Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Transkriptio

1 Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä

2 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi Aikajaksolle Tavoite synnyttää keskustelua Lausunnoille Lokakuun loppuun mennessä seitsemän vastinetta

3 Mitä ollaan seurattu? Sähkökalastuksia 1980-luvulta lähtien Kutupesälaskennat 2000 lähtien Velvoitetarkkailut Rasvaeväleikkaukset luvun alusta Kalatieseurannat 1950-luvulta alkaen Saalisseuranta koskikalastuskohteilla Istukkaiden merkintä 1960-luvulta alkaen Geneettinen monimuotoisuus Smolttien alasvaellus

4 Ketkä Vesi- ja ympäristöpiiri/ympäristökeskus/ely Jyväskylän yliopisto RKTL/Luke K-S kalatalouskeskus Metsähallitus Konneveden kalatutkimus ry Konsultit Kalastusalueet Osakaskunnat Järjestöt 4

5 Ongelmia Seurantojen hajanaisuus ja pirstaleisuus Menetelmien eroavaisuudet Rahoitus Tulosten tallentaminen ja raportointi Tulosten hyödyntäminen

6 Miksi tarvitaan tietoa taimenkannoista? Kalastuksen kohteena oleva laji/kanta Uhanalainen laji Kalastuksen ohjaus ja hoitotoimien taustatieto Tehtyjen istutusten ja toimenpiteiden tuloksellisuuden seuranta

7 Seurantasuunnitelman tavoite Kustannustehokas Pitkän aikavälin suunnitelma Tulokset sovellettavissa useisiin tarkoituksiin Menetelmien tehokas käyttö kaikkea ei kaikkialla Vertailukohteet Tiedon luotettavuus, vertailukelpoisuus ja saatavuus

8 Kutukannan seuranta Kutupesälaskenta syksyllä kutuajan jälkeen Kutevien emojen määrä Arvio emojen koosta Mätimäärän arviointi mahdollista Rajoituksia Veden väri

9 Poikastuotannon seuranta Sähkökalastus syksyllä Kesänvanhojen poikasten määrä Vakiokoealat

10 Esimerkkejä poikastiheyksistä Pohjois-Päijänteen joet Rutajoki Muuramenjoki Saajoki Arvajan reitti Kivikoski Puukkoistenkoski Yksilöä / 100 m Jämsänjoen reitti Könkköjoki Ohrajoki Tarhian reitti Multianjoki Vuosi Syrjänen, Eloranta, Sivonen julkaisematon

11 Intensiivikohteet Vuosittain sähkökalastus + kutupesälaskenta Maakunnan tärkeimpiä lisääntymisalueita Tärkeimmiltä reiteiltä vähintään yksi kohde Kutukannan koko, kokojakauma ja poikastuotanto Kutukanta-rekryytti suhde Säätekijöiden vaikutus ->ilmastonmuutos Voidaan arvioida muiden alueiden puuttuvia vuosia

12

13 Joka toinen vuosi seurattavat kohteet Kutupesälaskenta Kutukannan koko ja kokojakauma Seuraavana syksynä sähkökalastus Edellisen syksyn kutukantaa vastaava poikastuotanto Pitkän aikavälin kehitystrendi Välivuosia voidaan arvioida intensiivikohteiden tiedoilla

14

15 Harvimman rotaation kohteet Kutupesälaskenta ja sähkökalastus perättäisinä vuosina Rahoitus hankepohjainen/paikallinen taho Tietoa paikallisten kantojen tilasta, ei välttämättä trendejä

16 Kunnostuskohteet Seuranta ennen kunnostusta kutupesät ja poikastiheydet (jos on) useita vuosia Seuranta kunnostuksen jälkeen kutupesät ja poikastiheydet 1-3 vuoden rotaatio osana kunnostusta

17 Istukkaiden merkintä Rasvaeväleikkaus mahdollistaa istukkaiden erottamisen kalastuksen yhteydessä lakisääteinen 2016 alkaen Värimerkintä kylvetys mäti/vk tulosten tulkinta otoliitista Edellytys luontaisen tuotannon todentamiselle

18 Saalisseuranta Erityiskalastuskohteet Pyyntiponnistus Saaliin määrä ja kokojakauma Alkuperä (rasvaevä on /ei), vapautettu/otettu saaliiksi Kalastusoikeuden haltija järjestää? Järvialueet kirjanpitokalastajat velvoitteet Luke, kalatalouskeskus, kalastusalueet Indeksi taimenkantojen tilasta alueittain

19 Kalojen liikkeiden seuranta Kalatiet tai vast. 7 kohteessa Keski-Suomessa Tulossa kolme uutta Katiskaseurannat (työvoimavaltainen, häiriö) Vaki-laskuri (kallis, /kausi) Vaajakoskella seuranta Tietoa vaeltavien kalojen määrästä ja koosta Kalatien toimivuus

20 Smolttipyynnit Alas syönnökselle vaeltavat taimenet Rysä tai smolttiruuvi Työllistävä Erityisesti pienillä kalamäärillä tuloksissa paljon epävarmuutta Turbiinikuolleisuus

21 Geneettiset selvitykset Eri kantojen perinnölliset erot Useat kannat istutuksista peräisin tai istutusten sekoittamia Rahoitus hankkeista tai toimijoiden omalla rahoituksella Ei tarvetta jatkuvaan seurantaan Näytekoko kalaa Hinta /näyte Istutussuositukset

22 Raportointi Kaikkien tulosten raportointi Koonti keskitetysti taimenkirjasto Sähkökalastustuloksista valtakunnallinen rekisteri olemassa Muiden lajien seuranta Yhteenvetoja muutaman vuoden välein

23 Pohdittavaksi Tähän asti tehty pienellä panostuksella usean toimijan voimin Ketkä mukana tulevaisuudessa ja millä tavalla? Kuka kokoaa tiedon ja raportoi yhteenvetoja? Julkinen/yksityinen/kolmas sektori roolitus? Lakiuudistus 2016 Kalatalousalueet Tietoon perustuva suunnittelu Luontainen taimen rauhoitettu Motivaatio seurata rauhoitettua lajia? Uudet rahoituslähteet? Kustannusten alasskaalaus? Kaikkien lajien ja kalastuksen seurannan integrointi lajikohtaisten seurantojen sijaan?

24 Kiitos!