Kalastomme muutosten kourissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalastomme muutosten kourissa"

Transkriptio

1 Tämän esityksen tietoja ja kuvia lainattaessa on mainittava lähteenä tekijä: Lauri Urho. Aineiston käyttö ja kopiointi vaatii aina erikseen tekijän luvan; kysy lupaa: Lauri Urho:lta; RKTL:n Tutkimusseminaari Kalastomme muutosten kourissa Ilmestymässä RKTL:n Riista ja kalatalous, selvityksiä -sarjassa otsikolla: Fish species in Finland Kalalajit Suomessa Kirjoittajina: Lauri Urho & Hannu Lehtonen Lauri Urho Väliaikainen lajilista Suomessa tavatuista kalalajeista:

2 Vastauksia kysymyksiin Kuinka monta ja mitä kalalajeja Suomessa on tavattu? Montako niistä on vakinaisia? Kuinka moni kalalaji lisääntyy vuosittain Suomen vesissä? Mitä muutoksia kalastossamme on tapahtunut? Mitkä ovat olleet kalakantojemme toistaiseksi suurimmat muutokset? Ihmistoimintako muutosten takana? Mitä uusia lajeja olemme saaneet? Ovatko muutokset kiihtymässä? Arvioita siitä mitä on tulossa ja mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan.

3 Kalastomme muutosten kourissa Kalaston synty ja muutokset lajistossa Kalalajisto Lajiston muutokset Hävinneet lajit Viime vuosisadalla havaitut uudet lajit 2000-luvun uudet lajit Suurimmat muutokset Vakinaiset, lisääntyvät kalalajit murto- ja sisävesissä Vierailijat, tunnustelijat ja tuontilajit Tulevaisuuden näkymät Hävinneet ja uhanalaiset lajit ja muodot Uhanalaisuusluokitus 2000 Onko tilanne muuttunut? Onko tilanne hallinnassa? Olosuhteet (ilmasto, rehevöityminen, aliens) Uusia vierailijoita, harhailijoita? Yleistyviä lajeja? taantuvia lajeja? Uusia vakinaisia lajeja? Mitä kalastamme 10 vuoden kuluttua? Onko tulevaisuus ennakoitavissa?

4 Jääkaudelta kivikaudelle Kalat alkoivat asuttaa Suomea viime jääkauden jälkeen noin vuotta sitten, vähitellen jäätikön vetäytyessä ja vesien lämmetessä. Kylmää kestävät ja suosivat lajit ensimmäisten joukossa, esim. nieriä Itämeren eri vaiheet (Baltian jääjärvi , Yoldianmeri , Ancylusjärvi , ja Litorinameri vuotta sitten) vähitellen muovasivat kehittyvää kalastoa yhdistelmäksi vaelluskaloja, merikaloja ja makeanveden kaloja.

5 Kalastomme oli pääpiirteissään muodostunut noin vuotta sitten, kun Itämeren nykyvaihe alkoi.

6 Viime vuosisadalla havaitut uudet lajit kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus, vuonna 1901), seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens, vuonna 1904), liejutokko (Pomatoschistus microps, vuonna 1947), ja allikkosalakka (Leucaspius delineatus, vuonna 1992)

7 2000-luvun uudet lajit meillä Hopearuutana (Carassius auratus m. gibelio) tunnistettiin myöhemmin samana vuonna, vaikka se todennäköisesti oli täällä jo ainakin vuonna Hopearuutana luultavasti levittäytyi Eestistä uimalla Suomenlahden tälle puolelle. Nyt levittäytynyt koko etelärannikolle ja kesällä saatiin Halisten kalaportaasta. Viimeisin tulokas on mustakitatokko (Neogobius melanostomus) joka saatiin ensimmäisen kerran vuonna Itämeressä mustakitatokko havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Puolassa (uudeksi nimeksi ehdotettu Apollonia melanostoma )

8 Suomen kalalajit Suomen vesialueilta on saatu ja tunnistettu noin 100 kalalajia (elävänä 98 luukaloihin kuuluvaa lajia, 1 rustokala ja 3 nahkiaislajia). Kolmasosa kaikista lajeista (33 lajia 102:stä) on täällä joskus tai ajoittain esiintyviä, vierailevia tai tänne tuotuja, istutettuja lajeja. Suomen vesiin on tuotu ulkomailta ja istutettu 14 kalalajia Alkuperäiseen ja vakinaiseen lajistoon voidaan katsoa kuuluvan 60 lajia (2 nahkiaista mukana). Vuosittain Suomen vesialueilta voi löytää 67 kalalajia ja kaksi nahkiaislajia. Kahden nahkiaislajin lisäksi 59 kalalajin tiedetään lisääntyvän lähes vuosittain vesissämme.

9 Tuontilajeista isobassi (Micropterus salmoides), pikkubassi (Micropterus dolomieui), sterletti (Acipenser ruthenus), kuningaslohi (Oncorhynchus tshawytscha), punalohi (Oncorhynchus nerca) ja ruohokarppi (Ctenopharyngodon idella), Suomen vesiin on tuotu ulkomailta ja istutettu 14 kalalajia eivät ole lisääntyneet Suomessa istutuksen jälkeen, tosin osasta on saatu hieman saalista, mutta ovat sitten hävinneet

10 Istutuksilla ylläpidettävät tuontilajit harmaanieriä (Salvelinus namaycush), kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), peledsiika (Coregonus peled) ja karppi (Cyprinus carpio) pidetään yllä toistuvilla istutuksilla. Kolme viimeksimainittua lajia ovat myös onnistuneet muutamissa poikkeustapauksissa lisääntymään, mutta vain peledsiian lisääntyminen kahdessa tekojärvessä ja yhdessä järvessä ovat myöhemmin johtaneet saaliiden kasvuun.

11 Tuodut, lisääntyvät, vakiintuneet lajit viisipiikki (Culaea inconstans), piikkimonni (Ameiurus nebulosus), puronieriä (Salvelinus fontinalis) ja allikkosalakka (Leucaspius delineatus) ovat istutusten jälkeen muodostaneet lisääntyviä, siten omavaraisia, pysyviä kantoja joihinkin paikkoihin. Yhdenkään istutetun vieraslajin ei ole ainakaan vielä todettu aiheuttaneen uhkaa alkuperäisille kalalajeille. Puronieriä tosin on vienyt taimenelta elintilaa Kemijoen latva-alueilla (Korhonen et al. 1996). On myös kyseenalaistettu jatkuvia kirjolohi-istutuksia taimenjokiin, tutkimatta niiden mahdollisia haittoja esim. taimenen poikastuotannolle

12 Vierailijat, tunnustelijat Naapurimaiden viljelystä joko karanneita tai istukkaita kuten: siperiansampi (Acipenser baeri), venäjänsampi (A. gueldenstaedti), tähtisampi (A. stellatus), pyörökuonosiika (Coregonus nasus), hopealohi (Oncorhynchus kisutch), koiralohi (Oncorhynchus keta), kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha), imukarppi (Catastomus catostomus),

13 tai vierailijoita, tunnustelijoita merinahkiainen, Petromyzon marinus; 10+ piikkihai, Squalus acanthias; 2 pilkkusilli, Alosa alosa; 2 täpläsilli, Alosa fallax; 10+ sardelli (anjovis), Engraulis encrasicolus; 10+ meriankerias, Conger conger; 1-3 neliviiksimerimade, Rhinonemus cimbrius; 10+ partasimppu, Agonus cataphractus; 2 meribassi, Dicentrarcus labrax; 5 ohuthuulikeltti, Liza ramado; 3 paksuhuulikeltti, Chelon labrosus; 2 makrilli, Scomber scombrus; 10+ sarda, Sarda sarda; 1 punakampela, Pleuronectes platessa; 7 hietakampela, Limanda limanda, 2 ovat levittäneet vaelluksensa vesialueillemme eteläiseltä Itämereltä tai Atlantilta asti.

14 Alkuperäiset ja vakiintuneet lajit Nahkiainen, Lampetra fluviatilis (L.) Pikkunahkiainen, Lampetra planeri (Bloch.)* Silakka, Clupea harengus membras L. Kilohaili, Sprattus sprattus (L.) Ankerias, Anguilla anguilla (L.) Hauki, Esox lucius L. Lohi, Salmo salar L. Taimen, Salmo trutta L. Kirjolohi. Oncorhynchus mykiss (Walbaum) Nieriä, Salvelinus alpinus (L.) Harmaanieriä, Salvelinus namaycush (Walbaum) Puronieriä, Salvelinus fontinalis (Mitchill) Muikku, Coregonus albula (L.) Siika, Coregonus lavaretus (L.) Peledsiika, Coregonus peled (Gmelin) Harjus, Thymallus thymallus (L.) Kuore, Osmerus eperlanus (L.) Särki, Rutilus rutilus (L.) Seipi, Leuciscus leuciscus (L.) Turpa, Leuciscus cephalus (L.) Säyne, Leuciscus idus (L.) Mutu, Phoxinus phoxinus (L.) Sorva, Scardinius erythrophthalmus (L.) Toutain, Aspius aspius (L.) Suutari, Tinca tinca (L.) Törö, Gobio gobio (L.) Salakka, Alburnus alburnus (L.) Allikkosalakka, Leucaspius delineatus (Heckel) Pasuri, Abramis bjoerkna (L.) Lahna, Abramis brama (L.) Sulkava, Abramis ballerus (L.) Vimpa, Vimba vimba (L.) Miekkasärki, Pelecus cultratus (L.) Ruutana, Carassius carassius (L.) Hopearuutana, Carassius auratus (Bloch) Karppi, Cyprinus carpio L. Vimpa ainoa vain anadrominen merilajia Lohi, Taimen, Nahkiainen, Seipi anadomisia ja sisävesilajeja Yli kolmasosalla lajeista (24) on sisävesi- ja murtovesipopulaatioita sekä useimmilla myös merestä makeaan veteen vaeltavia populaatioita. Kivisimppu, härkäsimppu; rantanuoliainen, ei tiedossa yhtään merestä makeaan veteen vaeltavaa populaatiota, vain sisävesimuoto 19 särkikalalajia, joista 16 alkuperäisiä Pikkunahkiainen viisipiikki, kivennuoliainen, piikkimonni, puronieriä, törö, kirjoeväsimppu ja sulkava Kivennuoliainen, Barbatula barbatula (L.) Rantannuoliainen, Cobitis taenia L. Piikkimonni, Ameiurus nebulosus (Le Sueur) Turska, Gadus morhua L. Made, Lota lota (L.) Nokkakala, Belone belone (L.) Siloneula, Nerophis ophidion (L.) Särmäneula, Sygnathus typhle L. Kolmipiikki, Gasterosteus aculeatus L. Kymmenpiikki, Pungitius pungitius (L.) Viisipiikki, Culaea inconstans (Kirtland) Vaskikala, Spinachia spinachia (L.) Kivisimppu, Cottus gobio L. Kirjoeväsimppu, Cottus poecilopus Heckel Piikkisimppu, Taurulus bubalis (Euphrasen) Härkäsimppu, Triglopsis quadricornis (L.) Isosimppu, Myoxocephalus scorpius (L.) Rasvakala, Cyclopterus lumpus L. Imukala, Liparis liparis (L.) Ahven, Perca fluviatilis L. Kuha, Sander lucioperca (L.) Kiiski, Gymnocephalus cernuus (L.) Elaska, Lumpenus lampretaeformis (Walbaum) Teisti, Pholis gunnellus (L.) Isotuulenkala, Hyperoplus lanceolatus (Le Sauvage) Pikkutuulenkala, Ammodytes tobianus L. Mustatokko, Gobius niger L. Liejutokko, Pomatoschistus microps (Krøyer) Hietatokko, Pomatoschistus minutus (Pallas) Seitsenruototokko, Gobiusculus flavescens (Fabricius) Kivinilkka, Zoarces viviparus L. Piikkikampela, Psetta maxima (L.) Kampela, Platichthys flesus (L.)

15 Historiallisena aikana olemme menettäneet kolme lajia: Vain pieniä muutoksia kalastossamme... Sammen (Acipenser sturio) Sinisammen (A. oxyrinchus) Monnin (Silurus glanis) A. sturio ilmestyi Itämereen noin 3000 vuotta sitten ja >20 C A. oxyrinchus noin 1800 vuotta myöhemmin C Sampi korvautui sinisammella vuotta sitten (Ludwig et al. 2002). Meidän rannikkovesistä saatiin vielä 1930-luvulla ja Eestistä vielä 1996

16 Suurimmat muutokset Ihmistoiminnan vaikutukset kalakantoihin ja niiden vesiympäristöön ovat olleet paljon laajemmat ja voimakkaammat kuin luonnolliset muutokset Nimenomaan vaelluskalakannat, erityisesti lohikalat ovat kärsineet jokien patoamisista, perkauksista ja muusta vesistörakentamisesta. Vain 6 alkuperäistä lohikantaa on jäljellä luonnossa ja ainakin 30, mutta mahdollisesti 47, on menetetty. Vain 9 alkuperäistä meritaimenkantaa on jäljellä, vaikka se alun perin on lisääntynyt lähes kaikissa Suomesta Itämereen laskevissa joissa tai ainakin 62 joessa. Kalastusrajoituksin, istutuksin, kalateiden, -portaiden ja entistämisohjelmien avulla mm. taimenta, lohta, harjusta ja siikaa on pyritty palauttamaan useisiin jokiin.

17 Muita muutoksia kalakannoissa Ihmistoiminnan vaikutuksia vedenlaadun kautta ei pidä unohtaa. Rehevöitymisen merkkejä on %:lla järvistä (Tammi ym. 1997). Rehevöitymisen myötä esim. särki ja lahna ovat runsastuneet, ja mm. made sekä muikku vähentyneet. Happamoituminen Osa pienistä järvistä ja rannikon kaivetut, muinaisen Litorinameren pohjien halki virtaavat joet ovat kärsineet happamuudesta, josta on aiheutunut vahinkoa lukuisille kalakannoille joissa ja rannikolla. Monien kotimaisten kalojen levittäminen ja siirtäminen vesistöstä toiseen on ollut laajaa toimintaa jo ainakin runsaat sata vuotta (Halme ). Onkin arvioitu, että joka kolmannessa Fennoskandian järvessä on yksi tai useampi laji, joka ei ole alkuperäinen (Tammi ym. 2003).

18 Uhanalaiset lajit ja muodot Uusimmassa Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnissa pohdittiin 66 kalalajin tai muodon uhanalaisuutta (Rassi et al. 2001). Arvioimatta jätettiin 11 lajia, joista ei ollut tarpeeksi tietoa tai niitä saadaan harvoin saaliiksi. Uhanalaisuuden eri luokkiin määritettiin 11 lajia tai muotoa. Itämerestä jokiin kudulle nousevat lohet ja taimenet luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi (EN). Saimaannieriä katsottiin äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja nieriä muualla silmälläpidettäväksi (NT). Rantanuoliaista, Cobitis taenia, pidettiin erittäin uhanalaisena (EN), Toutainta ja kahta siikamuotoa (vaellus- ja planktonsiika) vaarantuneina (VU). Järvisiika, nahkiainen, harjus ja vimpa luokiteltiin silmälläpidettäviksi (NT).

19 Onko Uhanalaisuustilanne muuttunut? Tuntuuko tämä veijari tutulta vai olisiko se harvinaisuus? Syvänveden lajina elaska kärsinee hapettomuudesta Merikutuiset ja merestä jokeen kudulle nousevat harjukset harvinaisia! Ruotsissa ankerias on uhanalainen Harjuksen nykylisääntymistä meressä on ollut jopa vaikea osoittaa. Montako seitsenruototokkopopulaatiota meillä on?

20 Tulevaisuuden näkymät Ilmastonmuutoksen skenaariot lämpeneminen leudompia talvia sadanta lisääntyy ja epätasaisemmin jakautuva Itämeren suolapitoisuuden väheneminen suolapulsseja Pohjanmereltä? Rehevöityminen Vieraat lajit lisääntyvät

21 Miten kalastomme reagoi? Useimmat kalalajimme elävät levinneisyytensä äärirajoilla Ilmaston lämpeneminen tulee todennäköisimmin muuttamaan Suomen kalayhteisöjä särkikala ja ahven valtasimmiksi, Levinneisyysalueita siirtynee pohjoisemmaksi (ollut jo kivikauden lämpimällä jaksolla), keskikesän kutijat. Lohikalat ja muut kylmän veden lajit vähenevät tai jopa paikoin häviävät, tai ainakin osin istutusten varassa. Kutu- ja kuoriutumisajat tulevat muuttumaan Eräät havainnot viittaavat kutuaikojen ja poikasten kuoriutumisaikojen olevan jo muuttumassa tietyillä kylmän veden lajeilla, kuten mateella ja siialla. Onko meillä tulevaisuudessa talvi-kevätkutuinen siika?

22 Uusia kalalajeja? Uusien lajien kiihtyvä ilmaantuminen Itämereen mm. painolastivesien mukana viittaa nopeutuviin muutoksiin myös kalakannoissa ja kalastossa. Rohmutokko (Perccottus glenii) putkikuonotokko (Proterorhinus marmoratus), saharasbora (Pseudorasbora parva), miekkakala (Xiphias gladius), valkoturska (Merlangius merlangus), kolja (Melanogrammus aeglefinus), molva (Molva molva), kyhmykurnusimppu (Eutrigla gurnardus), silokampela (Scophthalmus rhombus), kultaotsasargi (Sparus aurata), piikkimakrilli (Trachurus trachurus)

23 Yhteenveto Nyky-Suomen vesialueilta on saatu 99 kalalajia. Alkuperäiseen ja vakinaiseen lajistoon voidaan katsoa kuuluvan 58 lajia (+2 n) Kolme lajia on hävinnyt Ulkomailta tuotuja lajeja on 14. Vuosittain Suomen vesialueilta löytää 67 kalalajia Vuosittain vesissämme lisääntyy 59 kalalajia Suurimmat menetykset jokien patoamisten, perkausten ym. takia vaelluskalakannoissa. Kalastomuutoksiin odotettavissa kiihtyvää trendiä

24 Kiitos Itämeren mataliin vesiin ei merikrottia Norjan syvistä vesistä kannata odottaa. Kiitos kiinnostuksesta Suomen kalastoon

City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa

City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa Kaupunkiekologian seminaari 20.1.2016 Kommenttipuheenvuorona Lauri Urho Luonnonvarakeskus City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa Indeksin monimuotoisuus

Lisätiedot

LT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna.

LT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna. Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A- tai B-luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B = Punnittu kaupan

Lisätiedot

Pvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT Nimi - tieteellinen

Pvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT Nimi - tieteellinen Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 27.9.2016 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A- tai B-luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B = Punnittu kaupan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2013 157/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annetun

Lisätiedot

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan

Lisätiedot

Kalalajit Suomessa. Lauri Urho ja Hannu Lehtonen 1 / 2 0 0 8. r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä

Kalalajit Suomessa. Lauri Urho ja Hannu Lehtonen 1 / 2 0 0 8. r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä Kalalajit Suomessa Lauri Urho ja Hannu Lehtonen r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 1 / 2 0 0 8 RIISTA- JA KALATALOUS s e l v i t y k s i ä 1 / 2 0 0 8 Kalalajit Suomessa Lauri

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten

Lisätiedot

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 2.2.2017 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALASTO JA SEN SEURANNAT. Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö

KARJAANJOEN VESISTÖN KALASTO JA SEN SEURANNAT. Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Karjaanjoen vesistön kalasto ja sen seurannat Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 70/2004 KARJAANJOEN

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) L 63/2 Euroopan unionin virallinen lehti 10.3.2011 ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 230/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2/95 muuttamisesta Norjasta peräisin olevia

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

5730/16 ADD 6 UH/isk DGC 1B. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 5730/16 ADD 6. Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE)

5730/16 ADD 6 UH/isk DGC 1B. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 5730/16 ADD 6. Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE) 5730/16 DD 6 CP 19 WTO 19 COFR 19 RELEX 68 SÄÄDÖKSET J MUUT VÄLINEET sia: Euroopan unionin ja sen

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa

Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 398 Teppo Vehanen Tapio Sutela Henna Korhonen Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet Helsinki 2006 Julkaisija

Lisätiedot

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viva Salmo Trutta! Järvitaimenkannat kasvuun Keski-Suomessa 27.11.2014 Konneveden tutkimusasema,

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2007. Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää. Nuutti Kangas

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2007. Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää. Nuutti Kangas Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2007 Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää Nuutti Kangas Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2007 Nuutti Kangas Helsingin

Lisätiedot

Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä

Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Pro gradu tutkielma Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Juhani A. Salmi Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 31.10.2011 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 YLEISEN SARJAN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 2012 JOUKKUEKYSYMYS 1. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Punainen Kirja 2010 on luokiteltu eliölajien uhanalisuusarvioinnit. Mitkä neljä kalakantaa on kirjassa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 173 final - LIITE 4 OSA 1/7.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 173 final - LIITE 4 OSA 1/7. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. huhtikuuta 216 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 216/91 (NLE) 614/16 ADD 4 WTO 9 SERVICES 4 COLAC 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 4. huhtikuuta 216 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Yleisimpiä Suomessa eläviä kaloja ja ympyräsuisia

Yleisimpiä Suomessa eläviä kaloja ja ympyräsuisia Eliöiden määritys Yleisimpiä Suomessa eläviä kaloja ja ympyräsuisia Määrityskaava Lauri Kolin teosta Suomen Kalaopas (199) mukaillen ja yksinkertaistaen Tavoitteena on kalan (tai nahkiaisen) määritys lähinnä

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT

3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT 3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 006 nisäkkäät; b) nimikkeen 006 nisäkkäiden liha (nimike 0208 tai

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista sivu 1/16 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista Sisällysluettelo 1 luku Yleiset säännökset......2 1 Soveltamisala......2

Lisätiedot

3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT

3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT 3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 006 nisäkkäät; b) nimikkeen 006 nisäkkäiden liha (nimike 0208 tai

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 312/2007

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 312/2007 Sivu 1/7 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 312/2007 elävien kalojen, äyriäisten ja nilviäisten sekä näistä saatavien tiettyjen tuotteiden eläintauteja koskevista vaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta sivu 1/7 NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta Koskettaa tiettyjen kalalajien tuoreus- ja kokoluokkien määritelmiä

Lisätiedot

Kalatuotteiden jäljitettävyys. Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille Katriina Partanen Pro Kala

Kalatuotteiden jäljitettävyys. Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille Katriina Partanen Pro Kala Kalatuotteiden jäljitettävyys Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 2016 3.-4.2.2016 Katriina Partanen Pro Kala Jäljitettävyys EU:n yhteinen kalastuspolitiikka YKP:n jäljitettävyyssäännöillä

Lisätiedot

Ahven Perca fluviatilis

Ahven Perca fluviatilis Ahven Perca fluviatilis Kansanomaiset nimitykset: abborre, aapeli, ahva, apotti, vuosku Ahven on vähään tyytyvä ja tunnettu kauniista värityksestään. Ahven elää järvissä, joissa, lammikoissa ja Itämeren

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 24.4.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 104/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 346/2010 annettu 15 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen

Lisätiedot

Turpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto

Turpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto Turpa Bongaa 30 fisua Särki Kalatalouden Keskusliitto FONGAUS ON HAUSKAA Kuluvalla vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastuslaji kalabongaus. Harrastajat käyttävät tästä kalastusmuodosta nimeä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii 5.2.2016 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä

Lisätiedot

Turpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto

Turpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto Turpa Bongaa 30 fisua Särki Kalatalouden Keskusliitto FONGAUS ON HAUSKAA Kuluvalla vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastuslaji kalabongaus. Harrastajat käyttävät tästä kalastusmuodosta nimeä

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

TOIMIVATKO KALATIET?

TOIMIVATKO KALATIET? Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen

Lisätiedot

u t l a v r Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y.

u t l a v r Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. ItäUudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 PORVOO Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ llinen yh e d u t e rkkailu 2 oen ka j n o o l v at r o a ist 7 2 Mikael Henriksson

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Käyttötariffin (TKK II) muutoksia Nimikemuutoksia voimassa 1.1.2012 lukien: Ryhmä 01 Ryhmä 03

Käyttötariffin (TKK II) muutoksia Nimikemuutoksia voimassa 1.1.2012 lukien: Ryhmä 01 Ryhmä 03 TULLIHALLITUS Helsinki 12.1.2012 Tullipiireille Yleiskirje N:o 6/010/12 Käyttötariffin (TKK II) muutoksia Nimikemuutoksia Nimike Tavara Tariffin mukainen tulli; K; S Lisäpaljous Liite voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelma Hoito- ja käyttösuunnitelma Merkkien selite Hangon kalastusalue Luonnonsuojelualueet Viehekieltoalueet Rauhoitusalueet Hangon kaupungin satama-alueet Gunnarsörarna Hangon kalastusalue Eva Sjöman Yrkeshögskolan

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viljelykantojen hoitoyksikkö Jyväskylä Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet -

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 luku Yleiset säännökset

Sisällysluettelo. 1 luku Yleiset säännökset sivu 1/5 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös 10/1998 elävien kalojen, äyriäisten ja nilviäisten eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla Sisällysluettelo

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

HS-nimikkeistön muutokset 1.1.2012

HS-nimikkeistön muutokset 1.1.2012 HS-nimikkeistön muutokset 1.1.2012 Taustatietoa, vertailutekstit ja -taulukot Kesäkuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Nimikkeistön muutokset...7 Korrelaatiotaulukko 2012-2007... 51 Korrelaatiotaulukko

Lisätiedot

Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin

Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Porvoonjoen

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

LAKEUDEN URHEILUKALASTAJAT RY. Jäsentiedote

LAKEUDEN URHEILUKALASTAJAT RY. Jäsentiedote LAKEUDEN URHEILUKALASTAJAT RY Jäsentiedote 2017 Hei Lukkilaiset! Vuosi on taas mennyt ja seuramme porskuttaa edelleen kovaa tahtia. HYVÄ LUK! SM- ja PM-mitaleja tuli taas roppakaupalla ja mikä parasta,

Lisätiedot

Nuorten SM-toimintakisa Hollola, Upilan leirikeskus

Nuorten SM-toimintakisa Hollola, Upilan leirikeskus Joukkueet Etelä-Suomi 1 Kaisa Petäjistö jokkueenjohtaja Tommi Lehtola 2000 Jere Petäjistö 2002 Eero Tamminen 2004 Etelä-Suomi 2 Osku Kuusela jokkueenjohtaja Sami Löytönen 2003 Eljas Kuusela 2002 Teemu

Lisätiedot