Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Transkriptio

1 Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen

2 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Perustettu: 1963 Työntekijöitä: 8 vakinaista, 1-5 määräaikaista Jäseniä: 27 Toimialue: Vantaanjoen, Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöalueet Toiminta-ajatus: vesiensuojelun, virkistyskäytön ja kalatalouden edistäminen toimialueella Toimintaperiaatteet: aatteellista, voittoa tavoittelematonta toimintaa pääasiassa jäsenistölle, ei omaa laboratoriota 2

3 Jokitalkkari-hanke toimintamalli Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen. Joen virkistyskäytön ja viihtyvyyden parantaminen Konkreettista ja näkyvää tekemistä jokivarressa joen hyväksi. Jokitalkkari-hanke on toiminut vuodesta 2014 lähtien Vantaanjoen vesistöalueella.

4 Jokitalkkari-hanke toimintamalli Hankkeen rahoitus: Rannikko ja Järvi-Suomen ELY-keskukset, Vantaanjoen, Helsinki-Espoon ja Lopen kalastusalueet sekä alueiden eri osakaskunnat. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös vesistöalueen kuntien ympäristö- ja liikunta- sekä puistopuolen sekä melontajärjestöjen ja vapaa-ajan kalastajien kanssa. Hankkeen toteutusta ja edistymistä ohjaa vesiensuojeluyhdistys.

5 Lohikalojen lisääntymisalueiden inventointi ja huolto Vantaanjoen vesistöalueella Jokitalkkari hankkeen yhteydessä on vuosien aikana inventoitu noin 23 ha koski- ja virta-alueita. Inventoinnin avulla saadaan yleiskuva koskien lohikalojen lisääntymisalueiden kunnosta, lisääntymisen mahdollisuuksista ja mahdollisista ongelmakohdista. 2

6 Inventointi- ja huoltomenetelmät 2

7

8 Vantaanjoki Inventoiduilta alueilta soraikkoja löytyi 81 kappaletta 2359 m² Lohikalojen lisääntymiseen soveltui yhteensä 51 kappaletta, yhteensä 1151 m². Huollettujen sorakoiden pintaala yhteensä 136 m² Keravanjoki Inventoiduilta alueilta soraikkoja löytyi 64 kappaletta 1719 m². Lisääntymiseen soveltuvia soraikkoja 45 kappaletta, yhteensä 1383 m². Huollettujen sorakoiden pintaala yhteensä 846 m²

9 Yhteenvetohuolloista ja inventoinneista Vuosina 2014 ja 2015 tehtyjen lisääntymisalueiden huollolla on havaittu positiivista vaikutusta taimentiheyksien kehitykseen Vuosina 2014 ja 2015 tehtyjen lisääntymisalueiden huollon ja positiivista vaikutusta taimentiheyksien kasvuun on havaittavissa mm. Vantaanjoessa Myllykoskella ja Keravanjoessa Kirkonkylänkoskessa. Inventointien avulla saadaan yksittäistä ja tarkkaa tietoa yksittäisen koski- ja virtaalueen lohikalojen lisääntymisen mahdollisuuksista ja mahdollisista ongelmakohdista. Lohelle sopivat suuremman reakoon lisääntymisalueiden määrät ovat hyvin vähäiset. Inventoinnein havaitut hienon raekoon soraikot (Keravanjoen yläosa) soveltuvat hyvin harjukselle ja tulevaisuudessa alueen kalakantaa tulisi vahvistaa kirjolohiistutusten sijaan myös harjusistutuksilla. Kerättyä aineistoa on jo hyödynnetty mm. maankäytön suunnitteluun, ympäristölupien lausuntojen laadintaan ja kalataloudellisten kunnostusten suunnitteluun.

10 Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n Raportti 2/2017. Raportti on luettavissa yhdistyksen wwwsivuilta:

11 Kiitos!