Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Transkriptio

1 Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue

2 Hankeaika: Päähakija: Länsstyrelsen i Norrbottens Län Suomalainen koordinoivapartneri: Lapin ELY-keskus Yhteistyökumppanit: - Luonnonvarakeskus (LUKE) - Geologian tutkimuskeskus (GTK) - Sveriges Geologiska Undersökning (SGU) 2

3 3

4 Happamat sulfaattimaat Pohjois-Perämeren rannikkoalueella GTK ja SGU tekevät rajojen ylittävää yhteistyötä ja laativat yhteisen yleiskartan, jossa ilmenee missä happamat sulfaattimaat esiintyvät Pohjois-Perämeren rannikkoalueilla. Suorittavat täsmentäviä kartoituksia HS-maiden esiintymisestä priorisoiduilla valuma-alueilla (Simojoki Suomessa, Alterälven, Alån ja Rosån Ruotsissa). Sovitetaan yhteen GTK:n ja SGU:n työmenetelmät ja HS-maiden luokitukset. Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään tiedotusmateriaalin laatimiseen, esim. miten happamia sulfaattimaita luokitellaan, missä niitä esiintyy, niiden ympäristövaikutuksia ja millä toimenpiteillä niiden ympäristöhaittoja voidaan vähentää. 4

5 Kuivatusojien kontrolloitu valunta Veden sähkönjohtokykykartoitus maatalouden kuivatusojissa Norrbottenin rannikkoalueella. Happamien sulfaattimaiden alueella veden sähkönjohtokyky on usein huomattavasti kohonnut Säätösalaojituskokeilu 5

6 Siian telemetriatutkimukset Alterälvenillä 6

7 Telemetriatutkimuksella selvitettävät kysymykset Siian vaellusesteet! onko niitä vesistössä? Siiat kutualuevalinnat? syvyys, pohjanlaatu, virran nopeus jne. Kuinka pitkään kalat viipyvät joessa? Kalojen vaelluskäyttäytyminen eroja sukupuolten välillä? 7

8 Komposiitti-kalatie (Composite Service Europe AB) Kaksoisrakenne komposiitti-uretaani-komposiitti Muotoiltavuus pohjanmuoto, säädettävät aukot, helposti muunneltavissa. Moduulit max.6 m. Moduuli-järjestelmä lisää joustavuutta. 8

9 9

10 Kalan olinpaikkavaatimukset Joen ominaisuudet eri virtaamilla Elinympäristömallinnus ja kunnostukset Maastomittaukset Uoman topografia Virtausmallinnus Elinympäristön hyvyys Kunnostusvaikutus elinympäristössä Esimerkiksi 0+ lohenpoikaset Kunnostus Ennen Vertailu Jälkeen Habitaattivaatimukset Arvotetaan kohdekosken elinympäristö lohen poikasten silmin (habitaattivaatimukset)

11 Elinympäristömallinnukset Simojoella Saukkokoski Mötyskoski Lohenpoikastiheyksiltään parhaimpia Simojoen koskia ei kunnostuksia Lohenpoikastiheydet pieniä, kutu- ja poikasaluekunnostuksia

12 Elinympäristömallinnukset Simojoella Saukkokoski Mötyskoski Hyvä lohikoski Heikko lohikoski Mallinnus Mallinnus Vertailu Kunnostus Mallinnus Mallinnus Vertailu Ennen vs Jälkeen vs Hyvä lohikoski Kunnostuksen tuloksellisuus

13 Simojoen pääuoman kunnostustarpeen syy Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm ja Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille

14 Simojoen pääuomassa tehdyt toimenpiteet Lähes kaikkia Simojoen koskia ja sen sivujokia on perattu Perkaukset ovat olleet voimakkaimpia joen alaosalla, noin 50 km jokisuulta ylävirtaan. Simojoen uittosääntö kumottiin vuonna 1976 Vesihallitus velvoitettiin suorittamaan tarpeelliset kunnostustyöt. Kunnostukset tehtiin pääosin vuosina luvun kunnostuksissa tuli huomioida kriisiajan uittomahdollisuus Simojoen ja siihen laskevien jokien kalataloudellinen kunnostussuunnitelma (1997) hyväksyttiin vuonna 1999 Pohjois-Suomen vesioikeudessa (vesiylioikeuden luvan). Simojoen LIFE-Luonto hankkeessa ( ) kunnostuksia yhteensä 155 ha (Simojoella virta-alueita on noin 277 ha). Simojärveen laskeviin jokiin tehtiin Lapin ELY-keskuksen toimesta erillinen kalataloudellinen kunnostus vuonna 2012.

15 Simojoki Life

16 Simojoen lohen lisääntymis- ja pienpoikasalueitten kunnostukset Kunnostuskohteiden alustava kartoitus Mitä tietoa kohteelta on! Valokuvia Kartoituksia Selvityksiä Seurantoja Suunnitelmia

17 - Kartoitukset heinä-elokuussa Yhteensä noin m, josta sukeltamalla noin 4800m - Simojoen virta-alueiden-kunnostusalueet arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys 8/ Päivitetty suunnitelma lupavirastoon 10/2015 lupa 5/

18 Kunnostetut kosket Saarikoski Mötyskoski Kalmakoski Kalliokoski Tammakoski-Soikonkari- Lappalaisenkoski- Maitokallionvirta-Mikkolankari Kattilakoski-Harskukoski- Kuolemankoski 18

19 Poikasalueen kunnostusta Mötyskoskella

20 Kutualueen kunnostus Mötyskoskella 20

21 21

22 Mötyskoski

23 Kpl / Aari Saukkokoski Mötyskoski > ,3 87, , ,1 1+ > > ,4 30,6 1+ > Lohen poikastiheys keskiarvo /

24 Tiheys yks./aari MÖTYSKOSKI Mötys 0+ Mötys 0+ Mötys vanh Mötys vanh

25 Simojoki Kutu- ja poikasalueita kunnostettiin noin 11.6 ha (35 ha) virta-alueitten kokonaispinta-ala 58 ha Kutusora ( mm Ø) t. Poikaskivi ( mm Ø) 370 t. Poikaskivi ( mm Ø) 200 t. Joesta seulottu kiviaines t. Kunnostettiin mökkiteitä noin m. (mursketta 152 t) 25

26 Hankebudjetti Ruotsi Länsstyrelsen SGU Suomi ELY LUKE GTK

27 Rahoitus Suomi INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) (65 %) Lapin Liitto (20 %) ELY-keskus (mmm ) LUKE GTK Rahoitus Ruotsi INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) (55 %) Länsstyrelsen (Hav) SGU