Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus Raimo Kettunen dosentti, professori h.c., sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri (eläkkeellä) Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka Jani Mononen LL, akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HUS, Peijaksen sairaala Timo Strandberg geriatrian professori Helsingin yliopisto ja HYKS Oulun yliopisto, terveystieteen laitos Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä Elintoimintojen heikkeneminen, huonontunut toimintakyky ja monisairastavuus on otettava huomioon vanhuspotilaiden tutkimusten ja hoidon suunnittelussa. Vanhuksilla yleinen sydämen vajaatoiminta, diabetes ja munuaisen vajaatoiminta huonontavat eloonjäämisennustetta sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja puoltavat kajoavaa hoitoa. Samalla ne kuitenkin lisäävät myös kajoavaan hoitoon liittyvää vuotokomplikaatioriskiä. ST-nousuinfarkti hoidetaan useimmiten pallolaajennuksella potilaan iästä riippumatta. Muiden sepelvaltimotautikohtausten hoito on suunniteltava harkiten. Normaali natriureettisen peptidin arvo sulkee pois akuutin vajaatoiminnan. Kollapsi voi olla vanhuksilla ainoa keuhkoembolian oire. Vanhuksen tuoreen eteisvärinän taustalla on usein muu hoitoon merkittävästi vaikuttavaa sairaus. Yli 75-vuotiaan akuuttia eteisvärinää ei voida kääntää kardioversiolla ilman antikoagulanttihoitoa. Vertaisarvioitu Joka viides päivystyspotilas on yli 75-vuotias (1). Päivystysasetus edellyttääkin vanhuksille omaa hoitopolkua, jossa päätavoitteina ovat nopea jatkohoitoon pääsy ja laitostumisen estäminen (2). Sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä ovat tyypillisiä päivystykseen tulevien vanhusten sydänsairauksia, mutta sepelvaltimotautikohtausten hoitoratkaisut ovat vaikeimpia. Elintoimintojen heikkeneminen, huonontunut toimintakyky ja monisairastavuus vaikeuttavat ja hidastavat iäkkäiden potilaiden tutkimuksia ja hoitoa. Eteisvärinä on vanhusten yleisimpiä päivystykseen hakeutumisen syitä. Tulosyyn mukainen tutkimusten ja hoidon aloitus Vanhuspotilaiden sydänsairauksien kliininen kuva on siinä määrin epätyypillinen, että tutkimukset ja osin hoitokin kannattaa usein aloittaa johtavan oireen ja tulosyyn mukaan. Jokaista rintakivun, hengenahdistuksen, synkopeen, sekavuuden (delirium) ja somaattisen yleistilan heikkenemisen takia päivystykseen tulevaa vanhuspotilasta on pidettävä potentiaalisena sydänpotilaana, kunnes on toisin osoitettu (3). Jopa aivohalvauksen takana on usein hoitamaton eteisvärinä, krooninen tai kohtauksellinen. Hengenahdistus, pahoinvointi, hikoilu ja yleistilan heikkeneminen ovat sepelvaltimotautikohtauksessa usein tavallisempia oireita kuin rintakipu (4). Jos oikealle tutkimus- ja hoitopolulle ohjaaminen ei onnistu anamneesin ja statuslöydösten perusteella, useimmilta potilailta pääoireesta riippumatta kannattaa tutkia EKG:n ja muiden perustutkimusten lisäksi troponiinitaso (taulukko 1). Tutkimusten valikoimaton käyttö ja puutteellinen tulkinta johtavat helposti harhaan varsinkin, jos esitiedot ovat puutteelliset. Troponiinin määritys on erinomainen työkalu vanhusten sydänkohtausten toteamisessa, mutta senkin taustaa on usein selvitettävä, ainakin ottamalla useampia näytteitä. Vanhuksilla sepelvaltimokierron vähentynyt reservi johtaa sydänlihasvaurioihin muidenkin sairauksien, kuten keuhkoembolian, sepsiksen ja aivohalvauksen yhteydessä (5). Sydänlihasmerkkiainetasojen nousut näissä tiloissa ovat vanhuksilla usein epäspesifisiä ja hoidon kannalta jopa toissijaisia, mutta ne merkitsevät huonompaa ennustetta ja voivat siten vaikuttaa hoitopäätöksiin (6). Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa potilaiden sairaalakuolleisuus kaksinkertaistuu, jos troponiiniarvo on suurentunut (7). Hengenahdistus ja sydämen vajaatoiminta ovat usein vanhuspotilaan akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ensimmäiset oireet (8). Troponiinin määritys on tärkeä näiden potilaiden tunnistamiseksi, mutta sen spesifisyys näyttää jäävän vaatimattomaksi van- 1819

2 Kirjallisuutta 1 Laurila J. Riittävätkö taidot vanhuksen päivystystilanteessa? Suom Lääkäril 2011;66: Päivystysasetus sosiaali- ja terveysministeriö, stm.fi/c/document_library/get_file?folderid= &name=dl FE pdf, Alexander KP, Newby LK, Cannon CP ym. Acute coronary care in the elderly, Part I: Non STsegment elevation acute coronary syndromes: a scientific statement for healthcare professionals from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology: in collaboration With the Society of Geriatric Cardiology. Circulation 2007;115: Grosmaitre P, Le Vavasseur O, Yachouh E ym. Significance of atypical symptoms for the diagnosis and management of myocardial infarction in elderly patients admitted to emergency departments. Arch Cardiovasc Dis 2013;106: Fromm Jr RE. Cardiac troponins in the elderly: interpretation of elevated levels. J Geriatr Cardiol 2007;4: Taulukko 1. husten ST-nousuttomien infarktien primaaridiagnostiikassa (9). Somaattisen yleistilan heikkeneminen on erittäin yleinen päivystykseen tulemisen syy vanhuksilla. Kotiuttamista ja jatkohoitopaikkaa kannattaa suunnitella vasta, kun hoidettavissa olevat akuutit syyt voinnin huononemiselle on suljettu pois ja kuntoutustarve arvioitu. Eteisvärinä on vanhusten yleisimpiä päivystykseen hakeutumisen syitä. On tärkeää tunnistaa tahdistinhoitoa vaativat hitaat rytmihäiriöt. Kun hoidettavissa olevat taustasyyt on suljettu pois, myös iäkäs hyvävointinen synkopeepotilas voidaan kotiuttaa turvallisesti (10). Tärkeimmät erotusdiagnostiset tutkimukset päivystyksessä, kun vanhuksella epäillään ensisijaisesti sydänsairautta. Pääoire, tulosyy Laboratoriotutkimus Epäiltävä sairaus Rintakipu EKG ja troponiini 1) Sepelvaltimokohtaus 2) Keuhkoembolia 3) Keuhkokuume ja keuhkopussin tulehdus 4) Aortan dissekoituma Hengenahdistus Yleistilan lasku EKG, probnp, troponiini, D-dimeeri ja thoraxröntgen Perusverenkuva, CRP, EKG, troponiini, D-dimeeri ja probnp 1) Sydämen vajaatoiminta 2) Keuhkoembolia 3) Sepelvaltimokohtaus 4) Keuhkokuume 1) Sepsis 2) Keuhkokuume 3) Sydämen vajaatoiminta 4) Sydäninfarkti 5) Keuhkoembolia Rytmihäiriö EKG ja troponiini 1) Eteisvärinä 2) Eteis-kammiokatkos 3) Muut rytmihäiriöt 4) Sairas sinus -oireyhtymä Tajunnanmenetys ja kollapsi EKG 1) Sairas sinus -oireyhtymä 2) Eteis-kammiokatkos 3) Keuhkoembolia 4) Sydäninfarkti Sepelvaltimotautikohtaus Yli puolet sydäninfarktiin sairastuvista ja sepelvaltimotautiin kuolevista on täyttänyt 75 vuotta (11). Vanhuksen taudin akuuttien muotojen tunnistaminen on vaikeaa, koska oireet ovat usein epätyypillisiä (12). Varmojenkin ensiinfarktien kliininen kuva on vanhuksilla erilainen kuin nuorilla. Rintakipu on ST-nousuinfarktinkin pääoireena vain 40 %:lla yli 85-vuotiaista. Vanhuksilla tavallinen vasen haarakatkos EKG:ssa vaikeuttaa sepelvaltimokohtauksen toteamista, ja muutoinkin ST-muutokset puuttuvat EKG:sta lähes puolelta potilaista (13). Tunnistamatta jäänyt sydäninfarkti on yleisimpiä potilasvahinkoilmoituksen syitä. Sepelvaltimotautikohtaus edellyttää nopeaa päätöstä, valitaanko konservatiivinen ja kajoava hoito. Vanhuspotilailla alaseinäinfarktiin liittyvä oikean kammion infarkti johtaa helposti kardiogeeniseen sokkiin ja kuolemaan. Komplisoituvan, vajaatoimintaan johtavan infarktin tunnistamisessa sydämen kaikukuvaus on tärkeä. Vanhustenkin ST-nousuinfarkti hoidetaan useimmiten ns. primaaripallolaajennuksella. Vuotokomplikaatioriskin takia ST-nousuinfarktin trombolyysihoitoa ei mielellään anneta yli 75-vuotiaille (14). ST-nousuttoman infarktin ja epästabiilin anginan hoitolinjasta päättämiseen on aikaa yleensä tunteja, jopa 1 3 päivää. Hoitosuositusten mukaan vanhusten sepelvaltimotautikohtauksia pitää tutkia ja hoitaa myös kajoavilla menetelmillä samoin perustein kuin nuorempienkin (13). Itse asiassa korkea ikä on sepelvaltimotauti kohtauksen ennustetta merkittävästi huonontava riskitekijä, ja tämä puoltaa kajoavaa hoitoa (kuvio 1). Vanhuksilla kajoavalla hoidolla saatu elinajan pidennys voidaan kuitenkin menettää komplikaatioiden seurauksena (14). Ikävä kyllä samat tekijät, jotka huonontavat sydänkohtauksen ennustetta ja siten puoltavat kajoavaa hoitoa, lisäävät myös kajoavaan hoitoon liittyvää vuotokomplikaatioriskiä. Vuotokomplikaatioriski onkin tärkein kajoavasta hoidosta pidättäytymisen syy. Vanhuksilla yleinen sydämen vajaatoiminta, diabetes ja munuaisen vajaatoiminta huonontavat eloonjäämisennustetta sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja siten puoltavat kajoavaa hoitoa, mutta nekin lisäävät vuotokomplikaatioalttiutta (kuvio 2). Sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaman riskin ja hoitoon liittyvän vuotokomplikaatioriskin arviointiin kehitetyt laskurit auttavat hoitopäätöksen tekemisessä myös vanhuspotilaita hoidettaessa, vaikka laskenta perustuukin suureksi osaksi nuoremmista saatuihin tutkimustuloksiin. Käyttökelpoisimpia ovat kuolemanriskiä arvioiva GRACE-riskilaskuri ja vakavia verenvuotokomplikaatioita arvioiva CRUSADE- 1820

3 Kuvio 1. Sepelvaltimotautikohtauspotilaiden 12 kuukauden kuolleisuusennuste ikäryhmittäin troponiinitason ja ST-muutoksen mukaan GRACE-laskurin perusteella (15). Kuoleman riski, % (12 kk) Kuvio Ikä, v Troponiiini koholla ja ST-muutos Troponiini koholla tai ST-muutos Troponiini ja ST normaali Kreatiniinipitoisuuden vaikutus sepelvaltimotautikohtauspotilaiden 12 kuukauden kuolleisuusennusteeseen ikäryhmittäin GRACE-laskurin mukaan ja vuotoriskiin CRUSADE-laskurin mukaan (15)), kun troponiinitaso on suurentunut ja EKG:ssa on ST-muutos. Krea 160 = kreatiniini 160 µmol/l. Kreatiniinipitoisuuden suureneminen ei paljonkaan suurenna vuoden kuolemanriskiä, mutta voi jopa kolminkertaistaa vakavan vuotokomplikaatioriskin sairaalahoidon aikana. Kuolemanvaara suurenee kuitenkin iän mukana helposti paljon vuotoriskiä suuremmaksi. Riski, % Ikä, v Krea 160 Krea normaali Kuolemanriski Vuotoriski sairaalahoidon yhteydessä laskuri (15). Vanhuksen sydänkohtauksen ennustetta on kuitenkin arvioitava vielä laskureitakin tarkemmin (taulukko 2). Laskurit ottavat huomioon vain kronologisen iän, eivät biologista ikää. Sekä troponiinimerkkiainepäästön määrä että ST-muutosten tyyppi ja määrä EKG:ssa vaikuttavat ennusteeseen. Vain suurimman riskin vanhuspotilaat hyötyvät kajoavasta hoidosta kiistattomasti (13). 75-vuotiaan diabetesta ja sekä sydämen että munuaisten vajaatoimintaa sairastavan akuutin rintakipupotilaan vaara menehtyä tai sairastua vuoden kuluessa uudelleen sepelvaltimotautikohtaukseen on ilman kajoavaa hoitoa yli 30 %, mutta kajoavaan hoitoon liittyvä vakava vuotokomplikaatioriskikin on yli 15 %. Tällaisessa tilanteessa hoitopäätöstä ei voida tehdä ottamatta huomioon potilaan sepelvaltimotaudista riippumatonta elinajan odotetta, jäljellä olevaa toimintakykyä ja potilaan omaa näkemystä toimenpidehoidon mielekkyydestä. Akuutti hengitysvajaus: keuhkoembolia ja sydämen vajaatoiminta Merkittävä osa vanhusten keuhkoembolioista jää toteamatta, ellei niitä etsitä aktiivisesti. Vanhuksen keuhkoembolia diagnosoidaan usein virheellisesti keuhkokuumeeksi (taulukko 3). Kollapsi voi olla vanhuksilla ainoa lievän keuhkoembolian aiheuttama oire (16). Vääristä positiivisista löydöksistä huolimatta D-dimeeritutkimus näyttää vanhuksilla olevan kustannusvaikuttava menetelmä keuhkoembolian toteamiseen silloin, kun tutkimustulosta tulkitaan ikään ja riskitekijöihin suhteutettuna (17). Keuhkoembolia tekee vanhuksesta erittäin usein myös sydänpotilaan. Vanhusten sydämen vajaatoiminnasta ainakin puolet on vaikeammin diagnosoitavaa diastolista tyyppiä, jossa vasemman kammion ejektiofraktio on pysynyt normaalina (18). Tämän diagnosointi kaikukuvauksellakin voi olla vaikeaa, mutta ennuste lienee parempi kuin ejektiofraktion pienenemiseen johtaneessa systolisessa vajaatoiminnassa. Eteisvärinä on vanhuksilla usein sydämen vajaatoiminnan ensimmäinen manifestaatio. Silloin kun ejektiofraktio on säilynyt normaalina, vajaatoiminta jää erityisen helposti diagnosoimatta ja hoitamatta. Varsin tavallista on sekin, että kun hengenahdistuksen syyksi on kerran määritelty keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta jää huo- 1821

4 6 Agewall S, Giannitsis E, Jernberg T ym. Troponin elevation in coronary vs. non-coronary disease. Eur Heart J 2011;32: Kociol RD, Pang PS, Gheorghiade M ym. Troponin elevation in heart failure. J Am Coll Cardiol 2010;56: defilippi CR, de Lemos JA, Christenson RH ym. Association of serial measures of cardiac troponin T using a sensitive assay with incident heart failure and cardiovascular mortality in older adults. JAMA 2010;304: Normann J, Mueller M, Biener M ym. Effect of older age on diagnostic and prognostic performance of high-sensitivity troponin T in patients presenting to an emergency department. Am Heart J 2012;164: Grossman SA, Chiu D, Lipsitz L ym. Can elderly patients without risk factors be discharged home when presenting to the emergency department with syncope? Arch Gerontol Geriatr 2014;58: Koukkunen H, Lehto S, Salomaa V ym. FINAMI-tutkimus: Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää. Suom Lääkäril 2009;64: Kettunen R, Talvensaari T. Akuutin rintakipupotilaan kliininen tutkiminen. Suom Lääkäril 2009;64: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja. Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. ST-nousuinfarkti. Käypä hoito -suositus ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation. Eur Heart J 2011;32: Timmons S, Kingston M, Hussain M ym. Pulmonary embolism: differences in presentation between older and younger patients. Age Ageing 2003;32: Schouten HJ, Geersing GJ, Koek HL ym. Diagnostic accuracy of conventional or age-adjusted D-dimer cut-off values in older patients with suspected venous thromboembolism: systematic review and meta-analysis. BMJ 2013;346:f2492. maamatta ja hoitamatta (19). Thorax röntgenkuva ja EKG ovat harvoin normaalit sydämen vajaatoiminnassa. Normaali nat ri ureettisen peptidin arvo sulkee pois akuutin vajaa toi minnan, mutta kohtalaisesti suurentuneelle arvolle voi löytyä muitakin syitä. Peptidin pitoisuudet korreloivat hyvin myös vajaatoiminnan ennusteeseen (19). Kaikukuvaus on erittäin hyödyllinen päivystysdiagnostiikassa ja alku vaiheen hoidon suunnittelussa (20). Vaikka sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys kasvaa iän myötä, hoitotutkimuksissa vanhuspotilaita on ollut vähän. Lisäksi suurin osa vajaatoiminnan hoitotutkimustiedosta on saatu systolista vajaatoimintaa sairastavista. Koska monilla potilailla on sekä systolinen että diastolinen vajaatoiminta, hoito on parasta aloittaa saatavilla olevan tutkimusnäytön mukaisesti (21). Akuuttien tilanteiden hoidossa tärkeintä on nopea oireiden helpottaminen diureettien ja opiaattien avulla, turvaamalla hapensaanti ja stabiloimalla hemodynamiikka. Ylipainehengityshoito (CPAP) on käyttökelpoinen intubaation tarvetta vähentävä hoitomuoto vasemman kammion akuutin vajaatoiminnan hoidossa myös vanhuksilla (22,23). Tiatsididiureetti tehoaa vanhuksenkin tuoreessa vajaatoiminnassa, jos munuaistoiminta on normaali ja oireet enintään NYHA-luokkaa III. Keuhkoödeemapotilas samoin kuin ns. hoitoresistentti vajaatoimintapotilas tarvitsee aluksi diureettihoitoa suoneen, mm. peroraalisen lääkityksen huonon imeytymisen takia. Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjä on ensisijainen reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttava lääke ainakin silloin, kun ejektio fraktio on pienentynyt. Kreatiniinitason nousu kaksin kertaiseksi (kreatiniini > 221 mmol/l tai egfr < 30 ml/min/1,73 m 2 ) ei ole este ACE:n estäjän tai angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajan käytön jatkamiselle, mutta selvä hyperkalemia edellyttää lääkityksen keskeyttämistä (20). Munuaisvaltimon ahtauma on melko tavallinen syy näiden lääkkeiden huonoon sietoon ja hoitovasteeseen. ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien yhteiskäyttöä on syytä välttää erityisesti vanhuspotilailla. Vanhuksilla verenpainelääkkeinä varsin suosituista kalsiumkanavan salpaajista on syytä pyrkiä eroon vajaatoiminnan ilmaantuessa. Beetasalpaajan aloittamisella ei ole kiire ennen nestekuormituksen purkamista, jos potilas ei ole takykardinen (21). Jo käytössä olevaa beetasalpaajalääkitystä ei pidä mielellään kokonaan keskeyttää, vaikka vanhuspotilaat näyttävät hyötyvän vajaatoiminnan beetasalpaajahoidosta vähemmän kuin nuoret (20). Vain oireinen (esim. ortostaattinen) systolinen hypotensio (RR < 100 mmhg) pakottaa vähentämään lääkitystä, mieluimmin ensin diureetteja. Ennustetta parantavat tutkimustulokset on saatu vain ns. tavoiteannoksilla, joihin ikävä kyllä ei läheskään aina päästä. Jos elinajan odote on lyhyt, pienten lääkeannosten mielekkyys voidaankin kyseenalaistaa (24), joskaan absence of evidence is not evidence of absence. Spironolaktonin ja muiden aldosteroni antagonistien käytössä on oltava erityisen varovainen vanhuksen munuaistoiminnan heikkenemiseen liittyvän hyperkale miariskin takia. Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoitokaan ei ole vanhuspotilailta pois suljettu (20). Toistuva sairaalahoitoon reagoimaton kongestiivinen vajaatoiminta, ns. kardiaalinen kakeksia ja toimintakyvyttömyys ennen sairastumista rajoittavat hoidon oireenmukaiseksi. Jos tällaisen potilaan tahdistin sisältää defibrillaattoritoiminnon, se on syytä deaktivoida. Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt Eteisvärinäpotilaan sairaalakierre alkaa usein siitä, että rytmihäiriön ilmaantuessa ensimmäistä kertaa potilas luulee kuolevansa. Siksi tieto on parasta lääkettä akuutille eteisvärinäpotilaalle. Erityisesti vanhuksen tuoreen eteisvärinän syyksi on epäiltävä aina taustasairautta: läppävikaa, vajaatoimintaa, sepelvaltimotautikohtausta, keuhkoemboliaa, infektiota, hypertyreoosia, anemiaa tai obstruktiivista keuhkosairautta. Kaikukuvaus kertoo varsin usein, onko sinusrytmissä pysymiseen edellytyksiä ja kannattaako suunnitella rytminsiirtoa. Myös suurentunut troponiinin tai natriureettisen peptidin pitoisuus voi kertoa, tarvitaanko muutakin hoitoa kuin rytminsiirtoa. Yli 75-vuotiaan akuuttiakaan eteisvärinää ei voida kääntää kardio ver siolla ilman antikoa gulanttihoitoa (25). Mu nuaisten toimintahäiriö vaatii erityistä huomiota uusia ns. suoria anti koagulantteja käytettäessä (26). Riskilaskurit saattavat yliarvioida näiden potilaiden emboliariskin, mutta aliarvioida vuotoriskin (27). 1822

5 18 Jong P, McKelvie R, Yusuf S. Should treatment for heart failure with preserved ejection fraction differ from that for heart failure with reduced ejection fraction? BMJ 2010;341:c Rutten FH, Cramer M-JM, Grobbee DE. Unrecognized heart failure in elderly patients with stable chronic obstructive pulmonary disease. Eur Heart J 2005;26: ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure Eur Heart J 2012;33: Arroll B, Doughty R, Andersen V. Investigation and management of congestive heart failure. BMJ 2010;341:c Delerme S, Ray P. Acute respiratory failure in the elderly: diagnosis and prognosis. Age Ageing 2008;37: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä. Hengitysvajaus (äkillinen). Käypä hoito -suositus Hartikainen S, Ahonen J. Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen. Suom Lääkäril 2014;69: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus Lehto M, Mustonen P, Tierala I. Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä. Duodecim 2014;130: Marcucci M, Nobili A, Tettamanti M. Joint use of cardio-embolic and bleeding risk scores in elderly patients with atrial fibrillation. Eur J Intern Med 2013;24: Strandberg T, Viitanen M, Rantanen T ym. Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä. Duodecim 2006;122: Sánchez E, Vidán MT, Serra JA ym. Prevalence of geriatric syndromes and impact on clinical and functional outcomes in older patients with acute cardiac diseases. Heart 2011;97: Singh M, Stewart R, White H. Importance of frailty in patients with cardiovascular disease. Eur Heart J 2014;335: Pilotto A, Addante F, Franceschi M ym. Multidimensional prognostic index based on a comprehensive geriatric assessment predicts short-term mortality in older patients with heart failure. Circ Heart Fail 2010;3: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kuolevan potilaan oireiden hoito. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi Vanhuksen tajunnanmenetys on yleensä sydän peräinen (taulukko 2). Iskeemiseen sydänsairauteen liittyvä kammiotakykardia on vakavin tajunnanmenetyksen aiheuttava rytmihäiriö, mutta tajunnanmenetyksen aiheuttavat tavallisimmin vanhuksilla hitaat rytmihäiriöt. Erityisesti eteis-kammiokatkosta ja sairas sinus -oireyhtymää on muistettava epäillä. Telemet riaseuranta on usein tarpeen. Jos sykettä hidastavien lääkkeiden (beetasalpaajat, asetyylikoliiniesteraasin estäjät) keskeyttäminen ei auta, on harkittava tahdistinhoitoa, myös dementiapotilailla. Tahdistimesta riippuvainen potilas (täydellinen eteis-kammiokatkos taustalla) on luonnollisesti tahdistimen toimintahäiriötä epäiltäessä eri asemassa kuin tahdistimesta riippumaton (esim. sairas sinus -oireyhtymä tahdistinhoidon aiheena). Tahdistimesta riippuvaisen potilaan tahdistimen toiminnan häiriöstä kannattaa konsultoida välittömästi kardiologia. Tahdistingeneraattorin energia loppuu ani harvoin äkillisesti. Energian väheneminen voidaan todeta ns. magneettitaajuuden aleneman perusteella. Taulukko 2. Taulukko 3. Akuutin hengitysvajaukset syyt ja alkututkimukset vanhuksilla (22). Syy Sydämen vajaatoiminta Keuhkokuume Keuhkoahtaumatauti Keuhkoembolia Diagnostiset tutkimukset Kognitiivisten häiriöiden ja haurausraihnausoireyhtymän vaikutus Mitä kajoavampaa hoitoa vanhukselle suunnitellaan, sitä tärkeämpää on arvioida hänen biologista ikäänsä, sillä se voi poiketa kronologisesta iästä paljonkin (28). Fysiologisten toimintareservien hupeneminen altistaa vanhukset äkillisille sairastumisille. Lievä tai kohtalainen kognitiivinen häiriö ja etenevä muistisairaus altistavat sekavuustiloille ja huonontavat somaattistakin ennustetta, mutta ne eivät ole este kajoavallekaan hoidolle (29). Oleellista on tunnistaa kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen mahdollisimman varhain ja suunnitella hoitolinjaukset akuutteja tilanteita varten etukäteen. Mentaalisen toimintakykynsä menettäneen vaikea-asteista dementiaa sairastavaa vanhuksen hoidon tulee olla puhtaasti oireenmukaista (palliatiivista). Tähän kuuluu nopea siirto rauhalliseen ja osaavaan hoitoympäristöön. Ennenaikaisen vanhenemisen äärimmäinen muoto, hauraus-raihnausoireyhtymä, huonontaa sydänsairauksien ennustetta vaikea-asteisena jopa ratkaisee sen ja lisää hoitoon liitty- ST-nousuton infarkti ja epästabiili angina pectoris: suuren riskin potilaan tunnistaminen (15). Yli 10 minuutin välein toistuva rintakipu tai vastaava oire Troponiiniarvon nousu Pysyvät tai dynaamiset ST-segmentin laskut > 0,5 mm Tuore T-aallon käänteisyys > 2 mm Ohimenevä ST-nousu > 0,5 mm ainakin kahdessa EKG-kytkennässä Hemodynaamisen häiriön merkkejä: systolinen paine < 90 mmhg, kylmät ääreisosat, hikoilu Tuore mitraalivuoto Kammiotakykardia ja/tai synkopee Ejektiofraktio < 40 % Pallolaajennus < 6 kk aikaisemmin Ohitusleikkaus aikaisemmin Diabetes EKG, natriureettinen peptidi, sydämen kaikukuvaus, thoraxröntgen CRP, thoraxröntgen Anamneesi ja sairaushistoria Anamneesi, D-dimeeri, sydämen ja syvien alaraajalaskimoiden kaikututkimus 1823

6 Sidonnaisuudet Raimo Kettunen: Luentopalkkiot (Bayer, MSD, Novartis). Jani Mononen: Luentopalkkiot (Ratiopharm) Timo Strandberg: Konsultointi (Novo Nordisk Pharma, Sanofi Aventis, MSD, Pfizer, Amgen), palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti), osakkeet/ optiot (Orion), matka-, majoitus- tai kokouskulut (EU Geriatric Medicine Society). viä komplikaatioita (28,30). Näiden potilaiden toimintakyky määrittää ennustetta usein enemmän kuin yksittäinen akuutti sairaus, ja heillä iatrogeenisten ongelmien ja sairaalahoitoon liittyvien komplikaatioiden vaara on suuri (esim. delirium). Tila aiheuttaa lisäksi uusia päivystyskäyntejä, pidentää sairaalahoitoaikoja ja lisää kuntoutustarvetta. Hauraus-raihnausoireyhtymä edellyttää sydänpotilaan sairauteen ja hoitoon liittyvien riskien arviointia tavalla, johon työikäisten potilaiden kohdalla ei ole tarvetta. Sen huomioon ottaminen vähentää tarpeettomia tutkimuksia ja hoitoja sekä uusia päivystyskäyntejä. Tilan tunnistaminen ei ole päivystysolosuhteissa helppoa (31). Potilaalta tai saattajalta saatu tieto avun tarpeesta päivittäisissä toiminnoissa, laihtumisesta, hidasliikkeisyydestä (kävelynopeus), fyysisen aktiivisuuden vähäisyydestä ja käden puristusvoiman heikkoudesta ennen sairastumista helpottavat päätelmien tekoa (31,32). Hauraus-raihnausoireyhtymä huonontaa sydänsairauksien ennustetta olennaisesti. Potilaalla todettu hauraus-raihnausoireyhtymä puoltaa päivystystilanteissa oireenmukaisten hoitomuotojen käyttöä ja geriatrista toimintamallia. Parasta olisi, että tila tunnistettaisiin jo ennen päivystystilanteisiin joutumista ja potilaalle tehtäisiin etukäteen hoitosuunnitelma myös akuutteja tilanteita varten. Merkittävä osa näistä potilaista lähestyy kuolemaa. Kun kroonisesti sairaalla vanhuspotilaalla on ollut jatkuvaa toimintakyvyn heikkenemistä ja painon laskua tai kaksi tai useampia suunnittelematonta sairaalahoitojaksoa vuoden aikana ja kun sydänsairauteen liittyy jatkuvaa oireilua optimaalisesta lääkityksestä huolimatta, NYHAluokan IV hengenahdistus tai CCS4-luokan rintakipu minimaalisessa rasituksessa, munuaisten vajaatoiminta (GFR < 30), matala systolinen verenpaine (< 100 mmhg) tai sydänperäinen kakeksia, on syytä keskittyä oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon (32). Tällöin tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Lopuksi Päivystystilanteissa vanhuspotilaiden hoidosta päättäminen on niin vaikeaa, että näitä tilanteita varten hoito kannattaa suunnitella etukäteen. Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen dementian asteelle saakka ei välttämättä ole peruste aktiivisesta hoidosta pidättäytymiselle. Sen sijaan tieto hauraus-raihnausoireyhtymästä auttaa tunnistamaan kajoavien hoitojen hyödyttömyyden ja komplikaatioriskit, ja siksi tilan diagnosointi ennen akuutteihin tilanteisiin joutumista on tärkeää. Vanhuspotilaiden akuuttien sydänongelmien hoitoon tarvitaan vankkaa geriatrista osaamista. English summary in english Elderly heart patients in the emergency room Oikaisu Lääkärilehden numerossa 23/2015 julkaistussa artikkelissa Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu (s ) taulukossa 4 ja sen tulkinnassa oli virheitä. Kuudessa asenneväittämässä oli samaa mieltä ja eri mieltä -väittämät väärin päin. Virheet on korjattu artikkelin pdf-versioon. 1824

7 English summary Raimo Kettunen, Jani Mononen, Timo Strandberg Raimo Kettunen Docent, Professor h.c., Specialist in Internal Medicine and Cardiology Päijät-Häme Central Hospital Elderly heart patients in the emergency room One in five emergency room patients in Finland is over the age of 75 years. Due to often atypical clinical presentation in the elderly, acute heart conditions must be initially evaluated according to the leading symptom. Regardless of age, prompt treatment by primary percutaneous coronary intervention is the treatment of choice in ST-elevation myocardial infarction. Since the risk factors for bleeding and ischaemic events largely overlap in non-st-elevation acute coronary syndromes, a straightforward decision between conservative and invasive treatment is often impossible in the elderly. A normal B-type natriuretic peptide level is very useful in exclusion of acute heart failure. Collapse is a particularly important symptom of acute pulmonary embolism in older persons, even in the absence of pain. Symptomatic new-onset atrial fibrillation is often associated with some other acute illness in the elderly. Frailty and other signs of geriatric syndrome are strong predictors of worse outcome in acute heart conditions, supporting conservative and palliative management. 1824a

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA Pölönen Laura Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos/ Sisätautien klinikka

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012 Rintakipupotilas päivystyksessä Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012 # 1 kiireellisyyden arvionti Rintakivun sydänperäiset syyt ACS (akuutti sepelvaltimotautikohtaus) Aortastenoosi

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos KATSAUS Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä Magnus Lindroos Vanhusten sydämen krooninen vajaatoiminta eroaa jonkin verran nuorempien potilaiden vajaatoiminnasta. Sydäninfarktin jälkitilaan

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti? Tieteessä kättä pidempää Kjell Nikus professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri TAYS Sydänsairaala ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kjell.nikus@sydansairaala.fi Ville Kytö dosentti,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti Käypä hoito -suositus 13.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Suomen Kardiologisen Seuran Syyskokous 1.-3.10.2014, Helsingin Messukeskus, Kokoustamo

Suomen Kardiologisen Seuran Syyskokous 1.-3.10.2014, Helsingin Messukeskus, Kokoustamo Suomen Kardiologisen Seuran Syyskokous 1.-3.10.2014, Helsingin Messukeskus, Kokoustamo klo Keskiviikko Torstai Perjantai 8.00 8.15 Sydämen magneettikuvauksen peruskurssi Jaostapaamiset: Kokoustila 211:

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin,

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi

Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Tapausselostus Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Keuhkoembolia on kehittyneestä tromboosiprofylaksiasta huolimatta yksi vakavimpia kirurgisen

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot