Kaakon jokitalkkari hanke
|
|
- Jyrki Juho-Matti Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaakon jokitalkkari hanke VUOSIRAPORTTI 2015 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTUS 7 2 HANKKEEN SISÄLTÖ 7 3 KUVAUS VUODESTA Jokikokoukset ja työsuunnitelmat Mätirasiaistutukset Tulokset Vastakuoriutuneiden taimenten istutukset sekä muut siirtoistutukset Tulokset Sähkökoekalastukset Tulokset Kunnostus-suunnittelu, kohteet ja kunnostukset Vehkajoki Vehkajoen Mustajoen haara Summanjoki Myllyoja, Jaala (N E ) Dokumentointi EKOenergian ympäristörahaston avustus ja työt Kartoitukset Dna näytteenotto Tulokset Kuduntarkkailut Kesämarkkinat ja kalastuspäivä Vedenlaatu ja muut huomiot sekä lisäselvitykset Soskuanjoki Myllyoja Mustajoki Unterniskanjoki Silmunjoki 61 4 HANKKEEN RAHOITUS, YHTEISTYÖ JA KUSTANNUKSET63
3 3 5 HANKKEEN NÄKYVYYS, MEDIA JA TIEDOTTAMINEN 64 6 SEMINAARIT JA ESITELMÖINTI 66 7 KIITOKSET JA JATKOTOIMENPITEET 67 8 ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS 68 Kansikuva (Kaakon jokitalkkari): Summanjoen alaosan täydennyskunnostukset elokuussa LIITTEET Liite 1. Etelä-Saimaan talkookuva Liite 2. Sähkökoekalastukset 2015, joissa Kaakon jokitalkkari oli mukana. Liite 3. Kauden 2015 kunnostukset. KUVAT Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus). Kuva 2. Kaakon jokitalkkari Vuolenkosken kyläkalenterissa Kuva 3. Summanjoen jokikokous Liikkalassa, esitelmöimässä ELY-keskuksen Vesa Vanninen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 4. Salon-/Unterniskanjoen mäti-istutus (kuva Risto Niemelä). Kuva 5. Taimenen mätiä suoraan rasioihin Enonkoskella (kuva Kaakon jokitalkkari) Kuva 6. Mäti-istutuksissa tarvitaan myös ripaus onnea (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 7. Taimenten kasvu oli kaudella 2015 paikoin todella nopeaa (kuva Tomi Menna). Kuva 8. Taimenen mäti-istutuspoikasien kahta eri ikäluokkaa (kuva Kaakon jokitalkkari) Kuva 9. Vastakuoriutuneiden taimenten pienpoikasia levitettiin Rakkolanjoen kunnostettuihin koskiin (kuva Sauli Vainikka). Kuva 10. Taimenien siirtoistutusta Hiitolanjoen vesistössä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva Sähkökoekalastusta Soskuanjoella ja Virojoella (kuvat Kaakon jokitalkkari hanke ja Juha Ilvonen). Kuva 13. Sähkökoekalastusta Joensuunjoella, jossa jokitalkkarin apuna Savonlinnan ammattipoiston kala-alan opiskelijoita (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 14. Soskuanjoelta Luonnonvarakeskuksen sähkökoekalastusryhmän saama luonnonkudusta peräisin oleva lohi (kuva Kaakon jokitalkkari).
4 Kuva 15. Evästauko ja sähköpostit hoidettiin sähkökoekalastusten yhteydessä Hiitolanjoella (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 16. Kivimateriaalin tarkastus Ruduksen Neuvottoman montulla (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva Rudus Oy:n kivitoimitukset Haminan Neuvottomasta (kuvat Rudus Oy ja Kaakon jokitalkkari). Kuva 19. Kauden 2015 kunnostukset aloitettiin Paijärven Vaenrannan-nivalta (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 20. Vehkajoen Mustajoen -haara Ihamaan ja Onkamaan kylien välissä. Kuva 21. Korkuskosken yläosaa heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 22. Korkuskoski oli haasteellinen ja paikoin ahdas toteuttaa, mutta ei luovutettu (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 23. Muurahaiskosken keskiosan aukaisu ja kivien levitys (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 24. Kattilakosken kunnostuksen haasteena olivat historialliset saharauniot, joiden ohi ja yli kivimateriaalit varovasti toimitettiin jokeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 25. Mustakosken reippaita talkoolaisia uoman kunnostuksen kimpussa (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 26. Vasemmalla vuoden 2015 kivimateriaalia ja oikealla vuoden 1999 kivimateriaalia (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 27. Rajakoski heti kunnostuksen jälkeen iltapäivällä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 28. Kellokoski etsittiin sateisena sunnuntaina ennen osakaskunnan kokousta Reitkallissa (kuva Kaakon jokitalkkari Kuva 29. Kellokoski kunnostusoperaation jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 30. Reitkallin kivimateriaalit läjitettynä ystävällisen maanomistajan tontilla (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 31. Näkymä Reitkallin maantiesillalta alavirtaan heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 32. Rautatiesillankoski kuvattuna niska-alueen uudelta soraikolta alavirtaan (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 33. Metsäkylän Sahakosken ns. alakoskea kunnostustyön aikana (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 34. Pieni kutualue tehtiin lopuksi Sahakosken sillan alapuolelle (kuva Kaakon jokitalkkari). 4
5 Kuva 35. Metsäkylän VPK:n pihaan oli hyvä opastaa ja kipata kivet (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 36. Myllyojan talkoiden avaus-sanat ja talkoiden käynnistys (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 37. Poikaskivikot menivät putkea pitkin rinnettä alas liukkaasti ja täsmällisesti (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 38. Jokitalkkari virittää GoPro kameraa dokumentoimaan kunnostusta (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 39. Aki Janatuinen dokumentoimassa Summanjoella näkemäänsä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 40. Vedenkorkeus vaihteli vesivoimalaitoksien alapuolella (mitan 14 cm 35 cm välillä) kepin mustan tussin merkkien väliä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 41. Virojoen yläosan kunnostusten suunniteltu aloituskohde (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva Kymenlaakson kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Martti Puska inventoimassa Summanjoen latvahaaroja kesäkuussa 2015 (kuvat Kaakon jokitalkkari). Kuva 44. Summanjoen latvojen taimen (kuva Martti Puska). Kuva Dna -näytteenottoa ja nättejä tutkittavia (kuvat Martti Puska ja Kaakon jokitalkkari). Kuva Kuvakaappaukset on otettu Kaakon jokitalkkarin Facebook -sivuilta. Kuva 49. Summanjoen Reitkallin maantiesillan alapuolen uusilla soraikoilla kävi kuhina lokakuussa (kuva Juha Ilvonen). Kuva 50. Jokikunnostus ja -tutkimusasioita esiteltiin Vuoksen kalamarkkinoilla Imatralla (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 51. Koululaiset saivat infoa ja opastusta eri rasteilla Lappeenrannan satamassa (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 52. Soskuanjoen Suikin sillalla kokoontuivat edustajat osakaskunnasta, kalastusalueelta ja ELY-keskuksen vesiviranomaiset sekä Kaakon jokitalkkari (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 53. Padon alapuoli ja vesimäärä sähkökoekalastuksen yhteydessä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 54. Mustajoen kaivuut syksyllä 2015 (kuva Esko Kivistö). Kuva 55. Autojen pesijät ohjattiin muualle Salon-/Unterniskanjoelta kesällä 2015 (kuva Kaakon jokitalkkari). 5
6 Kuva 56. Vesilaitokselta tulevan putken pää ja joki alapuolella kalkkipäästön jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva Hiljaista oli ja vähän saalista tuli Silmunjoelta syksyllä 2015 (kuvat Kaakon jokitalkkari). Kuva Kuvakaappaukset jokitalkkarin Facebook näkyvyydestä kaudella Kuva Positiivinen palaute ulkopuolisilta kannusti ja tsemppasi jokitalkkaria kaudella Kuva 63. Kaakon jokitalkkari Manu Vihtonen esitelmöimässä valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä 2015 (kuva Aarno Karels). Kuva 64. Kaakon jokitalkkari luovutti virtavesikunnostus kirjat. Kirjat vastaanotti Keijo Tuomela (kuva Juha Ilvonen). 6 TAULUKOT Taulukko 1. Taimenen mäti-istutukset ja tulokset Taulukko 2. Taimen luonnonlisääntyminen ja 0+ tuotanto syksyllä Taulukko 3. Vehkajoen kivimateriaalit ja kustannukset Taulukko 4. Vaenrannan niva-alueen kivimateriaalit. Taulukko 5. Korkuskosken kivimateriaalit. Taulukko 6. Muurahaiskosken kivimateriaalit. Taulukko 7. Kattilakosken kivimateriaalit. Taulukko 8. Mustakosken kivimateriaalit. Taulukko 9. Summanjoen alaosan täydennyskunnostuksen kustannukset Taulukko 10. Rajakosken kivimateriaalit. Taulukko 11. Kellokosken kivimateriaalit. Taulukko 12. Reitkallin maantiesillan alaosan kivimateriaalit. Taulukko 13. Rautatiesillankosken kivimateriaalit. Taulukko 14. Metsäkylän Sahakosken alakosken kivimateriaalit. Taulukko 15. Myllyojan kivimateriaalit
7 7 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTUS Projektin hallinto ja vastuullinen vetäjä on vuonna 2015 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Hanketta toteutettiin myös tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen kanssa. Näiden kahden kalatalouskeskuksen toiminta-alueella Kaakkois-Suomessa on lukuisia lohikalakantojen säilyttämiseen ja elvyttämiseen soveltuvia vesistöreittejä, joissa toimii lukuisia järjestäytyneitä kalastusalueita ja aktiivisia osakaskuntia sekä eri vesistöjen käyttöön nivoutuvia intressejä. Vesistöjen tilan kohentumiseen ja kalakantojen kehittämiseen tähdätään myös yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa sekä hanketta tukevien rahoituskanavien kautta (kuva 1). Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus). 2 HANKKEEN SISÄLTÖ Kaakon jokitalkkari hanke on Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke. Hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja
8 palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesistöissä. Hankkeen perusajatuksena onkin toimia eri tahoja yhdistävänä toimijana ja kalavesien omistajien yhteistyökumppanina ja apuna (tutustu ko. hankkeeseen lisää: 8 Hankkeen keskeinen sisältö: Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 3 KUVAUS VUODESTA 2015 Hankkeelle asetetuttuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelman, kalastusalueiden ja ohjausryhmän kanssa alustavasti laaditun priorisoinnin ja jokitalkkarin laatiman aikataulutuksen, rahoitus- ja toimintasuunnitelman 2015 mukaisesti. Hankkeen ensimmäinen vuosi ja sen tuoma kokemus antoivat hyvää pohjaa ja näkemystä tulevaan kauteen. Vuosisuunnitelmassa toimenpiteitä oli jaettu vuodenaikoihin soveltuvien töiden ja niihin liittyvien rahoituksen mukaisesti (Vihtonen 2015). Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehti edellisen vuoden tapaan hankkeelle palkattu jokitalkkari Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk). Jokitalkkari toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry:n palkkalistoilla ( ) pitäen tunti- ja työkirjanpitoa. Vastuuhenkilöksi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta on valittu toiminnanjohtaja Aarno Karels. Seuraavaksi katsaus vuoteen 2015 (kts ) Vuolenkosken kyläkalenteriin myötä (kuva 2).
9 9 Kuva 2. Kaakon jokitalkkari Vuolenkosken kyläkalenterissa Jokikokoukset ja työsuunnitelmat Vuoden 2015 alussa työtehtävänä oli järjestää muutamia jokikokouksia ja osallistua niihin. Käytännössä jokikokoukset koskettivat kuitenkin vain kahta jokialuetta, Summan- ja Vehkajokea. Kouvolan ELY keskuksessa pidettiin Summanjoen asioita käsittelevä palaveri , yhdessä ELY-keskuksen, Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n ja kalatalouskeskusten kesken. Jokitalkkari laati palaveristä muistion ohjausryhmälle. Ohjausryhmä kokoontui käsittelemään vuotta Jokitalkkari laati pöytäkirjan, jonka pohjalta mm. työsuunnitelmasta keskusteltiin ELY-keskuksessa Työsuunnittelu sisälsi rahoituksen hakemista, rahoitussuunnittelua, kohteiden priorisointia, työjärjestystä, kustannusarvioita ja päiväkohtaista aikatauluttamista. Tämän lisäksi työstettiin jo kunnostussuunnittelua ja lähestyttiin maan- ja vesialueiden omistajia sekä selvitettiin realiteetteja/taustatietoja ja onnistumismahdollisuuksia (kuva). Summanjoen kalataloudellisia asioita käsiteltiin Viljamaan ravintolassa ( Liikkalassa Kutsuttuina olivat vesialueen
10 osakaskuntien ja kalastusalueen lisäksi Haminan kaupunki, Kouvolan kaupunki ja Rudus Oy. Esitelmöinnistä vastasivat Vesa Vanninen ELY-keskuksesta, Janne Raunio Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:stä sekä Kaakon jokitalkkari Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta. 10 Kuva 3. Summanjoen jokikokous Liikkalassa, esitelmöimässä ELY-keskuksen Vesa Vanninen (kuva Kaakon jokitalkkari). Vehkajoen kalataloudellisia asioita käsiteltiin Tykän tuulimyllyllä ( Kannusjärvellä Kutsuttuina olivat kaikki jokivarren osakaskunnat/kalastusalue ja Haminan kaupunki. Esitelmöinnistä vastasivat Vesa Vanninen ja Markus Tapaninen ELYkeskuksesta sekä Kaakon jokitalkkari Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta. Jokitalkkari neuvoi ja opasti Reitkallin osakaskuntaa uudelleen järjestäytymisessä sekä osallistui heidän kokoukseen kertoen heidän alueen tulevista täydennyskunnostuksista. Kokous pidettiin metsästysmajalla su , jota ennen jokitalkkari kiersi alueen kohteita mm. kuvaamassa ja etsien kulkureittejä (mm. Kellokoski). Keväällä 2015 Kaakon jokitalkkari vieraili Kymenlaaksossa kalastusalueiden (Vuohijärvi, Valkeala ja Kymijoki) kokouksissa. Pro Immalanjärvi ry:n kutsui tiedotustilaisuuteensa ( ) esitelmöimään mäti-istutuksista ja Urpalanjokialue lohijoeksi ry hankeen ajankohtaisista kuulumisista ( ).
11 Haminan kaupunginjohtaja kutsui Kaakon jokitalkkari -hankkeen Raatihuoneelle esitelmöimään kylien yhteiseen aamukahvitilaisuuteen. Tilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita Haminassa, mukana kaupunginjohtajan kutsumana esitelmöimässä myös Haminan vesi ja kaupunginarkkitehti. 11 Jokikokouksien tuloksena saatiin Summanjoen alaosan täydennyskunnostusta esiteltyä, kuten myös yläosan jokihaarojen tärkeyttä vaelluskalakantojen kehittämisessä. Tilaisuudet olivat tärkeitä käytännön vuoropuhelulle. Paikalla olleet saivat ajankohtaisen tilannekatsauksen myös kalatalousviranomaisten taholta, kalatalouskeskukselta ja Kymijoen vesi ja ympäristöltä. Keskiössä olivat syksyllä jokeen nousevien kalojen Didson luotaukset (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 324/2016), Sahakosken kalatieasia ja virtavesikunnostukset sekä kalastuksen säätely. Vehkajoen jokikokouksessa esille noussut Mustajoen haaran kunnostus toteutui jokikokouksen ansiosta suunniteltua nopeammin ja osoittautui lopulta jopa kunnostusten aloituskohteeksi kaudella Summanjoen alaosalle siirryttiin pian Vehkajoen jälkeen. Molempien jokialueiden osakaskunnat olivat hyvin informoituja sekä mukana käytännössä töiden edistämisessä, kuten myös toteutuksessa. Kivimateriaalin toimittaja Rudus Oy saatiin konkreettisesti informoitua sekä jatkettiin vuoden mittaan kestänyttä yhteistyötä. 3.2 Mätirasiaistutukset Hanke toteutti maaliskuussa 2015 taimenen mätirasiaistutuksia usealla eri kohteella eri puolilla Kaakkois-Suomea. Mätirasiaistutuksia tehtiin ennalta suunniteltuihin kohteisiin, jotka olivat jo kunnostettu, mahdollisesti tulossa kunnostukseen tai pidettiin potentiaalisena kohteena palauttaa taimen tai tutkia taimenen luonnonkierron edellytyksiä. Mädit kustannuksiin osallistui Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Immalanjärven osakaskunta. Kaikkiaan rasioita asennettiin 70 kappaletta, 8 litraa ja mätijyvää. Mäti-istutuksissa on käytetty muovisia amerikkalaisia Whitlock-Vibert mätirasioita, joihin mätijyvät asennetaan ( ja laitetaan kivien suojaan (kuva 4).
12 12 Kuva 4. Salon-/Unterniskanjoen mäti-istutus (kuva Risto Niemelä). Rautalammin kantaa oleva taimenen mäti saapui matkahuollon kautta Hankasalmelta kylmässä styrox laatikossa Kouvolaan. Vuoksen laitosemoista lypsetty ja hedelmöitetty silmäpisteellä oleva mäti noudettiin paikanpäältä Luonnonvarakeskuksen Enonkosken kalanviljelylaitokselta, jossa mäti oli kätevä laittaa suoraan rasiaan (kuva 5).
13 13 Kuva 5. Taimenen mätiä suoraan rasioihin Enonkoskella (kuva Kaakon jokitalkkari) Mätirasioiden ja painona olleiden tiilikivien poiskerääminen ja huolto on myös eräs tärkeä työvaihe. Samalla voidaan todentaa kuoriutumisprosentti. Rasioiden kerääminen yhdistettiin samalla suunnalla muihin kenttätöihin (kuva 6). Kuva 6. Mäti-istutuksissa tarvitaan myös ripaus onnea (kuva Kaakon jokitalkkari).
14 Tulokset Käytännössä kaikilla kohteilla kuoriutuminen tapahtui hyvällä prosentilla (95 99 %). Mätiistutuksista saatiin kuitenkin vaihtelevia tuloksia ja tiheyksiä, jotka todennettiin syyskuussa sähkökoekalastuksin. Parhain tulos saatiin Salon-/Unterniskanjoen kohteelta (52 kpl/100 m 2 ), jossa myös parhain kasvu. Isoin kesän vanha poikanen oli 13,3 cm ja 24 grammaa (kuva 7). Myös Lanajoen toisella koealalla poikasia oli jopa 50 kpl aarilla, vaikka joki oli tuolloin melko vähävetinen. Poikaset vapautettiin mittauksen ja punnituksen jälkeen elävinä takaisin pyyntialueelle. Kuva 7. Taimenten kasvu oli kaudella 2015 paikoin todella nopeaa (kuva Tomi Menna). Mäti-istutuksilla ei kuitenkaan tarkoituksella haettu suuria tiheyksiä, vaan ennen kaikkea kohteen soveltuvuutta ja lajin kotiuttamista uusille kohteille, joista saataisiin myös uutta tietoa ja poikisi kunnostustoimia. Kohteilta, joilta ei saatu tuloksia on arvioitava kunnostuksia tai muita mahdollisia jatkotoimia ja niiden kannattavuutta. Mäti-istutuksista saatiin kaudella 2015 tuloksia (10/13) lähes kaikilta koealoilta. Kulunut vuosi oli myös ilmeisesti sää- ja luonnonolosuhteiltaan (mm. veden-/ilman lämpötilat sekä sadanta/vesimäärä) edellistä vuotta suosiollisempi taimenten poikasille. Vuonna 2014
15 15 mätipoikasia löytyi keskimäärin 9 kpl aarilta (Vihtonen 2015), kun vuonna 2015 poikasia tavattiin 17 kpl aarilta. Vuonna 2015 kohteet olivat kaikki ns. pienvesikohteita, kun vuonna 2014 mukana hieman isompia reittivesien koealoja, joissa pieni mätimäärä yhdistettynä korkeampaan kesäaikaiseen veden lämpötilaan ja mahdollisesti suurempaan predaatiopaineeseen osaltaan vaikuttivat heikentävästi tulokseen. Esimerkiksi mädistä 1-kesäiseksi jokipoikaseksi selviytyi Kymenlaakson kohteissa 7 % (Puska 2016). Kauden 2015 nollatulokset tulivat kohteilta, jotka mahdollisesti lähes kuivuivat tai olivat muuten vesimäärältään vaatimattomat ja vailla pienpoikasten suojapaikkoja (tauluko 1). Taulukko 1. Taimenen mäti-istutukset ja tulokset Kymenlaakso laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl) 0+ tiheys (kpl/aari) Konnikkakoski, Konnikkajoki, Kouvola/Luumäki taimen rautalampi 7 7,7 3 1, ,3 Padanperse, Konnikkajoki, Kouvola/Luumäki taimen rautalampi 7 7,7 3 1, ,3 Myllyoja/Konnikkajoki, Luumäki taimen rautalampi Alalammenpuro/Konnikkajoki, Luumäki taimen rautalampi Puro Niinistössä, Valkeala taimen rautalampi ,3 Kukko-oja, Vuohijärvi taimen rautalampi 6 6,6 3 1, Lapoja, Vuohijärvi taimen rautalampi ,4 Korvenpäänjoki, Vuohijärvi taimen rautalampi ,7 yhteensä Etelä-Karjala laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl) 0+ tiheys (kpl/aari) Unterniskanjoki, Vuoksennniska taimen vuoksi 12 14,4 7 1, Pyhälammen puro, Immalanjärvi taimen vuoksi Lanakoski, Lanajoki, Ruokolahti taimen vuoksi 6 7,2 3 1, Hiekkatien koski, Lanajoki, Ruokolahti taimen vuoksi 6 7,2 2 1, Käringinkoski, Ruokolahti taimen vuoksi 6 7,2 3 1, yhteensä Ilahduttava on huomata, miten joltain kohteilta löytyi kevään 2015 istutuksien lisäksi myös edellisen vuoden mäti-istukkaita ja todettiin kasvun sekä talvehtimisen sujuneen hyvin (kuva 8).
16 16 Kuva 8. Taimenen mäti-istutuspoikasien kahta eri ikäluokkaa (kuva Kaakon jokitalkkari) 3.3 Vastakuoriutuneiden taimenten istutukset sekä muut siirtoistutukset Kaakon jokitalkkari sai sähköpostiin tiedustelun mahdollisuudesta suorittaa Mustajoen kannan vastakuoriutuneiden taimenten poikasten istutus. Istutusvesistöksi tarkentui Rakkolanjoki ja sekä sen sivujoki (Hansaarenjoki). Poikaset noudettiinkin pikimmiten Laukaan kalanviljelylaitokselta Luonnonvarakeskuksen Laukaan henkilökunta pakkasi poikaset happipakkauksiin ja nostettiin jokitalkkarin autoon. Pakkauksia oli viisi kappaletta ja kaikkiaan poikasta. Pakkaukset peiteltiin huovalla ja jääkoneen mursketta aseteltiin pakkausten ympärille kuljetuksen ajaksi. Tällä varmistettiin, ettei kuljetusveden lämpötila nouse liikaa matkan aikana. Paikanpäällä jokitalkkaria istutuksessa avustamassa olivat joukko alueen ihmisiä. Ennen istuttamista kohdevesistöä lämpötilaa tasattiin muovisessa ammeessa, jossa pakkauksia oli myös paikoin helppo kuljettaa. Poikasten tasaisessa levittämisessä käytettiin pieniä astioita ja kahluuvarusteita (kuva 9). Rakkolanjoen vesistöalueen taimenen vastakuoriutuneiden pienpoikasistutuksesta uutisoi Etelä-Saimaa, Vartti (Etelä-Karjala) sekä Uutis-Vainikkala.
17 17 Kuva 9. Vastakuoriutuneiden taimenten pienpoikasia levitettiin Rakkolanjoen kunnostettuihin koskiin (kuva Sauli Vainikka). Lokakuussa jokitalkkari oli avustamassa osakaskuntia ja kalatalousviranomaisia taimenten siirtoistutuksessa Hiitolanjoen vesistössä. Keräsimme taimenia Hiitolanjoen Lohijoesta sähkökoekalastusvälineillä ja kiinni saadut kalat siirrettiin kalojen kuljetukseen varattuun säiliöön. Kalat kuljetettiin säiliössä Hiitolanjoen vesistön yläosan koskialueille. Sama toimenpide oli toistunut jo kahtena edellisenä vuotena. Tänä syksynä taimenia pyydystettiin 139 kappaletta (kuva 10). Siirtoistutuksia seurataan vuosittain sähkökoekalastuksin.
18 18 Kuva 10. Taimenien siirtoistutusta Hiitolanjoen vesistössä (kuva Kaakon jokitalkkari) Tulokset ELY-keskuksen sähkökoekalastajat todensivat istutusten onnistumista ja tiedottivat näin: Rakkolanjoen kotiutusistutukset vaikuttavat onnistuneen (Rajajokien kuulumisia : Myös Hiitolanjoen vesistöalueen siirtoistutetut taimenet ovat kotiutumassa uusille alueille ja poikasia on todennettu alueella suoritetuilla sähkökoekalastuksilla. 3.4 Sähkökoekalastukset Kaakon jokitalkkari suoritti sähkökoekalastuksia syys- lokakuussa lukuisilla eri kohteilla sekä oli yhden päivän mukana seuraamassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) sähkökoekalastusryhmää (kuva 11 12). Kaakon jokitalkkari toteutti syksyllä 70 eri koealan sähkökoekalastuksen ja yhdellä kohteella suorittamassa siirtoistutusta sekä kolmella koealalla mukana seuraamassa. Tutkittavia jokia oli kaikkiaan 35 kappaletta. Sähkökoekalastus pinta-alaa kertyi kaikkiaan 8849,5 m 2. Koealan pinta-alan keskiarvoksi muodostui 125 m 2 (liite 2). Sähkökoekalastamalla pyrittiin mm. todentamaan ja
19 kartoittamaan jokien vaelluskalojen luonnontuotantoa sekä mäti-istutuskohteiden ja kokeiden onnistumista. Lisäksi edellisten vuosien kunnostuskohteiden ja tulevien kunnostuskohteiden seurantaa suoritettiin sähkökoekalastaen (kuva 12). Kohteet olivat valittu ja listattu yhdessä ohjausryhmän kanssa. Sähkökoekalastusta Etelä-Karjalassa YouTube video (julkaistu ): 19 Kuva Sähkökoekalastusta Soskuanjoella ja Virojoella (kuvat Kaakon jokitalkkari hanke ja Juha Ilvonen). Jokitalkkarin apuna kuukauden kestäneissä sähkökoekalastuksissa (kohteesta riippuen) olivat Martti Puska, Aarno Karels, Matti Vaittinen, Ari Nieminen, Juha Ilvonen, Jari Simola, Jouni Simola, Erkki Ohlsbom, Reijo Ihanainen ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijat (kuva 13).
20 20 Kuva 13. Sähkökoekalastusta Joensuunjoella, jossa jokitalkkarin apuna Savonlinnan ammattipoiston kala-alan opiskelijoita (kuva Kaakon jokitalkkari) Tulokset Sähkökoekalastukset osoittivat, että luonnonvaraisia taimenkantoja on kuitenkin Kaakossa, mutta vain muutaman joen alueella ja patojenkin takana, paikallisina populaatioina. Taimenen luonnonlisääntymistä todennettiin yhdeksän eri joen alueelta. Paikoin luonnonlisääntymisestä saatiin ilahduttavan hyviä tiheyksiä välillä kpl aarilta (taulukko). Taulukko 2. Taimen luonnonlisääntyminen ja 0+ tuotanto syksyllä joki koski/koeala taimen 0+ tiheys/100 m 2 Summanjoki (yläosa) Huhmarkoski 77 Kirkkojoki (keskiosa) Kirkon silta 56 Virojoki (yläosa) Mullikkakoski 55 Kelkanjoki (alaosa) Puusilta 33 Vaalimaanjoki (yläosa) Pääläisenkoski 22 Vaalimaanjoki (yläosa) Muurolan myllykoski 19 Summanjoki (yläosa) Rahinkangas 15 Summanjoki (alaosa) Reitkalli 12 Vehkajoki (alaosa) Töytäri 1,3 Summanjoki (latvat) Rytökoski 1 Summanjoki (latvat) Eerikkoski 1 Vehkajoki (alaosa) Myllykylä 0,8
21 21 Kunnostetuista kohteista paras luonnonlisääntymiseen oli Luumäen Kirkkojoki (Urpalanjoen latvahaara), josta löytyi myös harjusta. Harjusta esiintyi luonnonvaraisena kolmella samalla kohteella, kuin taimentakin. Ainoa harjuksen 0+ tiheys (30 kpl/100 m 2 ) saatiin Summanjoen vesistöstä, jossa myös taimenen 0+ poikasia 77 kpl/100 m 2. Mätiistutuksesta peräisin olevia taimenia saatiin 13 eri joen alueelta (liite 2). Luonnonvaraista lohta tavattiin Hiitolanjoesta sekä Soskuanjoelta, molemmissa aivan valtakunnan rajan tuntumasta (kuva 14). Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sähkökoekalastusryhmä löysi lohen luonnonpoikasen Vuoksen seurantojen yhteydessä. Kuva 14. Soskuanjoelta Luonnonvarakeskuksen sähkökoekalastusryhmän saama luonnonkudusta peräisin oleva lohi (kuva Kaakon jokitalkkari). Osakaskuntia, kalastusalueita ja maanomistajia sekä kunnostuksia mukana tekemässä olleita aktiivia henkilöitä informoitiin puhelimitse sähkökoekalastusten tuloksista. Vuoden lopussa sähkökoekalastustulokset syötettiin maastolomakkeista ympäristöhallinnon ylläpitämään
22 rekisteriin, johon tunnukset ja käyttöoikeudet sekä tietokoneen asennusohjeet saatiin syksyllä Suomen ympäristökeskuksen Ict-tuen kautta Kunnostus-suunnittelu, kohteet ja kunnostukset Jokitalkkari auttoi kauden 2015 aikana vesialueen omistajia laatimalla kunnostussuunnitelmia, joiden perusteella osakaskuntia autettiin laatimaan ilmoitus ELYkeskuksen vesilainvalvojille. Tällaisia kohteita olivat mm. Alajoen osakaskunta, Tervajoen osakaskunnat, Vehkajoen osakaskunnat ja Summanjoen alaosan osakaskunnat. Laaditut ilmoitukset pohjautuivat myös aiempien vuosien kartoitusraportteihin, kuten Lindgren 2013, Toiviainen 2103 ja Vanninen Jokitalkkari auttoi myös vesialueen omistajia maanomistajien lupien saamisessa ja selvityksissä sekä kunnostusten esittelyistä puhelimitse. Vuonna 2015 ohjausryhmässä priorisoitiin tärkeimmiksi edistettäviksi kohteiksi Summanjoen alaosan täydennyskunnostukset sekä mahdollisesti Vehkajoella kunnostustöiden jatkaminen esim. Mustajoen haaraan. Jaalan Myllyojalla jokitalkkari neuvoi ja opasti paikallista osakaskuntaa (Jaala-Palojärvi osakaskunta) uoman kunnostuksessa (liite 3) Virtavesikunnostuksia toteutettiin kolmen joen alueella ja yhdellätoista eri kohteella. Kunnostustöiden käytännöntyöt ajoittuivat noin kuukauden aikajaksolle ( ), mutta yksi kohdetta kunnostettiin vielä aivan kauden lopulla ( ). Muutamien vuoden 2015 suunniteltujen kohteiden kunnostusta siirrettiin suosiolla vuodella, jotta kunnostukset voidaan hoitaa siihen liittyvällä asianmukaisuudella ja huolellisuudella sekä tarvittavien lupien ja resurssien kannalta viisaammin. Esimerkiksi Tervajoen ja Alajoen ilmoitukset ja lausunnot jäivät syksyyn, joten töiden kiirehtimiseen ei ollut tarvetta, varsinkin kun jokitalkkaria työllistivät mm. sähkökoekalastukset. Kauden muutamia kunnostuksia saatiin kuitenkin toteutettua erittäin tehokkaasti asianosaavan yrittäjien sekä paikallisten talkoolaisten ja traktorien voimin. Kunnostuksissa hyödynnettiin tuodun kiven lisäksi uoman reunoilla olevia kiviä sekä aiemmista kunnostuksista peräisin olevaa kivimateriaalia.
23 Kunnostuksissa jokitalkkarin mukana kulki päivittäin paljon työkaluja, kuten lapioita, ämpäreitä, haravoita, kottikärryjä, kuvausvälineitä sekä kahluuvarusteita ja tietenkin vaihtovaatteita. Konttori piti joskus avata maastossakin (kuva 15). 23 Kuva 15. Evästauko ja sähköpostit hoidettiin sähkökoekalastusten yhteydessä Hiitolanjoella (kuva Kaakon jokitalkkari) Vehkajoki Vehkajoella kunnostettiin käytännössä Ensimmäiset maastokäynnit tehtiin kuitenkin jo kevät-talven aikana, kuten myös alustavia selvityksiä kivimateriaalien toimituksista sekä koneurakoinnista yms. (kuva 16). Osakaskuntien nimissä laadittiin ilmoitukset ELY-keskuksen vesilain valvojille kevään aikana. ELY-keskuksen puoltavat lausunnot saatiin 4.5. ja Kalatalousviranomainen on pitänyt tärkeänä, että luontainen vaelluskalojen lisääntyminen kutujoissa saadaan käyntiin.
24 24 Kuva 16. Kivimateriaalin tarkastus Ruduksen Neuvottoman montulla (kuva Kaakon jokitalkkari). Vehkajoella kivimateriaalia ( mm) kunnostuksissa käytettiin 105 kuutiota (166,35 tonnia). Vehkajoelle kivet ( mm) toimitettuna täysin kasettikuormin maksoivat 9,70 /tn (alv.0) Rudus Oy toimitti veloituksetta Vehkajoelle 84 tonnia ja 53 kuutiota kivimateriaalia (taulukko) Taulukko 3. Vehkajoen kivimateriaalit ja kustannukset Kivet mm. 84 tn 0 Kivet mm. 60,15 tn 583,45 Kivet mm. 22,20 tn 366,30 yht. 166,35 tn 949,75 +alv Vaenrannan-niva (N E ) Vaenrannan niva-alue sijaitsee Paijärven osakaskunnan alueella ja Vuorisenjärven alapuolella. Pituutta niva-alueella on n. 30 metriä ja pinta-ala 150 m 2 (Rinne, J.). Kunnostuksen tarkoituksena oli tehdä aikaisempaan kunnostusta täydentäviä ja korjaavia toimenpiteitä osakaskunnan aloitteesta. Kunnostukseen käytettävä kivimateriaali saatiin kohteelle lahjoituksena Rudus Oy:ltä. Rudus Oy oli seulonut kohteille sopivaa ja
25 jokikunnostuksien kutu- ja pienpoikasalueissa käytettävää luonnonkiveä Haminan Neuvottomassa (kuvat 17 18). 25 Kuva Rudus Oy:n kivitoimitukset Haminan Neuvottomasta (kuvat Rudus Oy ja Kaakon jokitalkkari). Koneyrittäjänä toimi Maanrakennus Posti Ky, jolla on vankkaa kokemusta aiemmista virtavesikunnostuksista Haminan alueella (kuva 19).
26 26 Kuva 19. Kauden 2015 kunnostukset aloitettiin Paijärven Vaenrannan-nivalta (kuva Kaakon jokitalkkari). Kunnostuksissa käytiin koneellisesti sekä käsin läpi koko niva-alue. Osakaskunnan edustaja kävi paikanpäällä toteamassa työn toteutuneen odotetun mukaisesti. Uutta kivimateriaalia lisättiin 20 kuutiota, joilla luotiin niva-alueesta kauttaaltaan monimuotoinen elinympäristö virtavesilajeille (taulukko 4). Taulukko 4. Vaenrannan niva-alueen kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Vaenrannan-niva Vehkajoen Mustajoen haara Vehkajoen Mustajoen -haara sijaitsee Kannusjärven ja Onkamaan osakaskunnan alueella. Pituutta Mustajoen jokialueella on n. 4 kilometriä. Pudotuskorkeutta yläpuoleisen Salmennon ja alapuoleisen Ihanmaanjärven välillä on n. 6,7 metriä. Koskialueita tällä
27 jokiosuudella on neljä kappaletta (Mustakoski, Kattilakoski, Muurahaiskoski ja Korkuskoski). Välittömästi Korkuskosken alapuolella Mustajoen haara yhtyy Piutulanjärvestä tulevaan Vehkajoen haaraan (kuva 20). 27 Kuva 20. Vehkajoen Mustajoen -haara Ihamaan ja Onkamaan kylien välissä. Koskialueet on aiemmin kartoitettu ja inventoitu kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä silmälläpitäen ja raportissa ilmenee kunnostussuositukset. Kunnostussuosituksissa suositaan verraten keveitä toimenpiteitä, joilla ei ole vaikutusta veden korkeuksiin tai estetä padottamalla veden purkautumista uomien kautta (Vanninen 2008). Kunnostukset toteutettiin niin, ettei siitä syntynyt merkittäviä muutoksia tai seurauksia. Työt dokumentoitiin ennen ja jälkeen sekä lisätty kivimateriaali kirjattiin ylös.
28 Korkuskoski (N E ) Korkuskoski on Mustajoen alin koskialue, joka alkaa valtatie 26 alapuolelta ja virtaa vanhan (kivi)museosillan alitse (kuva). Pituutta koskella on noin 100 metriä ja leveys 4-6 metriä. Kunnostukseen käytettävä kivimateriaali saatiin kohteelle lahjoituksena Rudus Oy:ltä. Kunnostuksessa huomioitiin myös puumateriaalin tärkeys monimuotoisuudelle (kuva 21). Kuva 21. Korkuskosken yläosaa heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Koskialue (noin 500 m 2 ) päästiin lopulta kunnostamaan lähes kokonaisuudessaan koneellisesti alaosan maanomistajan pihapiirin ja vanhan uimapaikan kautta. Kunnostuskohteena koski oli haasteellinen jyrkkien reunojen, puuston, pihapiirien ja sillan vuoksi, joten ajoreittien suunnitteluun ja valmistuksiin sekä itse käytännön kunnostukseen kului kaksi täyttä työpäivää. Lähellä oli, ettei koneella ollut mitään asiaa, vaikka 2008 kartoitusraportissa (Vanninen) todettiin koskelle olevan helppo pääsy kaivinkoneella (kuva 22).
29 29 Kuva 22. Korkuskoski oli haasteellinen ja paikoin ahdas toteuttaa, mutta ei luovutettu (kuva Kaakon jokitalkkari). Lisättävä kivimateriaali (35 m3) laskettiin uomaan museosillan sekä alaosan kautta. Lisäksi koskialueen reunoilla oli runsaasti kivimateriaalia, jota hyödynnettiin ja kaivinkoneella levitettiin. Kosken pienet sivu-uomat vesitettiin tasaisesti ja soraistettiin. Soraistus suoritettiin käytännössä maanomistajan toimesta käsipelillä ja hänen omalla ajallaan hieman myöhemmin. Taulukko 5. Korkuskosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Korkuskoski Muurahaiskoski (N E ) Muurahaiskoski on noin 70 metriä pitkä ja 3-5 metriä leveä koskialue, jossa myös pohjoisreunalla sivu-uoma. Kosken kunnostuksessa käytetty kiviaines (25 m 3 ) saatiin pellon
30 ja niska-alueen kautta lopulta hyvin tuotua, kun maanomistajan toiveesta varoen ohitimme pellon reunan mehiläistarhat. Pääuoman ja sivu-uoman haara levitettiin ja kivettiin, jolloin sivu-uomaankin ohjautui hyvin vettä (kuva 23). Lopuksi pitkä ja tasaiseksi perattu niskaalue kivettiin kauttaaltaan monimuotoisemmaksi sekä lisättiin hieman puumateriaalia. Alueen kunnostustoimet käsittivät 150 m 2 pinta-alan. 30 Kuva 23. Muurahaiskosken keskiosan aukaisu ja kivien levitys (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 6. Muurahaiskosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Muurahaiskoski Kattilakoski (N E ) Kattilakoski on 40 metriä pitkä ja pääosin 4-7 metriä leveä. Alaosalla koski on leveimmillään ja monimuotoinen. Koskelle kiviaines saatiin maanomistajan kanssa sovituista reiteistä, niin niska-alueelle kuin kosken keskivaiheille. Kaivinkoneen ulottuvuuden ansiosta
31 kivimateriaali saatiin nätisti sahan rauniomuurien ohi ja yli. Kosken niskalle muodostettiin laaja kutualue sekä kosken keskivaiheille kutusoraa ja poikaskivikoita jakamaan sekä rikkomaan virtausta (kuva 24). 31 Kuva 24. Kattilakosken kunnostuksen haasteena olivat historialliset saharauniot, joiden ohi ja yli kivimateriaalit varovasti toimitettiin jokeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Kattilakosken kunnostukseen käytettiin kaksi työpäivää. Työpäiviä värittivät sade ja ukkonen. Lopuksi puumateriaalia lisättiin kosken eri vaiheille. Kunnostettu pinta-ala oli 20 m 2 kiviaineksella noin 100 m 2 (taulukko 7). Taulukko 7. Kattilakosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Kattilakoski
32 Mustakoski (N E ) Lauantaina talkoiltiin Mustakoskella ja haettiin samalla positiivistä talkoonäkyvyyttä virtavesikunnostuksille, kun talkoot sattuivat samalle päivälle valtakunnallisen Suomen luonnonpäivän kanssa. Paikalle saapui kymmenen paikallista talkoolaista ja työ viiden kuution parissa sujui porukalta suunnitellusti sekä mallikkaasti (taulukko 8). Taulukko 8. Mustakosken kivimateriaalit. Mustakoski on 30 metriä pitkä ja 3-6 metriä leveä koskialue. Puuston ja kosken reunojen vuoksi koskelle ei päässyt konevoimin. Lisäksi asia sovittiin maanomistajien kanssa hoidettavan kevyesti käsin sekä talkoillen. Kivimateriaali tuotiin traktorilla viisi kuutiota, joka osoittautui sopivaksi määräksi. Koskessa olleita kiviä hyödynnettiin kosken profiilin muokkauksessa ja olemassa olevia soraikkoja kuohkeutettiin käsivoimin sekä eri työvälinein. Käytännössä koko koskialue (n. 135 m 2 ) käytiin käsivoimin läpi (kuva 25).
33 33 Kuva 25. Mustakosken reippaita talkoolaisia uoman kunnostuksen kimpussa (kuva Kaakon jokitalkkari) Summanjoki ELY-keskuksen kalatalousviranomaisten mukaan Summanjoen alaosan täydennyskunnostus olisi tärkeä saada toteutettua ja on ko. viranomaisten toimesta priorisoitu korkealle. Summanjoen alaosan täydennyskunnostuksen toteutus oli Kaakon jokitalkkari hankkeen tärkein edistettävä työ vuosina Summanjoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma valmistui vuonna Summanjoen alaosan koskilla suoritettiin kalataloudellinen kunnostus vuonna 1999 (64/98/2). Pääosin tuolloin kunnostuksissa käytetty kivien raekokoa oli mm (Tapaninen 2001). Latvalan suunnitelmassa taimenen kutusoran kerrottiin tulevan olla 5-30 mm:n raekokoa (Latvala 1998). Tietoisuus karkeamman ja monipuolisemman raekoon merkityksestä on viimevuosina lisääntynyt. Vaeltavan taimenen suosima raekoko on välillä mm (Eloranta A. 2010). Lisäksi isompien poikaskivien merkitys kunnostuksissa on myös kiistaton. Myös poikasalueita pyrittiin täydennyskunnostuksella muodostamaan lisää. Vuoden 2015 täydennyskunnostuksessa soran raekoko oli mm (kuva 26). Ns. poikaskivet olivat raekokoa mm. Kuva 26. Vasemmalla vuoden 2015 kivimateriaalia ja oikealla vuoden 1999 kivimateriaalia (kuva Kaakon jokitalkkari).
34 34 Osakaskuntien nimissä (Metsäkylä, Reitkalli ja Summankylä) laadittiin kunnostusilmoitus ELY-keskuksen vesilain valvojille kevään aikana ja myönteinen lausunto saatiin Käytännön kutu- ja poikasalueiden täydennystyöt Rajakoskella alkaen alkoivat elokuun alussa. Kivimateriaali ostettiin Rudus Oy:n Neuvottoman montulta. Summajoella viidellä kohteella kivimateriaalia ( mm) kunnostuksissa käytettiin 247 kuutiota. Summanjoelle Metsäkylä - Raitkalli kohteille sama tuote 8,90 /tn (alv.0). Summanjoelle kivet 16,50 /tn (alv.0). Tämä piti sisällään toimituksen. Kunnostustyöt ja materiaalit kustansi Varsinais-Suomen ELY-keskus (taulukko 9). Taulukko 9. Summanjoen alaosan täydennyskunnostuksen kustannukset työ summa (sis.alv) Maanrakennus Posti ky 6418,18 Rudus Oy 5196,27 Jokitalkkarin työt , , Rajakoski (N E ) Rajakoski on hieman 35 metriä pitkä ja noin 6-7 metriä leveä nivamainen koskialue, jonka vanha uomapohja on nykyisin vain tulvauoma. Täydennyskunnostus koski pääuomaa, eikä sivu-uomaan ollut aihetta puuttua. Kivimateriaali kunnostukseen haettiin traktorilla suoraan Neuvottomasta Rudus Oy:n montulta, jossa se oli valmiina seulottu oikean kokoiseksi. Kunnostus aloitettiin kaivinkoneella ylävirran puolelta ja liikkuen saarekkeen puoleista reunaa. Niskalle puhdistettiin pohjaa ja lisättiin soraa sekä käänneltiin ja järjesteltiin isoja kiviä. Virran itäreunan puoleiset montut jätettiin ennalleen, mutta soraistettiin ja kivettiin kauttaaltaan kevyesti. Saaren puoleinen reuna saatiin vesitettyä ja keskivaiheita soraistettua ja kuohkeutettua. Kosken alaosaa kivettiin kauttaaltaan ja kerroksittain erikokoisella kiviaineksella, jolloin se jäi myös kuohkeaksi ja lokeroiseksi. Koko uoman tasainen ja kokonaisvaltainen kunnostus
35 sekä kuohkeutus lisäsi Rajakosken vaelluskalojen tuotantopinta-alaa ja potentiaalia merkittävästi, noin 230 m 2 verran (kuva 27). 35 Kuva 27. Rajakoski heti kunnostuksen jälkeen iltapäivällä (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 10. Rajakosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Rajakoski Kellokoski (N E ) Jokitalkkari löysi Kellokosken alkuvuoden kunnostussuunnittelun ja karttatarkastelun yhteydessä, joka varmistettiin peratuksi koski- ja virta-alueeksi maastokäynnillä (kuva). Kellokoski puuttui aiemmasta kunnostussuunnitelmasta ja sen kartoista. Reitti ja kulkeminen Kellokoskelle osoittautuivat äärimmäisen haasteelliseksi. Kellokoski kuitenkin nousi esille mahdollisena kunnostuskohteena, kunhan kulkeminen ja toteutus käytännössä jotenkin järjestyisivät (kuva 28).
36 36 Kuva 28. Kellokoski etsittiin sateisena sunnuntaina ennen osakaskunnan kokousta Reitkallissa (kuva Kaakon jokitalkkari). Kellokosken kunnostusta toteutettiin kahdessa jaksossa. Reitti koskelle järjestyi lopulta junaradan huoltotien ja sen läheisen pihapiirin kautta. Maanomistaja siirsi omatoimisesti tien keskellä olleet isot kivet, jonka kautta traktorilla ja peräkärrillä tuotiin muutama kuorma kiviainesta. Puita ei jouduttu reitiltä kaatamaan, ainoastaan yksi tien päälle kaatunut paksu mänty pätkittiin kulkemisen tieltä. Kivet kipattiin peräkärristä veteen, josta traktorin etukauhalla levitettiin kauttaaltaan virran alaosaan. Toisessa kunnostusjaksossa kivet ajettiin hieman ylemmäksi ja kipattiin kahteen eri kekoon. Jokitalkkari levitti nämä kivet yksin käsipelillä. Lopulta Kellokosken alaosan eri vaiheille muodostui monipuolisempi pohjan raekoko ja vaelluskalojen kutu- ja pienpoikashabitaattia 125 m 2 verran (kuva 29).
37 37 Kuva 129. Kellokoski kunnostusoperaation jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 11. Kellokosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Kellokoski 6.8. ja Reitkallin maantiesillan koski (N E ) Reitkallin ns. maantiesillankoski on osa isompaa koskijatkumoa, joka alkaa Laurinkoskesta ja päättyy Reitkallin alimmaisiin koskiin. Maantiesillan alapuolella täydennyskunnostettiin kosken laajaa niska-aluetta. Työt aloitettiin 5.8. puhdistamalla ja järjestelemällä pohjaa sekä tekemällä tilaa täydennysmateriaalin huolelliselle sijoittelulle. Seuraavana päivänä (6.8.) ajettiin kohteelle kivimateriaalit läheiseltä läjitysalueelta kaivinkoneen levitettäväksi (kuva 30).
38 38 Kuva 30. Reitkallin kivimateriaalit läjitettynä ystävällisen maanomistajan tontilla (kuva Kaakon jokitalkkari). Työn ohjaukseen ja toteutukseen kohde oli tältä kosken yläosalta helppo. Alaosalle pääsy olisi vaatinut runsaasti enemmän resursseja ja aikaa, eikä sen katsottu olevan edes tarkoituksen mukaista. Työn dokumentointiin kohteella oli hyvät puitteet, koska sillalta ja sillan alta sai hyvin toimintaa kuvattua eri vaiheineen (kuva 31). Kaikkiaan uutta täydennysmateriaalia saatiin koskeen levitettyä 65 kuutiota 400 m 2 niska-alueelle (taulukko 12).
39 39 Kuva 31. Näkymä Reitkallin maantiesillalta alavirtaan heti kunnostuksen jälkeen (kuva Kaakon jokitalkkari). Taulukko 12. Reitkallin maantiesillan alaosan kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Reitkallin maantiesillankoski Metsäkylän Rautatiesillankoski (N E ) Metsäkylän maantiesillan yläpuolen ja ns. maantiesillankosken jälkeen joen ylittää massiivinen rautatiesilta ja jonka alla lyhyt ns. rautatiesillankoski (kuva 32). Varsinainen koskiosuus sillan alla on 20 metriä ja noin 10 metriä leveä. Niskan jälkeen on syvä ponni, mutta pitkää niva-aluetta jatkuu tämän jälkeen noin 60 metriä ja lähes 20 metriä leveänä.
40 40 Kuva 32. Rautatiesillankoski kuvattuna niska-alueen uudelta soraikolta alavirtaan (kuva Kaakon jokitalkkari). Kunnostukset aloitettiin puhdistamalla ja huokoistamalla kaivinkoneella niva-alueen soraja hiesu alueita, joiden sekaan aloitimme täydentämään karkeampaa kiven raekokoa sekä poikaskiviä ( mm). Laajan niva-alueen kunnostuksen jälkeen pääsimme varoen etenemään kohti rautatiesiltaa uoman itäreunaa pitkin. Lopulta kaivinkoneella ulotuimme soraistamaan kosken niska-alueen, johon lisättiin myös isompia kiviä soraikon tueksi ja paikallaan pysymiseksi. Niska-alueen kivimaterialin lisäys kompensoitiin isompien kivien siirroilla, jolloin vedenkorkeus ja purkautuminen tapahtuivat entiseen malliin. Koko alue käytiin läpi, johon kaivurilla pääsimme ja yletyimme, eli noin 1400 m2 täydennyskunnostettiin 61 m 2 kivimateriaalilla (taulukko). Taulukko 13. Rautatiesillankosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Metsäkylän rautatiesillankoski
41 Metsäkylän Sahakosken alakoski (N E ) Metsäkylän Sahakosken alakoski on pinta-alaltaan iso ja saaren ja sivu-uoman vuoksi monimuotoinen. Kosken täydennyskunnostus ulottui ja alkoi aivan kosken loppuosasta, johon erikokoista kivimateriaalia lisättiin kerroksittain. Alaosalle oli näin tarkoitus muodostaa laaja ja suojaisa pienpoikasalue, jonka niskalle muotoutui kutualuetta (kuva 33). Kuva 33. Metsäkylän Sahakosken ns. alakoskea kunnostustyön aikana (kuva Kaakon jokitalkkari). Kosken keskivaiheita puhdistettiin ja syviä alueita säilytettiin, mutta virtausta hieman avattiin isojen kivien pienillä siirtelyillä. Kosken sivu-uoman syvät poterot säilytettiin, mutta muuten lisättiin poikaskiviä sekä soraa ja varsinkin pääuoman ja sivu-uoman yhtymäkohtaan muodostettiin laaja pienpoikasalue. Kosken pääuoman niskalla täydennettiin soraikkoa karkeammalla materiaalilla ja kosken yläosan reunoille kiveyksien väliin lisättiin poikaskivikkoa. Käytännössä koko alakosken koskialueen huolellinen täydennys ja kunnostustyö käsittivät noin 600 m 2 alueen.
42 42 Taulukko 14. Metsäkylän Sahakosken alakosken kivimateriaalit. virta-alue ajankohta soraa m 3 poikaskiviä m 3 yhteensä Metsäkylän alakoski Viimeisenä läjitysalue siivottiin ja kerättiin vielä kuutiollinen karkeaa soraa, joka kaivinkoneella yletyttiin asettamaan kivisillan alapuolen kosken niskalle. Varsinainen Sahakoski ja sen koski jää kuitenkin odottamaan kalatieratkaisua ja sen myötä tapahtuvia kunnostustoimia, mutta pieni kutualue padon alla siihen asti (kuva 34). Kuva 34. Pieni kutualue tehtiin lopuksi Sahakosken sillan alapuolelle (kuva Kaakon jokitalkkari). Metsäkylässä oli kaksi hyvää kivien läjitysaluetta. Toinen saatiin ihan VPK:n rakennuksen vierestä, josta pääosin toimittiin Rautatiesillankoskelle, kun taas Sahakosken kivimateriaali toimitettiin Sipolankujan länsipäässä olevalle tasaiselle sementtikentälle (kuva 35).
43 43 Kuva 35. Metsäkylän VPK:n pihaan oli hyvä opastaa ja kipata kivet (kuva Kaakon jokitalkkari) Myllyoja, Jaala (N E ) Myllyoja laskee Jaalan Vähä-Ruhmaksesta Johdasjärveen. Pituutta jokialueella on n. 90 metriä ja pudotusta tällä matkalla on noin 3 metriä. Kunnostettava alue käsitti tästä noin 50 metriä. Kunnostusaloite tuli Jaalan-Palojärven osakaskunnan toimesta, jonka Rapala rahastolta saadulla avustuksella ja myös omilla varoilla Myllyojaa kunnostettiin karkealla luonnon kivimateriaalilla. Alkuvalmistelut ja suunnitelmat, kuten myös vuoden 2014 taimenen mäti-istutuskoe toteutettiin Kaakon jokitalkkari hankkeen ja Vuohijärven kalastusalueen toimesta. Taulukko 15. Myllyojan kivimateriaalit. Kunnostus tehtiin talkootyönä ja käsityönä. Kivimateriaali tuotiin paikanpäälle traktorilla ja siirrettiin käsivoimin ja kottikärryin uoman reunalle. Korkealta reunalta kivet kaadettiin
44 isoon muoviputkeen, jolla ne saatiin täsmällisesti suoraan kohteeseen, eli Myllyojaan. Paikalla oli 10 talkoolaista, joista pääjoukko tuli osakaskunnasta. Lisäksi paikalla auttamassa olivat Martti Puska Kymenlaakson kalatalouskeskuksesta ja Janne Arponen Aito Taimen ry:stä. Työtä ohjasi ja Myllyojassa kiviä käänteli Kaakon jokitalkkari (kuvat 36-37). 44 Kuva 36. Myllyojan talkoiden avaus-sanat ja talkoiden käynnistys (kuva Kaakon jokitalkkari). Kuva 37. Poikaskivikot menivät putkea pitkin rinnettä alas liukkaasti ja täsmällisesti (kuva Kaakon jokitalkkari).
45 Dokumentointi Jokitalkkari kuvasi ja dokumentoi maastossa tapahtunutta toimintaa digikuvaamalla omalla kännykällään ja järjestelmäkameralla ja tallentamalla videoleikkeitä GoPro Hero 3+ - toimintakameralla. GoPro saatiin lainaan ja toistaiseen käyttöön Kouvolan ELY-keskuksen kalatalousviranomaisilta. Kuvia ja videoita tallennettiin myöhempää käyttöä (kuten raportit) varten tietokoneen kovalevylle, kuten myös erikseen hankitulle ulkoiselle kovalevylle. Dokumentit ovat tärkeitä ja hyviä myös kuvallisina muistiinpanoina. Lisäksi kunnostusilmoitusten käsittelypäätöksissä on pyydetty huolellista dokumentointia (kuva 38) Kuva 38. Jokitalkkari virittää GoPro kameraa dokumentoimaan kunnostusta (kuva Kaakon jokitalkkari). Myös ulkopuoliset henkilöt kuvasivat kunnostustapahtumia ja lähettivät kuvia jokitalkkarin käyttöön. Virtavesikunnostuksen asiantuntija Aki Janatuinen vieraili myös Summanjoella ja kuvasi tapahtumia lehtiartikkeliaan varten (kuva 39). Ko. artikkeli löytyy täältä:
46 46 Kuva 39. Aki Janatuinen dokumentoimassa Summanjoella näkemäänsä (kuva Kaakon jokitalkkari). 3.6 EKOenergian ympäristörahaston avustus ja työt Vuoden 2015 toiminnan toteutukseen Kaakon jokitalkkari hanke lähetti EKOenergian ympäristörahastolle hakemuksen , johon liitettiin lisäselvitykset suunnitelluista kohteista ja toimenpiteistä Päätöksen myönteisestä rahoituksesta ( ) saimme EKOenergian ympäristörahaston toimenpiteitä oli alustavasti hankeaikataulutuksessa ajoitettu syksyyn 2015, mutta avustuksen turvin tehtäviä toimia on tarkoitus jatkaa ko. rahoituksen turvin myös vuonna Syksyllä 2015 hankkeessa seurattiin Urpalanjoen alaosan kalatieprosessia ja kunnostus- ja eri seurantamahdollisuuksia yhdessä ELY-keskuksen ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n kanssa. Luonnonmukaisen kalatien tiedotettiin ELY-keskuksen toimesta rakennettavan vuonna 2016 Muurikkalan voimalaitoksen yhteyteen. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja rahoituksesta vastaa ELY-keskuksen
47 kalatalousviranomainen ( 47 Kaakon jokitalkkari hankkeelle myönnettyä EKOenergian avustusta pyritään käyttämään kalatien rakentamisen yhteydessä vuonna 2016 alaosan koskialueiden täydennyskunnostuksiin ja vaelluskalaseurantaan. Urpalanjoen vesivoimalaitoksien käyttö aiheutti kesällä 2015 laitosten alapuoleisella jokiosuudella vedenkorkeuden muutoksia ja vaihtelua, josta informoitiin viranomaisia. Paikallisten tekemät havainnot alaosan Tynnyrkoskella ovat tärkeitä, kun alueella suoritetaan vuosittain sähkökoekalastusseurantaa. Veden korkeus vaihteli noin 20 cm välillä (kuva 40). Kuva 40. Vedenkorkeus vaihteli vesivoimalaitoksien alapuolella (mitan 14 cm 35 cm välillä) kepin mustan tussin merkkien väliä (kuva Kaakon jokitalkkari). Kaakon jokitalkkari hankkeessa saatiin edistettyä Virojoen yläosan virtavesikunnostuksia ja aloituskohdekin on valikoitunut sähkökoekalastusten yhteydessä (kuva 41). Alustava työsuunnitelmakin on tehty, jonka pohjalta lähestyttiin maa-ja vesialueiden omistajia. Kunnostuksiin suhtauduttiin erittäin myötämielisesti. Suunnitelmat ja ilmoitukset käydään
Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
LisätiedotTmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös
LisätiedotKaakon jokitalkkari -hanke
Kaakon jokitalkkari -hanke EKOenergian ympäristörahasto 2015-2016 - Virojoki Urpalanjoki ETELÄ-KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 30. joulukuuta 2016 Tekijä: Manu Vihtonen Kaakon jokitalkkari -hanke EKOenergian
LisätiedotTalkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi
Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi Kuninkaan Kartanon Keltainen Sali, Voudintie 1, Vantaa 8.8.2017 Klo 12:15-12:45 Iktyonomi (Amk) Manu Vihtonen Tmi Manumaa p. 040-5050620
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotKaakon jokitalkkari hanke
Kaakon jokitalkkari hanke VUOSIRAPORTTI 2014 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT 4 2 HANKKEEN KESKEINEN
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotLoppuraportti. Kaakon Jokitalkkari -hanke - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke -
Loppuraportti 2014-2016 Kaakon Jokitalkkari -hanke - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke - Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Puh. 040-5171785 Y-tunnus
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotAjankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTIMENPITEET VUONNA 2016 TAUSTAA Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKAAKON JOKITALKKARI HANKE
KAAKON JOKITALKKARI HANKE Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry/kymenlaakson kalatalouskeskus ry - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke - HANKESUUNNITELMA
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotKAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI
KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotURPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS
URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotLisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli
Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotPerämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotLOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti
1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotVUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI 3 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS 3 3 YHTEENVETO HANKKEESTA
LisätiedotPienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena
Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018
IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 409/2018 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Suomen ympäristökeskus tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä
LisätiedotKainuun kalatalouskeskus
Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusta Kuusamossa
Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä
LisätiedotKalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki
Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki 1 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 13.6.2017 Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotHERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2
LisätiedotJouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotYli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren
LisätiedotJokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
LisätiedotHallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
Lisätiedot