Kansallisen kaupunkipuiston laajennus tukisi myös kaupunkistrategian arvoja.

Transkriptio

1 Valtuutettu Päivi Siepin sekä Lulu Riikosen ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston laajentamisen selvittämisestä KV Valtuutettu Päivi Sieppi jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet seuraavat valtuutetut: Paavo Raappana, Martti Töttölä, Marjut Kemiläinen, Ritva Oinonen, Lulu Riikonen, Sari Rautio, Jarmo Vainio, Ismo Soukola, Antero Niemelä, Reijo Martikainen, Kylli Kylliäinen, Teija Arvidsson, Mauri Iivonen ja Pekka Arvio. Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan tammikuussa 2001 ympäristöministeriön päätöksellä. Puistojen perustaminen mahdollistui, kun maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli asiaa koskevat säädökset. Suomessa on tällä hetkellä viisi kansallista kaupunkipuistoa Hämeenlinnassa, Porissa, Heinolassa, Hangossa ja uusin Porvoossa. Ympäristöministeriön mukaan puistoja voi Suomessa olla enintään kappaletta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan lain mukaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Ympäristöministeriö on laatinut neljä arviointikriteeriä, joiden tulee täyttyä kansallista kaupunkipuistoa perustettaessa. Kriteerien avulla tarkastellaan hakemuksen kohteena olevan alueen sisältöä, laajuutta ja eheyttä, ekologisuutta, jatkuvuutta sekä kaupunkikeskeisyyttä. Kansallisen kaupunkipuiston 10-vuotisjuhlaan sopivana aloitteena me allekirjoittaneet esitämmekin, että - Hämeenlinnan kaupunki lähtee selvittämään kansallisen kaupunkipuiston laajentamisen edellytykset vielä kuluvan vuoden aikana. - Hämeenlinnan kaupunki profiloituu kansallisen kaupunkipuisto omaisuuden edustavimpana haltijana Suomessa. Kansallisen kaupunkipuiston laajennus tukisi myös kaupunkistrategian arvoja. Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa on kymmenen kuluneen vuoden aikana kunnostettu rakenteellisesti tehokkaasti. Meillä on kaupunkirakenteessa myös kunnostettuja puistoja, jotka eivät vielä kuulu kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. Voisi olettaa, ettei jatkossa alueen laajennuksenkaan jälkeen kansallisen kaupunkipuiston kunnostukseen ja hoitoon ole tarvetta sijoittaa niin paljon resursseja kuin tähän asti on tehty. Kansallista kaupunkipuistoa voidaan jatkossa kehittää myös lisäämällä sen edustavuutta ja kehittämällä aluetta sisällöllisesti. Tähän puiston laajentaminen antaisi hyvän mahdollisuuden. Kansallisen kaupunkipuiston valmisteluvaiheessa oli esillä monia vaihtoehtoja, joista sitten valittiin suppeahko rajaus. Mahdollisia laajennusalueita voi tarkastella moneen suuntaan: etelään (Vanajan kirkon ympä-

2 ristö, Norjanmäen seutu jatkuen Ahveniston harjualueelle ja Hattelmalan järvelle), kaupunkikeskustan suuntaan (Sibeliuspuisto, Tori- ja Kirkkopuisto) tai pohjoiseen Katajiston kartanon suuntaan. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. - KH Valmistelija: hallintopäällikkö Helena Hirviniemi, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen yhdyskuntalautakunnalle valmisteltavaksi. Valmistelu tulee suorittaa mennessä. KV Valtuutettu Lulu Riikonen jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet Päivi Sieppi, Kirsi Ojansuu- Kaunisto, Reijo Martikainen, Ritva Oinonen, Pentti Pietilä, Jarmo Vainio, Kaija-Leena Savijoki, Juha Tuomi, Jarmo Kulmala, Terttu Mertanen, Reijo Saksa, Antti Korpimaa, Pekka Kääriäinen, Jari Kattainen, Rami Aaltonen, Sari Rautio, Vesa Kaloinen, Martti Töttölä, Paavo Raappana ja Hannu Kärpänen: Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tuli mahdolliseksi vuonna 2000 uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain myötä. Hämeenlinnaan perustettiinkin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto vuonna Puisto koostuu linnan alueesta ympäristöineen, puutalovaltaisesta ruutukaavakorttelista Linnankadun liepeillä, Viipurintien sillan molemmin puolin olevista ranta-alueista, Varikonniemen ja Sairionrannan alueista sekä Aulangosta. Kaupunkipuiston pinta-ala on noin 740 ha. Visionsa mukaan Hämeenlinna on uudistuva ja palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki Etelä-Suomessa. Nykyisen kansallisen kaupunkipuiston laajentaminen toteuttaisi visiota sekä lisäisi entisestään Hämeenlinnan vetovoimaa. Se myös säilyttäisi tuleville sukupolville korvaamattomia kulttuuri- ja luonnonmaisemia sekä vahvistaisi kaupungin historiallisia, sosiaalisia ja virkistyksellisiä arvoja.

3 Kaupungin kehittymisessä onkin luotava vahvat edellytykset nykyisen kansallisen kaupunkipuiston laajentamiselle. Kaupunkipuistoa tulee laajentaa mahdollisuuksien mukaan Etelärantaan sekä Vanaja Kantolan, Vanajan kirkon ja Norjanmäen luonnonsuojelualueen kautta edelleen Ahvenistolle. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitemallissa myös Hattelmalanharju sekä Ahvenistonharju on aikanaan mainittu osana Hämeenlinnan lopullista kansallista kaupunkipuistoa. Hämeenlinnan voimakkaimmin kasvaville alueille muodostuisi kaupunkipuiston laajentamisen myötä monipuolisesti ekosysteemipalveluita kaupungille ja kaupunkilaisille tarjoava eheä luonnon- ja kulttuuriperinnön kokonaisuus. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki käynnistää valmistelut kansallisen kaupunkipuiston laajentamiseksi. Kaupunkipuiston laajennus tulee huomioida Etelärannan, Vanaja Kantolan sekä muiden kehittyvien alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän lisäksi myös Linnan alueen arvoja tulee vaalia ja vahvistaa osana kansallista kaupunkipuistoa. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH Valmistelija: hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3 luvun Valtuuston työjärjestys 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluttua sen jättämisestä. Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen yhdyskuntalautakunnalle valmisteltavaksi. Valmistelu tulee suorittaa huhtikuun 2012 loppuun mennessä. YHLA Valmistelija: tilaajajohtaja Päivi Saloranta, p Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto on vakiinnuttanut asemansa ensimmäisenä kaupunkipuistona Suomessa. Sen asema on huomioitu sekä kaavoituksessa että puistojen kunnostuksessa. Kaupunkipuisto onkin ympäristöltään korkeatasoinen ja edustava esimerkki kaupunki-

4 maisesta puistosta, joka liittyy laajoihin luontoalueisiin ja toisaalta yhdistyy kaupunkikeskustan sisällä oleviin viheralueisiin. Kaupunkipuiston asemaa, hoitoa ja laajentamista koskevia kysymyksiä käsitellään säännöllisesti kaupungin ja ympäristöministeriön välisissä yhteistyötapaamisissa. Puisto on myös lähtökohtana suunniteltaessa siihen liittyviä alueita ja kortteleita. Kaupunkipuiston tulevaa laajuutta ja vaihtoehtoisia suuntia on käsitelty valtuustoaloitteessa. On tarkoituksenmukaista, että puiston laajentaminen liittyy vireillä oleviin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin, joiden yhteydessä arvioidaan puiston statuksen muuttaminen ja riittävän suurien kokonaisuuksien liittäminen osaksi kaupunkipuistoa. Ajankohtaisia kaupunkipuistoon liittyviä tai sitä rajaavia kaavoitushankkeita ovat asemanseutu ja Eteläranta. Aseman läheisyydessä kaupunkipuisto on rajattu rantoihin ja Varikonniemen muinaismuistoalueeseen ja rautatien puistoon. Nämä asiat huomioidaan arkkitehtuurikilpailun lähtökohtina, kaavoituksessa sekä tulevassa rakentamisessa. Etelärantaan on syntymässä rantaviheralue, joka soveltuu hyvin osaksi kaupunkipuistoa. Tämä onkin ollut yksi suunnittelun lähtökohdista. Kaupunkisuunnittelun suuri tulevaisuuden kohde on Vanaja - Kantolanniemi, jonne tullaan kaavoittamaan kokonaan uusi kaupunginosa. Suunnittelun yhteydessä on erinomainen tilaisuus jatkaa kaupunkipuistoa etelään sekä rantapuistoina että alueen sisäisenä puistona, joka voi olla osa suunniteltua Tapahtumapuistoa. Samassa yhteydessä on tärkeää yhdistää Vanajan kirkko osaksi viherverkostoa ja kansallista kaupunkipuistoa. Tämän alueen liittäminen kansalliseen kaupunkipuistoon ei kuitenkaan vielä ole ajankohtaista, vaan se liittyy koko alueen kaavarunkosuunnitteluun ja tulevaan asemakaavoitukseen. Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston laajentaminen tulee tehdä ensimmäisessä vaiheessa Etelärannan kaavoituksen valmistuttua ja jatkaa sitä toisessa vaiheessa Vanaja Kantolanniemeen ja kohti Vanajan kirkkoa. Tilaajajohtajan ehdotus: Yhdyskuntalautakunta päättää antaa kansallisen kaupunkipuiston laajentamista koskevaan valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon. Päätös: Yhdyskuntalautakunta hyväksyi ehdotuksen. KH Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupunginvaltuustolle edellä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen ja ehdottaa, ettei aloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Lisätietoja antaa tilaajajohtaja Päivi Saloranta, p KV

5 Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.