Kalastomme muutosten kourissa
|
|
- Tuula Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämän esityksen tietoja ja kuvia lainattaessa on mainittava lähteenä tekijä: Lauri Urho. Aineiston käyttö ja kopiointi vaatii aina erikseen tekijän luvan; kysy lupaa: Lauri Urho:lta; RKTL:n Tutkimusseminaari Kalastomme muutosten kourissa Ilmestymässä RKTL:n Riista ja kalatalous, selvityksiä -sarjassa otsikolla: Fish species in Finland Kalalajit Suomessa Kirjoittajina: Lauri Urho & Hannu Lehtonen Lauri Urho Väliaikainen lajilista Suomessa tavatuista kalalajeista:
2 Vastauksia kysymyksiin Kuinka monta ja mitä kalalajeja Suomessa on tavattu? Montako niistä on vakinaisia? Kuinka moni kalalaji lisääntyy vuosittain Suomen vesissä? Mitä muutoksia kalastossamme on tapahtunut? Mitkä ovat olleet kalakantojemme toistaiseksi suurimmat muutokset? Ihmistoimintako muutosten takana? Mitä uusia lajeja olemme saaneet? Ovatko muutokset kiihtymässä? Arvioita siitä mitä on tulossa ja mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan.
3 Kalastomme muutosten kourissa Kalaston synty ja muutokset lajistossa Kalalajisto Lajiston muutokset Hävinneet lajit Viime vuosisadalla havaitut uudet lajit 2000-luvun uudet lajit Suurimmat muutokset Vakinaiset, lisääntyvät kalalajit murto- ja sisävesissä Vierailijat, tunnustelijat ja tuontilajit Tulevaisuuden näkymät Hävinneet ja uhanalaiset lajit ja muodot Uhanalaisuusluokitus 2000 Onko tilanne muuttunut? Onko tilanne hallinnassa? Olosuhteet (ilmasto, rehevöityminen, aliens) Uusia vierailijoita, harhailijoita? Yleistyviä lajeja? taantuvia lajeja? Uusia vakinaisia lajeja? Mitä kalastamme 10 vuoden kuluttua? Onko tulevaisuus ennakoitavissa?
4 Jääkaudelta kivikaudelle Kalat alkoivat asuttaa Suomea viime jääkauden jälkeen noin vuotta sitten, vähitellen jäätikön vetäytyessä ja vesien lämmetessä. Kylmää kestävät ja suosivat lajit ensimmäisten joukossa, esim. nieriä Itämeren eri vaiheet (Baltian jääjärvi , Yoldianmeri , Ancylusjärvi , ja Litorinameri vuotta sitten) vähitellen muovasivat kehittyvää kalastoa yhdistelmäksi vaelluskaloja, merikaloja ja makeanveden kaloja.
5 Kalastomme oli pääpiirteissään muodostunut noin vuotta sitten, kun Itämeren nykyvaihe alkoi.
6 Viime vuosisadalla havaitut uudet lajit kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus, vuonna 1901), seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens, vuonna 1904), liejutokko (Pomatoschistus microps, vuonna 1947), ja allikkosalakka (Leucaspius delineatus, vuonna 1992)
7 2000-luvun uudet lajit meillä Hopearuutana (Carassius auratus m. gibelio) tunnistettiin myöhemmin samana vuonna, vaikka se todennäköisesti oli täällä jo ainakin vuonna Hopearuutana luultavasti levittäytyi Eestistä uimalla Suomenlahden tälle puolelle. Nyt levittäytynyt koko etelärannikolle ja kesällä saatiin Halisten kalaportaasta. Viimeisin tulokas on mustakitatokko (Neogobius melanostomus) joka saatiin ensimmäisen kerran vuonna Itämeressä mustakitatokko havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Puolassa (uudeksi nimeksi ehdotettu Apollonia melanostoma )
8 Suomen kalalajit Suomen vesialueilta on saatu ja tunnistettu noin 100 kalalajia (elävänä 98 luukaloihin kuuluvaa lajia, 1 rustokala ja 3 nahkiaislajia). Kolmasosa kaikista lajeista (33 lajia 102:stä) on täällä joskus tai ajoittain esiintyviä, vierailevia tai tänne tuotuja, istutettuja lajeja. Suomen vesiin on tuotu ulkomailta ja istutettu 14 kalalajia Alkuperäiseen ja vakinaiseen lajistoon voidaan katsoa kuuluvan 60 lajia (2 nahkiaista mukana). Vuosittain Suomen vesialueilta voi löytää 67 kalalajia ja kaksi nahkiaislajia. Kahden nahkiaislajin lisäksi 59 kalalajin tiedetään lisääntyvän lähes vuosittain vesissämme.
9 Tuontilajeista isobassi (Micropterus salmoides), pikkubassi (Micropterus dolomieui), sterletti (Acipenser ruthenus), kuningaslohi (Oncorhynchus tshawytscha), punalohi (Oncorhynchus nerca) ja ruohokarppi (Ctenopharyngodon idella), Suomen vesiin on tuotu ulkomailta ja istutettu 14 kalalajia eivät ole lisääntyneet Suomessa istutuksen jälkeen, tosin osasta on saatu hieman saalista, mutta ovat sitten hävinneet
10 Istutuksilla ylläpidettävät tuontilajit harmaanieriä (Salvelinus namaycush), kirjolohi (Oncorhynchus mykiss), peledsiika (Coregonus peled) ja karppi (Cyprinus carpio) pidetään yllä toistuvilla istutuksilla. Kolme viimeksimainittua lajia ovat myös onnistuneet muutamissa poikkeustapauksissa lisääntymään, mutta vain peledsiian lisääntyminen kahdessa tekojärvessä ja yhdessä järvessä ovat myöhemmin johtaneet saaliiden kasvuun.
11 Tuodut, lisääntyvät, vakiintuneet lajit viisipiikki (Culaea inconstans), piikkimonni (Ameiurus nebulosus), puronieriä (Salvelinus fontinalis) ja allikkosalakka (Leucaspius delineatus) ovat istutusten jälkeen muodostaneet lisääntyviä, siten omavaraisia, pysyviä kantoja joihinkin paikkoihin. Yhdenkään istutetun vieraslajin ei ole ainakaan vielä todettu aiheuttaneen uhkaa alkuperäisille kalalajeille. Puronieriä tosin on vienyt taimenelta elintilaa Kemijoen latva-alueilla (Korhonen et al. 1996). On myös kyseenalaistettu jatkuvia kirjolohi-istutuksia taimenjokiin, tutkimatta niiden mahdollisia haittoja esim. taimenen poikastuotannolle
12 Vierailijat, tunnustelijat Naapurimaiden viljelystä joko karanneita tai istukkaita kuten: siperiansampi (Acipenser baeri), venäjänsampi (A. gueldenstaedti), tähtisampi (A. stellatus), pyörökuonosiika (Coregonus nasus), hopealohi (Oncorhynchus kisutch), koiralohi (Oncorhynchus keta), kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha), imukarppi (Catastomus catostomus),
13 tai vierailijoita, tunnustelijoita merinahkiainen, Petromyzon marinus; 10+ piikkihai, Squalus acanthias; 2 pilkkusilli, Alosa alosa; 2 täpläsilli, Alosa fallax; 10+ sardelli (anjovis), Engraulis encrasicolus; 10+ meriankerias, Conger conger; 1-3 neliviiksimerimade, Rhinonemus cimbrius; 10+ partasimppu, Agonus cataphractus; 2 meribassi, Dicentrarcus labrax; 5 ohuthuulikeltti, Liza ramado; 3 paksuhuulikeltti, Chelon labrosus; 2 makrilli, Scomber scombrus; 10+ sarda, Sarda sarda; 1 punakampela, Pleuronectes platessa; 7 hietakampela, Limanda limanda, 2 ovat levittäneet vaelluksensa vesialueillemme eteläiseltä Itämereltä tai Atlantilta asti.
14 Alkuperäiset ja vakiintuneet lajit Nahkiainen, Lampetra fluviatilis (L.) Pikkunahkiainen, Lampetra planeri (Bloch.)* Silakka, Clupea harengus membras L. Kilohaili, Sprattus sprattus (L.) Ankerias, Anguilla anguilla (L.) Hauki, Esox lucius L. Lohi, Salmo salar L. Taimen, Salmo trutta L. Kirjolohi. Oncorhynchus mykiss (Walbaum) Nieriä, Salvelinus alpinus (L.) Harmaanieriä, Salvelinus namaycush (Walbaum) Puronieriä, Salvelinus fontinalis (Mitchill) Muikku, Coregonus albula (L.) Siika, Coregonus lavaretus (L.) Peledsiika, Coregonus peled (Gmelin) Harjus, Thymallus thymallus (L.) Kuore, Osmerus eperlanus (L.) Särki, Rutilus rutilus (L.) Seipi, Leuciscus leuciscus (L.) Turpa, Leuciscus cephalus (L.) Säyne, Leuciscus idus (L.) Mutu, Phoxinus phoxinus (L.) Sorva, Scardinius erythrophthalmus (L.) Toutain, Aspius aspius (L.) Suutari, Tinca tinca (L.) Törö, Gobio gobio (L.) Salakka, Alburnus alburnus (L.) Allikkosalakka, Leucaspius delineatus (Heckel) Pasuri, Abramis bjoerkna (L.) Lahna, Abramis brama (L.) Sulkava, Abramis ballerus (L.) Vimpa, Vimba vimba (L.) Miekkasärki, Pelecus cultratus (L.) Ruutana, Carassius carassius (L.) Hopearuutana, Carassius auratus (Bloch) Karppi, Cyprinus carpio L. Vimpa ainoa vain anadrominen merilajia Lohi, Taimen, Nahkiainen, Seipi anadomisia ja sisävesilajeja Yli kolmasosalla lajeista (24) on sisävesi- ja murtovesipopulaatioita sekä useimmilla myös merestä makeaan veteen vaeltavia populaatioita. Kivisimppu, härkäsimppu; rantanuoliainen, ei tiedossa yhtään merestä makeaan veteen vaeltavaa populaatiota, vain sisävesimuoto 19 särkikalalajia, joista 16 alkuperäisiä Pikkunahkiainen viisipiikki, kivennuoliainen, piikkimonni, puronieriä, törö, kirjoeväsimppu ja sulkava Kivennuoliainen, Barbatula barbatula (L.) Rantannuoliainen, Cobitis taenia L. Piikkimonni, Ameiurus nebulosus (Le Sueur) Turska, Gadus morhua L. Made, Lota lota (L.) Nokkakala, Belone belone (L.) Siloneula, Nerophis ophidion (L.) Särmäneula, Sygnathus typhle L. Kolmipiikki, Gasterosteus aculeatus L. Kymmenpiikki, Pungitius pungitius (L.) Viisipiikki, Culaea inconstans (Kirtland) Vaskikala, Spinachia spinachia (L.) Kivisimppu, Cottus gobio L. Kirjoeväsimppu, Cottus poecilopus Heckel Piikkisimppu, Taurulus bubalis (Euphrasen) Härkäsimppu, Triglopsis quadricornis (L.) Isosimppu, Myoxocephalus scorpius (L.) Rasvakala, Cyclopterus lumpus L. Imukala, Liparis liparis (L.) Ahven, Perca fluviatilis L. Kuha, Sander lucioperca (L.) Kiiski, Gymnocephalus cernuus (L.) Elaska, Lumpenus lampretaeformis (Walbaum) Teisti, Pholis gunnellus (L.) Isotuulenkala, Hyperoplus lanceolatus (Le Sauvage) Pikkutuulenkala, Ammodytes tobianus L. Mustatokko, Gobius niger L. Liejutokko, Pomatoschistus microps (Krøyer) Hietatokko, Pomatoschistus minutus (Pallas) Seitsenruototokko, Gobiusculus flavescens (Fabricius) Kivinilkka, Zoarces viviparus L. Piikkikampela, Psetta maxima (L.) Kampela, Platichthys flesus (L.)
15 Historiallisena aikana olemme menettäneet kolme lajia: Vain pieniä muutoksia kalastossamme... Sammen (Acipenser sturio) Sinisammen (A. oxyrinchus) Monnin (Silurus glanis) A. sturio ilmestyi Itämereen noin 3000 vuotta sitten ja >20 C A. oxyrinchus noin 1800 vuotta myöhemmin C Sampi korvautui sinisammella vuotta sitten (Ludwig et al. 2002). Meidän rannikkovesistä saatiin vielä 1930-luvulla ja Eestistä vielä 1996
16 Suurimmat muutokset Ihmistoiminnan vaikutukset kalakantoihin ja niiden vesiympäristöön ovat olleet paljon laajemmat ja voimakkaammat kuin luonnolliset muutokset Nimenomaan vaelluskalakannat, erityisesti lohikalat ovat kärsineet jokien patoamisista, perkauksista ja muusta vesistörakentamisesta. Vain 6 alkuperäistä lohikantaa on jäljellä luonnossa ja ainakin 30, mutta mahdollisesti 47, on menetetty. Vain 9 alkuperäistä meritaimenkantaa on jäljellä, vaikka se alun perin on lisääntynyt lähes kaikissa Suomesta Itämereen laskevissa joissa tai ainakin 62 joessa. Kalastusrajoituksin, istutuksin, kalateiden, -portaiden ja entistämisohjelmien avulla mm. taimenta, lohta, harjusta ja siikaa on pyritty palauttamaan useisiin jokiin.
17 Muita muutoksia kalakannoissa Ihmistoiminnan vaikutuksia vedenlaadun kautta ei pidä unohtaa. Rehevöitymisen merkkejä on %:lla järvistä (Tammi ym. 1997). Rehevöitymisen myötä esim. särki ja lahna ovat runsastuneet, ja mm. made sekä muikku vähentyneet. Happamoituminen Osa pienistä järvistä ja rannikon kaivetut, muinaisen Litorinameren pohjien halki virtaavat joet ovat kärsineet happamuudesta, josta on aiheutunut vahinkoa lukuisille kalakannoille joissa ja rannikolla. Monien kotimaisten kalojen levittäminen ja siirtäminen vesistöstä toiseen on ollut laajaa toimintaa jo ainakin runsaat sata vuotta (Halme ). Onkin arvioitu, että joka kolmannessa Fennoskandian järvessä on yksi tai useampi laji, joka ei ole alkuperäinen (Tammi ym. 2003).
18 Uhanalaiset lajit ja muodot Uusimmassa Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnissa pohdittiin 66 kalalajin tai muodon uhanalaisuutta (Rassi et al. 2001). Arvioimatta jätettiin 11 lajia, joista ei ollut tarpeeksi tietoa tai niitä saadaan harvoin saaliiksi. Uhanalaisuuden eri luokkiin määritettiin 11 lajia tai muotoa. Itämerestä jokiin kudulle nousevat lohet ja taimenet luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi (EN). Saimaannieriä katsottiin äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja nieriä muualla silmälläpidettäväksi (NT). Rantanuoliaista, Cobitis taenia, pidettiin erittäin uhanalaisena (EN), Toutainta ja kahta siikamuotoa (vaellus- ja planktonsiika) vaarantuneina (VU). Järvisiika, nahkiainen, harjus ja vimpa luokiteltiin silmälläpidettäviksi (NT).
19 Onko Uhanalaisuustilanne muuttunut? Tuntuuko tämä veijari tutulta vai olisiko se harvinaisuus? Syvänveden lajina elaska kärsinee hapettomuudesta Merikutuiset ja merestä jokeen kudulle nousevat harjukset harvinaisia! Ruotsissa ankerias on uhanalainen Harjuksen nykylisääntymistä meressä on ollut jopa vaikea osoittaa. Montako seitsenruototokkopopulaatiota meillä on?
20 Tulevaisuuden näkymät Ilmastonmuutoksen skenaariot lämpeneminen leudompia talvia sadanta lisääntyy ja epätasaisemmin jakautuva Itämeren suolapitoisuuden väheneminen suolapulsseja Pohjanmereltä? Rehevöityminen Vieraat lajit lisääntyvät
21 Miten kalastomme reagoi? Useimmat kalalajimme elävät levinneisyytensä äärirajoilla Ilmaston lämpeneminen tulee todennäköisimmin muuttamaan Suomen kalayhteisöjä särkikala ja ahven valtasimmiksi, Levinneisyysalueita siirtynee pohjoisemmaksi (ollut jo kivikauden lämpimällä jaksolla), keskikesän kutijat. Lohikalat ja muut kylmän veden lajit vähenevät tai jopa paikoin häviävät, tai ainakin osin istutusten varassa. Kutu- ja kuoriutumisajat tulevat muuttumaan Eräät havainnot viittaavat kutuaikojen ja poikasten kuoriutumisaikojen olevan jo muuttumassa tietyillä kylmän veden lajeilla, kuten mateella ja siialla. Onko meillä tulevaisuudessa talvi-kevätkutuinen siika?
22 Uusia kalalajeja? Uusien lajien kiihtyvä ilmaantuminen Itämereen mm. painolastivesien mukana viittaa nopeutuviin muutoksiin myös kalakannoissa ja kalastossa. Rohmutokko (Perccottus glenii) putkikuonotokko (Proterorhinus marmoratus), saharasbora (Pseudorasbora parva), miekkakala (Xiphias gladius), valkoturska (Merlangius merlangus), kolja (Melanogrammus aeglefinus), molva (Molva molva), kyhmykurnusimppu (Eutrigla gurnardus), silokampela (Scophthalmus rhombus), kultaotsasargi (Sparus aurata), piikkimakrilli (Trachurus trachurus)
23 Yhteenveto Nyky-Suomen vesialueilta on saatu 99 kalalajia. Alkuperäiseen ja vakinaiseen lajistoon voidaan katsoa kuuluvan 58 lajia (+2 n) Kolme lajia on hävinnyt Ulkomailta tuotuja lajeja on 14. Vuosittain Suomen vesialueilta löytää 67 kalalajia Vuosittain vesissämme lisääntyy 59 kalalajia Suurimmat menetykset jokien patoamisten, perkausten ym. takia vaelluskalakannoissa. Kalastomuutoksiin odotettavissa kiihtyvää trendiä
24 Kiitos Itämeren mataliin vesiin ei merikrottia Norjan syvistä vesistä kannata odottaa. Kiitos kiinnostuksesta Suomen kalastoon
City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa
Kaupunkiekologian seminaari 20.1.2016 Kommenttipuheenvuorona Lauri Urho Luonnonvarakeskus City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa Indeksin monimuotoisuus
LisätiedotLT = 2: Laji on määritetty kuvasta. LT = 3: Laji on määritetty suomusta. LT = P: Kala on punnittu perattuna.
Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A- tai B-luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B = Punnittu kaupan
LisätiedotPvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT Nimi - tieteellinen
Viimeisin ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2019 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A- tai B-luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B = Punnittu kaupan
LisätiedotPvm Vesistö Kunta Pyyntitapa Luokka LT Nimi - tieteellinen
Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 27.9.2016 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A- tai B-luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B = Punnittu kaupan
LisätiedotSUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
L 118/16 4.5.2016 SUOSITUKSET KOMISSION SUOSITUS (EU) 2016/688, annettu 2 päivänä toukokuuta 2016, Itämeren alueelta peräisin olevissa kaloissa ja kalastustuotteissa esiintyvien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2013 157/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annetun
LisätiedotSUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN
Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 5.2.2015 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan
LisätiedotKalalajit Suomessa. Lauri Urho ja Hannu Lehtonen 1 / 2 0 0 8. r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä
Kalalajit Suomessa Lauri Urho ja Hannu Lehtonen r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 1 / 2 0 0 8 RIISTA- JA KALATALOUS s e l v i t y k s i ä 1 / 2 0 0 8 Kalalajit Suomessa Lauri
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa
Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotSUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN
Viimeinen ennätyskalalautakunnan kokous on ollut 2.2.2017 Tähän Suomen ennätysten listaan hyväksytään vain A tai B luokituksen saaneet uudet kalat. Luokat A = Kala on saatu nähtäväksi. B =Punnittu kaupan
LisätiedotLuonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella
Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus
LisätiedotKARJAANJOEN VESISTÖN KALASTO JA SEN SEURANNAT. Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö
Maa- ja metsätalousministeriö Karjaanjoen vesistön kalasto ja sen seurannat Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 70/2004 KARJAANJOEN
LisätiedotOvatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet
LisätiedotLuonnonmukaiset ohitusuomat
Luonnonmukaiset ohitusuomat - vaellusreittejä ja lisääntymisalueita rakennettuihin vesiin Jukka Jormola SYKE Vesistökunnostusverkosto Iisalmi 11.6.2014 Kalatierakenteet (Fish passage facilities, FAO/EIFAC)
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
L 63/2 Euroopan unionin virallinen lehti 10.3.2011 ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 230/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2/95 muuttamisesta Norjasta peräisin olevia
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
Lisätiedot3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT
3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 006 nisäkkäät; b) nimikkeen 006 nisäkkäiden liha (nimike 0208 tai
Lisätiedot5730/16 ADD 6 UH/isk DGC 1B. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 5730/16 ADD 6. Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0003 (NLE) 5730/16 DD 6 CP 19 WTO 19 COFR 19 RELEX 68 SÄÄDÖKSET J MUUT VÄLINEET sia: Euroopan unionin ja sen
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2007. Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää. Nuutti Kangas
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2007 Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää Nuutti Kangas Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2007 Nuutti Kangas Helsingin
LisätiedotTutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus
Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viva Salmo Trutta! Järvitaimenkannat kasvuun Keski-Suomessa 27.11.2014 Konneveden tutkimusasema,
LisätiedotKalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 398 Teppo Vehanen Tapio Sutela Henna Korhonen Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet Helsinki 2006 Julkaisija
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotSelkämeren kalasto ja kalastus
Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden
Lisätiedot3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT
3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 006 nisäkkäät; b) nimikkeen 006 nisäkkäiden liha (nimike 0208 tai
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotVASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010
YLEISEN SARJAN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 2012 JOUKKUEKYSYMYS 1. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Punainen Kirja 2010 on luokiteltu eliölajien uhanalisuusarvioinnit. Mitkä neljä kalakantaa on kirjassa
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotMerimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä
Pro gradu tutkielma Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Juhani A. Salmi Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 31.10.2011 2 JYVÄSKYLÄN
Lisätiedotkalakannan kehittäminen
-Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotYleisimpiä Suomessa eläviä kaloja ja ympyräsuisia
Eliöiden määritys Yleisimpiä Suomessa eläviä kaloja ja ympyräsuisia Määrityskaava Lauri Kolin teosta Suomen Kalaopas (199) mukaillen ja yksinkertaistaen Tavoitteena on kalan (tai nahkiaisen) määritys lähinnä
Lisätiedot3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT
3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT Huomautuksia 1. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 0106 nisäkkäät; b) nimikkeen 0106 nisäkkäiden liha (nimike 0208
Lisätiedot3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT
3 RYHMÄ KALAT SEKÄ ÄYRIÄISET, NILVIÄISET JA MUUT VEDESSÄ ELÄVÄT SELKÄRANGATTOMAT Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 006 nisäkkäät; b) nimikkeen 006 nisäkkäiden liha (nimike 0208 tai
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista
sivu 1/16 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 134/2006 alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista Sisällysluettelo 1 luku Yleiset säännökset......2 1 Soveltamisala......2
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotRajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous
Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotKalatuotteiden jäljitettävyys. Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille Katriina Partanen Pro Kala
Kalatuotteiden jäljitettävyys Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 2016 3.-4.2.2016 Katriina Partanen Pro Kala Jäljitettävyys EU:n yhteinen kalastuspolitiikka YKP:n jäljitettävyyssäännöillä
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotNEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta
sivu 1/7 NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2406/96 tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta Koskettaa tiettyjen kalalajien tuoreus- ja kokoluokkien määritelmiä
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 173 final - LIITE 4 OSA 1/7.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. huhtikuuta 216 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 216/91 (NLE) 614/16 ADD 4 WTO 9 SERVICES 4 COLAC 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 4. huhtikuuta 216 Vastaanottaja:
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotAhven Perca fluviatilis
Ahven Perca fluviatilis Kansanomaiset nimitykset: abborre, aapeli, ahva, apotti, vuosku Ahven on vähään tyytyvä ja tunnettu kauniista värityksestään. Ahven elää järvissä, joissa, lammikoissa ja Itämeren
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
24.4.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 104/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 346/2010 annettu 15 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen
LisätiedotTurpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto
Turpa Bongaa 30 fisua Särki Kalatalouden Keskusliitto FONGAUS ON HAUSKAA Kuluvalla vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastuslaji kalabongaus. Harrastajat käyttävät tästä kalastusmuodosta nimeä
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus 312/2007
Sivu 1/7 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 312/2007 elävien kalojen, äyriäisten ja nilviäisten sekä näistä saatavien tiettyjen tuotteiden eläintauteja koskevista vaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotVaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet
Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii 5.2.2016 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä
LisätiedotTurpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto
Turpa Bongaa 30 fisua Särki Kalatalouden Keskusliitto FONGAUS ON HAUSKAA Kuluvalla vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastuslaji kalabongaus. Harrastajat käyttävät tästä kalastusmuodosta nimeä
LisätiedotNUORTEN JOUKKUEKYSYMYS 1. Yhdistä oikea ominaisuus oikeaan siimaan. (0,5p/oikea ominaisuus) A. Fluorocarbon Venyy enemmän
SM-tieto 2017, nuorten sarja NUORTEN JOUKKUEKYSYMYS 1. Yhdistä oikea ominaisuus oikeaan siimaan. (0,5p/oikea ominaisuus) A. Fluorocarbon Venyy enemmän A. Fluorocarbon Pienempi muisti B. Monofiili Näkyy
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
Lisätiedotu t l a v r Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y.
ItäUudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 PORVOO Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ llinen yh e d u t e rkkailu 2 oen ka j n o o l v at r o a ist 7 2 Mikael Henriksson
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotTOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotHoito- ja käyttösuunnitelma
Hoito- ja käyttösuunnitelma Merkkien selite Hangon kalastusalue Luonnonsuojelualueet Viehekieltoalueet Rauhoitusalueet Hangon kaupungin satama-alueet Gunnarsörarna Hangon kalastusalue Eva Sjöman Yrkeshögskolan
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotAnkerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
LisätiedotKäyttötariffin (TKK II) muutoksia Nimikemuutoksia voimassa 1.1.2012 lukien: Ryhmä 01 Ryhmä 03
TULLIHALLITUS Helsinki 12.1.2012 Tullipiireille Yleiskirje N:o 6/010/12 Käyttötariffin (TKK II) muutoksia Nimikemuutoksia Nimike Tavara Tariffin mukainen tulli; K; S Lisäpaljous Liite voimassa 1.1.2012
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
Lisätiedot