Lentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

Transkriptio

1 Lentosäähavaintoja Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

2 Lentosäähavainnoista Tässä havainto-osuudessa käsitellään seuraavia asioita: Yleistä tietoa säähavainnoista Pikaisesti lentosäähavaintojen operatiivisesti merkittävät säät ja niiden muutokset (ICAO-speksit) METAReiden ja AWS-METAReiden sääparametreja etenkin kesäkauden konvektiiviset ilmiöt havainnoissa Tuulen käyttäytyminen ja raportointi Nykyajan METAR-näkyvyys Vallitsevan sään havainnointia Pilvien havainnointi ja raportointi Esityksessä ei mukana RVR:ää, lämpötilaa, kastepistettä ja painetta eikä erikseen talviolosuhteita voi kuitenkin kysyä!

3 Yleistä pintasäähavainnoista ja METAReista Säähavainto kuvaa - tai ainakin pyrkii kuvaamaan havaintohetkellä vallitsevia sääoloja ko. havaintoasemalla Havainto on hetkellinen ja lentämistä ajatellen erittäin pistemäinen Havainto kertoo vain menneestä säästä, ei ennusta tulevaa Toisinaan sää muuttuu silmänräpäyksessä täysin toisenlaiseksi Säähavainto ei koskaan kerro kaikkea maan ja taivaan väliltä, toisinaan ei edes lähinaapuruston sääoloista Lentosäähavainnossa ilmoitetaan vain ICAOn määrittelemät operatiivisesti merkittävät sääilmiöt Operatiivisesti merkittävistä säämuutoksista ei tehdä SPECIsanomia, koska METAReita tehdään Suomessa 0,5h välein SPECIAL esim. ATIS-tiedotteen kautta (AUTO SPECIALeja tehdään vain osalla kentästä, ei esim. Malmilla)

4 ICAO Annex 3: SPECIAL-rajat Tuuli keskituulen suunnan muutos 60 astetta, keskinopeus ennen/jälkeen 10 KT keskituulen nopeuden muutos vähintään 10 KT puuskien muuttuminen vähintään 10 solmulla, kun keskituuli 15 KT Näkyvyys (RVR:n raja-arvoja m) 800m 1500m 3000m 5000m (8000m) Vallitseva sää (kriteerit vaihtelevat:alkaminen/päättyminen/intensiteettimuutos) jäätävä sade ja jäätävä sumu kohtalainen tai voimakas sade (myös kuurosateet) ukkonen (sateella tai ilman) matalalla tai korkealla ajelehtiva lumi, pöly tai hiekka äkilliset tuulen puuskat (kuuro- ja ukkospuuskat) pöly- ja hiekkamyrsky, suppilopilvi (trombi) Pilvisyys ja vertikaalinäkyvyys pilvikerros alle 1500 FT: NSC/FEW/SCT BKN/OVC alin BKN/OVC-pilvi, korkeuden muutos: 100FT 200FT 500FT 1000FT 1500FT Vertikaalinäkyvyys, muutos: 100FT 200FT 500FT 1000FT

5 Tuulen havainnointi ja luonne METAR-tuuli mitataan noin 10 metrin korkeudella, AWSasemilla mittauskorkeus vaihtelee (esim. majakat) Lähes aina tuulen nopeus ja suunta vaihtelevat eri korkeuksilla, toisinaan myös eri kohdissa kiitotietä Tuuli ilmoitetaan keskiarvona: METAReissa ja AWS- METAReissa 10 minuuttia, TWR yleensä 2 minuuttia Poikkeuksena mahdollinen puuskatieto (3 sek.) Todellisuudessa lähes aina tuulensuunta ja nopeus vaihtelevat hetkestä toiseen enemmän tai vähemmän Suunnanvaihtelu yleensä suurinta konvektiotilanteissa sekä heikolla tuulella toki myös rintamien ja matalapaineen solien ylityksessä Nopeusvaihtelut yleensä suurimpia konvektiotilanteissa sekä kylmän ilman purkauksissa (puuskaisuus lisääntyy kitkan vuoksi muulloinkin, kun tuuli yltyy voimakkaaksi)

6 Tuuleeko sopivasti vai liikaa? ICAOn raportointisäännöt: Tuulen vaihteluväli ja puuskat: Vaihteluväli vähintään 60º Puuskat vähintään 10 KT voimakkaampia kuin keskituuli Raportoitava tuuli: 18012KT

7 Tuuleeko sopivasti vai liikaa? ICAOn raportointisäännöt: Tuulen vaihteluväli ja puuskat: Vaihteluväli vähintään 60º Puuskat vähintään 10 KT voimakkaampia kuin keskituuli Hetkellinen tuuli havaintoaikana: 15020KT??? Raportoitava tuuli: 18012KT Huomioitavaa: Havaintoaikanakin saattoi tuulla ajoittain suoraan sivusta ja puuskissa lähes 10KT lisää Tuulennopeus ja suunta vaihtelevat lähes aina sekä vaaka- että pystysuunnassa Tuuli voi kääntyä ja voimistua hetkessä, tietoa käytettäessä tilanne voi olla aivan erilainen

8 Näkyvyyden havainnointi ja luonne Näkyvyyshavainto on aina pistemäinen Manuaalihavainnossa näkyvyysolot aina havaintoasemalta käsin Automaattihavainto perustuu pieneen mittaustilavuuteen METAR-näkyvyydellä pyritään kuvaamaan vaakanäkyvyyttä lähellä kentän pintaa (n. 2,5 metrin korkeudellla) Poikkeaa toisinaan merkittävästi lentonäkyvyydestä! Kesäkaudella merkittävimmät ajalliset ja paikalliset näkyvyysmuutokset liittyvät yleensä voimakkaisiin kuurosateisiin Aktiivisimman VFR-lentokauden alussa ja lopussa myös erilaiset näkyvyyttä heikentävät sumuilmiöt, utu ja tihku huonona kesänä myös muulloin

9 Nykyiset ICAOn näkyvyyssäännöt METARissa raportoidaan ensisijaisesti ns. vallitseva näkyvyys: paras näkyvyys, joka kattaa vähintään puolet kentästä Huomioitavaa, että CAVOK-raportointi perustuu niinikään vallitsevaan näkyvyyteen CAVOKilla lähes puolella kentästä voi vallita 5-9 kilometrin näkyvyysolosuhteet, mikäli muutoin 9999 Huom! Myös pistemäisiin mittauksiin perustuvissa automaattihavainnoissa käytetään CAVOK-koodia Huonoin näkyvyys raportoidaan vain, jos se poikkeaa (ICAOn mielestä) merkittävästi vallitsevasta näkyvyydestä: Alle 50% vallitsevasta näkyvyydestä ja lisäksi alle 5 km Alle 1500 metriä

10 Näkyvyyden arviointi sumuhattaroiden keskellä Kaikki voivat olla omasta pisteestä nähtynä oikeita näkyvyyshavaintoja! näkyvyysolot RWY22: 7000 METAR-havainto ilman muita lähteitä (TWR, kamerat): 0300 FG METEO sumua TWR-näkymä: NE näkyvyysolot RWY30: 0600 Ilmatieteen laitos

11 Vallitsevan sään havainnot ja raportointi Vain operatiivisesti merkittävät sääilmiöt raportoidaan, huomioiden mahdolliset ICAOn raportointirajat (VIS vs. WX) Havaintoasemalla tai anturin kohdalla havaittu sääilmiö/olomuoto VC-sääilmiöt tulisi raportoida vain 16 km säteellä ARP:sta Erityispiirteitä kesäkauden merkittävimmistä sääilmiöistä Rajuja, yleensä melko pienialaisia ja lyhytkestoisia sekä nopealiikkeisiä eivät välttämättä päädy METARiin tai AWS- METARiin mutta ovat lentämisessä suuri riskitekijä Toisinaan varsin yllättäviä, vaikeasti ennakoitavia ja esim. raeilmiöiden tunnistaminen erittäin hankalaa mittalaitteelle Tutkakuvan ja salamapaikannuksen avulla voi seurata lähihistoriaa mutta se ei välttämättä anna viitteitä edes lähitunnin säästä!

12 Pilvien havainnot ja raportointi Pilven alarajan korkeustieto perustuu yleensä ceilometrin mittaukseen sekä manuaali- että automaattihavainnossa Automaattihavainnon kattavuusarviointi perustuu 30 minuutin määritysaikaan (AUTO METAR ja AWS-METAR) Ceilometrille helpointa kaikenkattavat pilvikerrokset, vaikeinta paikallinen ja/tai ajallinen vaihtelevuus Ceilometri ei havaitse pilvityyppiä (CB ja TCU). AWS-METAReissa ja osalla kentistä AUTO METAReissa ns. ulkoinen CB-syöte Pilvihavaintoja käytettäessä muistettava Havainnon pistemäisyys ja hetkellisyys Etenkin konvektio- ja sumupilvien nopea kehitys

13 Vaisala

14 Vaisala