Yhdenvertaisuuden edistäminen ja monimuotoisuus työelämässä. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuuden edistäminen ja monimuotoisuus työelämässä OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 1

2 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ETNO, KANE, sähköiset vaikuttamiskanavat, demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistäminen Vaalit ja puolueet Kielelliset oikeudet Kansalliskielet, saamenkielet, romanikieli, muut kielet ml. viittomakieli Perusoikeudet ja syrjimättömyys Perus- ja ihmisoikeuskysymykset, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys 2

3 Yhdenvertaisuuden edistäminen Yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus koskee viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia kaikkia syrjintäperusteita Suunnittelua edeltää arvion tekeminen yhdenvertaisuustilanteesta Viranomaisen kannattaa yhdistää toiminnallinen ja työnantajan yhdenvertaisuussuunnitelma kuten aiemminkin Suunnitteluvelvollisuus voidaan toteuttaa eri tavoin joko erillisenä yhdenvertaisuussuunnitelmana tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa ja työsuojelun toimintaohjelmaa. 3

4 Viranomaisen edistämisvelvollisuus Viranomaisen tulee: Arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan Laatia arvioinnin tulosten pohjalta konkreettinen suunnitelma siitä, mitä toimenpiteitä toteutetaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi Arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työnantajana ja laatia myös siitä suunnitelma (pl. alle 30 työntekijää) Käytännössä kannattaa laatia yksi yhdenvertaisuussuunnitelma, joka kattaa sekä työnantajaroolin että viranomaisen toiminnan Entiseen lakiin verrattuna suunnitelma muuttuu moniperusteiseksi ja sen tekeminen pohjautuu arvioon yhdenvertaisuustilanteesta 4

5 Koulutuksen järjestäjän edistämisvelvollisuus Koulutuksen järjestäjän ja sen ylläpitämän oppilaitoksen edistämisvelvollisuus: Arvioida yhdenvertaisuuden toteutumisesta toiminnassaan, Laatia suunnitelma toimenpiteistä oppilaitoksen yhdenvertaisuuden edistämiseksi; suunnitelman tulee olla oppilaitoskohtainen; Kuulla oppilaiden ja heidän huoltajiensa/opiskelijoiden näkemyksiä toimenpiteiden suunnittelussa Mikäli oppilaitos ei työllistä 30 henkilöä säännöllisesti, vastaa työnantajan edistämisvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan koulutoimi tai kunta 5

6 Työnantajan edistämisvelvollisuus Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta edellyttää kaikilta työnantajilta: 1) arviota yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla ja 2) työolojen sekä toimintatapojen (joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä) kehittämistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi Työnantajien, jotka työllistävät säännöllisesti yli 30 henkilöä on lisäksi laadittava 3) suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä, 4) käsiteltävä edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa Luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla 6

7 Arvio toiminnan yhdenvertaisuudesta Koskee viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä Arvion laatimisessa on hyvä hyödyntää jo kerättyä tietoa kuten kuntien hyvinvointikertomuksia, kerättyä tilastoaineistoa, eri hallintokuntien selvityksiä ja kansallista tutkimustietoa Muiden politiikkaohjelmien ja suunnitelmien seurantatieto on usein hyödynnettävissä Näkemyksiä ja tarpeita on hyvä kysyä eri ikä- ja vähemmistöryhmiä edustavilta järjestöiltä ja elimiltä, joita kunta on asettanut kuten vanhus- tai vammaisneuvostoilta Saamelaisten kotiseutualueella on neuvoteltava saamelaisia edustavien tahojen kanssa 7

8 Arvio yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla Työpaikoille tarvitaan menetelmiä yhdenvertaisuuden mittaamiseksi (kyselyt, palautteet jne.) Arvio voi kattaa mm. seuraavat aihealueet - työvoiman hankinta/rekrytointi - koulutus, kehittäminen, uralla eteneminen - työsuoritukset ja suoritusarviointi - palkkaus ja muut henkilöstöedut - työhyvinvointi, häirintä, epäasiallinen kohtelu - työsuhteen päättyminen ja irtisanomistilanteet 8

9 Hyvä yhdenvertaisuussuunnitelma Tavoitteena suunnitelman käyttökelpoisuus ja konkreettisuus Suunnitteluun, toimeenpanoon ja suunnitelman uudistamiseen panostetaan, jos se nähdään hyödylliseksi suunnitteluvelvoitteen muodollinen täyttäminen on resurssien tuhlausta Lähtökohtana viranomaisen, koulutuksen järjestäjän tai työnantajan oma tarve Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon, että syrjintäperusteet eroavat toisistaan näkyvyyden, arkaluonteisuuden jne. osalta Keskittyminen pääasioihin ja/tai korjaamista vaativiin seikkoihin > selkeä ja helposti sisäistettävissä oleva suunnitelma toimii parhaiten Ei ole syytä olettaa, ettei työpaikalla olisi edustettuna jokin vähemmistöryhmä, vaikkei siitä ole näkyviä todisteita 9

10 Syrjinnän haitat ja yhdenvertaisuuden hyödyt Syrjintä ei ole kenenkään etu työyhteisössä Syrjimättömyys parantaa työilmapiiriä, motivaatiota ja työhyvinvointia > vaikutukset työn tuottavuuteen, laatuun ja sairastavuuteen Syrjimättömyys antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden yltää omaan parhaaseen suoritukseensa Syrjintä vaikuttaa yrityksen/työnantajan julkisuuskuvaan ja tätä kautta osaavan työvoiman saatavuuteen Yrityksen julkisuuskuvalla on markkinavaikutuksia; syrjinnän liittyminen yrityksen imagoon vaikuttaa samoin kuin esimerkiksi ympäristönäkökohtien laiminlyöminen Julkisella sektorilla vaikutukset voivat näkyä investoinneissa esimerkiksi kaupunkitasolla 10

11 Monimuotoisen työyhteisön hyödyt Monimuotoinen työyhteisö : työpaikalla on eri ikäisiä, eri sukupuolia, eri kulttuuri- ja vakaumuksellisia taustoja edustavia työntekijöitä ja muuta monipuolisuutta esimerkiksi koulutustaustan, elämänkokemuksen ja elämäntilanteen suhteen Monimuotoisuus voi tuottaa liiketaloudellista hyötyä ja auttaa välttämään virhearvioita koskien esimerkiksi esteettömyyttä ja saavutettavuutta, markkinointikeinoja ja sisältöjä Työntekijöiden erilaiset taustat ja osaaminen tuottavat uutta innovatiivisuutta, joka voi näkyä parempina tuotteina, palveluina, markkinointina ja laajemman kohderyhmän saavuttamisena Jotta erilaisten työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista voidaan täysipainoisesti hyödyntää tarvitaan monimuotoisuuden johtamista, jonka yksi muoto on mm. ikäjohtaminen 11

12 Organisaatioiden yhdenvertaisuusohjelmia ja kampanjoita Monimuotoisuusverkostot Verkosto = Monimuotoisuussitoumuksen (Diversity Charter) allekirjoittaneet organisaatiot 14 Euroopan maassa on Monimuotoisuusverkostot, joista suurimmat Ranskassa ja Saksassa. Suomen verkostoa koordinoi FiBS. Suomen verkostossa on yli 50 jäsentä, mm. Wärtsilä, Elisa, Fazer, Skanska, Väestöliitto jne. ; ministeriöistä TEM ja SM Allekirjoittajat sitoutuvat yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamiseen riippumatta iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta jne. Muita sitoumuksia: yksilöllisen osaamisen ja tarpeiden tunnistaminen ja tunnustaminen; yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus suhteessa henkilöstöön ja asiakkuuksiin; sitoumuksen vieminen osaksi viestintää Verkosto tarjoaa jäsenilleen koulutusta, työkaluja ja kontakteja. 12

13 Organisaatioiden yhdenvertaisuusohjelmia ja kampanjoita Syrjinnästä vapaa alue Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuva organisaatio täyttää julistautumislomakkeen internetissä ja saa sitä vastaan Syrjinnästä vapaa alue -merkin, joka tulee laittaa näkyvälle paikalle organisaation tiloissa Julistautuminen on myös merkki työntekijöille, työnhakijoille ja asiakkaille siitä, että organisaatio toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. 730 organisaatiota; kuva: Kirkkonummen kirjasto 13

14 14

15 Työsyrjinnän seuranta Työsyrjinnän seurantaan on kehitetty malli, jonka pohjalta on tehty pilottitutkimus vuonna 2014 (Tilastokeskus) Syrjinnän seurantaryhmä seuraa myös työsyrjintää Työsyrjinnän seuranta Suomessa Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla - yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä Syrjintä työelämässä 15