LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti
|
|
- Aku Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti
2 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto on mahdollista. Taimenkannan palautus Lohiojaan. Kalataloudellisten kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen Hiitolanjoen vesistöalueella (Ali-Juvankoski, Rapukoski, Silamusjoki, Sarajoki ja Lohioja). Kalataloudelliset tutkimukset Suomessa ja Venäjällä. Esiselvitys kalatien mahdollisuudesta Torsanjoen Kurunkoskeen. Venäläisten kontaktien luominen ja ylläpito. Kangaskosken alueen yleissuunnitelma. Tuloksia: Ylisiirrettyjä nousukaloja saatiin yhteensä 22 kpl. Näistä lohia 4 ja järvitaimenia 18. Taimenista suurin osa oli kookkaita naaraita, joten järvitaimenen osalta ylisiirto onnistui hyvin. Lohiojaan siirrettiin 80 eri ikäistä taimenta vesistöalueen joista, joissa on alkuperäinen taimenkanta. Kunnostuksien ansiosta lohikaloille soveltuvien lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden määrä kasvoi merkittävästi. Kunnostussunnitelmat Sarajokeen ja Lohiojaan. Sähkökalastuksilla saatiin tärkeää tietoa lohikalojen poikastiheyksistä Suomessa ja Venäjällä ja löydettiin uusi taimenpuro vesistöalueen Suomen puoleisilta osilta. Kalatien esiselvitys Torsanjoen Kurunkoskeen. Kangaskosken alueen yleissuunnitelma. Venäläisten kontaktien luominen ja ylläpito. Rahoitus: Julkisen rahoituksen lisäksi (Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma & MMM) hanketta rahoitti Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Rautjärven kunta, Rautjärven kalastusalue ja Rautjärven Torsansalon osakaskunta. Muita kumppaneita olivat Änkilän osakaskunta, Koitsanlahden osakaskunta, Hiitolan kunta, Ympäristökeskus sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
3 3 1. Hankkeen nimi, toteuttaja ja EU-rakennerahasto Hanke: LOHI Laatokalta latvavesille Hankkeen toteuttaja: Hiitolanjoki-yhdistys ry Yhteyshenkilö: Matti Vaittinen Puhelin: EU-rakennerahasto: Kaakkois-Suomi Venäjä naapuruusohjelma 2. Hankkeen eteneminen Lohi Laatokalta latvavesille hanke on eteni pääosin alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan lisättiin kalataloudellisten selvitysten suorittaminen myös Suomen puolella. Suomen puolella suoritettiin sähkökoekalastuksia ja sukelluksia. Näillä toimilla saatiin tietoa lohikalojen levinneisyydestä ja poikastiheyksistä. Hankeen käytännön toimien kannalta talkooväki oli ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Emokalapyyntien ja koskikunnostusten toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman motivoituneita ja päteviä talkoomiehiä. Myös kaikki hankkeen kumppanit auttoivat omalta osaltaan hankkeen läpi viemistä.
4 4 Kuva 1. Talkoomiehiä tauolla. Koskikunnostuksen lomassa rannalle muurattiin nuotiopaikka. 3. Tehtävät ja tulokset 3.1. Emokalapyynti ja kalojen siirrot Laatokasta nousevien järvilohien ja taimenten emopyynnit aloitettiin toukokuussa ja niitä jatkettiin noin kuukauden ajan. Pyynti täytyi keskeyttää kovimpien helteiden ajaksi, koska lämpimässä vedessä kalat rasittuvat helposti ja voivat kuolla pyynnin ja ylisiirron rasituksiin. Pyynnit käynnistettiin uudelleen syyskuussa ja ne päätettiin marraskuun alussa, kun kalat aloittivat kutunsa. Järvilohia ja taimenia pyydettiin Kangaskoskelta ja saaliiksi saadut kalat siirrettiin voimaloiden yläpuolisille lisääntymis- ja poikastuotantoalueille. Istutuspaikaksi valittiin Uudensillankoski ja Silamusjoki. Istutuspaikoilta kaloilla oli vapaa pääsy Hiitolanjokea ylävirtaan aina Juankoskelle saakka sekä Torsanjärven reitille Kurunkosken padon alapuolelle saakka (hankkeessa laadittiin esiselvitys kalatien mahdollisuudesta Kurunkosken patoon). Emokalapyynnissä käytettiin vapavälineitä, haaveja, lippoa ja verkkoja. Kangaskosken vanhasta koskiuomasta saatiin ohijuoksutusten jälkeen nousukaloja pelkän haavin ja lipon avulla.
5 5 Kuva 2. Saaliiksi saadut emokalat siirrettiin sumppuun odottamaan siirtoa latvavesille. Kuvassa Laatokan lohi (naaras). Kuva 3. Emokalat vaputettiin Uudensillankoskeen.
6 6 Laatokasta nousevien lohikalojen lisäksi pyydettiin Silamusjoen, Torsanjoen ja Lohijoen taimenia siirrettäviksi Lohiojaan, jonka taimenkanta on mitä todennäköisimmin kadonnut. Siirroilla pyritään muodostamaan uusi taimenkanta Lohiojaan. Pitkällä ja monimuotoisella Lohiojalla on potentiaalia tuottaa huomattavia määriä taimenia myös vesistön alapuolisiin osiin, aina Laatokkaan saakka. Siirrettävät emokalat pyydettiin vapavälinein. Emopyynneissä tarvittavia välineitä teetettiin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kalatalouden koulutuslinjalla (hankinnat kilpailutettiin) ja lainattiin riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta. Muita vähäisempiä tarvikehankintoja tehtiin tarpeen vaatiessa. Käytännön työt hoiti projektipäällikkö yhteistyössä talkooväen kanssa. Tuloksia: Kangaskoskelta pyydettiin yhteensä 22 Laatokasta noussutta lohikalaa. Näistä neljä oli järvilohia ja loput 18 taimenia. Taimenista suurin osa oli kookkaita naaraita, joten järvitaimenen osalta ylisiirto onnistui hyvin. Järvilohien määrään jäi toivomisen varaa, mutta kauden aikana saatiin runsaasti tietoa ja taitoa, joita voidaan hyödyntää tulevina vuosina. Järvilohia kuitenkin nousi melko runsaasti Kangaskoskelle, mutta parhaan nousun aikana veden lämpötila nousi niin korkeaksi, että pyynti oli pakko keskeyttää. Lohikalat eivät kestä pyynnin ja siirron aiheuttamia rasituksia lämpimässä ja vähähappisessa vedessä. Vapaaajankalastajat pystyivät tietenkin jatkamaan kalastustaan ja saivatkin runsaasti lohia. Syksyyn mennessä suurin osa lohista oli siis pyydetty pois ja uusia parvia ei enää Suomen puolelle noussut. Lohiojaan siirrettiin yhteensä 80 eri ikäluokkaa edustavaa taimenta. Kalojen koko vaihteli välillä senttiä. Suuri osa kaloista oli jo kutukypsiä, sillä Silamus- ja Torsan- ja Lohijoen taimenet tulevat sukukypsiksi huomattavasti Laatokan lohikaloja aikaisemmin. Naarastaimenetkin voivat olla kutukypsiä reilusti alle 40 sentin pituisina.
7 7 Kuva 4. Pöntöllinen taimenia matkalla Lohiojaan. Suurella todennäköisyydellä Lohiojaan muodostuu jälleen taimenkanta, joka tuottaa merkittävän määrän taimenia vesistöalueelle. Tulevina vuosina kantaa voidaan vahvistaa uusilla siirtoistutuksilla, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Kannan kehittymistä tullaan seuraamaan koekalastuksin Kalataloudelliset selvitykset ja kontaktien luominen Venäjän puoleisella jokiosuudella Hiitolanjoen tulevaisuutta ajatellen oli tärkeää luoda hyvät suhteet Venäjälle maiden välistä yhteistyötä varten. Pääosa Hiitolanjoesta virtaa Venäjän puolella, mutta latvavesien tärkeät lisääntymisalueet ovat Suomen puolella, joten yhteistyötä tarvitaan. Venäjän puolella suoritettiin sähkökoekalastuksia sekä suomalaisten, että venäläisten toimesta (kts kappale 3.9.). Näiden koekalastusten tulosten perusteella voidaan arvioida lohikalojen poikastiheyksiä Hiitolanjoessa. Karjalan tasavallan kalantutkimuslaitoksen tutkija Igor Shurov laati sähkökalastuksista sekä muista tutkimuksista (mm loistutkimus) LLLhankkeelle tutkimusraportin.
8 8 Kuva 5. Sähkökalastusta Syrjäkoskella. Osion koordinoinnin hoiti projektipäällikkö. Apuna toimi Markku Kaukoranta rajavesikomissiosta. Apuna toimivat myös riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Kaakkois-Suomen te- ja ympäristökeskuksen virkamiehet. Tuloksia: Hankkeen aikana on luotu ja pidetty yllä tärkeitä yhteistyösiteitä venäläisiin kumppaneihin, kuten Karjalan tasavallan kalantutkimuslaitokseen ja Hiitolan kuntaan. Lisäksi tutustuimme Hiitolan alueen muihin asukkaisiin, muun muassa ainoaan majoitusyrittäjään, jonka palveluja tullaan käyttämään myös jatkossa. Karjalan tasavallan kalantutkimuslaitos laati hankkeelle raportin kalataloudellisista selvityksistä Esiselvitys kalatiestä Torsanjoen Kurunkoskeen Torsanjoen Kurunkoskessa sijaitsevan sahan pato muodostaa nousuesteen kaloille. Kurunkosken yläpuolisilla alueilla sijaitsee Torsanjärveen laskevat Sarajoki ja Saarenjoki, joissa on runsaasti lohikalojen poikastuotantoon soveltuvaa koskialaa, joten patoon on syytä rakentaa kalatie.
9 9 Selvityksestä tulee aiottua laajempi, koska Jyväskylän yliopiston kalabiologian opiskelija laatii selvityksen kandityönään. Osioon oli varattu alunperin yksi kuukausi projektipäällikön työaikaa, joka kuluu opiskelijan työn ohjaamiseen sekä tarvittaviin kenttätöihin. Kandityöstä ei aiheudu ylimääräisiä kuluja hankkeelle. Kuva 6. Torsanjoen virtaamia mitattiin kalatieselvitystä varten. Tuloksia: Selvitys kalatien mahdollisuudesta Torsanjoen Kurunkoskeen. Selvitys tulee toimimaan pohjana Kurunkoskeen tulevaisuudessa rakennettavan kalatien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
10 10 Kuva 7. Kurunkosken pato Kalataloudellisen kunnostuksen suunnittelu ja toteuttaminen Lohiojalla Lohiojaan laadittiin kunnostustarveselvitys. Tärkein toimenpide Lohiojalla on kutualueiden lisääminen (soraistus) ja taimenten siirtoistutus, eli uuden kannan muodostaminen. Poikasalueita Lohiojassa on erittäin paljon, mutta yhtenäiset soraikot ovat melko harvassa.
11 11 Kuva 8. Lohioja alkutalvella. Tuloksia: Kunnostustarveselvytys, sekä sen pohjalta suoritetut talkookunnostukset. Syksyn aikana ehdittiin muodostaa pari yhtenäistä kutusoraikkoa Lohiojaan. Kunnostustoimia tulee jatkaa tulevina vuosina Sarajoen ja muiden alueen jokien kunnostusmahdollisuuksien selvittäminen ja kunnostusten toteuttaminen Sarajoen lisäksi selvitettiin kunnostusmahdollisuuksia myös muilla alueen joilla, kuten Saarenjoella. Lisäksi vesistöalueen kunnostettuja koskia viimeisteltiin talkoovoimin. Tuloksia: Sarajoelle laadittiin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Käytännön toimiin ei hankkeen aikana päästy. Saarenjoen soveltuvuutta lohikaloille pystyttäisiin parantamaan koskikunnostuksin, mutta hankkeen toimesta ei kunnostuksia voida tehdä, koska yksi ranta-alueiden omistajista ei antanut suostumustaan.
12 12 LLL -hanke osallistui kesäkuun alussa projektipäällikön työpanoksella Hiitolanjoessa sijaitsevien Rapu- ja Ali-Juvankosken kunnostuksiin. Kunnostus oli muutoin ympäristökeskuksen koordinoima. Lisäksi hanke järjesti kyseisillä koskilla kunnostustalkoita, joiden tarkoituksena oli viimeistellä koneellisesti suoritettuja kunnostuksia. Myös Silamusjoella pidettiin syksyllä kunnostustalkoot. Jokeen muodostettiin useita uusia kutusoraikkoja. Kuva 9. Kunnostus meneillään Hiitolanjoen Rapukoskella Kalastuksen järjestäminen Kangaskoskella ja yläpuolisilla vesialueilla Vesistöalueen kalastuksen järjestämisestä päättävät alueen osakaskunnat. Hankkeen puitteissa pohdittiin keinoja, joilla pyritään vesialueen mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen luontaisesti uusiutuvien lohikalakantojen ehdoilla. Osion tuloksena syntyi suunnitelma kalastusjärjestelyistä, jotka mahdollistavat Laatokan lohen ja taimenen kestävien kantojen muodostumisen Hiitolanjoen vesistön Suomen
13 13 puoleisille osilla, mikäli Hiitolanjoen Suomen puoleisiin voimalakoskiin saadaan kalatie tai muu kalojen vapaan kulun mahdollistava ratkaisu Kangaskosken alueen yleissuunnitelma kalastus- ja virkistyskäytön parantamiseen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa Kangaskosken alapuolella 2,5 ha alueen joen etelärannalla. Alueelle tarvittiin yleissuunnitelma palvelujen kehittämistä varten sekä kalastuksen ja retkeilyn ohjaamiseksi. Talvella Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön edustaja ja projektipäällikkö tekivät alueelle maastokäynnin, jossa pohdittiin tarvittavia toimia. Yleissuunnitelma laadittiin syksyn aikana. Osion tuloksena on yleissuunnitelma Kangaskosken alueen käytöstä, jonka pohjalta aluetta kehitetään Tiedottaminen Hankkeen etenemisestä ja toimenpiteistä on tiedotettu useisiin sanomalehtiin, radioon ja televisioon. Lehtijuttuja on ollut lukuisia ja Kaakkois-Suomen uutiset sekä paikallisradio uutisoivat hankkeesta kolmesti. Kaakkois-Suomen uutisten tv-lähetys esitettiin myös valtakunnallisesti (aamu-tv). Lisäksi hanketta ja Hiitolanjoen vesistöaluetta esiteltiin keväällä Turun ammattikorkeakoulun ympäristö- ja kalatalouden opiskelijoille. Vesistöaluetta onkin erittäin tärkeää esitellä alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille, koska ainutlaatuisuudestaan huolimatta Hiitolanjoki ja sen latvat ovat valtakunnallisesti melko huonosti tunnettuja.
14 14 Kuva 10. Opiskelijaryhmä Silamusjoella Matkat Hankesuunnitelman mukaisesti Venäjälle järjestettiin yksi matka. Matka kohdistui Hiitolan kylään, josta käsin käytiin eri koskilla kenttätöissä. Suomen puolella suoritettiin opintomatka Uudellemaalle ja Kotkaan. Matkan tarkoituksena oli tutustua eri kalatieratkaisuihin sekä tutustua Kymijoen kehittämishankkeisiin. Venäjälle suuntautuneen matkan tavoitteena oli sähkökoekalastaa Hiitolanjoen kosket Kalliokoskesta alavirtaan, tavata Hiitolan kunnan johtoa (hankkeen venäläinen partneri) ja tehdä yhteistyötä venäläisten kalatutkijoiden kanssa. Kalliokoskea lukuunottamatta kaikki kosket saatiin sähkökoekalastettua. Kalliokoski kuului ennakkotiedoista poiketen rajavyöhykkeeseen, joten sen sähkökalastuksen tulee hoitamaan venäläiset tutkijat syksyn aikana ja raportoivat tuloksista hankkeelle.
15 15 Kuva 11. Hiitolan kunnanjohtaja Ludmila Glutenko ja Hiitolanjoki-yhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Europaeus. Matkoille saattiin kerättyä lähes kaikki tulevien hankkeiden ja vesistöalueen kehittämisen kannalta tärkeät tahot: Hiitolanjoki-yhdistys ry, Änkilän osakaskunta, Koitsanlahden osakaskunta, Rautjärven kalastusalue, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaakkois- Suomen ympäristö ja te-keskus Kalataloudelliset selvitykset Hiitolanjoen vesistöalueen Suomen puoleisilla osilla Tämä osio lisättiin hankesuunnitelmaan jälkikäteen. Muiden töiden lomassa on tarkoitus kerätä tietoa hankealueen kalaston tilasta. Tuloksia: Sarajoen alimmalla koskella suoritettiin sähkökoekalastus. Tarkoituksena oli selvittää, onko te-keskuksen vuosituhannen vaihteessa suorittamat taimenistutukset tuottaneet tulosta. Tämän ja aiempien koekalastusten perusteella istutukset eivät ole tuoneet toivottua tulosta, eli saaliiksi ei saatu taimenia. Tästä johtuen ennen seuraavaa taimenen kotiutusyritystä on tärkeää kunnostaa Sarajoki paremmin taimenelle soveltuvaksi. Kangaskosken alapuolella sijaitsevalla purolla suoritettu sähkökoekalastus antoi hienoja tuloksia. Purosta löydettiin aiemmin tuntematon taimenesiintymä.
16 16 Kangaskoskella suoritettiin elokuussa pintasukelluksia. Pintasukellus on tehokas keino emokalojen määrän arvioinnissa, mutta myös poikasten esiintyminen alueella voidaan varmistaa kyseisellä menetelmällä. Sukelluksissa nähtiin useita lohen poikasia (ikä 1+). Kuva 12. Laatokan lohen poikanen elementissään Kangaskoskella.
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotKaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö
PÄÄTÖS Nro 11/09/2 Dnro ISY-2007-Y-12 Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2009 HAKIJA Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö ASIA Hiitolanjoen Kangaskosken, Ritakosken ja Lahnasenkosken
LisätiedotPALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE
PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotAsia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi
HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotJokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotKaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 6.2.2018 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto 2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotLohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotJärvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010
Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotLieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotEPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma
Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotHallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotHeinolan kalastusalue
VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotLisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli
Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotKuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia
Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro
Kala- ja vesimonisteita nro 91 Ari Haikonen Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Marraskuu 2012 Tekijä(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Taimenen
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
Lisätiedot1. Havainnot Mustajoella
MUISTIO Tutkimusmatkat 24.9.2009 & 13.11.2009 Viipurinlahteen laskeville Mustajoelle ja Rakkolanjoelle: Kaasuputkityömaan vaikutukset jokiympäristöön. Matti Vaittinen, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotJärvilohen säilyttämisen näkymät?
Järvilohen säilyttämisen näkymät? Jorma Piironen LUKE Joensuu Vesistökunnostusverkosto vuosiseminaari 2018, Oulu 1 Esityksen sisältö Järvilohen nykytila Säilyttäminen viljelemällä ja istuttamalla Kalastus
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotVaelluskalakärkihankkeen tulokset
Vaelluskalakärkihankkeen tulokset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Aika: 17.3.2009 Paikka: Vammalan Seurahuone, Puistokatu 4, Sastamala Läsnä: Lista osanottajista liitteenä 1. Kokouksen avaus. Kari Ranta-aho,
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotHAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA
HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018
IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 409/2018 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Suomen ympäristökeskus tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET
Lisätiedot