Valtuutettu Ritva Oinosen ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite hallintosäännön tarkistamisesta delegointien ja hankintojen osalta

Transkriptio

1 Valtuutettu Ritva Oinosen ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite hallintosäännön tarkistamisesta delegointien ja hankintojen osalta KV Valtuutettu Ritva Oinonen jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Tiina Mustiala, Mart Martikainen, Teija Arvidsson, Kylli Kylliäinen, Antero Niemelä, Jukka Pekka Hämäläinen, Tauno Lahtinen, Jani Koivusaari, Heidi Sulander, Kimmo Savolainen, Lulu Ranne, Kari Ilkkala, Vesa-Matti Seppälä, Irmeli Lehtonen, Ismo Soukola ja Hannu Kärpänen: Viime vuosien aikana valtuustossa on käyty runsaasti keskustelua siitä, miten valtaa keskitettäisiin ylimpään päättävään elimeen, valtuustoon ja ylipäätään luottamuselimille. Valtuuston keskeinen tehtävä on luoda hyvä elin- ja työympäristö asukkailleen strategisten tavoitteiden avulla. Em edellyttää vahvaa demokraattista järjestelmää, jossa kansalaisten tahtotila tulee kuulluksi. Me allekirjoittaneet olemme kiinnittäneet huomiota kehityksen olleen päinvastainen valta on keskittynyt vahvasti niin virkamiehille, kuin myös pienille poliittisille piireille. Hallintosäännön puitteissa on tilaajajohtajille delegoitu mahdollisuus toteuttaa valtuuston asettamaa strategista tahtotilaa ilman, että hallintokunnan toimialanpuitteissa asiaa taritsee käsitellä ko lautakunnassa. Tilaajajohtajilla on hallintosäännön puitteissa mahdollisuus käyttää rajatonta hankintaoikeutta ilman euromääräisiä rajoja. Näkemyksemme on, että valtuuston asettaman strategian toteuttamiseen liittyvä valta kuuluu lautakunnille ja tilaajajohtajien tekemille hankinnoille tulee laittaa selkeät euromääräiset rajat. Hallintosääntöä on muutettu vuoden 2012 loppu puolella sekä nyt vuoden 2014 alkupuolella. Yllämainittujen osioiden osalta on luvattu palauttaa hallintosääntö valtuuston uudelleen tarkasteltavaksi, näin kuitenkaan ei ole tapahtunut. Me allekirjoittaneet vaadimme, että hallintosääntö tuodaan mahdollisimman pikaisesti valtuuston käsiteltäväksi juuri delegointien ja hankintojen osalta. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi KH Valmistelija hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä.

2 Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen talousja hallintopalvelujen valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. KH Valmistelija: kaupunginlakimies Merja Korhonen, puh voimaan tullut hallintosääntö Hallintosääntö uudistettiin kokonaisuudessaan voimaan tulleen kuntaliitoksen ja organisaatiouudistuksen vuoksi. Alkuperäisen hallintosäännön 4 luvun (Kaupunginhallitus) 2 :n 15 kohdan mukaan kaupunginhallitus päätti kaupungin sopimuksista ja hankinnoista silloin kun ne koskevat useamman kuin yhden lautakunnan alaista toimintaa. Tätä kohtaa täsmennettiin alkaen. Hallintosäännön 4 luvun 7 :n 1 kohdan mukaan kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla oli oikeus päättää enintään euron suuruisista sopimuksista ja hankinnoista. Tätä kohtaa täsmennettiin alkaen. Hallintosäännön 10 luvun (Lautakuntien johtosääntö) 4 :n mukaan lautakunta vastaa vastuualueensa asiakkaiden palvelutarpeiden selvittämisestä sekä palvelujen järjestämisestä, sisällöistä, kehittämisestä ja ohjeista (kohta 2). Lautakunta päättää kaupunginhallituksen hyväksymien ohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti palvelujen järjestämistavasta ja tarjouskilpailujen järjestämisestä sekä selvittää kulloinkin vaihtoehtoiset palvelujen tuottamistavat päätöksen tueksi (kohta 3). Kohta 2 on säilynyt samanlaisena. Kohdan 3 sanamuotoa täsmennettiin alkaen. Hallintosäännön 10 luvun 14 :n 4 kohdan mukaan tilaajajohtaja allekirjoittaa tarjouspyynnön, tekee hankintapäätöksen ja hyväksyy hankintasopimuksen sekä päättää muiden kuin lautakunnan toimivaltaan kuuluvien sopimusten hyväksymisestä lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti, ellei muualla ole toisin määrätty tai päätetty. Tämä kohta on säilynyt ennallaan ja kohtaan lisättiin oma-aloitteisesta hankintaoikaisusta päättäminen alkaen. Hallintosäännön 11 luvun (Palvelualueiden johtosääntö) 3 :n 13 kohdan mukaan palvelutuotantojohtajan tehtävänä oli päättää alaisensa toiminnan palvelujen ja tavaroiden hankinnasta palvelusopimuksen ja kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti. Tätä kohtaa täsmennettiin alkaen. Liikelaitosten johtosäännössä (Hallintosäännön 12 luku) hankintatoimivaltaa ei ollut delegoitu toimitusjohtajille tai muille johtokunnan alaisille viranhaltijoille. Delegointi tehtiin alkaen.

3 voimaan tulleet muutokset Hankintatoimivaltaa tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti voimaan tulleissa hallintosäännön muutoksissa. Hallintosääntöön lisättiin, että toimielimet päättävät kaupunginhallituksen hyväksymien ohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti toimialaansa kuuluvien palvelujen järjestämistavasta ja tarjouskilpailujen järjestämisestä. Päätöksen tueksi on selvitettävä vaihtoehtoiset tuotantotavat ja arvioitava niiden kustannusvaikutukset. Toimielimille on esitettävä vähintään kerran vuodessa selvitys suunnitteilla olevista tarjouskilpailuista. (Hallintosääntö 7 luku (Kaupungin talous 5 ). Lisäksi hallintosääntöön lisättiin samanlainen hankintatoimivalta omien vastuualueidensa osalta kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajalle, palvelutuotantojohtajalle, konsernipalveluiden vastuualueiden johtajille, liikelaitosten toimitusjohtajille, tietohallintojohtajalle ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtajalle kuin vuoden 2009 alussa voimaan tulleessa hallintosäännössä oli jo tilaajajohtajilla. (Hallintosääntö 7 luku 5 :n 4 mom.) Lautakuntien, johtokuntien ja palvelutuotannon omissa toimintasäännöissä olleet ja osin hallintosäännön vastaiset euromääräiset hankintatoimivaltarajat poistettiin. Hallintosäännön 4 luvun 2 :n kohdan 15 sanamuotoa täsmennettiin siten, että kaupunginhallitus päättää sopimuksista ja hankinnoista silloin kun ne koskevat useamman kuin yhden toimielimen alaista toimintaa lukuun ottamatta tietohallintojohtajan erityiseen ratkaisuvaltaan kuuluvia hankintoja. Kuntaliitoksesta lähtien on pidetty tärkeänä tehokkaan tietojärjestelmäarkkitehtuurin varmistaminen ja sitä, että koko kaupungin tietojärjestelmiä koordinoidaan keskitetysti. Tarjouspyynnön laadinta, hankintapäätöksen teko ja sopimuksen hyväksyminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Jotta hankintapäätös ja sopimus tehdään tarjouspyynnössä esitettyjä ehtoja noudattaen, näitä koskeva toimivalta on tarkoituksenmukaista olla samalla taholla. Hallintosäännön muutosten tavoitteena oli, että toimielimet pääsevät vaikuttamaan hankintoihin hankintamenettelyn alkuvaiheessa ennen hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön julkaisemista. Tästä syystä hallintosääntöön kirjattiin palvelujen järjestämistapaa koskeva toimivalta toimielimille ja velvoitettiin, että toimielimille esitetään selvitys suunnitteilla olevista tarjouskilpailuista. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa. Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat. Toimielimille vähintään vuosittain tehtävä selvitys voi sisältää esim. kaikki ne sopimukset, joiden voimassaolo päättyy sen vuoden lopussa taikka esim. uuden palvelun tai laajenevan palvelun järjestämistarpeet. Selvitystä käsiteltäessä toimielimet voivat päättää palvelujen järjestämistavasta ja päättää myös tarjouspyynnön keskeisistä ehdoista, jotka

4 tarjouspyynnön hyväksyvän viranhaltijan tulee ottaa tarjouspyyntöä laadittaessa huomioon. Palvelujen järjestämistavasta ja hankinnoista voidaan sopia tarkemmin myös toimielinten hyväksyttävissä vuosittaisissa palvelusopimuksissa. Järjestämistavasta ja tarjouskilpailun järjestämisestä päättäessään toimielin voi edellyttää, että tarjouspyyntö esitellään sille ennen tarjouspyynnön allekirjoittamista ja julkaisemista, jolloin toimielin voi esittää siihen esim. laatu- tai vertailukriteereitä koskevia edellytyksiä tai painotuksia. Tarjouspyyntö on hankintamenettelyn tärkein asiakirja. Hankintapäätös ja hankintasopimus on tehtävä tarjouspyynnössä esitettyjä ehtoja, vertailukriteereitä ja painoarvoja noudattaen. Harkintavaltaa sen suhteen, kuka tai ketkä palveluntuottajat valitaan kaupungin yhteistyökumppaneiksi, on hyvin vähän taikka ei ollenkaan. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että hankintapäätösten tekeminen on keskitetty euromääristä riippumatta ylimmille viranhaltijoille. Hallintosäännön mukaan päättävät viranhaltijat voivat delegoida hankintatoimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille siltä osin kuin se on jonkin osakokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintapäätöksen valmisteluun osallistuu joka tapauksessa hankinnan luonteesta riippuen useita henkilöitä. Hankintalain periaatteina on kokonaistaloudellinen edullisuus, suunnitelmallisuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, avoimuus ja suhteellisuus. Hankintoja on toteutettava mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Kaupungin hankintayksikkönä on huolehdittava, että hankintoja ei jaeta tarpeettomasti ja hankintalain vastaisesti osiin. On katsottava ja varmistuttava, että samanaikaisesti kilpailutettavat samantyyppiset hankinnat kuuluvat samaan hankintakokonaisuuteen. Hankintatoimivallan keskittämisellä on pyritty lisäämään hankintalainsäädännön osaamista ja säännösten noudattamista. Tavoitteena on myös ollut päätöksenteon sujuvuus ja joutuisuus, jotta hankintapäätösten tekeminen ei ole riippuvainen toimielimen kokousaikatauluista. Toimielimillä on edelleen hankintapäätöstenkin osalta kuntalain 51 :n mukainen otto-oikeus. Asian ottamisesta toimielimen käsiteltäväksi voi päättää toimielin, sen puheenjohtaja tai toimielimen esittelijä. Toimielinten puheenjohtajien kanssa tulee sopia viranhaltijapäätösten ilmoittamiseen ja otto-oikeuden käyttöön liittyvästä sujuvasta menettelystä. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet muutokset koskivat myös hankintalakiin lisättyä hankintaoikaisumenettelyä. Hankintalain mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteesta tai asianosaisen vaatimuksesta. Omasta aloitteesta hankintapäätöstä voi korjata tai muuttaa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa hankintapäätöksen tiedoksisaannista. Hallintosäännön mukaan päättävä viranhaltija päättää omasta aloitteestaan käsiteltävästä hankintaoikaisusta ja toimielin päättää asianosaisen vaatimuksesta käsiteltävästä hankintaoikaisusta ja ns. pienhankinnoissa käytössä olevista oikaisuvaatimuksista voimaan tullut muutos

5 Jätehuoltokoordinaattorille delegoitiin samanlainen hankintatoimivalta kuin edellä selostetuille muille ylemmille viranhaltijoille (Hallintosääntö 7 luku 5 4 mom.). Hallintosääntöön ei ole tehty muita hankintatoimivaltaan liittyviä muutoksia. Yhteenveto Edellä esitetystä ilmenee, että nykyinen tilaajajohtajien hankintatoimivalta on ollut voimassa alkaen. Vuoden 2011 alusta lukien samanlainen toimivalta omien vastuualueidensa osalta määriteltiin myös muille johtaville viranhaltijoille (kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajalle, palvelutuotantojohtajalle, konsernipalveluiden vastuualueiden johtajille, liikelaitosten toimitusjohtajille, tietohallintojohtajalle ja Kanta- Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtajalle). Vastaava toimivalta jätehuoltokoordinaattorille delegoitiin alkaen. Toimielinten vastuu palvelujen järjestämisestä on ollut hallintosäännössä lähtien. Vuoden 2011 alusta vastuuta täsmennettiin siten, että kaikki toimielimet päättävät toimialaansa kuuluvien palvelujen järjestämistavasta ja tarjouskilpailun järjestämisestä. Päätöksen tueksi on selvitettävä vaihtoehtoiset tuotantotavat ja arvioitava niiden kustannusvaikutukset. Lisäksi säädettiin, että toimielimille on esitettävä vähintään kerran vuodessa selvitys suunnitteilla olevista tarjouskilpailuista. Toimielimillä on mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan, hankintoihin, tarjouskilpailun järjestämiseen, tarjouspyynnössä esitettyihin ehtoihin, laatuvaatimuksiin, vertailukriteereihin ja painoarvoihin valtuustokausittain hyväksyttävien palvelusuunnitelmien tai vuosittaisten palvelusopimusten yhteydessä taikka käsiteltäessä vuosittaista selvitystä suunnitteilla olevista tarjouskilpailuista tai erikseen päätettävän asian yhteydessä. Hallintosäännön 4 luvun 2 :n 15 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää sopimuksista ja hankinnoista silloin kun ne koskevat useamman kuin yhden toimielimen alaista toimintaa lukuun ottamatta tietohallintojohtajan erityiseen ratkaisuvaltaan kuuluvia hankintoja. Käytännössä kaupunginhallitus on päättänyt mm. tarjouskilpailun järjestämisestä koskien yhdistettyjen kuljetusten järjestämistä esiopetusikäisille, koululaisille, vammaisille ja ikäihmisille. Tarjouspyynnön ja päätöksen tekeminen ja sopimuksen hyväksyminen on delegoitu kuitenkin tilaajajohtajille. Hankintatoimivallan delegointi on hallintosäännössä järjestetty hankintalainsäädännön edellytykset ja periaatteet huomioon ottaen. Tarjouspyynnön ja hankintapäätöksen tekeminen sekä hankintasopimuksen hyväksyminen liittyvät kiinteästi yhteen, eikä niihin kuuluvaa toimivaltaa voida jakaa eri tahoille. Näin ollen hankintatoimivaltaan ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia hallintosääntöä muuttamalla. Toimielimille kuuluvaa palvelujen järjestämistä, hankintojen suunnittelua ja vaihtoehtoisten tuotantotapojen selvittämistä koskevaa menettelytapaa ja tietojen jakamista on tarkoituksenmukaista täsmentää ja luoda kullekin toimielimelle sopivimmat käytännöt. Tämä tapahtuu paremmin toimielinten sisällä sovittavalla tai päättämällä tavalla kuin hallintosääntöä muuttamalla.

6 Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteeseen edellä esitetyn selvityksen ja ehdottaa, ettei aloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Keskustelun kuluessa Johannes Koskinen teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että ehdotus palautetaan ja siinä yhteydessä valmistellaan valtuustosopimuksessa viitatut tarpeet tarkistaa päätösvaltatasoja ja hankintapäätösten kriteerejä mm. työllisyys- ja alueellisuusperusteiden osalta. Koskisen esitystä kannattivat Mauri Ojamäki, Hannu Kärpänen, Ritva Oinonen, Kari Ilkkala. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, oli asiasta äänestettävä. Äänestys suoritettiin seuraavasti: he, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta äänestivät jaa, ja he, jotka kannattivat Johannes Koskisen kannatettua ehdotusta äänestivät ei. Äänestystapa oli kädennostoäänestys. Käytiin äänestys. Esittelijän ehdotusta äänestivät Sari Rautio, Tapio Vekka ja Vesa Kaloinen. Koskisen kannatettua ehdotusta äänestivät: Lulu Ranne, Ulla Appelroth, Mauri Ojamäki, Anna-Kaisa Häppölä, Kari Ilkkala, Hannu Kärpänen, Ritva Oinonen, Johannes Koskinen. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tulos oli 3 jaa -ääntä ja 8 ei - ääntä. Johannes Koskisen ehdotus tuli päätökseksi. Päätös: Kaupunginhallitus päätti, että ehdotus palautetaan ja siinä yhteydessä valmistellaan valtuustosopimuksessa viitatut tarpeet tarkistaa päätösvaltatasoja ja hankintapäätösten kriteerejä mm. työllisyys- ja alueellisuusperusteiden osalta KH Valmistelija: kaupunginlakimies Merja Korhonen, p Kaupunginhallitus on merkinnyt talous- ja hallintojohtajan laatiman hankintatoimen kehittämistä koskevan raportin tiedoksi ja hyödynnettäväksi soveltuvin osin Uusi Kunta työssä. Kaupungin päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn liittyviä ohjeita on täsmennetty mm. hankintojen osalta. Ohjeiden mukaan hankinnat on suunniteltava ajoissa ja pitkäjänteisesti ja tarjouskilpailun järjestämiselle (lainvoimaiseen päätökseen saakka) on varattava riittävästi aikaa. Toimielimet on otettava suunnitteluun mukaan hankintaprosessin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankintojen suunnittelua ohjaa Hämeenlinnan strategia, joka sisältää Palvelu- ja hankintaohjelman. Strategian pohjalta kukin lautakunta

7 suunnittelee tulevien neljän vuoden ajalle palvelusuunnitelman, joka sisältää mm. palvelujen hankinnan. Hankinnan tavoitteista ohjeissa on todettu, että mikäli palvelu päätetään hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta, palvelun tarpeet ja hankinnan tavoitteet on syytä kuvata jo järjestämistavasta päätettäessä. Tavoitteena voi olla mm. hankintojen paikallisuus, jolloin hankinta voidaan jakaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisiin osiin, jotta paikallisilla tarjoajilla on tosiasiallinen mahdollisuus jättää tarjouksensa. Paikallisuuden vaatimusta voidaan korostaa myös muilla ehdoilla (välimatkat, kuljetus, tuoreus). Paikallisuus ei kuitenkaan voi olla hankinnan tavoitteista keskeisin, koska hankinnoilla on pyrittävä kestävän talouden mukaisiin ratkaisuihin. Hankinnan tavoitteeksi voidaan asettaa myös työllistämiseen (nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt) tai harjoittelupaikkojen tarjoamiseen liittyviä ehtoja. Hankinnan tavoitteeksi voidaan asettaa myös innovatiivisuus, jolloin tarkoituksena saattaa olla sellaisen palvelun tai yhteistoiminnan luominen, jollaista ei ole vielä edes olemassa. Tällöin hankinnan tavoitteena ja sen myötä vertailukriteerinä korostuu erityisesti vaikuttavuuden aikaansaaminen. Palvelujen järjestämistavasta päättäessään toimielimet voivat samalla päättää hankinnan tavoitteista ja yleisellä tasolla keskeisistä palvelujen hankintaan liittyvistä ehdoista kuten laatuvaatimuksista, kelpoisuusehdoista, muista valintaan vaikuttavista ehdoista (esim. ympäristönsuojelu) ja painoarvoista. Vaihtoehtoisesti toimielimet voivat asian käsittelyn yhteydessä keskustella keskeisistä tavoitteista ja ehdoista ja toivomukset kirjataan muistiin tarjouspyynnössä huomioitavaksi. Hankinnan vertailuperusteet (-kriteerit) tulee muodostaa hankinnalle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Uusi hankintadirektiivi on annettu ja uusi hankintalaki on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden loppupuolella. Hankintadirektiivin ja kansallisen hankintalain uudistamisen tavoitteina on mm. ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantaminen. Hankintadirektiivin oikeusvaikutukset tulevat voimaan Uuden hankintadirektiivin mukaan tarjouspyynnössä voidaan asettaa erityisehtoja, jotka voivat koskea esim. ammatillista koulutusta työpaikalla, työoloja, työehtoja taikka vammaisten tai palkkatukityöllistettyjen palvelukseen ottamista. Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina (hankinnan jakaminen osiin), jotta pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät muiden tarjoajien kanssa tasapuolisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin. Tarjouspyynnössä voidaan ilmoittaa, kuinka moneen osaan tarjoajan tarjous voi tulla valituksi.

8 Hankintalain uudistuksen yhteydessä on tarkoituksena laatia kaupungille omat hankintaohjeet. Uusi Kunta-hankkeen ja hallintosäännön uudistamisen yhteydessä tarkistetaan myös hankintoihin liittyvä päätöksentekotoimivalta. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteeseen edellä esitetyn selvityksen ja ehdottaa, ettei aloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antaa kaupunginlakimies Merja Korhonen, p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.