ja ennusteista valikoiduista lentokentistä. 99 Mikä on VOLMET? Ilmasta maahan radiolähetys HF ja SVHF alueilla. Ilmasta maahan radiolähetys HF ja VHF alueilla. Maasta ilmaan radiolähetys LF ja VHF alueilla. Maasta ilmaan radiolähetys HF ja VHF alueilla. 100 Koska ATIS päivitetään? Aina kun säätiedot muuttuvat. Vain kun lentokentän tiedot muuttuvat. Joka tunti. Kerran puolessa tunnissa. 101 Mikä on ATIS? Kartta ajankohtaisesta lentokenttä- ja säätiedoista. Tulostettu teksti ajankohtaisesta lentokenttä- ja säätiedoista. Jatkuva lähetys säätiedoista. Jatkuva lähetys lentokenttä- ja säätiedoista. 102 Mikä on ajankohtaisen ATIS sanoman tunniste? Laadinta-aika. Aakkosesta kirjain. Voimassaoloaika. Numero. 103 Millä taajuudella ATIS yleensä lähetetään? HF. ADR. VHF. LF. 104 Mikä olisi odotettavissa oleva lämpötila 7000ft:n korkeudessa, jos ilman lämpötila 1500ft:n korkeudella on 15 C? +4 C. -2 C. +3 C. 0 C. 18

19 105 Mitä tuulta sääkartasta otettu symboli esittää? (Liite PPL(A) ) Etelätuulta 15 solmua. Länsituulta 60 solmua. Pohjoistuulta 15 solmua. Itätuulta 15 solmua. 106 Säähän liittyviin fysikaalisiin prosesseihin liittyy aina jollain tavalla: Paine-ero. Ilman liike. Kosteuden ero. Lämmön vaihto. 107 Mikä sääilmiö liittyy lämpötilainversioon? Ukkoset ilmamassassa. Laskevat ilmanvirtaukset vuorenrinnettä pitkin. Vakaa ilmakerros. Epävakaa ilmakerros. 108 Tavallisin syntytapa pinnan lähellä esiintyvälle inversiolle on: Lämpimän ilman voimakkaan nousun johdosta vuoriston läheisyydessä. Kylmemmän ilman liikkuessa lämpimämmän ilman alle tai lämpimän ilman liikkuessa kylmemmän ilman päälle. Maapallon ulossäteily kirkkaana heikkotuulisena yönä. Maapallon ulossäteily pilvisellä ja suhteellisen tuulisena yönä. 109 Ilmassa olevan vesihöyryn määrä on riippuvainen: Ilman stabiilisuudesta. Ilmanpaineesta. Ilman lämpötilasta. Kastepisteestä. 110 Mikä on lentokentän kastepiste, jos lämpötila on 20 C ja kumpupilvien alaraja on 1100m lentokentän yläpuolella? 7 C. -3 C. 11 C. 5 C. 111 Mitä ovat epävakaan ilmamassan ominaisuudet? Turbulenssia ja hyvä näkyvyys. Nimbostratus-pilvisyyttä ja hyvä näkyvyys. Stratus-tyyppistä pilvisyyttä ja huono näkyvyys. Turbulenssia ja huono näkyvyys. 19

20 112 Mitkä pilvet liittyvät tyypillisen lämpimän rintaman ylitykseen? CI, CC, NS, CB. CI, CS, AS, NS. CC, SC, ST, NS. CC, AC, CU, CB. 113 Mitkä sääolosuhteet ovat odotettavissa, jos pinnan lähellä esiintyy inversio ja suhteellinen kosteus on korkea? Heikko tuuliväänne (windshear), huono näkyvyys, auerta ja heikkoa sadetta. Turbulenttista ilmaa ja hyvä näkyvyys. Tasainen ilma, huono näkyvyys, sumua, matalaa stratus-pilvisyyttä ja kuurottaista sadetta. Nimbostratus pilvisyyttä ja hyvä näkyvyys. 114 Mitä voidaan laskea seuraavalla kaavalla? (Lämpötila - kastepiste) x 123 =? Kumpupilvien pilvikorkeus metreinä. Stratuspilvien toppi metreinä. Suhteellinen kosteus. Yläpuolinen lämpötila. 115 Mikä on arvio kumpupilvien alarajasta, kun pinnan lämpötila on 27 C ja kastepiste on 15 C? 1000m 2000m 1500m 2700m 116 Mikä on arvio kumpupilvien alarajasta, kun kastepiste on 5 C ja päivän ennustettu maksimilämpötila on 25 C? 1500m 2000m 2800m 2500m 117 Mihin pilvisyyteen kuuroittaiset sateet liittyvät? NS CI CB ST 20

21 118 Ukkonen on voimakkaimmillaan: Häviämisvaiheessa. Alasvirtausvaiheessa. Kumpupilvivaiheessa. Kypsässä vaiheessa. 119 Lentokentän läheisyydessä on ukkosta. Mikä vaarallinen ilmiö voisi esiintyä lähestyessä kenttää laskua varten? Staattista sadetta. Tasainen sade. Tuuliväännettä (Windshear). Heikkoja sadekuuroja. 120 Missä tuuliväännettä (windshear) voi esiintyä? Vain korkeilla korkeuksilla. Vain matalilla korkeuksilla. Vain sateen aikana. Kaikilla korkeuksilla, kaikissa suunnissa. 121 Miksi lentotoiminnassa kuura koetaan vaaralliseksi ilmiöksi? Kuura lisää lentokoneen painoa. Kuura rikkoo tasaisen virtauksen siiven yli ja siten pienentää nostetta. Kuura muuttaa siiven profiilin muotoa ja lisää siten nostetta. Kuura hidastaa virtausta profiilin yli ja siten kasvattaa tehokkuutta. 122 Missä ympäristössä ilma-alus kerää eniten jäätä rakenteisiin? Jäätävässä sateessa. Jäätävässä tihkusateessa. Cumulus-pilvessä pakkasen puolella. Sumussa, kun pakkasta on -25 astetta. 123 Minkä tyyppistä sadetta on havaittu METARin mukaan? METAR LSZH Z 24008KT 0600 R16/1000U FG DZ FEW003 SCT010 OVC020 17/16 Q1018 BECMG TL FG BECMG AT NSW= Kohtalainen tihkusade. Jatkuva ja heikko sade. Sadekuuroja. Rakeita. 21

22 124 Mikä on alimman pilvisyyden korkeus seuraavassa METARissa: METAR LSZH Z 24008KT 0600 R16/1000U FG DZ FEW003 SCT010 OVC020 17/16 Q1018 BECMG TL FG BECMG AT NSW= 10ft. 300ft. 100ft. 1000m. 125 Mikä seuraavista METAReista voitaisiin lyhentää osittain käyttämällä CAVOK koodia? (Minimi sektorikorkeus 4000ft) 26012KT SHRA BKN025TCU 16/12 Q1018 NOSIG= 34004KT 7000 MIFG SCT260 09/08 Q1019 NOSIG= 27019G37KT 9999 BKN050 18/14 Q1016 NOSIG= 00000KT 0100 FG VV001 11/11 Q1025 BECMG 0500= 126 Mitä säätä on ennustettu olevan klo UTC:n jälkeen? TAF LYBE Z 1606/ KT 9000 BKN020 BECMG 1606/1608 SCT015CB BKN020 TEMPO 1608/ G22KT 1000 TSRA SCT010CB BKN020 FM KT 9999 BKN020 BKN100= Näkyvyys paranee 5km:ista 10km:iin ja pilvisyys vähenee 1/8 osaan 600m korkeudella ja 1/8 osaan 3000m korkeudella. Kaakon puoleista heikkoa tuulta, näkyvyys paranee vähintään 10km:iin, sade loppuu, pilvisyyden määrä lisääntyy ja pilvikorkeus on 600m. Kaakon puoleista tuulta 6 solmua, näkyvyys on sopiva VFR lentoa varten ja taivas on täysin pilvien peitossa 600m korkeudella. Sateista säätä ja sadekuuroja, puuskainen tuuli ja näkyvyys alle 10km. 22

23 METEOROLOGY LAPL(A)/PPL(A) question bank Appendix PPL(A)

24 METEOROLOGY LAPL(A)/PPL(A) question bank Appendix PPL(A)

25 METEOROLOGY LAPL(A)/PPL(A) question bank Appendix PPL(A) Appendix PPL(A) Appendix PPL(A)

26 METEOROLOGY LAPL(A)/PPL(A) question bank Appendix PPL(A)

27 METEOROLOGY Appendix PPL(A) LAPL(A)/PPL(A) question bank 27

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft 36.090ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Sääoppi 1. luennot 18.3.2008 1 SÄÄOPPI JOHDANTO Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Tavoitteet: - oppia

Lisätiedot

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61 sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,

Lisätiedot

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääoppia harrasteilmailijoille Lentosääoppia harrasteilmailijoille Sääoppimateriaalin sisältö Alkusanat Sääoppia lyhyesti Suomen sää ja ilmasto Johdanto lentosäähän Lentosäähavainnot Lentosääennusteet Lentosäävaroitukset ja muut sanomat

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

7.4 Alustan lämpötilaerot

7.4 Alustan lämpötilaerot 7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin

Lisätiedot

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on 10 12 km korkeudessa,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) Mitä pilvet kertovat Harri Hohti Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) 26.03.07 OHJELMA Pilvien luokittelu Suuret sääjärjestelmät matalapaineet ja

Lisätiedot

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3 2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa,

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Lentosääpalvelut Suomessa

Lentosääpalvelut Suomessa Lentosääpalvelut Suomessa Sisällysluettelo 1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa... 3 2. Lentosäätuotteet Suomessa... 4 2.1. Lentosäähavainnot... 4 2.1.1. Yleistä säähavainnoista... 4

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10 ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition /0 LENTOSÄÄ, puhelinnumerot ja lentosäälähetykset AD MET-briefing ATIS MHz ATIS puhelin TWR/AFIS RWY AD ELEV ft EFET 0-0. 0-0.0 0-00 EFHA 0990.00.900 0-9 EFHF 09-0.00 09-0.0

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat 19.11.2013 Lentosäätuotannosta yleisesti Havainnot (METAR, MET

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2007 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 5 Lennät VFRpurjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 4 Lentopaikan merkinantopaikalle sijoitettu valkoinen kaksoisristi tarkoittaa:

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat 1 Purjehtijan sääoppi Asiantuntijana Martin Gahmberg Purjehtijan tulee hallita sääopin perusteet. Perhepurjehtijalle meteorologian tuntemus on turvallisuus- ja mukavuustekijä. Kilpapurjehtijalle ja varsinkin

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät SMG 4500 Tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssi ei valitettavasti seuraa yksittäistä oppikirjaa. Prujua ei ole. Rikkaat voivat hankkia kirjan Mukund R. Patel: Wind and Solar Power Systems Tentti perustuu

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1 SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 2 OPETUSJAKSO 1 - moduuli A Vastaukset 1) Ilmailulaitos 2)

Lisätiedot

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Merenkulku Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Tehtävä 1 Minkälaisen äänimerkin konealus antaa, kun se liikkuu veden halki, näkyvyyden ollessa rajoittunut? A. Yksi lyhyt enintään 1min välein B. Yksi pitkä

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Johtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan.

Johtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan. J. Saviranta Sääkurssi 30.10.2004 sivu 1 Veneilijän sääkurssi Kurssin lähtökohta Aksiooma: Veneilijä ei voi vaikuttaa säähän. Kaupungin kerrostalossa asuva ja sisätöissä oleva ihminen saattaa elää harhaluulossa,

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA

LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA Sisällysluettelo 1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa... 3 2. Lentosäätuotteet Suomessa... 4 2.1 Lentosäähavainnot... 4 2.1.1 Yleistä säähavainnoista... 4 2.1.2

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Meteorologian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Janne Kotro Ohjaaja:

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm.

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 22.08.2016 PIISPANKALLIO, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Kaupunkiympäristön Tuulisuuslausunto 1 Päivämäärä 22/8/2016 Laatija

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä Tutkintaselostus C 19/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä 29.6.1997 HB-VJB, Cessna 501 OH-ULK, Cessna 206G ja laskuvarjohyppääjät Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Ella-Maria Kyrö. Fysiikan täydennyskoulutuskurssi , Kumpula. kuvan E.-M. Kyrö

Ella-Maria Kyrö. Fysiikan täydennyskoulutuskurssi , Kumpula. kuvan E.-M. Kyrö Ella-Maria Kyrö Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 2012 4.6.-8.6., Kumpula kuvan E.-M. Kyrö kuvan E.-M. Kyrö Meteorologian historiaa maailmalla 300 ekr: Sateen mittaus Intiassa (verotus) 350 ekr: Aristoteles:

Lisätiedot

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOSUUNNISTUS 060

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOSUUNNISTUS 060 LENTOSUUNNISTUS 060 1 Mikä on maapallon akselin ja sen kiertoradan tason välinen kulma? 23,5 66,5 33,5 90 2 Meridiaani, joka kulkee Greenwichin kautta, tunnetaan nimellä? Suurmeridiaani Päiväntasaaja Nollameridiaani

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot