City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa

Transkriptio

1 Kaupunkiekologian seminaari Kommenttipuheenvuorona Lauri Urho Luonnonvarakeskus City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa Indeksin monimuotoisuus hyvä asia Ryhmiä 3: alkuperäisluonto, ekosysteemipalvelut ja hallinto Indeksien (23) painotus saman arvoisia Linnut (rakennetuilla) alueilla (aineistoa puutuu) Lajiryhmät (lahopuukovakuoriaiset, lepakot) harkintaa Vedet (70%); puuttuvat monista arvioista: Suojellut luontoalueet (muu suojelu?) Luontoalueet (vedet ei luontoalueita?) Ekologinen verkosto (vaellusesteet?) Ekologisesti haitalliset vieraslajit (kalat?) Vesikasvit? Virkistysmahdollisuudet Peruskoululaisten maastovierailut (onginta mukana?)

2 Alkuperäisluonto Määriteltävä mikä on alkuperäisluontoa. Onko harjus, lohi, miekkasärki alkuperäinen laji Helsingissä? Kuinka muutokset todetaan ja onko tarkkuus/luotettavuus riittävä? Havaitaan yksi yksilö? Lisääntyvä kanta? Yhtenä vuotena kymmenestä tai viidestä? Vuosittain? Pitäisikö käsitellä suhteellisia muutoksia absoluuttisten sijaan? Kasvit muuttuvat 4:llä /557= 1% KALAT muuttuvat 4:llä /42= 10% Lepakot muuttuvat 4:llä /9 = 44%

3 Vieraslajien määrä kasvaa yhä Rannikollemme asettuneiden vieraslajien kumulatiivinen määrä

4 Vieraslajit voivat nopeasti lisääntyessään helposti vaikuttaa biodiversiteettiin! Mustatäplätokko Mustatokko

5 Valittu putkilokasvit, sammakkoeläimet ja matelijat, nisäkkäät Vieraslajit EU:n kannalta? Kaupungin? Kenen kannalta haitalliset? Viljelijöiden? Luonnon? Lajimäärä vai haitallisten lajien runsaus vaikuttava? Luonnon? Veneilijöiden?

6 1 1. Nahkiainen, Lampetra fluviatilis (L.) XMS Luetaanko tässä kalaksi?, Millä pyydyksellä saadaan ja onko pyyntiä? 2 2. Pikkunahkiainen, Lampetra planeri (Bloch.) S Lasketaanko tässä kaloihin? Hauki, Esox lucius L. XMS Hauen lisääntyminen on välillä ollut lähes olematonta VKL js Laajal Lohi, Salmo salar L. XMS Lohen lisääntyminen ollut pitkään olematonta, koska lisääntyvä? Onko alkuperäinen? Taimen, Salmo trutta L. XMS Istukkaista. Lisääntyminen välillä heikkoa, nyt saatu onnitumaan paikkoihin missä ei ole ehkä ennen ollutkaan Siika, Coregonus lavaretus (L.) XMS Suurin osa istukkaita!!!!! Kuore, Osmerus eperlanus (L.) XMS Särki, Rutilus rutilus (L.) XMS Seipi, Leuciscus leuciscus (L.) XMS Turpa, Leuciscus cephalus (L.) (Squalius cephalus (L.)) XMS Säyne, Leuciscus idus (L.) XMS Mutu, Phoxinus phoxinus (L.) XMS Ollut välillä vähissä, harvoin pyydyksissä Sorva, Scardinius erythrophthalmus (L.) XMS Suutari, Tinca tinca (L.) XMS Törö, Gobio gobio (L.) XMS Salakka, Alburnus alburnus (L.) XMS Pasuri, Blicca bjoerkna(l.) (Abramis bjoerkna (L.)) XMS Lahna, Abramis brama (L.) XMS Vimpa, Vimba vimba (L.) XMS Ruutana, Carassius carassius (L.) XMS Made, Lota lota (L.) XMS Oli välillä lähes poissa merialueelta Kolmipiikki, Gasterosteus aculeatus L. XMS oli välillä lähes poissa VKL ja Laajalahdelta Kymmenpiikki, Pungitius pungitius (L.) XMS oli välillä lähes poissa VKL ja Laajalahdelta Ahven, Perca fluviatilis L. XMS Kuha, Sander lucioperca (L.) XMS Kampela, Platichthys flesus (L.) XMS Kanta vaihtelee suolaisuuden mukana Kivisimppu, Cottus gobio L. XMS Kiiski, Gymnocephalus cernua (L.) XMS Ankerias, Anguilla anguilla (L.) XMS Kivennuoliainen, Barbatula barbatula (L.) S Keravanjoki, Longinoja 1900-luvun alussa, joten ehkä ollut alkuperäinen Silakka, Clupea harengus membras L. M Siloneula, Nerophis ophidion (L.) M Usein sattumakaloja pyydyksissä Särmäneula, Syngnathus typhle L. M Usein sattumakaloja pyydyksissä Vaskikala, Spinachia spinachia (L.) M Usein sattumakaloja pyydyksissä Isosimppu, Myoxocephalus scorpius (L.) M Harvoin pyydyksissä Imukala, Liparis liparis (L.) M Harvoin pyydyksissä, 1986 (poikanen)vkl, 2005 aikuinen Isotuulenkala, Hyperoplus lanceolatus (Le Sauvage) M Harvoin pyydyksissä, vain poikasnuotta Pikkutuulenkala, Ammodytes tobianus L. M Harvoin pyydyksissä, vain poikasnuotta Mustatokko, Gobius niger L. M Hietatokko, Pomatoschistus minutus (Pallas) M Liejutokko, Pomatoschistus microps (Krøyer) M Kivinilkka, Zoarces viviparus (L.) M Piikkikampela, Scophthalmus maximus (L.), (Psetta maxima (L.)) M Kilohaili, Sprattus sprattus (L.) M Nokkakala, Belone belone (L.) M Aikaisemmin satunnainen Yleistynyt 2000-luvulla ilmeisesti lämpenemisen takia Miekkasärki, Pelecus cultratus (L.) M Aikaisemmin satunnainen Yleistynyt 2000-luvulla ilmeisesti lämpenemisen takia, maininta 1909 Kulosaari (Haapanen 2000) Rasvakala, Cyclopterus lumpus L. M Villinki (Kimmo Leino) 232g Turska, Gadus morhua L. M Kuinka usein, onko jatkuvasti? Härkäsimppu, Myoxocephalus scorpius (L.)(Triglopsis quadricornis (L.)) M On ollut, mutta onko nyt? Piikkisimppu, Taurulus bubalis (Euphrasen)?M? Esiintyykö?, idempänä tavattu Täpläsilli, Alosa fallax (Lac.) (M) saatu Helsingin edustalta 1953, (1996), 1997, 2004, Makrilli, Scomber scombrus L. (M) Neliviiksimade, Enchelyopus cimbrius(l.)(rhinonemus cimbrius (L.))- (M) 1964, Sardelli, Engraulis encrasicolus (L.) (M) 1891, Meriankerias, Conger conger (L.) (M) 1800-luvulla Seitsenruototokko, Gobiusculus flavescens (Fabricius) (?) Voisi esiintyä ulkosaaristossa, ei havaintoa, Espoossa tavattu Teisti, Pholis gunnellus (L.) (?) Muikku, Coregonus albula (L.) (?) Elaska, Lumpenus lampretaeformis (Walbaum) (?) Punakampela, Pleuronectes platessa L. (?) Espoossa tavattu Hietakampela, Limanda limanda (L.) Espoossa tavattu 37. Harjus, Thymallus thymallus (L.)?XMS? Ei varmaan alkuperäinen. 46. Toutain, Aspius aspius (L.)?XMS? Ei varmaan alkuperäinen 23. Kirjolohi. Oncorhynchus mykiss (Walbaum) v 51. Allikkosalakka, Leucaspius delineatus (Heckel) v 59. Hopearuutana, Carassius auratus m. gibelio (L.)(C.gibelio Bloch))- Nn v 60. Karppi, Cyprinus carpio L. v Piikkimonni, Ameiurus nebulosus (Lesueur) v 101. Mustatäplätokko, Neogobius melanostomus (Pallas) v 58. Kultakala, Carassius auratus (L.) v? Mitä kaloja Helsingissä?

7 Yhteenveto kysymyksiin Mitä indikaattori/indikaattorit kertoo Helsingin luonnon tilasta? (Mitä se ei kerro?) Antaako se oikean kuvan asioista? Onko indikaattori käyttökelpoinen esimerkiksi kaupungin suunnittelussa? Pitäisikö indikaattoria kehittää (korjata tai tarkentaa) Helsingin omaan käyttöön? Mitä Helsingissä pitäisi tehdä luonnon tilan parantamiseksi? Onko City Biodiversity -indeksi kattava kuvaamaan kaupunkiluonnon tilaa Helsingissä? Onko yliopisto halukas yhteistyöhön seurantatietojen hankkimisessa ja analysoinnissa?

8 Kiitos! Kuvaavatko biodiversiteetti-indeksin indikaattorit hyvin muutoksia?