Valtuustoaloite viherkaavan laatimiseksi Hämeenlinnaan Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä

Transkriptio

1 Valtuustoaloite viherkaavan laatimiseksi Hämeenlinnaan Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä ym. KV Valtuutettu Kylli Kylliäinen jätti Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puolesta, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Teija Arvidsson, Irmeli Lehtonen, Päivi Sieppi, Mirka Soinikoski, Martti Töttölä, Heidi Sulander, Tauno Lahtinen, Ritva Oinonen, Tiina Mollberg, Irma Taavela, Ranjith Kumar Prabhakaran ja Olli Ilomäki: Vietämme parhaillaan Valtakunnallista Vihervuotta, jonka pääteema on: Kestävä suomalainen maisema. Teema nostaa esille tämän ajan haasteet, joista yksi, kyllin merkittävä, on se miten voimme edistää kestävän kehityksen mukaista viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Hämeenlinnan kaupunki on ketjuttanut Juhlavuotensa kompaktiksi kokonaisuudeksi alkaen kaupungin 375- vuotisjuhlasta ja päättyen Suomi 100- juhlavuoteen. Nyt vietämme Luonto ja Vesi- teemavuotta. Tämä vuosi kutsuu kaikkia kaupunkilaisia mukaan luomaan hyvää ympäristöä nostaen samalla esiin luontoa uhkaavia tekijöitä. Kaupunkirakenteen laajetessa ja tiivistyessä luonnon viheralueet ovat vaarassa supistua. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää kyllin huolellista suunnittelua kaikissa maankäyttöön ja luonnon hoitoon liittyvissä asioissa. Terveet ekosysteemit ja monimuotoinen luonto kestävät parhaiten ilmastomuutoksen ja muiden ilmiöiden haitallisen vaikutuksen. Ehdotamme, että kaupunki ottaisi huomioon seuraavat näkökulmat Viherkaavaa suunniteltaessa: - Luonto- ja kulttuurimaisemat ohjaisivat entistä selkeämmin maankäytön suunnittelua - Luodaan luonnon monimuotoisuuden mosaiikin turvaamiseksi järjestelmä, jossa luontaisten elinympäristöjen säilymiseksi velvoitetaan kansalaiset jättämään alkuperäistä luontotyyppiä ostamalleen tontille - Hämeenlinnan kaupunki sitoutuu rakentaessaan infraa huomioimaan monimuotoisuuden mosaiikin jättämällä alkuperäistä luontotyyppiä rakentamilleen alueille - Luonnon monimuotoisuuskohteet ja maisemien kulttuuriarvot säilytetään, ja ekologisesti ja toiminnallisesti yhtenäiset viheryhteysverkot liitetään kaikkeen kaavoitukseen - Kylä-asutusta ideoidaan kyllin monipuolisesti - Ranta-alueet ja -reitit varjellaan kaikkien kansalaisten käyttöön - Suunnitellaan asukkaita palveleva, kattava ja turvallinen kulkuyhteyksien verkko - Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen toteutetaan kuunnellen kaupungin asukkaita ja huolehtien, että tärkeissä maankäytön suunnitteluprosesseissa on mukana biologian ja maisemasuunnittelun asiantuntijoita Esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki määrittelisi koko kaupungin kattavan Viherkaavan osaksi maankäytön suunnittelua siten, että Viher-

2 kaava tulisi osaksi yleiskaavaa ja se toimisi asemakaavoituksen pohjana. Päätös: Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH Valmistelija hallintopäällikkö Niina Kuusela, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen yhdyskuntalautakunnan valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. YHLA Valmistelija: yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki, puh Hämeenlinnan kaupunkistrategian yksi päämäärä on hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu, missä yhtenä kriittisenä tekijänä mainitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistön puhtaus. Nämä mainitaan myös Kestävä elämäntapa - ohjelmassa kaupungin keskeisinä menestystekijöinä. Maankäytön linjauksissa mainitaan maankäytön keskeisissä strategisissa tehtävissä, että kaupunkirakenteen tiivistyessä turvataan riittävän laajat ja laadukkaat viheralueet, jotka muodostavat yhtenäisen verkoston ja jotka voivat samalla toimia osana ekologista verkostoa. Valtuustoaloitteessa kuvattu viherkaava vastaa siten osaltaan kaupunkistrategian keskeisiin tavoitteisiin, vaikka viherkaavaa tai siihen liittyviä toimenpiteitä ei sellaisenaan olekaan mainittu strategiassa toimenpiteinä. Suurimpien maankäytön muutospaineiden nähdään nykyisin ja tulevaisuudessa kohdistuvan Kanta-Hämeenlinnan alueelle, joten kestävässä kaupunkisuunnittelussa on erityisesti tarkasteltava kantakaupunkia. Pitäjien keskustoissa ja maaseudulla muutospaine ei ole samanlainen kuin kantakaupungissa. Toisaalta maaseudulla luonto ja maisema ovat kaikkialla läsnä ja lähellä. Erityistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää myös aluekeskusten yhteyksiin rannoille. Valtuustoaloite on siten ensisijaisesti strateginen ja nimestään huolimatta sisältää muutakin kuin varsinaista kaavoitusta. Keskeisimmät välineet

3 viherkaavan toteuttamisessa ovat kuitenkin maankäytön strategiset linjaukset ja yleiskaavoitus. Vuonna 1998 laadittiin Hämeenlinnan Viheralueohjelma Ohjelman päivitys hyväksyttiin kaupungin hallituksessa vuonna Ohjelma oli laajassa asukasyhteistyössä laadittu tavoite- ja toimenpideohjelma, jossa on esitetty hyvinkin konkreettisia luonnonhoidon toimintaperiaatteita. Viherkaavassa ei ole kuitenkaan kyse ainoastaan ohjelman päivittämisestä. Kantakaupungissa on vireillä yleiskaava, minkä yhtenä tavoitteena on turvata virkistysmahdollisuudet tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa. Kaavassa osoitetaan myös tärkeimmät virkistysreitit ja niiden kytkeytyminen toisiinsa sekä kansallinen kaupunkipuisto ja sen laajennusmahdollisuudet. Kaavan pääpaino on erityisesti liikenteessä sekä kaupallisissa ja muissa palveluissa. Yleiskaavan tavoitteista on päätetty valtuustossa Yleiskaava on tarkoitus toteuttaa jatkuvapäivitteisenä siten, että seuraava yleiskaavatyö aloitetaan välittömästi tämän yleiskaavan valmistuttua ja siinä keskitytään tarkemmin niihin aihealueisiin, jotka tuolloin katsotaan keskeisimmiksi. Vireillä olevan yleiskaavan valmistelun yhteydessä on jo noussut esiin, että seuraavassa yleiskaavassa tulisi keskittyä erityisesti luontoon, ympäristöön ja asumiseen. Seuraavan yleiskaavakierroksen voidaan siten katsoa olevan osa aloitteen toteuttamista. Viherkaavan edellytys on kattava viherrakenneselvitys, jossa analysoidaan paikkatietopohjaisesti kaupungin viherrakennetta, ekosysteemipalveluiden tarjontaa, kysyntää sekä viherrakenteen kytkeytyneisyyttä, monimuotoisuutta ja suhdetta maisemaan. Selvitys on välttämätöntä tietoa päätettäessä viherkaavan tavoitteista, joten se tullaan tekemään etupainotteisesti seuraavaa yleiskaavaa laadittaessa. Työssä pohjana voidaan käyttää Linnan Infran liikelaitoksen paraikaa laatimaa paikkatietoaineistoa olettaen, että aineiston ylläpitämiseen löytyy resursseja. Viherrakenneselvitystä ei valmistella meneillään olevan yleiskaavan yhteydessä taloudellisista syistä. Valtuustoaloitteessa mainitut periaatteet on kuitenkin otettu osin huomioon jo nykyisen yleiskaavan laadinnassa sekä maankäytön suunnittelun linjauksissa. Lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaavoituksessa on otettava huomioon valtakunnallisesti- ja maakunnallisesti arvokkaat maisemat ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä luonnon monimuotoisuuskohteet ja viheryhteydet siltä osin kuin ne tunnetaan. Selvityksiä on tehty kattavasti asemakaavoituksen yhteydessä. Kokonaan uutena näkökulmana aloitteessa nousee esiin alkuperäisen luontotyypin säilyttäminen asuntotonteilla ja infran rakentamisen yhteydessä. Monin paikoin kaupunginosien metsäpuistot on pyritty säilyttämään juuri tällaisina alueina. Velvoitteen taustalle tarvitaan edellä mainittu kaupungin viherrakennetta kuvaava selvitys, jonka perusteella voidaan katsoa ehdotuksen merkitys kokonaisuuteen. Velvoite saattaa myös vähentää kiinnostusta tontin hankintaan, sillä nykyisin alkuperäinen pintamaa korvataan rakentamisen yhteydessä lähes kokonaan. Toinen huomio on, että alkuperäisen luonnon säilymiselle jää harvoin

4 mahdollisuuksia, kun alueen valoisuus- ja kuivatusolosuhteet rakentamisen vuoksi muuttuvat. Kylien potentiaalia on kartoitettu Kehittämiskeskus Häme Oy:n Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushankkeessa vuonna Hankkeessa arvioitiin kylien kaavoitusmahdollisuuksia sekä koottiin tietoa maaseudulle muuttajalle. Maankäytön linjauksien mukaan kylissä ja maaseudulla muutokset ovat vähäisiä ja alueet pysyvät ennallaan tai hiljenevät. Käytännössä linjauksiin ei ole nostettu erityisiä toimenpiteitä kylien kehittämiseksi. Tämä on ollut lähinnä priorisointikysymys, kun maankäytön resursseja on kohdistettu muutospaineisen keskustaajaman alueille. Käytännössä kyläkaavoitus vaatii melko paljon resursseja, vaikka varsinaisesti kylien elävyyteen kaavoitus ei suuresti vaikuta. Hakemuksia kylien rakentamiseksi on ollut vähän ja niihin on kyetty vastaamaan suunnittelu-tarveratkaisuin. Kylien kehittämisessä maankäytön suunnittelu on mahdollistaja, ei toimija. Pitäjien keskuksia sitä vastoin kehitetään aktiivisesti, sillä olemassa olevia palveluita ja infrastruktuuria kannattaa hyödyntää. Lähtökohtana on tarjota asumisen ja yritystoiminnan mahdollisuuksia kysynnän mukaan. Loma-asutuksen kaavoituksessa on kaikkialla Hämeenlinnassa otettu aikoinaan huomioon myös rantojen käyttö ja pääsy vesialueille. Suuri osa rannoista on yksityisomistuksessa ja käytössä, minkä lainsäädäntö on mahdollistanut. Kansallisen kaupunkipuiston rantareitti sekä Ahvenistonjärven ja Aulangonjärven kiertävät reitit ovat kaupungin tärkeimpiä ulkoilualueita. Vanajaveden rantareitti on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu laajennettavaksi kohti etelää. Kaupunki on lisäksi sitoutunut Kansallisen kaupunkipuiston periaatteisiin, ja sen hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Kantakaupungin yleiskaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu myös kulkuyhteyksien verkostoa. Verkoston suunnittelu on selkeä osa seura-van yleiskaavan laadintaa. Yksi näkyvä ongelma on, että läntisen ja itäisen kantakaupungin ulkoilualueet eivät varsinaisesti kytkeydy toisiinsa. Tästä johtuen keskusta ei ole parhaalla mahdollisella tavalla saavutettavissa läntisiltä pientaloalueilta. Pyöräilyohjelman osana suunnitellaan pyöräilyverkkoa. Keväällä 2016 julkaistiin asukkaiden kanssa yhteistyössä valmisteltu seudullinen pyöräilykartta. Pitäjien pyöräilyyhteydet kantakaupunkiin kulkevat vilkkaasti liikennöityjä teitä pitkin. Vuonna 2015 tehdyn seudullisen pyöräilyverkkoselvityksen mukaan pitäjien ja kanta-kaupungin välisten pyöräily-yhteyksien arvioitu käyttäjämäärä jäisi kuitenkin niin vähäiseksi, ettei pyöräteiden toteuttaminen ole realistista. Kaavoitushankkeet ovat jo lainsäädännön vuoksi osallistavia (maankäyttö- ja rakennuslain 6 ). Hämeenlinnassa on kokeiltu lisäksi monia uuden-laisia osallistamisen muotoja, kuten yhdyskuntasuunnittelupeliä tai täydennysrakentamisen suunnittelun joukkoistamista. Lainsäädäntö määrittelee myös, että kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). On selvää, että maankäytön suunnittelussa panostetaan aitoon vuorovaikutukseen ja tarkoituksenmukaiseen asiantuntemukseen myös tulevien hankkeiden yhteydessä.

5 Kaupungin alueilla on isoja maanomistajia kuten seurakunta tai valtio, joiden hallinnassa on huomattava osa kaupungille tärkeästä viherverkostosta. Viherkaavan toteuttamisessa on erityisen tärkeää saada myös nämä tahot mukaan yhteistyöhön. Vs. tilaajajohtajan ehdotus: Yhdyskuntalautakunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan selvityksen. Päätös: Yhdyskuntalautakunta hyväksyi ehdotuksen. KH Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se 1. merkitsee edellä olevan selvityksen tiedoksi. 2. toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antaa yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Tiedoksi Kylli Kylliäinen