Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus Raimo Kettunen dosentti, professori h.c., sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri (eläkkeellä) Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka Jani Mononen LL, akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HUS, Peijaksen sairaala Timo Strandberg geriatrian professori Helsingin yliopisto ja HYKS Oulun yliopisto, terveystieteen laitos Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä Elintoimintojen heikkeneminen, huonontunut toimintakyky ja monisairastavuus on otettava huomioon vanhuspotilaiden tutkimusten ja hoidon suunnittelussa. Vanhuksilla yleinen sydämen vajaatoiminta, diabetes ja munuaisen vajaatoiminta huonontavat eloonjäämisennustetta sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja puoltavat kajoavaa hoitoa. Samalla ne kuitenkin lisäävät myös kajoavaan hoitoon liittyvää vuotokomplikaatioriskiä. ST-nousuinfarkti hoidetaan useimmiten pallolaajennuksella potilaan iästä riippumatta. Muiden sepelvaltimotautikohtausten hoito on suunniteltava harkiten. Normaali natriureettisen peptidin arvo sulkee pois akuutin vajaatoiminnan. Kollapsi voi olla vanhuksilla ainoa keuhkoembolian oire. Vanhuksen tuoreen eteisvärinän taustalla on usein muu hoitoon merkittävästi vaikuttavaa sairaus. Yli 75-vuotiaan akuuttia eteisvärinää ei voida kääntää kardioversiolla ilman antikoagulanttihoitoa. Vertaisarvioitu Joka viides päivystyspotilas on yli 75-vuotias (1). Päivystysasetus edellyttääkin vanhuksille omaa hoitopolkua, jossa päätavoitteina ovat nopea jatkohoitoon pääsy ja laitostumisen estäminen (2). Sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä ovat tyypillisiä päivystykseen tulevien vanhusten sydänsairauksia, mutta sepelvaltimotautikohtausten hoitoratkaisut ovat vaikeimpia. Elintoimintojen heikkeneminen, huonontunut toimintakyky ja monisairastavuus vaikeuttavat ja hidastavat iäkkäiden potilaiden tutkimuksia ja hoitoa. Eteisvärinä on vanhusten yleisimpiä päivystykseen hakeutumisen syitä. Tulosyyn mukainen tutkimusten ja hoidon aloitus Vanhuspotilaiden sydänsairauksien kliininen kuva on siinä määrin epätyypillinen, että tutkimukset ja osin hoitokin kannattaa usein aloittaa johtavan oireen ja tulosyyn mukaan. Jokaista rintakivun, hengenahdistuksen, synkopeen, sekavuuden (delirium) ja somaattisen yleistilan heikkenemisen takia päivystykseen tulevaa vanhuspotilasta on pidettävä potentiaalisena sydänpotilaana, kunnes on toisin osoitettu (3). Jopa aivohalvauksen takana on usein hoitamaton eteisvärinä, krooninen tai kohtauksellinen. Hengenahdistus, pahoinvointi, hikoilu ja yleistilan heikkeneminen ovat sepelvaltimotautikohtauksessa usein tavallisempia oireita kuin rintakipu (4). Jos oikealle tutkimus- ja hoitopolulle ohjaaminen ei onnistu anamneesin ja statuslöydösten perusteella, useimmilta potilailta pääoireesta riippumatta kannattaa tutkia EKG:n ja muiden perustutkimusten lisäksi troponiinitaso (taulukko 1). Tutkimusten valikoimaton käyttö ja puutteellinen tulkinta johtavat helposti harhaan varsinkin, jos esitiedot ovat puutteelliset. Troponiinin määritys on erinomainen työkalu vanhusten sydänkohtausten toteamisessa, mutta senkin taustaa on usein selvitettävä, ainakin ottamalla useampia näytteitä. Vanhuksilla sepelvaltimokierron vähentynyt reservi johtaa sydänlihasvaurioihin muidenkin sairauksien, kuten keuhkoembolian, sepsiksen ja aivohalvauksen yhteydessä (5). Sydänlihasmerkkiainetasojen nousut näissä tiloissa ovat vanhuksilla usein epäspesifisiä ja hoidon kannalta jopa toissijaisia, mutta ne merkitsevät huonompaa ennustetta ja voivat siten vaikuttaa hoitopäätöksiin (6). Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa potilaiden sairaalakuolleisuus kaksinkertaistuu, jos troponiiniarvo on suurentunut (7). Hengenahdistus ja sydämen vajaatoiminta ovat usein vanhuspotilaan akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ensimmäiset oireet (8). Troponiinin määritys on tärkeä näiden potilaiden tunnistamiseksi, mutta sen spesifisyys näyttää jäävän vaatimattomaksi van- 1819

2 Kirjallisuutta 1 Laurila J. Riittävätkö taidot vanhuksen päivystystilanteessa? Suom Lääkäril 2011;66: Päivystysasetus sosiaali- ja terveysministeriö, stm.fi/c/document_library/get_file?folderid= &name=dl FE pdf, Alexander KP, Newby LK, Cannon CP ym. Acute coronary care in the elderly, Part I: Non STsegment elevation acute coronary syndromes: a scientific statement for healthcare professionals from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology: in collaboration With the Society of Geriatric Cardiology. Circulation 2007;115: Grosmaitre P, Le Vavasseur O, Yachouh E ym. Significance of atypical symptoms for the diagnosis and management of myocardial infarction in elderly patients admitted to emergency departments. Arch Cardiovasc Dis 2013;106: Fromm Jr RE. Cardiac troponins in the elderly: interpretation of elevated levels. J Geriatr Cardiol 2007;4: Taulukko 1. husten ST-nousuttomien infarktien primaaridiagnostiikassa (9). Somaattisen yleistilan heikkeneminen on erittäin yleinen päivystykseen tulemisen syy vanhuksilla. Kotiuttamista ja jatkohoitopaikkaa kannattaa suunnitella vasta, kun hoidettavissa olevat akuutit syyt voinnin huononemiselle on suljettu pois ja kuntoutustarve arvioitu. Eteisvärinä on vanhusten yleisimpiä päivystykseen hakeutumisen syitä. On tärkeää tunnistaa tahdistinhoitoa vaativat hitaat rytmihäiriöt. Kun hoidettavissa olevat taustasyyt on suljettu pois, myös iäkäs hyvävointinen synkopeepotilas voidaan kotiuttaa turvallisesti (10). Tärkeimmät erotusdiagnostiset tutkimukset päivystyksessä, kun vanhuksella epäillään ensisijaisesti sydänsairautta. Pääoire, tulosyy Laboratoriotutkimus Epäiltävä sairaus Rintakipu EKG ja troponiini 1) Sepelvaltimokohtaus 2) Keuhkoembolia 3) Keuhkokuume ja keuhkopussin tulehdus 4) Aortan dissekoituma Hengenahdistus Yleistilan lasku EKG, probnp, troponiini, D-dimeeri ja thoraxröntgen Perusverenkuva, CRP, EKG, troponiini, D-dimeeri ja probnp 1) Sydämen vajaatoiminta 2) Keuhkoembolia 3) Sepelvaltimokohtaus 4) Keuhkokuume 1) Sepsis 2) Keuhkokuume 3) Sydämen vajaatoiminta 4) Sydäninfarkti 5) Keuhkoembolia Rytmihäiriö EKG ja troponiini 1) Eteisvärinä 2) Eteis-kammiokatkos 3) Muut rytmihäiriöt 4) Sairas sinus -oireyhtymä Tajunnanmenetys ja kollapsi EKG 1) Sairas sinus -oireyhtymä 2) Eteis-kammiokatkos 3) Keuhkoembolia 4) Sydäninfarkti Sepelvaltimotautikohtaus Yli puolet sydäninfarktiin sairastuvista ja sepelvaltimotautiin kuolevista on täyttänyt 75 vuotta (11). Vanhuksen taudin akuuttien muotojen tunnistaminen on vaikeaa, koska oireet ovat usein epätyypillisiä (12). Varmojenkin ensiinfarktien kliininen kuva on vanhuksilla erilainen kuin nuorilla. Rintakipu on ST-nousuinfarktinkin pääoireena vain 40 %:lla yli 85-vuotiaista. Vanhuksilla tavallinen vasen haarakatkos EKG:ssa vaikeuttaa sepelvaltimokohtauksen toteamista, ja muutoinkin ST-muutokset puuttuvat EKG:sta lähes puolelta potilaista (13). Tunnistamatta jäänyt sydäninfarkti on yleisimpiä potilasvahinkoilmoituksen syitä. Sepelvaltimotautikohtaus edellyttää nopeaa päätöstä, valitaanko konservatiivinen ja kajoava hoito. Vanhuspotilailla alaseinäinfarktiin liittyvä oikean kammion infarkti johtaa helposti kardiogeeniseen sokkiin ja kuolemaan. Komplisoituvan, vajaatoimintaan johtavan infarktin tunnistamisessa sydämen kaikukuvaus on tärkeä. Vanhustenkin ST-nousuinfarkti hoidetaan useimmiten ns. primaaripallolaajennuksella. Vuotokomplikaatioriskin takia ST-nousuinfarktin trombolyysihoitoa ei mielellään anneta yli 75-vuotiaille (14). ST-nousuttoman infarktin ja epästabiilin anginan hoitolinjasta päättämiseen on aikaa yleensä tunteja, jopa 1 3 päivää. Hoitosuositusten mukaan vanhusten sepelvaltimotautikohtauksia pitää tutkia ja hoitaa myös kajoavilla menetelmillä samoin perustein kuin nuorempienkin (13). Itse asiassa korkea ikä on sepelvaltimotauti kohtauksen ennustetta merkittävästi huonontava riskitekijä, ja tämä puoltaa kajoavaa hoitoa (kuvio 1). Vanhuksilla kajoavalla hoidolla saatu elinajan pidennys voidaan kuitenkin menettää komplikaatioiden seurauksena (14). Ikävä kyllä samat tekijät, jotka huonontavat sydänkohtauksen ennustetta ja siten puoltavat kajoavaa hoitoa, lisäävät myös kajoavaan hoitoon liittyvää vuotokomplikaatioriskiä. Vuotokomplikaatioriski onkin tärkein kajoavasta hoidosta pidättäytymisen syy. Vanhuksilla yleinen sydämen vajaatoiminta, diabetes ja munuaisen vajaatoiminta huonontavat eloonjäämisennustetta sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja siten puoltavat kajoavaa hoitoa, mutta nekin lisäävät vuotokomplikaatioalttiutta (kuvio 2). Sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaman riskin ja hoitoon liittyvän vuotokomplikaatioriskin arviointiin kehitetyt laskurit auttavat hoitopäätöksen tekemisessä myös vanhuspotilaita hoidettaessa, vaikka laskenta perustuukin suureksi osaksi nuoremmista saatuihin tutkimustuloksiin. Käyttökelpoisimpia ovat kuolemanriskiä arvioiva GRACE-riskilaskuri ja vakavia verenvuotokomplikaatioita arvioiva CRUSADE- 1820

3 Kuvio 1. Sepelvaltimotautikohtauspotilaiden 12 kuukauden kuolleisuusennuste ikäryhmittäin troponiinitason ja ST-muutoksen mukaan GRACE-laskurin perusteella (15). Kuoleman riski, % (12 kk) Kuvio Ikä, v Troponiiini koholla ja ST-muutos Troponiini koholla tai ST-muutos Troponiini ja ST normaali Kreatiniinipitoisuuden vaikutus sepelvaltimotautikohtauspotilaiden 12 kuukauden kuolleisuusennusteeseen ikäryhmittäin GRACE-laskurin mukaan ja vuotoriskiin CRUSADE-laskurin mukaan (15)), kun troponiinitaso on suurentunut ja EKG:ssa on ST-muutos. Krea 160 = kreatiniini 160 µmol/l. Kreatiniinipitoisuuden suureneminen ei paljonkaan suurenna vuoden kuolemanriskiä, mutta voi jopa kolminkertaistaa vakavan vuotokomplikaatioriskin sairaalahoidon aikana. Kuolemanvaara suurenee kuitenkin iän mukana helposti paljon vuotoriskiä suuremmaksi. Riski, % Ikä, v Krea 160 Krea normaali Kuolemanriski Vuotoriski sairaalahoidon yhteydessä laskuri (15). Vanhuksen sydänkohtauksen ennustetta on kuitenkin arvioitava vielä laskureitakin tarkemmin (taulukko 2). Laskurit ottavat huomioon vain kronologisen iän, eivät biologista ikää. Sekä troponiinimerkkiainepäästön määrä että ST-muutosten tyyppi ja määrä EKG:ssa vaikuttavat ennusteeseen. Vain suurimman riskin vanhuspotilaat hyötyvät kajoavasta hoidosta kiistattomasti (13). 75-vuotiaan diabetesta ja sekä sydämen että munuaisten vajaatoimintaa sairastavan akuutin rintakipupotilaan vaara menehtyä tai sairastua vuoden kuluessa uudelleen sepelvaltimotautikohtaukseen on ilman kajoavaa hoitoa yli 30 %, mutta kajoavaan hoitoon liittyvä vakava vuotokomplikaatioriskikin on yli 15 %. Tällaisessa tilanteessa hoitopäätöstä ei voida tehdä ottamatta huomioon potilaan sepelvaltimotaudista riippumatonta elinajan odotetta, jäljellä olevaa toimintakykyä ja potilaan omaa näkemystä toimenpidehoidon mielekkyydestä. Akuutti hengitysvajaus: keuhkoembolia ja sydämen vajaatoiminta Merkittävä osa vanhusten keuhkoembolioista jää toteamatta, ellei niitä etsitä aktiivisesti. Vanhuksen keuhkoembolia diagnosoidaan usein virheellisesti keuhkokuumeeksi (taulukko 3). Kollapsi voi olla vanhuksilla ainoa lievän keuhkoembolian aiheuttama oire (16). Vääristä positiivisista löydöksistä huolimatta D-dimeeritutkimus näyttää vanhuksilla olevan kustannusvaikuttava menetelmä keuhkoembolian toteamiseen silloin, kun tutkimustulosta tulkitaan ikään ja riskitekijöihin suhteutettuna (17). Keuhkoembolia tekee vanhuksesta erittäin usein myös sydänpotilaan. Vanhusten sydämen vajaatoiminnasta ainakin puolet on vaikeammin diagnosoitavaa diastolista tyyppiä, jossa vasemman kammion ejektiofraktio on pysynyt normaalina (18). Tämän diagnosointi kaikukuvauksellakin voi olla vaikeaa, mutta ennuste lienee parempi kuin ejektiofraktion pienenemiseen johtaneessa systolisessa vajaatoiminnassa. Eteisvärinä on vanhuksilla usein sydämen vajaatoiminnan ensimmäinen manifestaatio. Silloin kun ejektiofraktio on säilynyt normaalina, vajaatoiminta jää erityisen helposti diagnosoimatta ja hoitamatta. Varsin tavallista on sekin, että kun hengenahdistuksen syyksi on kerran määritelty keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta jää huo- 1821

4 6 Agewall S, Giannitsis E, Jernberg T ym. Troponin elevation in coronary vs. non-coronary disease. Eur Heart J 2011;32: Kociol RD, Pang PS, Gheorghiade M ym. Troponin elevation in heart failure. J Am Coll Cardiol 2010;56: defilippi CR, de Lemos JA, Christenson RH ym. Association of serial measures of cardiac troponin T using a sensitive assay with incident heart failure and cardiovascular mortality in older adults. JAMA 2010;304: Normann J, Mueller M, Biener M ym. Effect of older age on diagnostic and prognostic performance of high-sensitivity troponin T in patients presenting to an emergency department. Am Heart J 2012;164: Grossman SA, Chiu D, Lipsitz L ym. Can elderly patients without risk factors be discharged home when presenting to the emergency department with syncope? Arch Gerontol Geriatr 2014;58: Koukkunen H, Lehto S, Salomaa V ym. FINAMI-tutkimus: Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää. Suom Lääkäril 2009;64: Kettunen R, Talvensaari T. Akuutin rintakipupotilaan kliininen tutkiminen. Suom Lääkäril 2009;64: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja. Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. ST-nousuinfarkti. Käypä hoito -suositus ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation. Eur Heart J 2011;32: Timmons S, Kingston M, Hussain M ym. Pulmonary embolism: differences in presentation between older and younger patients. Age Ageing 2003;32: Schouten HJ, Geersing GJ, Koek HL ym. Diagnostic accuracy of conventional or age-adjusted D-dimer cut-off values in older patients with suspected venous thromboembolism: systematic review and meta-analysis. BMJ 2013;346:f2492. maamatta ja hoitamatta (19). Thorax röntgenkuva ja EKG ovat harvoin normaalit sydämen vajaatoiminnassa. Normaali nat ri ureettisen peptidin arvo sulkee pois akuutin vajaa toi minnan, mutta kohtalaisesti suurentuneelle arvolle voi löytyä muitakin syitä. Peptidin pitoisuudet korreloivat hyvin myös vajaatoiminnan ennusteeseen (19). Kaikukuvaus on erittäin hyödyllinen päivystysdiagnostiikassa ja alku vaiheen hoidon suunnittelussa (20). Vaikka sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys kasvaa iän myötä, hoitotutkimuksissa vanhuspotilaita on ollut vähän. Lisäksi suurin osa vajaatoiminnan hoitotutkimustiedosta on saatu systolista vajaatoimintaa sairastavista. Koska monilla potilailla on sekä systolinen että diastolinen vajaatoiminta, hoito on parasta aloittaa saatavilla olevan tutkimusnäytön mukaisesti (21). Akuuttien tilanteiden hoidossa tärkeintä on nopea oireiden helpottaminen diureettien ja opiaattien avulla, turvaamalla hapensaanti ja stabiloimalla hemodynamiikka. Ylipainehengityshoito (CPAP) on käyttökelpoinen intubaation tarvetta vähentävä hoitomuoto vasemman kammion akuutin vajaatoiminnan hoidossa myös vanhuksilla (22,23). Tiatsididiureetti tehoaa vanhuksenkin tuoreessa vajaatoiminnassa, jos munuaistoiminta on normaali ja oireet enintään NYHA-luokkaa III. Keuhkoödeemapotilas samoin kuin ns. hoitoresistentti vajaatoimintapotilas tarvitsee aluksi diureettihoitoa suoneen, mm. peroraalisen lääkityksen huonon imeytymisen takia. Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjä on ensisijainen reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttava lääke ainakin silloin, kun ejektio fraktio on pienentynyt. Kreatiniinitason nousu kaksin kertaiseksi (kreatiniini > 221 mmol/l tai egfr < 30 ml/min/1,73 m 2 ) ei ole este ACE:n estäjän tai angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajan käytön jatkamiselle, mutta selvä hyperkalemia edellyttää lääkityksen keskeyttämistä (20). Munuaisvaltimon ahtauma on melko tavallinen syy näiden lääkkeiden huonoon sietoon ja hoitovasteeseen. ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien yhteiskäyttöä on syytä välttää erityisesti vanhuspotilailla. Vanhuksilla verenpainelääkkeinä varsin suosituista kalsiumkanavan salpaajista on syytä pyrkiä eroon vajaatoiminnan ilmaantuessa. Beetasalpaajan aloittamisella ei ole kiire ennen nestekuormituksen purkamista, jos potilas ei ole takykardinen (21). Jo käytössä olevaa beetasalpaajalääkitystä ei pidä mielellään kokonaan keskeyttää, vaikka vanhuspotilaat näyttävät hyötyvän vajaatoiminnan beetasalpaajahoidosta vähemmän kuin nuoret (20). Vain oireinen (esim. ortostaattinen) systolinen hypotensio (RR < 100 mmhg) pakottaa vähentämään lääkitystä, mieluimmin ensin diureetteja. Ennustetta parantavat tutkimustulokset on saatu vain ns. tavoiteannoksilla, joihin ikävä kyllä ei läheskään aina päästä. Jos elinajan odote on lyhyt, pienten lääkeannosten mielekkyys voidaankin kyseenalaistaa (24), joskaan absence of evidence is not evidence of absence. Spironolaktonin ja muiden aldosteroni antagonistien käytössä on oltava erityisen varovainen vanhuksen munuaistoiminnan heikkenemiseen liittyvän hyperkale miariskin takia. Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoitokaan ei ole vanhuspotilailta pois suljettu (20). Toistuva sairaalahoitoon reagoimaton kongestiivinen vajaatoiminta, ns. kardiaalinen kakeksia ja toimintakyvyttömyys ennen sairastumista rajoittavat hoidon oireenmukaiseksi. Jos tällaisen potilaan tahdistin sisältää defibrillaattoritoiminnon, se on syytä deaktivoida. Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt Eteisvärinäpotilaan sairaalakierre alkaa usein siitä, että rytmihäiriön ilmaantuessa ensimmäistä kertaa potilas luulee kuolevansa. Siksi tieto on parasta lääkettä akuutille eteisvärinäpotilaalle. Erityisesti vanhuksen tuoreen eteisvärinän syyksi on epäiltävä aina taustasairautta: läppävikaa, vajaatoimintaa, sepelvaltimotautikohtausta, keuhkoemboliaa, infektiota, hypertyreoosia, anemiaa tai obstruktiivista keuhkosairautta. Kaikukuvaus kertoo varsin usein, onko sinusrytmissä pysymiseen edellytyksiä ja kannattaako suunnitella rytminsiirtoa. Myös suurentunut troponiinin tai natriureettisen peptidin pitoisuus voi kertoa, tarvitaanko muutakin hoitoa kuin rytminsiirtoa. Yli 75-vuotiaan akuuttiakaan eteisvärinää ei voida kääntää kardio ver siolla ilman antikoa gulanttihoitoa (25). Mu nuaisten toimintahäiriö vaatii erityistä huomiota uusia ns. suoria anti koagulantteja käytettäessä (26). Riskilaskurit saattavat yliarvioida näiden potilaiden emboliariskin, mutta aliarvioida vuotoriskin (27). 1822

5 18 Jong P, McKelvie R, Yusuf S. Should treatment for heart failure with preserved ejection fraction differ from that for heart failure with reduced ejection fraction? BMJ 2010;341:c Rutten FH, Cramer M-JM, Grobbee DE. Unrecognized heart failure in elderly patients with stable chronic obstructive pulmonary disease. Eur Heart J 2005;26: ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure Eur Heart J 2012;33: Arroll B, Doughty R, Andersen V. Investigation and management of congestive heart failure. BMJ 2010;341:c Delerme S, Ray P. Acute respiratory failure in the elderly: diagnosis and prognosis. Age Ageing 2008;37: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä. Hengitysvajaus (äkillinen). Käypä hoito -suositus Hartikainen S, Ahonen J. Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen. Suom Lääkäril 2014;69: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus Lehto M, Mustonen P, Tierala I. Suorien antikoagulanttien käyttö eteisvärinässä. Duodecim 2014;130: Marcucci M, Nobili A, Tettamanti M. Joint use of cardio-embolic and bleeding risk scores in elderly patients with atrial fibrillation. Eur J Intern Med 2013;24: Strandberg T, Viitanen M, Rantanen T ym. Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä. Duodecim 2006;122: Sánchez E, Vidán MT, Serra JA ym. Prevalence of geriatric syndromes and impact on clinical and functional outcomes in older patients with acute cardiac diseases. Heart 2011;97: Singh M, Stewart R, White H. Importance of frailty in patients with cardiovascular disease. Eur Heart J 2014;335: Pilotto A, Addante F, Franceschi M ym. Multidimensional prognostic index based on a comprehensive geriatric assessment predicts short-term mortality in older patients with heart failure. Circ Heart Fail 2010;3: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kuolevan potilaan oireiden hoito. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi Vanhuksen tajunnanmenetys on yleensä sydän peräinen (taulukko 2). Iskeemiseen sydänsairauteen liittyvä kammiotakykardia on vakavin tajunnanmenetyksen aiheuttava rytmihäiriö, mutta tajunnanmenetyksen aiheuttavat tavallisimmin vanhuksilla hitaat rytmihäiriöt. Erityisesti eteis-kammiokatkosta ja sairas sinus -oireyhtymää on muistettava epäillä. Telemet riaseuranta on usein tarpeen. Jos sykettä hidastavien lääkkeiden (beetasalpaajat, asetyylikoliiniesteraasin estäjät) keskeyttäminen ei auta, on harkittava tahdistinhoitoa, myös dementiapotilailla. Tahdistimesta riippuvainen potilas (täydellinen eteis-kammiokatkos taustalla) on luonnollisesti tahdistimen toimintahäiriötä epäiltäessä eri asemassa kuin tahdistimesta riippumaton (esim. sairas sinus -oireyhtymä tahdistinhoidon aiheena). Tahdistimesta riippuvaisen potilaan tahdistimen toiminnan häiriöstä kannattaa konsultoida välittömästi kardiologia. Tahdistingeneraattorin energia loppuu ani harvoin äkillisesti. Energian väheneminen voidaan todeta ns. magneettitaajuuden aleneman perusteella. Taulukko 2. Taulukko 3. Akuutin hengitysvajaukset syyt ja alkututkimukset vanhuksilla (22). Syy Sydämen vajaatoiminta Keuhkokuume Keuhkoahtaumatauti Keuhkoembolia Diagnostiset tutkimukset Kognitiivisten häiriöiden ja haurausraihnausoireyhtymän vaikutus Mitä kajoavampaa hoitoa vanhukselle suunnitellaan, sitä tärkeämpää on arvioida hänen biologista ikäänsä, sillä se voi poiketa kronologisesta iästä paljonkin (28). Fysiologisten toimintareservien hupeneminen altistaa vanhukset äkillisille sairastumisille. Lievä tai kohtalainen kognitiivinen häiriö ja etenevä muistisairaus altistavat sekavuustiloille ja huonontavat somaattistakin ennustetta, mutta ne eivät ole este kajoavallekaan hoidolle (29). Oleellista on tunnistaa kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen mahdollisimman varhain ja suunnitella hoitolinjaukset akuutteja tilanteita varten etukäteen. Mentaalisen toimintakykynsä menettäneen vaikea-asteista dementiaa sairastavaa vanhuksen hoidon tulee olla puhtaasti oireenmukaista (palliatiivista). Tähän kuuluu nopea siirto rauhalliseen ja osaavaan hoitoympäristöön. Ennenaikaisen vanhenemisen äärimmäinen muoto, hauraus-raihnausoireyhtymä, huonontaa sydänsairauksien ennustetta vaikea-asteisena jopa ratkaisee sen ja lisää hoitoon liitty- ST-nousuton infarkti ja epästabiili angina pectoris: suuren riskin potilaan tunnistaminen (15). Yli 10 minuutin välein toistuva rintakipu tai vastaava oire Troponiiniarvon nousu Pysyvät tai dynaamiset ST-segmentin laskut > 0,5 mm Tuore T-aallon käänteisyys > 2 mm Ohimenevä ST-nousu > 0,5 mm ainakin kahdessa EKG-kytkennässä Hemodynaamisen häiriön merkkejä: systolinen paine < 90 mmhg, kylmät ääreisosat, hikoilu Tuore mitraalivuoto Kammiotakykardia ja/tai synkopee Ejektiofraktio < 40 % Pallolaajennus < 6 kk aikaisemmin Ohitusleikkaus aikaisemmin Diabetes EKG, natriureettinen peptidi, sydämen kaikukuvaus, thoraxröntgen CRP, thoraxröntgen Anamneesi ja sairaushistoria Anamneesi, D-dimeeri, sydämen ja syvien alaraajalaskimoiden kaikututkimus 1823

6 Sidonnaisuudet Raimo Kettunen: Luentopalkkiot (Bayer, MSD, Novartis). Jani Mononen: Luentopalkkiot (Ratiopharm) Timo Strandberg: Konsultointi (Novo Nordisk Pharma, Sanofi Aventis, MSD, Pfizer, Amgen), palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti), osakkeet/ optiot (Orion), matka-, majoitus- tai kokouskulut (EU Geriatric Medicine Society). viä komplikaatioita (28,30). Näiden potilaiden toimintakyky määrittää ennustetta usein enemmän kuin yksittäinen akuutti sairaus, ja heillä iatrogeenisten ongelmien ja sairaalahoitoon liittyvien komplikaatioiden vaara on suuri (esim. delirium). Tila aiheuttaa lisäksi uusia päivystyskäyntejä, pidentää sairaalahoitoaikoja ja lisää kuntoutustarvetta. Hauraus-raihnausoireyhtymä edellyttää sydänpotilaan sairauteen ja hoitoon liittyvien riskien arviointia tavalla, johon työikäisten potilaiden kohdalla ei ole tarvetta. Sen huomioon ottaminen vähentää tarpeettomia tutkimuksia ja hoitoja sekä uusia päivystyskäyntejä. Tilan tunnistaminen ei ole päivystysolosuhteissa helppoa (31). Potilaalta tai saattajalta saatu tieto avun tarpeesta päivittäisissä toiminnoissa, laihtumisesta, hidasliikkeisyydestä (kävelynopeus), fyysisen aktiivisuuden vähäisyydestä ja käden puristusvoiman heikkoudesta ennen sairastumista helpottavat päätelmien tekoa (31,32). Hauraus-raihnausoireyhtymä huonontaa sydänsairauksien ennustetta olennaisesti. Potilaalla todettu hauraus-raihnausoireyhtymä puoltaa päivystystilanteissa oireenmukaisten hoitomuotojen käyttöä ja geriatrista toimintamallia. Parasta olisi, että tila tunnistettaisiin jo ennen päivystystilanteisiin joutumista ja potilaalle tehtäisiin etukäteen hoitosuunnitelma myös akuutteja tilanteita varten. Merkittävä osa näistä potilaista lähestyy kuolemaa. Kun kroonisesti sairaalla vanhuspotilaalla on ollut jatkuvaa toimintakyvyn heikkenemistä ja painon laskua tai kaksi tai useampia suunnittelematonta sairaalahoitojaksoa vuoden aikana ja kun sydänsairauteen liittyy jatkuvaa oireilua optimaalisesta lääkityksestä huolimatta, NYHAluokan IV hengenahdistus tai CCS4-luokan rintakipu minimaalisessa rasituksessa, munuaisten vajaatoiminta (GFR < 30), matala systolinen verenpaine (< 100 mmhg) tai sydänperäinen kakeksia, on syytä keskittyä oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon (32). Tällöin tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Lopuksi Päivystystilanteissa vanhuspotilaiden hoidosta päättäminen on niin vaikeaa, että näitä tilanteita varten hoito kannattaa suunnitella etukäteen. Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen dementian asteelle saakka ei välttämättä ole peruste aktiivisesta hoidosta pidättäytymiselle. Sen sijaan tieto hauraus-raihnausoireyhtymästä auttaa tunnistamaan kajoavien hoitojen hyödyttömyyden ja komplikaatioriskit, ja siksi tilan diagnosointi ennen akuutteihin tilanteisiin joutumista on tärkeää. Vanhuspotilaiden akuuttien sydänongelmien hoitoon tarvitaan vankkaa geriatrista osaamista. English summary in english Elderly heart patients in the emergency room Oikaisu Lääkärilehden numerossa 23/2015 julkaistussa artikkelissa Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu (s ) taulukossa 4 ja sen tulkinnassa oli virheitä. Kuudessa asenneväittämässä oli samaa mieltä ja eri mieltä -väittämät väärin päin. Virheet on korjattu artikkelin pdf-versioon. 1824

7 English summary Raimo Kettunen, Jani Mononen, Timo Strandberg Raimo Kettunen Docent, Professor h.c., Specialist in Internal Medicine and Cardiology Päijät-Häme Central Hospital Elderly heart patients in the emergency room One in five emergency room patients in Finland is over the age of 75 years. Due to often atypical clinical presentation in the elderly, acute heart conditions must be initially evaluated according to the leading symptom. Regardless of age, prompt treatment by primary percutaneous coronary intervention is the treatment of choice in ST-elevation myocardial infarction. Since the risk factors for bleeding and ischaemic events largely overlap in non-st-elevation acute coronary syndromes, a straightforward decision between conservative and invasive treatment is often impossible in the elderly. A normal B-type natriuretic peptide level is very useful in exclusion of acute heart failure. Collapse is a particularly important symptom of acute pulmonary embolism in older persons, even in the absence of pain. Symptomatic new-onset atrial fibrillation is often associated with some other acute illness in the elderly. Frailty and other signs of geriatric syndrome are strong predictors of worse outcome in acute heart conditions, supporting conservative and palliative management. 1824a

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Geriatrinen potilas päivystyksessä. Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala

Geriatrinen potilas päivystyksessä. Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala Geriatrinen potilas päivystyksessä Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala jani.mononen@hus.fi Kuka on geriatrinen päivystyspotilas? Kuka on geriatrinen päivystyspotilas?!

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö 15.2.2017 Sidonnaisuudet NLY:n valtuuskunta & majoittuminen Orionin koulutuskeskuksessa Tuohilammella Aiempi työhistoriani:

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Rapid recovery Esilääkitys - Tavoittena potilaan nopea mobilisointi - Panadol 2g - Celebra 200mg - Gabapentin 600mg -

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R

Lisätiedot

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset Liite IV Tieteelliset johtopäätökset 54 Tieteelliset johtopäätökset 1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus Taustatietoa Ivabradiini on sykettä alentava aine, jolla on spesifinen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot