Kalastomme muutosten kourissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalastomme muutosten kourissa"

Transkriptio

1 Tämän esityksen tietoja ja kuvia lainattaessa on mainittava lähteenä tekijä: Lauri Urho. Aineiston käyttö ja kopiointi vaatii aina erikseen tekijän luvan; kysy lupaa: Lauri Urho:lta; RKTL:n Tutkimusseminaari Kalastomme muutosten kourissa Ilmestymässä RKTL:n Riista ja kalatalous, selvityksiä -sarjassa otsikolla: Fish species in Finland Kalalajit Suomessa Kirjoittajina: Lauri Urho & Hannu Lehtonen Lauri Urho Väliaikainen lajilista Suomessa tavatuista kalalajeista:

2 Vastauksia kysymyksiin Kuinka monta ja mitä kalalajeja Suomessa on tavattu? Montako niistä on vakinaisia? Kuinka moni kalalaji lisääntyy vuosittain Suomen vesissä? Mitä muutoksia kalastossamme on tapahtunut? Mitkä ovat olleet kalakantojemme toistaiseksi suurimmat muutokset? Ihmistoimintako muutosten takana? Mitä uusia lajeja olemme saaneet? Ovatko muutokset kiihtymässä? Arvioita siitä mitä on tulossa ja mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan.

3 Kalastomme muutosten kourissa Kalaston synty ja muutokset lajistossa Kalalajisto Lajiston muutokset Hävinneet lajit Viime vuosisadalla havaitut uudet lajit 2000-luvun uudet lajit Suurimmat muutokset Vakinaiset, lisääntyvät kalalajit murto- ja sisävesissä Vierailijat, tunnustelijat ja tuontilajit Tulevaisuuden näkymät Hävinneet ja uhanalaiset lajit ja muodot Uhanalaisuusluokitus 2000 Onko tilanne muuttunut? Onko tilanne hallinnassa? Olosuhteet (ilmasto, rehevöityminen, aliens) Uusia vierailijoita, harhailijoita? Yleistyviä lajeja? taantuvia lajeja? Uusia vakinaisia lajeja? Mitä kalastamme 10 vuoden kuluttua? Onko tulevaisuus ennakoitavissa?

4 Jääkaudelta kivikaudelle Kalat alkoivat asuttaa Suomea viime jääkauden jälkeen noin vuotta sitten, vähitellen jäätikön vetäytyessä ja vesien lämmetessä. Kylmää kestävät ja suosivat lajit ensimmäisten joukossa, esim. nieriä Itämeren eri vaiheet (Baltian jääjärvi , Yoldianmeri , Ancylusjärvi , ja Litorinameri vuotta sitten) vähitellen muovasivat kehittyvää kalastoa yhdistelmäksi vaelluskaloja, merikaloja ja makeanveden kaloja.

5 Kalastomme oli pääpiirteissään muodostunut noin vuotta sitten, kun Itämeren nykyvaihe alkoi.

6 Viime vuosisadalla havaitut uudet lajit kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus, vuonna 1901), seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens, vuonna 1904), liejutokko (Pomatoschistus microps, vuonna 1947), ja allikkosalakka (Leucaspius delineatus, vuonna 1992)

7 2000-luvun uudet lajit meillä Hopearuutana (Carassius auratus m. gibelio) tunnistettiin myöhemmin samana vuonna, vaikka se todennäköisesti oli täällä jo ainakin vuonna Hopearuutana luultavasti levittäytyi Eestistä uimalla Suomenlahden tälle puolelle. Nyt levittäytynyt koko etelärannikolle ja kesällä saatiin Halisten kalaportaasta. Viimeisin tulokas on mustakitatokko (Neogobius melanostomus) joka saatiin ensimmäisen kerran vuonna Itämeressä mustakitatokko havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Puolassa (uudeksi nimeksi ehdotettu Apollonia melanostoma )

8 Suomen kalalajit Suomen vesialueilta on saatu ja tunnistettu noin 100 kalalajia (elävänä 98 luukaloihin kuuluvaa lajia, 1 rustokala ja 3 nahkiaislajia). Kolmasosa kaikista lajeista (33 lajia 102:stä) on täällä joskus tai ajoittain esiintyviä, vierailevia tai tänne tuotuja, istutettuja lajeja. Suomen vesiin on tuotu ulkomailta ja istutettu 14 kalalajia Alkuperäiseen ja vakinaiseen lajistoon voidaan katsoa kuuluvan 60 lajia (2 nahkiaista mukana). Vuosittain Suomen vesialueilta voi löytää 67 kalalajia ja kaksi nahkiaislajia. Kahden nahkiaislajin lisäksi 59 kalalajin tiedetään lisääntyvän lähes vuosittain vesissämme.

9 Tuontilajeista isobassi (Micropterus salmoides), pikkubassi (Micropterus dolomieui), sterletti (Acipenser ruthenus), kuningaslohi (Oncorhynchus tshawytscha), punalohi (Oncorhynchus nerca) ja ruohokarppi (Ctenopharyngodon idella), Suomen vesiin on tuotu ulkomailta ja istutettu 14 kalalajia eivät ole lisääntyneet Suomessa istutuksen jälkeen, tosin osasta on saatu hieman saalista, mutta ovat sitten hävinneet

10 Istutuksilla ylläpidettävät tuontilajit harmaanieriä (Salvelinus namaycush), kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), peledsiika (Coregonus peled) ja karppi (Cyprinus carpio) pidetään yllä toistuvilla istutuksilla. Kolme viimeksimainittua lajia ovat myös onnistuneet muutamissa poikkeustapauksissa lisääntymään, mutta vain peledsiian lisääntyminen kahdessa tekojärvessä ja yhdessä järvessä ovat myöhemmin johtaneet saaliiden kasvuun.

11 Tuodut, lisääntyvät, vakiintuneet lajit viisipiikki (Culaea inconstans), piikkimonni (Ameiurus nebulosus), puronieriä (Salvelinus fontinalis) ja allikkosalakka (Leucaspius delineatus) ovat istutusten jälkeen muodostaneet lisääntyviä, siten omavaraisia, pysyviä kantoja joihinkin paikkoihin. Yhdenkään istutetun vieraslajin ei ole ainakaan vielä todettu aiheuttaneen uhkaa alkuperäisille kalalajeille. Puronieriä tosin on vienyt taimenelta elintilaa Kemijoen latva-alueilla (Korhonen et al. 1996). On myös kyseenalaistettu jatkuvia kirjolohi-istutuksia taimenjokiin, tutkimatta niiden mahdollisia haittoja esim. taimenen poikastuotannolle

12 Vierailijat, tunnustelijat Naapurimaiden viljelystä joko karanneita tai istukkaita kuten: siperiansampi (Acipenser baeri), venäjänsampi (A. gueldenstaedti), tähtisampi (A. stellatus), pyörökuonosiika (Coregonus nasus), hopealohi (Oncorhynchus kisutch), koiralohi (Oncorhynchus keta), kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha), imukarppi (Catastomus catostomus),

13 tai vierailijoita, tunnustelijoita merinahkiainen, Petromyzon marinus; 10+ piikkihai, Squalus acanthias; 2 pilkkusilli, Alosa alosa; 2 täpläsilli, Alosa fallax; 10+ sardelli (anjovis), Engraulis encrasicolus; 10+ meriankerias, Conger conger; 1-3 neliviiksimerimade, Rhinonemus cimbrius; 10+ partasimppu, Agonus cataphractus; 2 meribassi, Dicentrarcus labrax; 5 ohuthuulikeltti, Liza ramado; 3 paksuhuulikeltti, Chelon labrosus; 2 makrilli, Scomber scombrus; 10+ sarda, Sarda sarda; 1 punakampela, Pleuronectes platessa; 7 hietakampela, Limanda limanda, 2 ovat levittäneet vaelluksensa vesialueillemme eteläiseltä Itämereltä tai Atlantilta asti.

14 Alkuperäiset ja vakiintuneet lajit Nahkiainen, Lampetra fluviatilis (L.) Pikkunahkiainen, Lampetra planeri (Bloch.)* Silakka, Clupea harengus membras L. Kilohaili, Sprattus sprattus (L.) Ankerias, Anguilla anguilla (L.) Hauki, Esox lucius L. Lohi, Salmo salar L. Taimen, Salmo trutta L. Kirjolohi. Oncorhynchus mykiss (Walbaum) Nieriä, Salvelinus alpinus (L.) Harmaanieriä, Salvelinus namaycush (Walbaum) Puronieriä, Salvelinus fontinalis (Mitchill) Muikku, Coregonus albula (L.) Siika, Coregonus lavaretus (L.) Peledsiika, Coregonus peled (Gmelin) Harjus, Thymallus thymallus (L.) Kuore, Osmerus eperlanus (L.) Särki, Rutilus rutilus (L.) Seipi, Leuciscus leuciscus (L.) Turpa, Leuciscus cephalus (L.) Säyne, Leuciscus idus (L.) Mutu, Phoxinus phoxinus (L.) Sorva, Scardinius erythrophthalmus (L.) Toutain, Aspius aspius (L.) Suutari, Tinca tinca (L.) Törö, Gobio gobio (L.) Salakka, Alburnus alburnus (L.) Allikkosalakka, Leucaspius delineatus (Heckel) Pasuri, Abramis bjoerkna (L.) Lahna, Abramis brama (L.) Sulkava, Abramis ballerus (L.) Vimpa, Vimba vimba (L.) Miekkasärki, Pelecus cultratus (L.) Ruutana, Carassius carassius (L.) Hopearuutana, Carassius auratus (Bloch) Karppi, Cyprinus carpio L. Vimpa ainoa vain anadrominen merilajia Lohi, Taimen, Nahkiainen, Seipi anadomisia ja sisävesilajeja Yli kolmasosalla lajeista (24) on sisävesi- ja murtovesipopulaatioita sekä useimmilla myös merestä makeaan veteen vaeltavia populaatioita. Kivisimppu, härkäsimppu; rantanuoliainen, ei tiedossa yhtään merestä makeaan veteen vaeltavaa populaatiota, vain sisävesimuoto 19 särkikalalajia, joista 16 alkuperäisiä Pikkunahkiainen viisipiikki, kivennuoliainen, piikkimonni, puronieriä, törö, kirjoeväsimppu ja sulkava Kivennuoliainen, Barbatula barbatula (L.) Rantannuoliainen, Cobitis taenia L. Piikkimonni, Ameiurus nebulosus (Le Sueur) Turska, Gadus morhua L. Made, Lota lota (L.) Nokkakala, Belone belone (L.) Siloneula, Nerophis ophidion (L.) Särmäneula, Sygnathus typhle L. Kolmipiikki, Gasterosteus aculeatus L. Kymmenpiikki, Pungitius pungitius (L.) Viisipiikki, Culaea inconstans (Kirtland) Vaskikala, Spinachia spinachia (L.) Kivisimppu, Cottus gobio L. Kirjoeväsimppu, Cottus poecilopus Heckel Piikkisimppu, Taurulus bubalis (Euphrasen) Härkäsimppu, Triglopsis quadricornis (L.) Isosimppu, Myoxocephalus scorpius (L.) Rasvakala, Cyclopterus lumpus L. Imukala, Liparis liparis (L.) Ahven, Perca fluviatilis L. Kuha, Sander lucioperca (L.) Kiiski, Gymnocephalus cernuus (L.) Elaska, Lumpenus lampretaeformis (Walbaum) Teisti, Pholis gunnellus (L.) Isotuulenkala, Hyperoplus lanceolatus (Le Sauvage) Pikkutuulenkala, Ammodytes tobianus L. Mustatokko, Gobius niger L. Liejutokko, Pomatoschistus microps (Krøyer) Hietatokko, Pomatoschistus minutus (Pallas) Seitsenruototokko, Gobiusculus flavescens (Fabricius) Kivinilkka, Zoarces viviparus L. Piikkikampela, Psetta maxima (L.) Kampela, Platichthys flesus (L.)

15 Historiallisena aikana olemme menettäneet kolme lajia: Vain pieniä muutoksia kalastossamme... Sammen (Acipenser sturio) Sinisammen (A. oxyrinchus) Monnin (Silurus glanis) A. sturio ilmestyi Itämereen noin 3000 vuotta sitten ja >20 C A. oxyrinchus noin 1800 vuotta myöhemmin C Sampi korvautui sinisammella vuotta sitten (Ludwig et al. 2002). Meidän rannikkovesistä saatiin vielä 1930-luvulla ja Eestistä vielä 1996

16 Suurimmat muutokset Ihmistoiminnan vaikutukset kalakantoihin ja niiden vesiympäristöön ovat olleet paljon laajemmat ja voimakkaammat kuin luonnolliset muutokset Nimenomaan vaelluskalakannat, erityisesti lohikalat ovat kärsineet jokien patoamisista, perkauksista ja muusta vesistörakentamisesta. Vain 6 alkuperäistä lohikantaa on jäljellä luonnossa ja ainakin 30, mutta mahdollisesti 47, on menetetty. Vain 9 alkuperäistä meritaimenkantaa on jäljellä, vaikka se alun perin on lisääntynyt lähes kaikissa Suomesta Itämereen laskevissa joissa tai ainakin 62 joessa. Kalastusrajoituksin, istutuksin, kalateiden, -portaiden ja entistämisohjelmien avulla mm. taimenta, lohta, harjusta ja siikaa on pyritty palauttamaan useisiin jokiin.

17 Muita muutoksia kalakannoissa Ihmistoiminnan vaikutuksia vedenlaadun kautta ei pidä unohtaa. Rehevöitymisen merkkejä on %:lla järvistä (Tammi ym. 1997). Rehevöitymisen myötä esim. särki ja lahna ovat runsastuneet, ja mm. made sekä muikku vähentyneet. Happamoituminen Osa pienistä järvistä ja rannikon kaivetut, muinaisen Litorinameren pohjien halki virtaavat joet ovat kärsineet happamuudesta, josta on aiheutunut vahinkoa lukuisille kalakannoille joissa ja rannikolla. Monien kotimaisten kalojen levittäminen ja siirtäminen vesistöstä toiseen on ollut laajaa toimintaa jo ainakin runsaat sata vuotta (Halme ). Onkin arvioitu, että joka kolmannessa Fennoskandian järvessä on yksi tai useampi laji, joka ei ole alkuperäinen (Tammi ym. 2003).

18 Uhanalaiset lajit ja muodot Uusimmassa Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnissa pohdittiin 66 kalalajin tai muodon uhanalaisuutta (Rassi et al. 2001). Arvioimatta jätettiin 11 lajia, joista ei ollut tarpeeksi tietoa tai niitä saadaan harvoin saaliiksi. Uhanalaisuuden eri luokkiin määritettiin 11 lajia tai muotoa. Itämerestä jokiin kudulle nousevat lohet ja taimenet luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi (EN). Saimaannieriä katsottiin äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja nieriä muualla silmälläpidettäväksi (NT). Rantanuoliaista, Cobitis taenia, pidettiin erittäin uhanalaisena (EN), Toutainta ja kahta siikamuotoa (vaellus- ja planktonsiika) vaarantuneina (VU). Järvisiika, nahkiainen, harjus ja vimpa luokiteltiin silmälläpidettäviksi (NT).

19 Onko Uhanalaisuustilanne muuttunut? Tuntuuko tämä veijari tutulta vai olisiko se harvinaisuus? Syvänveden lajina elaska kärsinee hapettomuudesta Merikutuiset ja merestä jokeen kudulle nousevat harjukset harvinaisia! Ruotsissa ankerias on uhanalainen Harjuksen nykylisääntymistä meressä on ollut jopa vaikea osoittaa. Montako seitsenruototokkopopulaatiota meillä on?

20 Tulevaisuuden näkymät Ilmastonmuutoksen skenaariot lämpeneminen leudompia talvia sadanta lisääntyy ja epätasaisemmin jakautuva Itämeren suolapitoisuuden väheneminen suolapulsseja Pohjanmereltä? Rehevöityminen Vieraat lajit lisääntyvät

21 Miten kalastomme reagoi? Useimmat kalalajimme elävät levinneisyytensä äärirajoilla Ilmaston lämpeneminen tulee todennäköisimmin muuttamaan Suomen kalayhteisöjä särkikala ja ahven valtasimmiksi, Levinneisyysalueita siirtynee pohjoisemmaksi (ollut jo kivikauden lämpimällä jaksolla), keskikesän kutijat. Lohikalat ja muut kylmän veden lajit vähenevät tai jopa paikoin häviävät, tai ainakin osin istutusten varassa. Kutu- ja kuoriutumisajat tulevat muuttumaan Eräät havainnot viittaavat kutuaikojen ja poikasten kuoriutumisaikojen olevan jo muuttumassa tietyillä kylmän veden lajeilla, kuten mateella ja siialla. Onko meillä tulevaisuudessa talvi-kevätkutuinen siika?

22 Uusia kalalajeja? Uusien lajien kiihtyvä ilmaantuminen Itämereen mm. painolastivesien mukana viittaa nopeutuviin muutoksiin myös kalakannoissa ja kalastossa. Rohmutokko (Perccottus glenii) putkikuonotokko (Proterorhinus marmoratus), saharasbora (Pseudorasbora parva), miekkakala (Xiphias gladius), valkoturska (Merlangius merlangus), kolja (Melanogrammus aeglefinus), molva (Molva molva), kyhmykurnusimppu (Eutrigla gurnardus), silokampela (Scophthalmus rhombus), kultaotsasargi (Sparus aurata), piikkimakrilli (Trachurus trachurus)

23 Yhteenveto Nyky-Suomen vesialueilta on saatu 99 kalalajia. Alkuperäiseen ja vakinaiseen lajistoon voidaan katsoa kuuluvan 58 lajia (+2 n) Kolme lajia on hävinnyt Ulkomailta tuotuja lajeja on 14. Vuosittain Suomen vesialueilta löytää 67 kalalajia Vuosittain vesissämme lisääntyy 59 kalalajia Suurimmat menetykset jokien patoamisten, perkausten ym. takia vaelluskalakannoissa. Kalastomuutoksiin odotettavissa kiihtyvää trendiä

24 Kiitos Itämeren mataliin vesiin ei merikrottia Norjan syvistä vesistä kannata odottaa. Kiitos kiinnostuksesta Suomen kalastoon

City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa

City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa Kaupunkiekologian seminaari 20.1.2016 Kommenttipuheenvuorona Lauri Urho Luonnonvarakeskus City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa Indeksin monimuotoisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2013 157/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annetun

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) L 63/2 Euroopan unionin virallinen lehti 10.3.2011 ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 230/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2/95 muuttamisesta Norjasta peräisin olevia

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALASTO JA SEN SEURANNAT. Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö

KARJAANJOEN VESISTÖN KALASTO JA SEN SEURANNAT. Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Karjaanjoen vesistön kalasto ja sen seurannat Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 70/2004 KARJAANJOEN

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

5730/16 ADD 6 UH/isk DGC 1B. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 5730/16 ADD 6. Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE)

5730/16 ADD 6 UH/isk DGC 1B. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 5730/16 ADD 6. Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE) 5730/16 DD 6 CP 19 WTO 19 COFR 19 RELEX 68 SÄÄDÖKSET J MUUT VÄLINEET sia: Euroopan unionin ja sen

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä

Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Pro gradu tutkielma Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Juhani A. Salmi Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 31.10.2011 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 173 final - LIITE 4 OSA 1/7.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 173 final - LIITE 4 OSA 1/7. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. huhtikuuta 216 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 216/91 (NLE) 614/16 ADD 4 WTO 9 SERVICES 4 COLAC 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 4. huhtikuuta 216 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii 5.2.2016 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista sivu 1/16 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista Sisällysluettelo 1 luku Yleiset säännökset......2 1 Soveltamisala......2

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Ahven Perca fluviatilis

Ahven Perca fluviatilis Ahven Perca fluviatilis Kansanomaiset nimitykset: abborre, aapeli, ahva, apotti, vuosku Ahven on vähään tyytyvä ja tunnettu kauniista värityksestään. Ahven elää järvissä, joissa, lammikoissa ja Itämeren

Lisätiedot

Kalatuotteiden jäljitettävyys. Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille Katriina Partanen Pro Kala

Kalatuotteiden jäljitettävyys. Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille Katriina Partanen Pro Kala Kalatuotteiden jäljitettävyys Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 2016 3.-4.2.2016 Katriina Partanen Pro Kala Jäljitettävyys EU:n yhteinen kalastuspolitiikka YKP:n jäljitettävyyssäännöillä

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta sivu 1/7 NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta Koskettaa tiettyjen kalalajien tuoreus- ja kokoluokkien määritelmiä

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Panu Oulasvirta Alleco Oy Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viljelykantojen hoitoyksikkö Jyväskylä Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet -

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin

Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Porvoonjoen

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö KIRKAS SUUNTA JA IHMISTEN VOIMA PÄIVIEN TEEMA: LAIN TAVOITTEET YHTEISTYÖSSÄ KUMPPAANUUDEN

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen kalatalous Kalastusbiologi Leena Rannikko arsinais-suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen tunnuslukuja esistöalueen pinta-ala 27 046 2 Jokiosuus 112 Putouskorkeutta 57,5 m

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

HS-nimikkeistön muutokset 1.1.2012

HS-nimikkeistön muutokset 1.1.2012 HS-nimikkeistön muutokset 1.1.2012 Taustatietoa, vertailutekstit ja -taulukot Kesäkuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Nimikkeistön muutokset...7 Korrelaatiotaulukko 2012-2007... 51 Korrelaatiotaulukko

Lisätiedot

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA 1 HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA Nauta FM Katariina Nurminen 31.12.2013 2 Katja Vuoriston johtamalta Helsingin Presidentinlinnan

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu Suomen luonnonsuojeluliiton Vesivuosi 2012 Vuoden laji: TAIMEN Suomen luonnonsuojeluliitto -Valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä 19.11.2011 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

HE 127/1999 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 127/1999 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 127/1999 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesilain 1 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Euroopan yhteisön neuvoston niin sanottu kalavesidirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita

Lisätiedot

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008;

! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008; ! I JYVASKYLAN YLIOPISTO UNIVERSITY ()F JYVÄSKYLÄ Maa- ja metsätalousministeriö 18.5.2015 JY387/00.01.05.00/2015 MMMO22:00/ 2008; 2.4.2015 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastuksesta

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

KEHRÄ- miniristeily

KEHRÄ- miniristeily Merimetsotutkimukset mitä tuli esille vuoden 2010 aikana KEHRÄ- miniristeily 9.2.2011 Jari Raitaniemi, RKTL Merimetson pesimäkannan kehitys vuosina 1996-2010 Lähde: SYKE Ankaran talven seurauksena parimäärä

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot