Hämeenlinnan tulee omilla toimillaan edesauttaa lasten ja nuorten tasaarvoisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia.

Transkriptio

1 Valtuutettu Irma Taavelan ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite: Kaupungin omistamien harrastuspaikkojen tilavuokrat maksuttomiksi alle 18- vuotiailta käyttäjiltä KV Valtuutettu Irma Taavela jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Ritva Oinonen, Kari Ilkkala, Tiina Mustiala, Marko Palm, Heidi Sulander, Jukka Pekka Hämäläinen, Antero Niemelä, Vesa-Matti Seppälä, Lulu Riikonen, Kimmo Savolainen, Hanna Raita, Kylli Kylliäinen, Irmeli Lehtonen, Teija Arvidsson, Helena Lehkonen, Olli Ilomäki, Leena Murtonen, Prabhakaran Ranjith Kumar ja Veera Oksanen: Hämeenlinnan tulee omilla toimillaan edesauttaa lasten ja nuorten tasaarvoisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Nykyiset tiloista perittävät vuokrat vaikeuttavat ja hankaloittavat vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten toimintaa sekä asettavat lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan harrastusmahdollisuuksien suhteen. Kaupungin tulisi siis koko konsernissaan / tarvittaessa omistajaohjauksen avuin jatkossa pidättäytyä tilavuokrien perinnältä alle 18-vuotiaiden harrasteryhmiltä. Näiden lisäksi tulisi harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä Hämeenlinnassa kiinnittää erityistä huomiota, siihen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus mieleisiinsä harrastuksiin perheidensä tulotasosta huolimatta. Toisin sanoen harkinnanvaraisen toimeentulotukeen lasten ja nuorten harrastuksista aiheutuviin maksuihin tulee varata riittävästi määrärahoja. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi KH Valmistelija: hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen Tilapalvelut liikelaitoksen toimitusjohtaja Raili Salmisen ja elämänlaatulautakunnan tilaajapäällikön Päivi Joenmäen yhdessä valmisteltavaksi. Valmistelu tulee suorittaa mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

2 KH Valmistelijat toimitusjohtaja Raili Salminen puh , tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki puh ja tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä puh Linnan Tilapalvelut on kaupungin omistama liikelaitos, joka vuokraa toimitiloja pääasiassa kaupungin omille toimijoille. Liikelaitoksen tulot muodostuvat valtaosin sisäisistä vuokratuloista, joilla katetaan tilojen käytöstä aiheutuvat kustannukset. Laskenta on kohdekohtaista eli kohteen tulolla tulee kattaa sen menot. Keskitettyä tilojen hallintaa ja sisäistä vuokralaskentaa kehitettäessä on koko ajan periaatteena ollut, että tilavuokrat ovat selkeästi eri asia kuin toiminta-avustukset. Sisäinen vuokra perustuu kohteen kustannuksiin, jotka jaetaan käyttäjien kesken. Linnan Tilapalvelut vuokraa koulujen liikuntatilat sisäisen vuokrauksen laskentaperiaatteiden mukaisesti käyttöaikojen mukaisessa suhteessa jaettuna lasten- ja nuorten lautakunnalle/opetuspalveluille eli koulujen oma käyttö ja ilta- ja viikonloppukäytön osalta elämänlaatulautakunnalle/liikuntapalveluille. Joillakin seuroilla on pelkästään heidän käytössään olevia kaupungin omistamia tiloja. Näissä tapauksissa Linnan Tilapalvelut on vuokrannut tilan suoraan ko. seuralle ja vuokra on määritelty sisäisen vuokran laskentaperiaatteiden mukaisesti. Liikuntapalvelut on kaupungissamme järjestetty tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti samalla tavalla kuin muutkin kaupungin palvelut. Tuottajina toimivat Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy, Hämeenlinnan Jäähalli Oy ja LinnanInfra liikelaitos. Liikuntapalveluihin käytetään vuonna 2013 nettorahaa euroa. Liikuntapalvelut ostavat Hämeenlinnan Liikuntahalleilta liikunnanohjausta ja yleistä liikuntatoimintaa sekä LinnanInfralta ulkoliikuntapalveluja. Lisäksi liikuntapalvelut avustavat Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:tä, Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy:tä ja Hämeenlinnan Jäähalli Oy:tä. Palveluista saatavat tulot menevät suoraan tuottajille kuitenkin siten, että avustussopimuksen yhteydessä määritellään maksujen noston enimmäismäärä. Kaupungin avustus sekä ostopalvelu mahdollistavat sen, että palvelujen ei tarvitse kattaa rahallisesti itse itseään. Jos halutaan kokonaan ilmaisia palveluja, niin avustuksien ja ostopalvelujen määrärahaa tulee kasvattaa kattamaan koko palvelu. Tällä hetkellä liikuntatilojen vuokrat ovat selvästi halvempia alle 20-v. kuin muille käyttäjille ja kaikkien käyttäjien maksamat vuokrat ovat alle omakustannushinnan johtuen avustuksista. Liikuntayhtiöiden avustus on vuonna 2013 yhteensä n. 2,8 milj. Avustus kohdistuu tilojen ylläpitoon. Jos järjestöjen käyttämät ilta- ja viikonloppuvuorot liikuntatiloissa (koulujen liikuntasalit, kentät, jäähallit, jalkapallo-

3 halli, uimahallit) haluttaisiin maksuvapaaksi alle 20-vuotiaille, tulisi avustusten määrärahaa nostaa n eurolla vuodessa. Toimeentulotuen viimesijaisuuden vuoksi on tärkeää, että lasten ja nuorten harrastusmenojen kustannuksiin vaikutetaan jo kunnassa käytettävissä olevilla muilla peruspalveluiden keinoilla. Tällaisia ovat muun muassa maksuttomat tilat, järjestötoiminnan tuki sekä asukaslähtöisen aktiivisuuden ja kuntalaisten omien toimintaedellytysten tukeminen. Vuonna 2015 tulevaan uuteen sosiaalihuoltolakiin on tulossa pykälä edellytysten luominen sosiaalista hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Tämän mukaan kunnan on huolehdittava ehkäisevästä sosiaalityöstä muun muassa luomalla edellytyksiä yhteisötoiminnalle ja yksilöiden kiinnittymiselle yhteisöön vahvistamalla yhteisöjen toimintamahdollisuuksia, voimavaroja, esteettömiä kokoontumispaikkoja, toimintavälineitä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa. Hämeenlinnassa toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli vuonna 2012 noin Näistä on lapsiperheitä noin 650, joissa on arviolta yli lasta. Vain osa heistä on pitkäaikaisia asiakkaita. Kuukausitasolla tukea saaneita perheitä on noin 300. Hämeenlinnassa voidaan hyväksyä toimeentulotukena lasten harrastusmenoja erityisten tarpeiden perusteella, joita ovat muun muassa perheen pitkäaikaistyöttömyys, sairaus tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve. Tällöin huomioidaan osallistumismaksuja tai harrastusvälineitä yhteen harrastukseen lasta kohden, pääosin tiettyjen maksimisummien mukaan. Harrastusmenoja voidaan hyväksyä myös ehkäisevänä toimeentulotukena, jolloin se perustuu suunnitelmalliseen ja pitkäaikaiseen asiakkuuteen. Harkinnan tekee aina sosiaalityöntekijä. Hämeenlinnassa toimeentulotuen täydentävän osuus on vuonna ja ehkäisevän Sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa vuodelle 2014 esitetään, että kunnat nostaisivat nykyistä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä. Hämeenlinnassa on nykyiselläänkin täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osuus kuntien keskiarvoa suurempi, mutta ei täytä kokonaan STM.n esitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön uuden ohjeistuksen mukaan lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten toimeentulotuen perusosaan, mutta tarvittavien harrastusvälineiden hankkiminen tai muiden maksujen maksaminen ei usein ole perheille tämän puitteissa mahdollista. Ministeriö korostaa, että on perusteltua tukea harrastuksiin liittyviä kustannuksia täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena. Tällä voidaan ehkäistä ja vähentää lasten ja nuorten syrjäytymiskehitystä ja lastensuojelullisia ongelmia sekä edistää lapsen kasvulle ja kehitykselle suotuisan kaveripiirin löytämistä ja vahvistaa lapsen osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä. Hämeenlinnassa ei ole tilastotietoa siitä, minkä verran lasten harrastuksiin myönnetään tukea. Aikuissosiaalityön kokemuksen mukaan täydentävän toimeentulotuen määräraha ja käyttö lasten harrastuksiin voisi olla nykyistä suurempi perheiden tarpeet ja ministeriön suositukset huomioiden. Aikuissosiaalityön mukaan lähtökohtana tulisi olla pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa olevien perheiden lapsen/lasten harrastusmenojen huomioiminen täydentävänä toimeentulotukena perheen toi-

4 meentulotukilaskelmassa jo toimeentulotuen etuuskäsittelyssä. Huomioimisen perusteena olisi täydentävän toimeentulotuen määrittelyn erityinen tarve tai olosuhde ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen, koska tosiasiassa pitkään jatkunut toimeentulotuen tarve kaventaa perheiden taloudellista liikkumatilaa ja lapsen perusosa kuluu hänen muiden elinkustannustensa kattamiseen. Harrastusmenojen huomioiminen toimeentulotukena, unohtamatta toimeentulotuen viimesijaista luonnetta, saattaa olla lasta ja nuorta ratkaisevasti omatoimiseen suoriutumiseen kannatteleva tuki, perheen vaikeassa taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa, jotka vaikuttavat lapsen elämään. Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää saattaa valmistelijoiden asiassa antaman vastauksen valtuustoaloitteeseen tiedoksi valtuustolle ja ehdottaa, ettei aloitteen katsota antavan tässä vaiheessa aihetta enempiin toimenpiteisiin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Raili Salminen p , tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki p ja tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä p KV Keskustelun kuluessa valtuutettu Irma Taavela teki seuraavan ponsiehdotuksen: Hämeenlinnan kaupungin 2014 budjetin valmistelun yhteydessä selvitetään sosiaalityön määrärahojen lisäämismahdollisuus niin, että ne osaltaan mahdollistavat toimeentulotukea saavien tai pienituloisten perheiden alle 18-vuotiaille lapsille ainakin yhden harrastuksen. Huolehditaan asiaan liittyvästä riittävästä ohjeistuksesta kaikille Hämeenlinnan kaupungin sosiaalityöntekijöille, asian huomioimiseksi harkinnanvaraisen tai täydentävän toimeentulotuen myöntämisperusteissa. Lisäksi edellytetään, että lasten ja nuorten lautakunta etsii myös keinoja tuottaa edullisia harrastusmahdollisuuksia esim. koulujen yhteyteen. Valtuutetut Tiina Mustiala ja Kylli Kylliäinen kannattivat valtuutettu Taavelan tekemää ponsiehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko valtuutettu Irma Taavelan ehdottama ponsi liittää valtuuston päätökseen. Valtuusto vastasi myöntävästi. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto yksimielisesti hyväksyi ponsiehdotuksen lisättäväksi päätökseen. Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.

5 Valtuusto lisäsi päätökseen yksimielisesti valtuutettu Irma Taavelan esittämän ponsiehdotuksen.