Kaakon jokitalkkari hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakon jokitalkkari hanke"

Transkriptio

1 Kaakon jokitalkkari hanke VUOSIRAPORTTI 2014 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT 4 2 HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ 4 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 8 4 KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA Mätirasiaistutukset Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media Sähkökoekalastukset Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset Joensuunjoki Siimesoja Sulunkoski Kärnänkoski Sarajoki Kartoitukset Kesämarkkinat ja kalastuspäivä 37

3 3 5 HANKKEEN RAHOITUS, YHTEISTYÖ JA KUSTANNUKSET 38 6 HANKKEEN NÄKYVYYS, MEDIA JA TIEDOTTAMINEN 40 7 SEMINAARIT 43 8 JATKOTOIMENPITEET 43 9 ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS 44 Kansikuva (Pentti Pitkälahti): Mätirasiaistutus Vuolenkosken Pato-ojalla maaliskuussa LIITTEET Liite 1. Kaakon jokitalkkari hankkeen nettisivujen etusivu (www.kaakonjokitalkkari.fi)

4 4 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT Projektin hallinto ja vastuullinen vetäjä on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Hanketta toteutetaan myös yhdessä Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen kanssa. Näiden kahden kalatalouskeskuksen toiminta-alueella Kaakkois-Suomessa on lukuisia vesistöreittejä, joissa toimii lukuisia järjestäytyneitä kalastusalueita ja aktiivisia osakaskuntia (kuva 1). Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014). 2 HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ Kaakon jokitalkkari hanke on Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke. Hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesistöissä.

5 Kaakkois-Suomessa on systemaattisesti kunnostettu vesistöjä ja avattu vaellusesteitä, mutta lähinnä viranomaisten toimesta. Viime vuosina esimerkiksi yhdistysten rooli on korostunut vesistöhankkeiden toteuttajana. Työtä on vielä paljon, sillä varsinkin kalojen luontainen elinkierto monissa paikoissa vielä on estynyt syystä tai toisesta. Tärkeää on ensisijaisesti saada luontaiset kalakannat palautettua niihin kohteisiin, joista ne ovat hävinneet tai voimakkaasti taantuneet. Ihmistoiminnan ja ympäristötekijöiden vuoksi osat kaloista on luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaisiksi. 5 Hankkeen perusajatuksena on toimia eri tahoja yhdistävänä toimijana ja kalavesien omistajien yhteistyökumppanina ja apuna. Tehtävänä on saada kalakannat kohti kestävämpää, vahvempaa ja monimuotoisempaa pohjaa. Huomiota kiinnitetään vaellusesteiden poistoon, kunnostusten toteutukseen, elinalueiden kartoitukseen, kalaston seurannan järjestämiseen, yhtenäisiin kalastus-sääntöihin ja istutuksien järjestämiseen ja seurantaan. Hankkeen tavoitteet tukevat monilta osilta myös EU:n vesipuitedirektiivin toteutumista, joissa kalatalouskeskukset ovat edustettuina Kymijoen ja Vuoksen vesienhoidon yhteistyöryhmissä (www.ymparisto.fi/vesienhoito/kaakkois-suomi). Hankkeen keskeinen sisältö: Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti

6 6 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET 3.1 Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Hankkeen projektiorganisaatioilla on laaja-alainen kokemus ja monipuolista asiantuntemusta hankealueen kalataloudesta. Asiantuntijatehtävät koostuvat alan järjestötoiminnasta, kalaveden hoidosta ja seurannasta, elinkeinokala ja raputaloudesta ja edunvalvonnasta. 3.2 Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Hankkeeseen palkattava projektin vetäjä ottaa hankkeessa tehtäväkseen viedä vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin koko Kaakkois-Suomessa yhteistyössä viranomaisten sekä alueen muiden alan toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimenpiteenä on viedä eteenpäin ajatusta luontaisesti lisääntyvistä ja elinvoimaisista lohikalakannoista Kaakkois-Suomen virtavesissä. Projektiorganisaatioiden hyvät ja valmiit kontaktit osakaskuntiin, osakkaisiin, kalastajiin, kalastusalueisiin, kuntiin, teollisuuteen, yrityksiin ja eri viranomaisiin takaavat hankkeelle hyvät edellytykset järjestelmälliseen toimintaan. 3.3 Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Lohikalojen lisääntymistä pyritään parantamaan kunnostuksilla, aina siellä missä siihen on parhaat edellytykset. Vesialueiden hoitoa ja kunnostuksia tehdään pitkälle paikallisten osakaskuntien, vesistöjä kuormittavien tahojen, yhdistysten, seurojen ja järjestöjen ja kylien talkooväen avustuksella. Huomiota kiinnitetään myös vesien vedenlaatuun, mahdollisiin vedenlaadullisiin ongelmiin ja vedenlaatua parantaviin lisätoimenpiteisiin. Kunnostuksiin ei ryhdytä vesistöissä, joissa huono vedenlaatu voi kumota kunnostukseen laitetut panokset.

7 Kaikkien keskeisten tahojen mielipiteitä ja toiveita kuuntelemalla voidaan lopulta päästä kaikkia tyydyttävällä tavalla kiitettävään lopputulokseen Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Hankealueella suoritetaan kunnostettuihin tai hyviksi havaittuihin kohteisiin lohikalojen istutuksia mätirasia menetelmän avulla. Mätirasiaistutus menetelmällä pyritään kotiuttamaan aikojen saatossa menetettyjä tai taantuneita lohikalakantoja alueelle. Mätiistutus menetelmä on erittäin kustannustehokas ja helppo istutusmuoto. Lisäksi useana peräkkäisenä vuotena toistetulla työllä voidaan saada aikaiseksi tuloksia, joita laitoskasvatuksen läpikäyneillä lohikalojen poikasistutuksilla ei koskaan ole saatu aikaiseksi. Mädistä kuoriutuvat poikaset ns. leimaantuvat kohdevesistöön ja ovat näin laitoskasvatuksen läpikäyneitä lajitovereita huomattavasti vahvempia. Mäti-istutus poikasten selviytymistä ensimmäisistä kriittisistä vuosista ja kuoriutumisprosentista voidaan tehdä johtopäätöksiä istutuspaikan tilasta/kunnostustarpeesta ja soveltuvuudesta lohikaloille vedenlaadun ja -lämpötilojen suhteen. 3.5 Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Yhdessä eri tahojen kanssa suunnitellaan toimintamalli kunnostuksien ja istutuksien asianmukaisesta seurannasta ja sen järjestämisestä. Laaditaan suunnitelmia ja tehdään sopimuksia eri tahojen kesken ja sovitaan selkeästi, kuka tekee, milloin tekee, miksi tekee ja kuinka kauan tekee? 3.6 Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Hankealueen vaelluskalojen kutunoususta jokiin, nousun ajankohtaa ja mahdollisia kutuvaellusta haittaavista rakenteista tai vaelluskaloihin kohdistuvasta kalastuksesta haetaan uutta tietoa. Luonnonlisääntymistä pyritään todentamaan sähkökoekalastuksin. Näistä em. toimista sovitaan muiden toimijoiden kanssa, ettei tule päällekkäisyyksiä.

8 3.7 Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin 8 Hankkeen tuoman tiedon ja tiedottamisen seurauksena toivotaan uhanalaisten kalalajien ongelmiin vesistökohtaisia parannuksia Usein vesistöjen kuormitukseen, käyttöön ja hoitoon lukeutuu monia toimijoita ja intressejä. Siksi on tärkeä, että jokainen taho suhtautuu myönteisesti ja osallistuu jollain tavoin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja toimenpiteitä tehdään koko valuma-alueella. Jokitalkkari hankkeen aikana selvitetyt ko. hankealuetta koskevat keskeiset kysymykset tulisi jatkossa huomioida uusittaessa eri kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia. 3.8 Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti Huolehditaan kalojen luonnonlisääntymisestä ja kalojen sukukypsyyden saavuttamisesta. Rajaliikenteen kasvu asettaa jo nyt uhkan heikoille lohikalakannoille rajan läheisyydessä. Rajantakaisen kalastusmatkailun lisääntymisessä on myös mahdollisuuksia, joita tulee pystyä hyödyntämään eri puolilla Kaakkois-Suomea. Kalastuspainetta tuleekin alueella ohjata sinne, missä kalakannat kestävät sitä parhaiten. 4 KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA Hankkeelle asetetuttuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelman, kalastusalueiden ja ohjausryhmän kanssa alustavasti laaditun priorisoinnin mukaisesti. Myös vuosia suunniteltuja tai jo jokin aika sitten laadittuja kunnostussuunnitelmia ja kohteita saatiin työnalle. Hankesuunnitelmassa tavoitteet oli jaettu vuodenaikojen mukaan. Tavoitteena oli myös saada vuoden 2014 rahoitussuunnitelmaan budjetoimattomalla vastikkeettoman työn osuudella (talkootyö) tehtyä konkreettia alueellisia toimenpiteitä. Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehti hankkeelle palkattu jokitalkkari. Jokitalkkari toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen palkkaamana. Vastuuhenkilöksi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta on valittu toiminnanjohtaja Aarno Karels. Kaakon jokitalkkarina toimi välisenä aikana monipuolisesti kalatalouden saralla toiminut Manu Vihtonen.

9 9 Alkuvuoden työt sovittiin keväisessä ohjausryhmän kokouksessa sekä kalastusalueiden kokouksissa. Alkuvuoden työt liittyivät mäti-istutuksiin, nettisivuihin/tiedottamiseen, rahoitukseen, kalastusalueiden kokouksiin, kunnostussuunnitelmiin, maastokartoituksiin ja töiden organisointiin. Kesällä hoidettiin laskutuksia, maanomistajien yhteystietoja/lupia, kunnostussuunnitelmia ja ilmoituksia. Kesän lopulla ohjausryhmä kokoontui sähkökoekalastuspalaveriin, jossa käytiin läpi syyskuun kohteet. Syys-lokakuu oli varattu käytännön kunnostustoimille ja niiden toteutukseen. Vuoden loppu käytettiin kalastusalue kohtaisiin yhteenvetoihin, laskutuksiin, rahoitukseen, seuraavan vuoden kohteiden priorisointiin, vuosi- ja kunnostusraportin laadintaan sekä kuvien ja tiedostojen järjestämiseen. Ohjausryhmä ja kalatalouskeskuksen hallitus kokoontuivat loppuvuodesta käyden vuoden tapahtumat jokitalkkarin kanssa läpi ja suunnitellen kautta Mätirasiaistutukset Hanke aloitti maaliskuussa 2014 rivakasti taimenen mätirasiaistutuksilla 14 eri kohteella eri puolilla Kymenlaaksoa. Mätirasiaistutuksia tehtiin ennalta suunniteltuihin kohteisiin, jotka olivat jo kunnostettu, mahdollisesti tulossa kunnostukseen tai pidettiin potentiaalisena (luonnonmukaisena) kohteena palauttaa taimen kohdevesistöön. Mädit kustansi Kaakkois- Suomen ELY-keskus. Kaikkiaan rasioita asennettiin 52 kappaletta, 8 litraa ja mätijyvää (taulukko 1). Taulukko1. Taimenen mätirasiaistutukset Paikkakunta laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl) Kotka taimen isojoki Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Kouvola taimen rautalampi , Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Iitti taimen rautalampi , Iitti taimen rautalampi , Iitti taimen rautalampi yhteensä ka. 1,75 ka

10 10 Mäti-istutuksissa käytettiin muovisia amerikkalaisia Whitlock-Vibert mätirasioita, joihin mätijyvät asennetaan. Mäti saapui matkahuollon kautta Hankasalmelta kylmässä styrox - laatikossa (kuva 2). Kuva 2. Mädin asentamista rasiaan Iitissä (kuva Pentti Pitkälahti). Mätirasioiden kerääminen ja huolto on myös eräs tärkeä työvaihe. Mädistä poikasia kuoriutui hyvällä prosentilla (95 99 %). Kuoriutumisen todennettua rasiat (myös kaikki painona olleet tiiliskivet) kerättiin vedestä ja pestiin uutta käyttöä varten (kuva 3).

11 11 Kuva 3. Rasioiden huolto ja pesu (kuva Manu Vihtonen) 4.2 Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media Hankkeelle perustettiin omat nettisivut ja domain -tunnus osoitteeseen Keväällä 2014 sivujen suunnitteluun ja sisällön syöttämiseen ja sähköpostitilin luomiseen ym. käytettiin runsaasti aikaa. Jokitalkkari huolehtii sivujen sisällön luomisesta ja päivittämisestä. Sähköposti ja tietokone ongelmat aiheuttivat valitettavasti jokitalkkarille käytännön hankaluuksia pitkälle loppuvuoteen. Sosiaalisen median puolelle (facebook) perustettiin toukokuun puolivälissä sivut tiedottamisen ja yhteyksien parantamiseksi ja osaksi kunnostustalkoiden järjestelyä ja talkooinformointia. Tietoliikenne katkoksien ja ongelmien aikana jouduttiin yhteyksiä hoitamaan paljon puhelimitse. Häiriötilannetta saatiin hieman korjattua loppuvuodesta, kun uusi tietokone ja sähköposti saatiin asennettua. Tiedostojen ym. varmuuskopiontiin ja siirtoon kului paljon aikaa sekä tarvittavien ohjelmistojen ja ajureiden asentamiseen. Nettisivujen ja facebookin julkaisujen kattavuus ja kävijämäärät osoittivat kuitenkin kiinnostusta jokitalkkarointia kohtaan olevan, eikä panostuksen näinollen voida katsoa olleen turhaa. Kävijämäärät nettisivuilla olivat tuhannen molemmin puolin kuukaudessa ja noin 8500 vuodessa (kuva 4).

12 12 Kuva 4. Kaakon jokitalkkari -nettisivujen kävijätilastoja vuodelta 2014 (kuva Manu Vihtonen). 4.3 Sähkökoekalastukset Kaakon jokitalkkari suoritti sähkökoekalastuksia mäti-istutuskohteilla elo-syyskuussa sekä avusti sähkökoekalastuksissa Kaakkois-Suomen ELY keskuksen koekalastusryhmää usealla eri kohteella syyskuun aikana (kuva 5). Jokitalkkari osallistui reiluun 30 eri koealan sähkökoekalastukseen ja koskialueen tutkimukseen. ELY-keskuksen työntekijä syötti koekalastustiedot viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.

13 13 Kuva 5. Sähkökoekalastusryhmä Vehkajoen Korkuskoskella (kuva Manu Vihtonen). Mäti-istutuksista saatiin vaihtelevia tuloksia ja tiheyksiä, jotka todennettiin elo-syyskuussa sähkökoekalastuksin. Parhaimmat tulokset saatiin kunnostetuilta, tai lähes luonnontilaisilta kohteilta. Tiheydet vaihtelivat nollan ja 40 kappaleen välillä aarilla (0-40 kpl/100 m 2 ), keskiarvon ollessa 8,5 kpl/100 m 2. Poikaset vapautettiin mittauksen ja punnituksen jälkeen elävinä takaisin (kuva 6). Kuva 6. Sähkökoekalastettuja taimenen mätirasiaistukkaita (kuva Manu Vihtonen).

14 Mäti-istutuksilla ei kuitenkaan tarkoituksella haettu suuria tiheyksiä, vaan ennen kaikkea soveltuvuutta ja kotiuttamista uusille ja kunnostetuille kohteille, joista saataisiin myös uutta (fakta)tietoa. Kohteilta, joilta ei saatu tuloksia on arvioitava kunnostuksia tai muita mahdollisia jatkotoimia. Mäti-istutus poikaset kasvoivat kaudella 2014 erittäin hyvin ja poikkeuksellisen kookkaiksi useilla eri alueilla (kuva 7). 14 Kuva 7. Mäti-istukas taimenet kasvoivat kesällä 2014 poikkeuksellisen kookkaiksi monin paikoin (kuva Manu Vihtonen). Sähkökoekalastamalla myös pystyttiin todentamaan aiemman Urpalanjokialueen kehittämishankkeen Luumäen Kirkkojoella tehtyjen kunnostustoimien onnistuneen tavoitteiden mukaan. Kunnostuksilla pystyttiin vahvistamaan huomattavasti luonnonlisääntymistä sekä luomaan uutta luonnonlisääntymistä ennen tyhjille olleille virtaalueille. Osakaskuntia ja maanomistajia sekä kunnostuksia tekemässä olleita henkilöitä informoitiin mukavista uutisista (kuva 8). Lokakuussa kutuaikana Kirkkojoen soraikoilla kävi taas kuhina. Myös harjuksen oletetaan hyötyneen kunnostuksista. Eräältä koealalta tuli kolmea eri ikäluokkaa harjuksia.

15 15 Kuva 8. Kunnostukset tuottavat tulosta (kuva Manu Vihtonen). 4.4 Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset Jokitalkkari auttoi vesialueen omistajia laatimalla kunnostussuunnitelmia, joiden perusteella osakaskuntia autettiin laatimaan ilmoitus ELY-keskuksen vesilainvalvojille. Jokitalkkari auttoi myös vesialueen omistajia maanomistajien lupien saamisessa ja selvityksissä. Virtavesikunnostuksia toteutettiin syys-lokakuussa laajalla alueella Kaakkois-Suomea ja viidellä eri kohteella. Lisäksi jokitalkkari auttoi mm. Aito Taimen ry:tä sekä yksityistä kunnostajaa Vuohijärvellä. Kunnostuksia saatiin myös toteutettua erittäin kustannustehokkaasti paikallisten sekä ulkopuolisten talkoolaisten voimin. Kivimateriaalia talkoissa käytettiin reilut 80 kuutiota. Kunnostukset ajoittuivat välille (taulukko 2). Lisäksi kartoitettiin jo ja selvitettiin seuraavan vuoden kunnostuskohteita yhdessä maan- ja vesialueiden omistajien ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Muutamien kohteiden kunnostusta siirrettiin suosiolla vuodella, jotta kunnostukset voidaan hoitaa asianmukaisesti ja huolella. Taulukko 1. Syksyn 2014 kunnostukset.

16 16 kunnostuskohde ajankohta kivikoko (mm) kivimäärä (m 3 ) henkilöä tuntia Joensuunjoki, Parikkala Siimesoja, Parikkala Sulunkoski, Kouvola Kärnänkoski, Savitaipale Sarajoki, Rautjärvi yhteensä Syksyiseen kunnostuskohteiden kuduntarkkailuun aktivoitiin paikallisia talkoissa mukana olleita ihmisiä. Eräs aiempina vuosina tehty kutusoraikko puhdistettiin paikallisten voimin ennen kutuaikaa. Lisäksi eräälle uudelle soraikolle asennettiin mahdollisen kuden suojaamiseksi kalastajia ohjeistava kyltti (kuva 9). Kuva 9. Kalastajia ohjaava kyltti Sulunkoskella (kuva Timo Salmi). Kunnostuksissa tarvittiin mm. paljon työkaluja ja talkooajan pöytiä ja tuoleja evästauoille. Lisää lapioita, ämpäreitä, haravoita ja kottikärryjä saatiin lainaksi Kaakkois-Suomen ELY keskuksesta. Kunnostustavarat liikkuivat kätevästi autossa ja tarvittaessa peräkärrissä (kuva 10).

17 17 Kuva 10. Kunnostustavarat pakattuna ja lähdössä kohti kohdetta (kuva Manu Vihtonen) Joensuunjoki Joensuunjoki sijaitsee Parikkalassa Simpeleenjärven ja Tyrjänjärven välissä. Joensuunjoessa on yksi varsinainen koskialue (Alakoski). Alakoski on n. 50 metriä pitkä ja leveydeltään 6-8 metriä (kuva 11).

18 18 Kuva 11. Joensuunjoen Alakoski ja sijainti. Alakoskea on 90- luvulla kunnostettu (kivetty) ja suoritettu taimenen pienpoikasistutuksia useana vuotena. Istutuspoikasia löytyi useana vuonna ja niiden jäljiltä on jokeen jäänyt luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Taimenen poikastiheydet ovat kuitenkin pieniä, joka ilmenee mm. vuoden 2012 sähkökoekalastustuloksissa. Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin tiistaina Käytännön toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen lisääntymis- ja pienpoikas elinympäristöön (habitaattiin). Tämä käytännössä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella kivimateriaalilla. Paikalle tuotiin paikallisten toimesta seulomaa mm kutusoraa 25 kuutiota (kuva 12).

19 19 Kuva 12. Alakoskelle paikallisten tuomaa soraa ja kalustoa (kuva Manu Vihtonen). Alakoskesta saatiin kunnostustoimilla monimuotoinen koski. Kosken tuottavaa pinta-alaa saatiin kasvatettua merkittävästi. Varsinkin Alakosken laaja niska-alue on soran ansiosta nyt sopiva taimenen kutualueeksi, joka mahdollistaa useamman parin kutemisen samalla alueella (kuva 13). Kuva 13. Alakosken niska-aluetta ja soraistettua pohjaa (kuva Manu Vihtonen). Kosken alaosan kivikoita saatiin vesitettyä muutamien isompien kivien siirtelyllä sekä soraistamalla. Näin ollen saatiin Alakosken alaosalle lisää poikaspinta-alaa (kuva 14).

20 Lisäksi Alakosken jälkeinen syvä niva-alue saatiin soraistettua, jolloin siitä muodostui syvyys-, virtaus- ja pohjan raekoon osalta soveltuvampi elinympäristö virtavesikaloille. 20 Kuva 14. Alakosken alaosaa kivien siirtelyn ja soraistuksen jälkeen (kuva Manu Vihtonen). Kunnostus suoritettiin paikallisena talkootyönä ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoiden avustuksella (noin 20 henk.). Kivimateriaali tuotiin vaivattomasti joen rantaan tiepohjaa myöten traktorin perävaunulla ja kaivinkoneella siirrettiin lähemmäksi uomaa (kuva 15). Kuva 15. Talkoolaisten muodostama "soraketju" Alakoskella (kuva Manu Vihtonen).

21 Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia, eikä tästä koitunut maanomistajalle minkäänlaisia kuluja tai ranta-alueen kärsimiä puusto- ja maastovahinkoja. Kunnostusalueella on järjestäytynyt Kaukolan-Tyrjän osakaskunta, joka toimi töiden kustantajana ja vastuullisena vetäjänä. Alustavan kunnostussuunnitelman Alakoskelle oli tehnyt Matti Vaittinen (2006), jota käytettiin apuna ja työnohjauksesta vastasi jokitalkkari. Kaukolan-Tyrjän osakaskunta oli järjestänyt talkoolaisia, koneet, materiaalit ja taukopaikan (kuva 16). 21 Kuva 16. Kaukolan-Tyrjän osakaskunnan järjestämä tauko- ja eväspaikka Alakoskella (kuva Manu Vihtonen) Siimesoja Siimesoja on pieni 1-2 metriä leveä puro Parikkalassa, joka saa alkunsa Venäjän puolelta ja laskee vetensä Simpeleenjärveen (kuva 17). Siimesojaa soraistettiin maantiesillan yläpuolelta noin 50 metrin matkalta tiistaina Joensuunjoen kunnostuksen jälkeen.

22 22 Kuva 17. Siimesojan sijainti Parikkalassa. Käytännön toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen lyhyeltä matkalta, koska tarkoituksena on kokeilla kohteessa kohdennettua mätirasiaistusta. Paikalle tuotiin seulottua kutusoraa (32 64 mm) noin 3 kuutiota. Sora levitettiin paikallisten ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoiden käsivoimin (kuva 18).

23 23 Kuva 18. Siimesojaa soraistettiin kevyesti lyhyeltä matkalta (kuva Manu Vihtonen). Siimesojan kevyt soraistus suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut haitallisesti nähtäviä muutoksia tai seurauksia ja maanomistajat olivat asialle myötämielisiä. Siimesojan rantaviivaa ei muutettu, eikä vedenkorkeutta nostatettu Sulunkoski Valkealan kalastusalueella, Pyötsiälän osakaskunnan kunnostuskohteena (la ) oli Sulunkoski Kyykosken viehekalastusalueella (kuva 19). Alueen koskia on aiemmin kunnostettu, mutta luonnonlisääntyminen on edelleen heikkoa. Alueella toimii erityiskalastusalue (www.kyykoski.com), joka tähtää myös nykyisestä poikkeusluvasta (alamitat) huolimatta kohti luonnonlisääntymistä ja sitä tukeviin toimenpiteisiin.

24 24 Kuva 19. Sulunkosken sijainti Kyykoskella. Toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen elinympäristöön (habitaattiin). Käytännössä tämä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella kivimateriaalilla (kuva 20). Paikalle tuotiin seulottua n mm kivimateriaalia talkoita edeltävänä iltana (n. 25 m 3 ).

25 25 Kuva 20. Sulunkosken kivimateriaali ja työkalut odottamassa talkoolaisia (kuva Eero Halonen). Kunnostus tehtiin talkootyönä, eli pääosin käsin. Paikalla huhki noin 15 aktiivista virtavesi(koski)kalastajaa, joista pääjoukko oli Lappeenrannan perhokalastajat ry:n jäseniä. Kivimateriaali pystyttiin tuomaan vaivattomasti paikanpäälle Taavetista Punkkisen Jussin kuorma-auton nupilla ja kivien siirtelyssä käytettiin monitoimikoneen kurottajaa. Koneella liikuttiin kosken reunan silokallion päällä (kuva 21).

26 26 Kuva 21. Sydänmaanlakka-Harju -yhtymän kurottaja auttamassa kivimateriaalin siirrossa (kuva Manu Vihtonen). Kunnostuksella ei vaikutettu yläpuoleisten alueiden vedenkorkeuksiin, jolloin siitä ei aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Toimenpiteet eivät vaikuttaneet haitallisesti vesiteitse tapahtuvaan liikkumiseen, kuten melontaan (melonta-aukko jätettiin kiveämättä) eikä näin ollen aiheuteta pinnan päälle näkyviä muutoksia. Kunnostuksella saatiin lisättyä samalla virta-alueen monimuotoisuutta (kuva 22).

27 27 Kuva 22. Kunnostettua Sulunkoskea ja taustalla (takareuna) kiveämätön kanootti- ja veneväylä (kuva Manu Vihtonen). Kunnostusalueella on järjestäytynyt Pyötsiälän osakaskunta, joka toimi kunnostusluvan hakijana ja ilmoituksen tekijänä. Maanomistajilta oli pyydetty kirjalliset suostumukset talkootoimenpiteille. Kunnostuksen suunnittelussa ja työn ohjauksessa auttoi jokitalkkari Kärnänkoski Kärnäkoski sijaitsee Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (vesistöalue 04.14), mutta Suur- Saimaan kalastusalueen puolella (kuva 23). Kuolimonjärven reitin vedet purkautuvat Kuolimosta Kärnän- ja Partakosken kautta Saimaaseen. Kunnostustoimia suorittiin Kärnänkosken ylittävän maantiesillan ja myllyn tuntumassa. Kunnostussuunnitelman laati Kaakon jokitalkkari, jonka mukaisesti toimittiin. Ratasalon ja Koskein osakaskunnat yhdessä toimi kunnostuksen järjestäjinä ja ilmoituksen tekijöinä.

28 28 Kuva 23. Kärnänkosken sijainti Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (sininen Suur-Saimaan kalastusaluetta). Kunnostus suoritettiin ns. käsinkunnostuksena, lapioita, kottikärryjä ja ämpäreitä materiaalin levityksessä käyttäen. Traktori auttoi etukauhalla kivimateriaalin siirtelyssä ja kaivinkone niska-alueen materiaaleissa. Kivimateriaali tuotiin talkoita edeltävänä iltana täysperävaunullisella (kasetti)kuorma-autolla. Kivet kipattiin myllyn parkkialueelle ja sen linnoituksen puoleiseen laitaan (kuva 24).

29 29 Kuva 24. Kivien toimitus linnoituksen parkkipaikalle (kuva Manu Vihtonen). Parkkialueelta kunnostusmateriaali siirretään lähemmäksi rantaa polkuja ja valmiita reittejä ja teitä pitkin traktorin etukauhalla tai kottikärryillä. Maantielle oli talkoiden ajaksi asennettu varoituskolmioita ja oransseja huomioviirejä talkoolaisten turvallisuuden vuoksi. Vedessä liikuttiin ainoastaan kahluuvarusteilla, eikä minkäänlaisilla koneilla (kuva 25).

30 30 Kuva 25. Kivet kuljetettiin rakennuksien välistä mm. ämpäreillä kahluuvarusteisille talkoolaisille (kuva Pertti Moilanen). Läjitys- ja talkooalueet siistittiin ja siivottiin talkoiden jälkeen ennalleen. Kunnostuksissa työskenteli päivän aikana (la ) noin 30 henkilöä, traktori ja kaivinkone (kuva 26).

31 31 Kuva 26. Talkoolaisia kerääntyneenä katsomaan niska-alueen kunnostusta (kuva Pertti Moilanen). Kunnostus ei vaikutta vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin, joten kunnostus ei aiheuttanut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maltillisilla kunnostustoimilla ei pyritty vaikuttamaan sillan ylä- ja alapuolella yläpuoleisen vesistön (Kuolimo) purkaantumiseen, eikä uoman vetoisuuteen (kuva 27). Hydrologiset mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen kunnostuksen Kaakkois-Suomen ELY keskuksen toimesta.

32 32 Kuva 27. Kunnostettu niska-alue (kuva Manu Vihtonen). Kärnäkosken Mylly kiinteistöön ei kunnostustöillä ollut haitallisia vaikutuksia, eikä maanomistajien maa- ja ranta-alueisiin (Myllyn- ja maanomistajien kirjalliset suostumukset on pyydetty). Kun otettiin huomioon hankkeen kohdealueen koko ja sijainti osittain muutetulla koskialueella, ei kunnostus heikentänyt Kuolimon Natura-alueen luontoarvoja. Myös koskialueen virtavesieliöstö ja monimuotoisuuden toivotaan hyötyvän pohjan raekoon ja uoman pohjaprofiilin monipuolistumisen myötä (kuva 28).

33 33 Kuva 28. Myllyn alapuoleista aluetta talkoiden jälkeen (kuva Manu Vihtonen). Tavoite on, että Kärnäkoski tuottaa kunnostuksen jälkeen luontaisesti enemmän vaelluskalojen poikasia (vrt. mm. aiempien vuosien sähkökoekalastukset). Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus sähkökoekalasti Kärnänkosken vielä talkoita edeltävänä päivänä ( ) ja saaliiksi tuli yksi taimen (kuva 29). Kuva 29. Kärnänkosken taimen, joka saatiin saaliiksi talkoita edeltävänä päivänä suoritetussa sähkökoeklastuksessa (kuva Manu Vihtonen).

34 Kärnäkosken talkoista löytyy myös YouTube video täältä: Sarajoki Rautjärven kalastusalueen Torsansalon osakaskunnan Sarajoella suoritettiin pienimuotoinen talkookunnostus kahdella alimmalla virta-alueella tiistaina Kunnostuksen tarkoituksena oli tehdä muutamia laadukkaita kutualueita vaelluskaloille, jotka nousevat Torsanjärven kautta Sarajokeen syksyisin kudulle tai lisääntyvät joessa paikallisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lisättiin pohjasta puuttuvaa karkeaa ja huokoista seulottua luonnonkiveä virtavesikutuisten lajien suosimille potentiaalisille kutualueille (kuva 30). LOHI Laatokalta latvavesille hanke (Vaittinen, M. 2006) oli jo aiemmin tehnyt alustavan Sarajoen kunnostussuunnitelman ja kunnostustarveselvityksen, joten se antoi hyvän pohjan nyt tehdylle työlle. Kuva 30. Sarajoen alimman virta-alueen niska ennen ja jälkeen kunnostuksen (kuvat Manu Vihtonen). Virta-alueiden profiilia paranneltiin yksittäisillä isommilla kivillä ja luotiin niiden avulla paremmat elinolosuhteet vaelluskalojen ympärivuotiseen käyttöön ja ohjattiin vettä jo olemassa oleville soraikoille. Yksi kartoittamaton virta-alue löytyi maastokartoitusten yhteydessä , joka hieman kivettiin talkoopäivänä (kuva 31).

35 35 Kuva 31. Sarajoen virta-alue, joka löydettiin ja kivettiin 2014 (kuva Manu Vihtonen). Kunnostus ei aiheuttanut vesialueen ylä- tai alapuolella maanomistajille haittaa, eikä synnyttänyt alapuolelle haitallisia samentumishaittoja. Työ toteutettiin myös siten, ettei rantaviiva muuttunut. Kunnostuksella ei aiheutettu näin ollen myöskään vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maanomistajilta on haettu suostumukset ja luvat liikkumiseen alueella. Torsansalon osakaskunta toimi ilmoituksen ja kunnostustyön tekijänä. Sarajoen kalakannan kehittymistä seurataan ja on seurattu säännöllisillä sähkökoekalastuksilla. Sarajoen talkookunnostukseen osallistui paikallisen osakaskunnan ja paikallisen väestön edustajia ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoita (kuva 32). Kuva 32. Sarajoen talkoot ja osallistujia (kuva Manu vihtonen).

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Lisätiedot

KAAKON JOKITALKKARI HANKE

KAAKON JOKITALKKARI HANKE KAAKON JOKITALKKARI HANKE Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry/kymenlaakson kalatalouskeskus ry - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke - HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI 3 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS 3 3 YHTEENVETO HANKKEESTA

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA

ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA JULKAISUVAPAA HETI ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA Rapala- rahasto on kolmena toimintavuotenaan ehtinyt jakaa jo useille kymmenille tahoille rahallista avustusta tai kalastusvälinelahjoituksia.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LOPPURAPORTTI Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA 5 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2014 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Kansikuva: Kaukolan-Tyrjän osakaskunnan ja Kaakon Jokitalkkarin järjestäytynyt Joensuunjoen kunnostustalkoot,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite: Yhdistyksen tarkoitus on edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen suojelua ja lajien palauttamista kestävälle, luonnollisen

Lisätiedot

1. Hallinto ja kokoukset

1. Hallinto ja kokoukset 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 18. huhtikuuta. Äänivaltaisia kokousedustajia oli paikalla seitsemän (7) ja muita osallistujia viisi (5). Kalastusalueen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho kunnostaa Vantaanjokea sekä talkoilla, että työllisyysprojektilla Aluksi kunnostuksia tehtiin pelkästään talkoilla Vuonna 2003 Vantaanjokea alettiin kunnostaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 Kuolimon kalastusalue Voionmaankatu 9 C 71 40700 Jyväskylä PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 ASIA Kuolimon kalastusalue on tehnyt kokouksessaan 23.4.2014 päätöksen

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 20.11.2012 Kalastuksen valvonta Lapissa järjestetty koetilaisuudet Rovaniemellä, Ivalossa ja Ylläksellä Kokeen hyväksyttävästi suorittanut 138 henkilöä

Lisätiedot

ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Kansikuva: Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n ja osakaskuntien talkootyöväki katsovat miten kaivurikoneyrittäjä

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot