Kaakon jokitalkkari hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakon jokitalkkari hanke"

Transkriptio

1 Kaakon jokitalkkari hanke VUOSIRAPORTTI 2014 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT 4 2 HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ 4 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 8 4 KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA Mätirasiaistutukset Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media Sähkökoekalastukset Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset Joensuunjoki Siimesoja Sulunkoski Kärnänkoski Sarajoki Kartoitukset Kesämarkkinat ja kalastuspäivä 37

3 3 5 HANKKEEN RAHOITUS, YHTEISTYÖ JA KUSTANNUKSET 38 6 HANKKEEN NÄKYVYYS, MEDIA JA TIEDOTTAMINEN 40 7 SEMINAARIT 43 8 JATKOTOIMENPITEET 43 9 ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS 44 Kansikuva (Pentti Pitkälahti): Mätirasiaistutus Vuolenkosken Pato-ojalla maaliskuussa LIITTEET Liite 1. Kaakon jokitalkkari hankkeen nettisivujen etusivu (www.kaakonjokitalkkari.fi)

4 4 1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT Projektin hallinto ja vastuullinen vetäjä on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Hanketta toteutetaan myös yhdessä Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen kanssa. Näiden kahden kalatalouskeskuksen toiminta-alueella Kaakkois-Suomessa on lukuisia vesistöreittejä, joissa toimii lukuisia järjestäytyneitä kalastusalueita ja aktiivisia osakaskuntia (kuva 1). Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014). 2 HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ Kaakon jokitalkkari hanke on Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke. Hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesistöissä.

5 Kaakkois-Suomessa on systemaattisesti kunnostettu vesistöjä ja avattu vaellusesteitä, mutta lähinnä viranomaisten toimesta. Viime vuosina esimerkiksi yhdistysten rooli on korostunut vesistöhankkeiden toteuttajana. Työtä on vielä paljon, sillä varsinkin kalojen luontainen elinkierto monissa paikoissa vielä on estynyt syystä tai toisesta. Tärkeää on ensisijaisesti saada luontaiset kalakannat palautettua niihin kohteisiin, joista ne ovat hävinneet tai voimakkaasti taantuneet. Ihmistoiminnan ja ympäristötekijöiden vuoksi osat kaloista on luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaisiksi. 5 Hankkeen perusajatuksena on toimia eri tahoja yhdistävänä toimijana ja kalavesien omistajien yhteistyökumppanina ja apuna. Tehtävänä on saada kalakannat kohti kestävämpää, vahvempaa ja monimuotoisempaa pohjaa. Huomiota kiinnitetään vaellusesteiden poistoon, kunnostusten toteutukseen, elinalueiden kartoitukseen, kalaston seurannan järjestämiseen, yhtenäisiin kalastus-sääntöihin ja istutuksien järjestämiseen ja seurantaan. Hankkeen tavoitteet tukevat monilta osilta myös EU:n vesipuitedirektiivin toteutumista, joissa kalatalouskeskukset ovat edustettuina Kymijoen ja Vuoksen vesienhoidon yhteistyöryhmissä (www.ymparisto.fi/vesienhoito/kaakkois-suomi). Hankkeen keskeinen sisältö: Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti

6 6 3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET 3.1 Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille Hankkeen projektiorganisaatioilla on laaja-alainen kokemus ja monipuolista asiantuntemusta hankealueen kalataloudesta. Asiantuntijatehtävät koostuvat alan järjestötoiminnasta, kalaveden hoidosta ja seurannasta, elinkeinokala ja raputaloudesta ja edunvalvonnasta. 3.2 Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella Hankkeeseen palkattava projektin vetäjä ottaa hankkeessa tehtäväkseen viedä vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin koko Kaakkois-Suomessa yhteistyössä viranomaisten sekä alueen muiden alan toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimenpiteenä on viedä eteenpäin ajatusta luontaisesti lisääntyvistä ja elinvoimaisista lohikalakannoista Kaakkois-Suomen virtavesissä. Projektiorganisaatioiden hyvät ja valmiit kontaktit osakaskuntiin, osakkaisiin, kalastajiin, kalastusalueisiin, kuntiin, teollisuuteen, yrityksiin ja eri viranomaisiin takaavat hankkeelle hyvät edellytykset järjestelmälliseen toimintaan. 3.3 Toteutetaan kunnostuksia käytännössä Lohikalojen lisääntymistä pyritään parantamaan kunnostuksilla, aina siellä missä siihen on parhaat edellytykset. Vesialueiden hoitoa ja kunnostuksia tehdään pitkälle paikallisten osakaskuntien, vesistöjä kuormittavien tahojen, yhdistysten, seurojen ja järjestöjen ja kylien talkooväen avustuksella. Huomiota kiinnitetään myös vesien vedenlaatuun, mahdollisiin vedenlaadullisiin ongelmiin ja vedenlaatua parantaviin lisätoimenpiteisiin. Kunnostuksiin ei ryhdytä vesistöissä, joissa huono vedenlaatu voi kumota kunnostukseen laitetut panokset.

7 Kaikkien keskeisten tahojen mielipiteitä ja toiveita kuuntelemalla voidaan lopulta päästä kaikkia tyydyttävällä tavalla kiitettävään lopputulokseen Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla Hankealueella suoritetaan kunnostettuihin tai hyviksi havaittuihin kohteisiin lohikalojen istutuksia mätirasia menetelmän avulla. Mätirasiaistutus menetelmällä pyritään kotiuttamaan aikojen saatossa menetettyjä tai taantuneita lohikalakantoja alueelle. Mätiistutus menetelmä on erittäin kustannustehokas ja helppo istutusmuoto. Lisäksi useana peräkkäisenä vuotena toistetulla työllä voidaan saada aikaiseksi tuloksia, joita laitoskasvatuksen läpikäyneillä lohikalojen poikasistutuksilla ei koskaan ole saatu aikaiseksi. Mädistä kuoriutuvat poikaset ns. leimaantuvat kohdevesistöön ja ovat näin laitoskasvatuksen läpikäyneitä lajitovereita huomattavasti vahvempia. Mäti-istutus poikasten selviytymistä ensimmäisistä kriittisistä vuosista ja kuoriutumisprosentista voidaan tehdä johtopäätöksiä istutuspaikan tilasta/kunnostustarpeesta ja soveltuvuudesta lohikaloille vedenlaadun ja -lämpötilojen suhteen. 3.5 Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä Yhdessä eri tahojen kanssa suunnitellaan toimintamalli kunnostuksien ja istutuksien asianmukaisesta seurannasta ja sen järjestämisestä. Laaditaan suunnitelmia ja tehdään sopimuksia eri tahojen kesken ja sovitaan selkeästi, kuka tekee, milloin tekee, miksi tekee ja kuinka kauan tekee? 3.6 Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa Hankealueen vaelluskalojen kutunoususta jokiin, nousun ajankohtaa ja mahdollisia kutuvaellusta haittaavista rakenteista tai vaelluskaloihin kohdistuvasta kalastuksesta haetaan uutta tietoa. Luonnonlisääntymistä pyritään todentamaan sähkökoekalastuksin. Näistä em. toimista sovitaan muiden toimijoiden kanssa, ettei tule päällekkäisyyksiä.

8 3.7 Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin 8 Hankkeen tuoman tiedon ja tiedottamisen seurauksena toivotaan uhanalaisten kalalajien ongelmiin vesistökohtaisia parannuksia Usein vesistöjen kuormitukseen, käyttöön ja hoitoon lukeutuu monia toimijoita ja intressejä. Siksi on tärkeä, että jokainen taho suhtautuu myönteisesti ja osallistuu jollain tavoin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja toimenpiteitä tehdään koko valuma-alueella. Jokitalkkari hankkeen aikana selvitetyt ko. hankealuetta koskevat keskeiset kysymykset tulisi jatkossa huomioida uusittaessa eri kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia. 3.8 Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti Huolehditaan kalojen luonnonlisääntymisestä ja kalojen sukukypsyyden saavuttamisesta. Rajaliikenteen kasvu asettaa jo nyt uhkan heikoille lohikalakannoille rajan läheisyydessä. Rajantakaisen kalastusmatkailun lisääntymisessä on myös mahdollisuuksia, joita tulee pystyä hyödyntämään eri puolilla Kaakkois-Suomea. Kalastuspainetta tuleekin alueella ohjata sinne, missä kalakannat kestävät sitä parhaiten. 4 KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA Hankkeelle asetetuttuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelman, kalastusalueiden ja ohjausryhmän kanssa alustavasti laaditun priorisoinnin mukaisesti. Myös vuosia suunniteltuja tai jo jokin aika sitten laadittuja kunnostussuunnitelmia ja kohteita saatiin työnalle. Hankesuunnitelmassa tavoitteet oli jaettu vuodenaikojen mukaan. Tavoitteena oli myös saada vuoden 2014 rahoitussuunnitelmaan budjetoimattomalla vastikkeettoman työn osuudella (talkootyö) tehtyä konkreettia alueellisia toimenpiteitä. Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehti hankkeelle palkattu jokitalkkari. Jokitalkkari toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen palkkaamana. Vastuuhenkilöksi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta on valittu toiminnanjohtaja Aarno Karels. Kaakon jokitalkkarina toimi välisenä aikana monipuolisesti kalatalouden saralla toiminut Manu Vihtonen.

9 9 Alkuvuoden työt sovittiin keväisessä ohjausryhmän kokouksessa sekä kalastusalueiden kokouksissa. Alkuvuoden työt liittyivät mäti-istutuksiin, nettisivuihin/tiedottamiseen, rahoitukseen, kalastusalueiden kokouksiin, kunnostussuunnitelmiin, maastokartoituksiin ja töiden organisointiin. Kesällä hoidettiin laskutuksia, maanomistajien yhteystietoja/lupia, kunnostussuunnitelmia ja ilmoituksia. Kesän lopulla ohjausryhmä kokoontui sähkökoekalastuspalaveriin, jossa käytiin läpi syyskuun kohteet. Syys-lokakuu oli varattu käytännön kunnostustoimille ja niiden toteutukseen. Vuoden loppu käytettiin kalastusalue kohtaisiin yhteenvetoihin, laskutuksiin, rahoitukseen, seuraavan vuoden kohteiden priorisointiin, vuosi- ja kunnostusraportin laadintaan sekä kuvien ja tiedostojen järjestämiseen. Ohjausryhmä ja kalatalouskeskuksen hallitus kokoontuivat loppuvuodesta käyden vuoden tapahtumat jokitalkkarin kanssa läpi ja suunnitellen kautta Mätirasiaistutukset Hanke aloitti maaliskuussa 2014 rivakasti taimenen mätirasiaistutuksilla 14 eri kohteella eri puolilla Kymenlaaksoa. Mätirasiaistutuksia tehtiin ennalta suunniteltuihin kohteisiin, jotka olivat jo kunnostettu, mahdollisesti tulossa kunnostukseen tai pidettiin potentiaalisena (luonnonmukaisena) kohteena palauttaa taimen kohdevesistöön. Mädit kustansi Kaakkois- Suomen ELY-keskus. Kaikkiaan rasioita asennettiin 52 kappaletta, 8 litraa ja mätijyvää (taulukko 1). Taulukko1. Taimenen mätirasiaistutukset Paikkakunta laji kanta rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl) Kotka taimen isojoki Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Jaala taimen rautalampi , Kouvola taimen rautalampi , Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Kouvola taimen rautalampi Iitti taimen rautalampi , Iitti taimen rautalampi , Iitti taimen rautalampi yhteensä ka. 1,75 ka

10 10 Mäti-istutuksissa käytettiin muovisia amerikkalaisia Whitlock-Vibert mätirasioita, joihin mätijyvät asennetaan. Mäti saapui matkahuollon kautta Hankasalmelta kylmässä styrox - laatikossa (kuva 2). Kuva 2. Mädin asentamista rasiaan Iitissä (kuva Pentti Pitkälahti). Mätirasioiden kerääminen ja huolto on myös eräs tärkeä työvaihe. Mädistä poikasia kuoriutui hyvällä prosentilla (95 99 %). Kuoriutumisen todennettua rasiat (myös kaikki painona olleet tiiliskivet) kerättiin vedestä ja pestiin uutta käyttöä varten (kuva 3).

11 11 Kuva 3. Rasioiden huolto ja pesu (kuva Manu Vihtonen) 4.2 Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media Hankkeelle perustettiin omat nettisivut ja domain -tunnus osoitteeseen Keväällä 2014 sivujen suunnitteluun ja sisällön syöttämiseen ja sähköpostitilin luomiseen ym. käytettiin runsaasti aikaa. Jokitalkkari huolehtii sivujen sisällön luomisesta ja päivittämisestä. Sähköposti ja tietokone ongelmat aiheuttivat valitettavasti jokitalkkarille käytännön hankaluuksia pitkälle loppuvuoteen. Sosiaalisen median puolelle (facebook) perustettiin toukokuun puolivälissä sivut tiedottamisen ja yhteyksien parantamiseksi ja osaksi kunnostustalkoiden järjestelyä ja talkooinformointia. Tietoliikenne katkoksien ja ongelmien aikana jouduttiin yhteyksiä hoitamaan paljon puhelimitse. Häiriötilannetta saatiin hieman korjattua loppuvuodesta, kun uusi tietokone ja sähköposti saatiin asennettua. Tiedostojen ym. varmuuskopiontiin ja siirtoon kului paljon aikaa sekä tarvittavien ohjelmistojen ja ajureiden asentamiseen. Nettisivujen ja facebookin julkaisujen kattavuus ja kävijämäärät osoittivat kuitenkin kiinnostusta jokitalkkarointia kohtaan olevan, eikä panostuksen näinollen voida katsoa olleen turhaa. Kävijämäärät nettisivuilla olivat tuhannen molemmin puolin kuukaudessa ja noin 8500 vuodessa (kuva 4).

12 12 Kuva 4. Kaakon jokitalkkari -nettisivujen kävijätilastoja vuodelta 2014 (kuva Manu Vihtonen). 4.3 Sähkökoekalastukset Kaakon jokitalkkari suoritti sähkökoekalastuksia mäti-istutuskohteilla elo-syyskuussa sekä avusti sähkökoekalastuksissa Kaakkois-Suomen ELY keskuksen koekalastusryhmää usealla eri kohteella syyskuun aikana (kuva 5). Jokitalkkari osallistui reiluun 30 eri koealan sähkökoekalastukseen ja koskialueen tutkimukseen. ELY-keskuksen työntekijä syötti koekalastustiedot viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.

13 13 Kuva 5. Sähkökoekalastusryhmä Vehkajoen Korkuskoskella (kuva Manu Vihtonen). Mäti-istutuksista saatiin vaihtelevia tuloksia ja tiheyksiä, jotka todennettiin elo-syyskuussa sähkökoekalastuksin. Parhaimmat tulokset saatiin kunnostetuilta, tai lähes luonnontilaisilta kohteilta. Tiheydet vaihtelivat nollan ja 40 kappaleen välillä aarilla (0-40 kpl/100 m 2 ), keskiarvon ollessa 8,5 kpl/100 m 2. Poikaset vapautettiin mittauksen ja punnituksen jälkeen elävinä takaisin (kuva 6). Kuva 6. Sähkökoekalastettuja taimenen mätirasiaistukkaita (kuva Manu Vihtonen).

14 Mäti-istutuksilla ei kuitenkaan tarkoituksella haettu suuria tiheyksiä, vaan ennen kaikkea soveltuvuutta ja kotiuttamista uusille ja kunnostetuille kohteille, joista saataisiin myös uutta (fakta)tietoa. Kohteilta, joilta ei saatu tuloksia on arvioitava kunnostuksia tai muita mahdollisia jatkotoimia. Mäti-istutus poikaset kasvoivat kaudella 2014 erittäin hyvin ja poikkeuksellisen kookkaiksi useilla eri alueilla (kuva 7). 14 Kuva 7. Mäti-istukas taimenet kasvoivat kesällä 2014 poikkeuksellisen kookkaiksi monin paikoin (kuva Manu Vihtonen). Sähkökoekalastamalla myös pystyttiin todentamaan aiemman Urpalanjokialueen kehittämishankkeen Luumäen Kirkkojoella tehtyjen kunnostustoimien onnistuneen tavoitteiden mukaan. Kunnostuksilla pystyttiin vahvistamaan huomattavasti luonnonlisääntymistä sekä luomaan uutta luonnonlisääntymistä ennen tyhjille olleille virtaalueille. Osakaskuntia ja maanomistajia sekä kunnostuksia tekemässä olleita henkilöitä informoitiin mukavista uutisista (kuva 8). Lokakuussa kutuaikana Kirkkojoen soraikoilla kävi taas kuhina. Myös harjuksen oletetaan hyötyneen kunnostuksista. Eräältä koealalta tuli kolmea eri ikäluokkaa harjuksia.

15 15 Kuva 8. Kunnostukset tuottavat tulosta (kuva Manu Vihtonen). 4.4 Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset Jokitalkkari auttoi vesialueen omistajia laatimalla kunnostussuunnitelmia, joiden perusteella osakaskuntia autettiin laatimaan ilmoitus ELY-keskuksen vesilainvalvojille. Jokitalkkari auttoi myös vesialueen omistajia maanomistajien lupien saamisessa ja selvityksissä. Virtavesikunnostuksia toteutettiin syys-lokakuussa laajalla alueella Kaakkois-Suomea ja viidellä eri kohteella. Lisäksi jokitalkkari auttoi mm. Aito Taimen ry:tä sekä yksityistä kunnostajaa Vuohijärvellä. Kunnostuksia saatiin myös toteutettua erittäin kustannustehokkaasti paikallisten sekä ulkopuolisten talkoolaisten voimin. Kivimateriaalia talkoissa käytettiin reilut 80 kuutiota. Kunnostukset ajoittuivat välille (taulukko 2). Lisäksi kartoitettiin jo ja selvitettiin seuraavan vuoden kunnostuskohteita yhdessä maan- ja vesialueiden omistajien ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Muutamien kohteiden kunnostusta siirrettiin suosiolla vuodella, jotta kunnostukset voidaan hoitaa asianmukaisesti ja huolella. Taulukko 1. Syksyn 2014 kunnostukset.

16 16 kunnostuskohde ajankohta kivikoko (mm) kivimäärä (m 3 ) henkilöä tuntia Joensuunjoki, Parikkala Siimesoja, Parikkala Sulunkoski, Kouvola Kärnänkoski, Savitaipale Sarajoki, Rautjärvi yhteensä Syksyiseen kunnostuskohteiden kuduntarkkailuun aktivoitiin paikallisia talkoissa mukana olleita ihmisiä. Eräs aiempina vuosina tehty kutusoraikko puhdistettiin paikallisten voimin ennen kutuaikaa. Lisäksi eräälle uudelle soraikolle asennettiin mahdollisen kuden suojaamiseksi kalastajia ohjeistava kyltti (kuva 9). Kuva 9. Kalastajia ohjaava kyltti Sulunkoskella (kuva Timo Salmi). Kunnostuksissa tarvittiin mm. paljon työkaluja ja talkooajan pöytiä ja tuoleja evästauoille. Lisää lapioita, ämpäreitä, haravoita ja kottikärryjä saatiin lainaksi Kaakkois-Suomen ELY keskuksesta. Kunnostustavarat liikkuivat kätevästi autossa ja tarvittaessa peräkärrissä (kuva 10).

17 17 Kuva 10. Kunnostustavarat pakattuna ja lähdössä kohti kohdetta (kuva Manu Vihtonen) Joensuunjoki Joensuunjoki sijaitsee Parikkalassa Simpeleenjärven ja Tyrjänjärven välissä. Joensuunjoessa on yksi varsinainen koskialue (Alakoski). Alakoski on n. 50 metriä pitkä ja leveydeltään 6-8 metriä (kuva 11).

18 18 Kuva 11. Joensuunjoen Alakoski ja sijainti. Alakoskea on 90- luvulla kunnostettu (kivetty) ja suoritettu taimenen pienpoikasistutuksia useana vuotena. Istutuspoikasia löytyi useana vuonna ja niiden jäljiltä on jokeen jäänyt luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Taimenen poikastiheydet ovat kuitenkin pieniä, joka ilmenee mm. vuoden 2012 sähkökoekalastustuloksissa. Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin tiistaina Käytännön toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen lisääntymis- ja pienpoikas elinympäristöön (habitaattiin). Tämä käytännössä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella kivimateriaalilla. Paikalle tuotiin paikallisten toimesta seulomaa mm kutusoraa 25 kuutiota (kuva 12).

19 19 Kuva 12. Alakoskelle paikallisten tuomaa soraa ja kalustoa (kuva Manu Vihtonen). Alakoskesta saatiin kunnostustoimilla monimuotoinen koski. Kosken tuottavaa pinta-alaa saatiin kasvatettua merkittävästi. Varsinkin Alakosken laaja niska-alue on soran ansiosta nyt sopiva taimenen kutualueeksi, joka mahdollistaa useamman parin kutemisen samalla alueella (kuva 13). Kuva 13. Alakosken niska-aluetta ja soraistettua pohjaa (kuva Manu Vihtonen). Kosken alaosan kivikoita saatiin vesitettyä muutamien isompien kivien siirtelyllä sekä soraistamalla. Näin ollen saatiin Alakosken alaosalle lisää poikaspinta-alaa (kuva 14).

20 Lisäksi Alakosken jälkeinen syvä niva-alue saatiin soraistettua, jolloin siitä muodostui syvyys-, virtaus- ja pohjan raekoon osalta soveltuvampi elinympäristö virtavesikaloille. 20 Kuva 14. Alakosken alaosaa kivien siirtelyn ja soraistuksen jälkeen (kuva Manu Vihtonen). Kunnostus suoritettiin paikallisena talkootyönä ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoiden avustuksella (noin 20 henk.). Kivimateriaali tuotiin vaivattomasti joen rantaan tiepohjaa myöten traktorin perävaunulla ja kaivinkoneella siirrettiin lähemmäksi uomaa (kuva 15). Kuva 15. Talkoolaisten muodostama "soraketju" Alakoskella (kuva Manu Vihtonen).

21 Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia, eikä tästä koitunut maanomistajalle minkäänlaisia kuluja tai ranta-alueen kärsimiä puusto- ja maastovahinkoja. Kunnostusalueella on järjestäytynyt Kaukolan-Tyrjän osakaskunta, joka toimi töiden kustantajana ja vastuullisena vetäjänä. Alustavan kunnostussuunnitelman Alakoskelle oli tehnyt Matti Vaittinen (2006), jota käytettiin apuna ja työnohjauksesta vastasi jokitalkkari. Kaukolan-Tyrjän osakaskunta oli järjestänyt talkoolaisia, koneet, materiaalit ja taukopaikan (kuva 16). 21 Kuva 16. Kaukolan-Tyrjän osakaskunnan järjestämä tauko- ja eväspaikka Alakoskella (kuva Manu Vihtonen) Siimesoja Siimesoja on pieni 1-2 metriä leveä puro Parikkalassa, joka saa alkunsa Venäjän puolelta ja laskee vetensä Simpeleenjärveen (kuva 17). Siimesojaa soraistettiin maantiesillan yläpuolelta noin 50 metrin matkalta tiistaina Joensuunjoen kunnostuksen jälkeen.

22 22 Kuva 17. Siimesojan sijainti Parikkalassa. Käytännön toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen lyhyeltä matkalta, koska tarkoituksena on kokeilla kohteessa kohdennettua mätirasiaistusta. Paikalle tuotiin seulottua kutusoraa (32 64 mm) noin 3 kuutiota. Sora levitettiin paikallisten ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoiden käsivoimin (kuva 18).

23 23 Kuva 18. Siimesojaa soraistettiin kevyesti lyhyeltä matkalta (kuva Manu Vihtonen). Siimesojan kevyt soraistus suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut haitallisesti nähtäviä muutoksia tai seurauksia ja maanomistajat olivat asialle myötämielisiä. Siimesojan rantaviivaa ei muutettu, eikä vedenkorkeutta nostatettu Sulunkoski Valkealan kalastusalueella, Pyötsiälän osakaskunnan kunnostuskohteena (la ) oli Sulunkoski Kyykosken viehekalastusalueella (kuva 19). Alueen koskia on aiemmin kunnostettu, mutta luonnonlisääntyminen on edelleen heikkoa. Alueella toimii erityiskalastusalue (www.kyykoski.com), joka tähtää myös nykyisestä poikkeusluvasta (alamitat) huolimatta kohti luonnonlisääntymistä ja sitä tukeviin toimenpiteisiin.

24 24 Kuva 19. Sulunkosken sijainti Kyykoskella. Toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen elinympäristöön (habitaattiin). Käytännössä tämä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella kivimateriaalilla (kuva 20). Paikalle tuotiin seulottua n mm kivimateriaalia talkoita edeltävänä iltana (n. 25 m 3 ).

25 25 Kuva 20. Sulunkosken kivimateriaali ja työkalut odottamassa talkoolaisia (kuva Eero Halonen). Kunnostus tehtiin talkootyönä, eli pääosin käsin. Paikalla huhki noin 15 aktiivista virtavesi(koski)kalastajaa, joista pääjoukko oli Lappeenrannan perhokalastajat ry:n jäseniä. Kivimateriaali pystyttiin tuomaan vaivattomasti paikanpäälle Taavetista Punkkisen Jussin kuorma-auton nupilla ja kivien siirtelyssä käytettiin monitoimikoneen kurottajaa. Koneella liikuttiin kosken reunan silokallion päällä (kuva 21).

26 26 Kuva 21. Sydänmaanlakka-Harju -yhtymän kurottaja auttamassa kivimateriaalin siirrossa (kuva Manu Vihtonen). Kunnostuksella ei vaikutettu yläpuoleisten alueiden vedenkorkeuksiin, jolloin siitä ei aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Toimenpiteet eivät vaikuttaneet haitallisesti vesiteitse tapahtuvaan liikkumiseen, kuten melontaan (melonta-aukko jätettiin kiveämättä) eikä näin ollen aiheuteta pinnan päälle näkyviä muutoksia. Kunnostuksella saatiin lisättyä samalla virta-alueen monimuotoisuutta (kuva 22).

27 27 Kuva 22. Kunnostettua Sulunkoskea ja taustalla (takareuna) kiveämätön kanootti- ja veneväylä (kuva Manu Vihtonen). Kunnostusalueella on järjestäytynyt Pyötsiälän osakaskunta, joka toimi kunnostusluvan hakijana ja ilmoituksen tekijänä. Maanomistajilta oli pyydetty kirjalliset suostumukset talkootoimenpiteille. Kunnostuksen suunnittelussa ja työn ohjauksessa auttoi jokitalkkari Kärnänkoski Kärnäkoski sijaitsee Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (vesistöalue 04.14), mutta Suur- Saimaan kalastusalueen puolella (kuva 23). Kuolimonjärven reitin vedet purkautuvat Kuolimosta Kärnän- ja Partakosken kautta Saimaaseen. Kunnostustoimia suorittiin Kärnänkosken ylittävän maantiesillan ja myllyn tuntumassa. Kunnostussuunnitelman laati Kaakon jokitalkkari, jonka mukaisesti toimittiin. Ratasalon ja Koskein osakaskunnat yhdessä toimi kunnostuksen järjestäjinä ja ilmoituksen tekijöinä.

28 28 Kuva 23. Kärnänkosken sijainti Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (sininen Suur-Saimaan kalastusaluetta). Kunnostus suoritettiin ns. käsinkunnostuksena, lapioita, kottikärryjä ja ämpäreitä materiaalin levityksessä käyttäen. Traktori auttoi etukauhalla kivimateriaalin siirtelyssä ja kaivinkone niska-alueen materiaaleissa. Kivimateriaali tuotiin talkoita edeltävänä iltana täysperävaunullisella (kasetti)kuorma-autolla. Kivet kipattiin myllyn parkkialueelle ja sen linnoituksen puoleiseen laitaan (kuva 24).

29 29 Kuva 24. Kivien toimitus linnoituksen parkkipaikalle (kuva Manu Vihtonen). Parkkialueelta kunnostusmateriaali siirretään lähemmäksi rantaa polkuja ja valmiita reittejä ja teitä pitkin traktorin etukauhalla tai kottikärryillä. Maantielle oli talkoiden ajaksi asennettu varoituskolmioita ja oransseja huomioviirejä talkoolaisten turvallisuuden vuoksi. Vedessä liikuttiin ainoastaan kahluuvarusteilla, eikä minkäänlaisilla koneilla (kuva 25).

30 30 Kuva 25. Kivet kuljetettiin rakennuksien välistä mm. ämpäreillä kahluuvarusteisille talkoolaisille (kuva Pertti Moilanen). Läjitys- ja talkooalueet siistittiin ja siivottiin talkoiden jälkeen ennalleen. Kunnostuksissa työskenteli päivän aikana (la ) noin 30 henkilöä, traktori ja kaivinkone (kuva 26).

31 31 Kuva 26. Talkoolaisia kerääntyneenä katsomaan niska-alueen kunnostusta (kuva Pertti Moilanen). Kunnostus ei vaikutta vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin, joten kunnostus ei aiheuttanut vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maltillisilla kunnostustoimilla ei pyritty vaikuttamaan sillan ylä- ja alapuolella yläpuoleisen vesistön (Kuolimo) purkaantumiseen, eikä uoman vetoisuuteen (kuva 27). Hydrologiset mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen kunnostuksen Kaakkois-Suomen ELY keskuksen toimesta.

32 32 Kuva 27. Kunnostettu niska-alue (kuva Manu Vihtonen). Kärnäkosken Mylly kiinteistöön ei kunnostustöillä ollut haitallisia vaikutuksia, eikä maanomistajien maa- ja ranta-alueisiin (Myllyn- ja maanomistajien kirjalliset suostumukset on pyydetty). Kun otettiin huomioon hankkeen kohdealueen koko ja sijainti osittain muutetulla koskialueella, ei kunnostus heikentänyt Kuolimon Natura-alueen luontoarvoja. Myös koskialueen virtavesieliöstö ja monimuotoisuuden toivotaan hyötyvän pohjan raekoon ja uoman pohjaprofiilin monipuolistumisen myötä (kuva 28).

33 33 Kuva 28. Myllyn alapuoleista aluetta talkoiden jälkeen (kuva Manu Vihtonen). Tavoite on, että Kärnäkoski tuottaa kunnostuksen jälkeen luontaisesti enemmän vaelluskalojen poikasia (vrt. mm. aiempien vuosien sähkökoekalastukset). Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus sähkökoekalasti Kärnänkosken vielä talkoita edeltävänä päivänä ( ) ja saaliiksi tuli yksi taimen (kuva 29). Kuva 29. Kärnänkosken taimen, joka saatiin saaliiksi talkoita edeltävänä päivänä suoritetussa sähkökoeklastuksessa (kuva Manu Vihtonen).

34 Kärnäkosken talkoista löytyy myös YouTube video täältä: Sarajoki Rautjärven kalastusalueen Torsansalon osakaskunnan Sarajoella suoritettiin pienimuotoinen talkookunnostus kahdella alimmalla virta-alueella tiistaina Kunnostuksen tarkoituksena oli tehdä muutamia laadukkaita kutualueita vaelluskaloille, jotka nousevat Torsanjärven kautta Sarajokeen syksyisin kudulle tai lisääntyvät joessa paikallisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lisättiin pohjasta puuttuvaa karkeaa ja huokoista seulottua luonnonkiveä virtavesikutuisten lajien suosimille potentiaalisille kutualueille (kuva 30). LOHI Laatokalta latvavesille hanke (Vaittinen, M. 2006) oli jo aiemmin tehnyt alustavan Sarajoen kunnostussuunnitelman ja kunnostustarveselvityksen, joten se antoi hyvän pohjan nyt tehdylle työlle. Kuva 30. Sarajoen alimman virta-alueen niska ennen ja jälkeen kunnostuksen (kuvat Manu Vihtonen). Virta-alueiden profiilia paranneltiin yksittäisillä isommilla kivillä ja luotiin niiden avulla paremmat elinolosuhteet vaelluskalojen ympärivuotiseen käyttöön ja ohjattiin vettä jo olemassa oleville soraikoille. Yksi kartoittamaton virta-alue löytyi maastokartoitusten yhteydessä , joka hieman kivettiin talkoopäivänä (kuva 31).

35 35 Kuva 31. Sarajoen virta-alue, joka löydettiin ja kivettiin 2014 (kuva Manu Vihtonen). Kunnostus ei aiheuttanut vesialueen ylä- tai alapuolella maanomistajille haittaa, eikä synnyttänyt alapuolelle haitallisia samentumishaittoja. Työ toteutettiin myös siten, ettei rantaviiva muuttunut. Kunnostuksella ei aiheutettu näin ollen myöskään vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maanomistajilta on haettu suostumukset ja luvat liikkumiseen alueella. Torsansalon osakaskunta toimi ilmoituksen ja kunnostustyön tekijänä. Sarajoen kalakannan kehittymistä seurataan ja on seurattu säännöllisillä sähkökoekalastuksilla. Sarajoen talkookunnostukseen osallistui paikallisen osakaskunnan ja paikallisen väestön edustajia ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoita (kuva 32). Kuva 32. Sarajoen talkoot ja osallistujia (kuva Manu vihtonen).

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Kainuun kalatalouskeskus

Kainuun kalatalouskeskus Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori Päivitetty 20.2.2014 Christian Koivula Kalastuskoordinaattori V. 2011-2013 (jatkoa 30.6.2014 asti) Merikarvian kunnan hanke, joka toteutetaan yhdessä Kalakierroksen kanssa Rahoitus: yht. 335 000 Euroopan

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Pienvedet Varsinais-Suomessa

Pienvedet Varsinais-Suomessa Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Sisältö Ehdotus kalatalousaluejaoksi Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke JOKITALKKARI -hanke 2017 2018 Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2017-2018 2016 Porvoon kaupunki 17.3.2016

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä

Lisätiedot

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,

Lisätiedot

Perustietoa Hiitolanjoesta

Perustietoa Hiitolanjoesta Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LOPPURAPORTTI Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA 5 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot