Esitän valtuustoaloitteenani että

Transkriptio

1 Valtuutettu Airi Suurosen ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite: Hämeenlinnan kaupungin tulee aloittaa muistisairauksien hoidon tehostamisen toimenpiteitä KV Valtuutettu Airi Suuronen jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Tiia Nurminen, Satu Aaltonen, Mauri Ojamäki, Pentti Nyholm, Pertti Laaksonen, Veera Oksanen, Leena Murtonen, Ritva Oinonen, Teija Arvidsson, Sari Myllykangas, Anna-Kaisa Häppölä, Johannes Koskinen, Aarne Kauranen, Ulla Appelroth, Pasi Vesala, Marko Palm, Leena Suojala, Jukka Pekka Hämäläinen, Helena Lehkonen, Terhi Kyhkynen, Jarmo Vainio, Irmeli Lehtonen, Kylli Kylliäinen, Heidi Sulander, Kimmo Savolainen, Prabhakaran Ranjith Kumar, Irma Taavela, Tiina Mustiala ja Tarja Filatov: 1. Allekirjoittanut toimi vuosina RAY:n rahoituksella dementianeuvojana muistisairaiden tutkimuksen ja hoidon kehittämisprojektissa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella. Tällöin syntyi muistisairaiden kuntoutusohjausmalli, uusi muistisairaiden kuntoutusohjaajan toimi Kanta-Hämeen keskussairaalaan sekä kehitettiin sairaanhoitopiirin muistisairaiden saumaton hoitoketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä, allekirjoituksin. Tältä pohjalta aloitettiin perusterveydenhuollon muistipoliklinikan kehittäminen STM:n euron osarahoituksella. STM:n rahoitushakemuksessa luvattiin, että muistipoliklinikasta tulee pysyvä. Tutkimusten mukaan perusterveydenhuollossa tulee olla muistipoliklinikka. Muistipoliklinikka ehti toimia keväästä 2005 vuoteen 2012, jolloin se ajettiin alas. Tällöin katkesi saumaton hoitoketju. Kuitenkin vuoden 2005 aikana uudella poliklinikalla oli tutkittu ja diagnostisoitu 150 yli 75-vuotiasta muistioireista henkilöä. Kyse ei ollut patoutuneesta tarpeesta, vaan vanhusvoittoisessa kaupungissamme jatkuvasti lisääntyvästä vanhusväestöstä ja muistisairauksista. Kun muistisairaiden diagnosointi on muistipoliklinikan lakkautuksen takia vähentynyt, kostautuu se tulevaisuudessa sote - rahan jaossa. Dementia on kuitenkin nimenomaan vanhustenhuollon alueella esiintyvä sairaus, jonka sairastavuuskerroin on 4,49, eli vanhustenhuollon suurin. Nyt meillä on runsaasti diagnostisoimattomia muistisairaita, joka tulee vähentämään kaupungin saamaa sote-rahaa. 2. Omaishoitajat hoitavat muistisairaita entistä pidempään kotona, koska hoivapaikkoja vähennetään koko ajan. Seitsemän vuoden työni muistisairaiden omaishoidon parissa kotikäynneillä ja pitkäkestoiset asiakkuudet osoittivat selkeästi omaishoitajien kuormittumisen, neuvonnan, ohjauksen ja psykososiaalisen tuen tarpeen. Muistisairaan oirekirjo on niin laaja, vaihteleva ja kuormittava omaisille, että he tarvitsevat em. tukea vuosia sairauden eri vaiheissa. Tämä vaatii työntekijältä eritysosaamista. Tätä kuntoutusohjausta ei ole taloudellista tilata erikoissairaanhoidosta, eikä se enää ole edes mahdollista, kun sairaalan kuntoutusohjaajan kohderyhmää on rajattu vain sairaalasta diagnoosin saaneiden ohjaukseen. Yli 75-vuotiaiden muistitutkimukset tapahtuvat työnjaon mukaan perusterveydenhuollossa. Näin kaikki yli 75-vuotiaiden muistisairaiden omaishoitajat ovat tällä hetkellä täysin ilman kipeästi tarvitsemaansa ohjausta, neuvontaa ja psykososiaalista tukea. Kuitenkin monien tutkimusten mukaan em. kuntoutusohjaus pidensi kotona suoriutumisen aikaa ½ vuodesta 8 kk 1 vuoteen. Tämä on merkittävää kunnan

2 talouden kannalta, sillä dementiahoiva on kustannuksiltaan suurin hoitomuoto. Esitän valtuustoaloitteenani että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa nopealla aikataululla muistisairauksien seulontatutkimukset yli 75-vuotiaille hämeenlinnalaisille Käynnistää muistipoliklinikan uudelleen tehostamaan muistisairaiden tutkimusta pitkäkestoisesti Perustaa kotikäyntejä tekevän muistikoordinaattorin/omaishoidon koordinaattorin/muistisairaiden kuntoutusohjaajan toimen tai valitsee ikäihmisten palveluohjauspisteeseen em. erityisosaamista omaavan palveluohjaajan. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH Valmistelija hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Muutoksenhaku: Liite 2. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p TETOLA Valmistelija/lisätiedot: tilaajapäällikkö Leena Harjula, p Käypä hoito -suosituksen mukaan Suomessa ilmaantuu noin uutta dementiatasoista muistisairaustapausta vuodessa. Väkilukuun suhteutettuna se on 0,241 %, mikä tarkoittaisi Hämeenlinnassa 162 uutta tapausta vuosittain. Muistisairauksien osuus kasvaa vanhenevissa ikäryhmissä. Tutkimusten mukaan noin 4 % vuotiaista sairastuu vähintään keskivaikeaan muistisairauteen, vuotiaista 10 % ja yli

3 85-vuotiasta 35 %. Uusia diagnooseja on tehty (ensimmäinen kyseisen diagnoosin merkintä Efficassa) seuraavasti: vuosi diagnoosit/kpl Tehtyjen diagnoosien määrä on laskeva, mutta vuoden 2014 uusien diagnoosien määrä vastaa laskennallista esiintyvyyttä. Todennäköistä on kuitenkin, että muistisairauksia on myös diagnosoimatta. Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama asiantuntijatyöryhmä (2008) on todennut, että oireileva muistisairaus on syytä tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. Tutkimusnäyttö väestöön kohdistuvasta muistisairauksien seulontatutkimuksen hyödyistä on vielä ristiriitaista. Asiantuntijatyöryhmä ei suosittele toistaiseksi muistioireiden yleistä väestötasoista seulontaa. Kohdennettuja seulontoja voi suunnata esim. kotihoidon asiakkaisiin. Hämeenlinnassa kotihoidon asiakkaille tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja Rai-arviointi, joka tuo esille kognition alenemat. Hämeenlinnan Terveyspalveluista on pyydetty selvitys, miten muistivastaanotto ja muistisairaan hoitopolku toteutuvat tällä hetkellä Hämeenlinnassa. Muistihoitaja Katja Kontio on toimittanut alla olevan selvityksen ja muistihoitaja-koulukseen liittyvän opinnäytetyön Muistioireisen asiakkaan jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjautuminen Hämeenlinnan terveyspalveluissa Muistivastaanotto on toiminut vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2009 osana terveyshyötypalveluita ja toimien edelleen konsultaatiovastaanottona eli muistin jatkotutkimuspaikkana, johon muistioireiset, jotka tarvitsevat tarkempia muistitutkimuksia ohjautuvat oman terveysaseman lääkärin, Vanajaveden sairaalan osastonlääkärin tai yksityisten palveluntuottajien lähettäminä. Toimintamalli perustuu alueellisen ikäjakoon ja Käypähoito suositukseen perustuvaan hoidonporrastusmalliin. Asiakas, joka huomaa muutoksia muistissa voi hakeutua itse tai tulla läheisen tai ammattilaisen ohjaamana omalle terveysasemalle, kuten muissakin terveysongelmissa. Omalla terveysasemalla potilailta joilla epäillään olevan muistihäiriö, kartoitetaan tilanne sairaanhoitajan ja lääkärin käynneillä ja tehdään perustutkimukset sisältäen muut muistihäiriön syytä selvittävät laboratoriotutkimukset sekä mielialan kartoituksen, lääkityksen tarkistuksen ja näistä selviävien syiden hoidon aloittaminen ja ennen muistivastaanoton käyntejä. Muistivastaanoton tehtävänä on muistisairauksien oikea aikainen tunnistaminen ja diagnosointi sekä lääkehoidon aloittaminen ja muiden tukitoimien aloittaminen. Näihin sisältyvät myös lääkkeetön hoito, sairastuneen ja läheisen tuki arjen muuttuvissa tilanteissa muistisairauden myö-

4 tä asiakkaan ja omaisen tarpeen mukaan voimavaroja tukien. Tutkittava tulee vastaanotolle yhdessä läheisen kanssa, joka mahdollistaa yksilöllisen tuen ja ohjaamisen yksilöllisesti jokaisella käynnillä huomioiden myös läheisen tai omaishoitajan ohjauksen, neuvonnan ja psykososiaalisen tuen tarve. Muistivastaanotolla tutkimuksiin kuuluvat laajat muistin-, toimintakyvynja mielialan kartoitukset. Lisäksi tutkimuksiin kuuluvat pään kuvantamistutkimukset magneetti -(MRI) tai tietokonekuvaus (TT) asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan ohjelmoituna. Muistin ja toimintakyvyn arviointien lisäksi tutkimukseen ja hoitoon kuuluu kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi mm lääkityksen, ajoterveyden, oikeustoimikelpoisuuden ja sosiaalisten etujen osalta. Tutkittavalle tulee vastaanotolle suunnitelman mukaan kolme käyntiä sisältäen ensikäynnin ja kaksi seurantakäyntiä. Käytännössä tutkittava käy vastaanotolla yksilöllisen tarpeen mukaan useammankin kerran 1-3 vuoden aikana. Tämän jälkeen asiakas siirtyy jatkoseurantaan omalle terveysasemalle tai kotihoitoon. Jatkoseurannan siirtymisen sujuvuuden parantamiseksi on myös jo kehitetty malli, jossa asiakas siirtyy ohjatusti oman terveysaseman seurantaan. Käytännössä hoitavalla lääkärillä ja muilla sairastuneen hoitoon osallistuvilla on mahdollisuus konsultoida muistivastaanoton geriatria ja sairaanhoitajaa tarvittaessa myös myöhemmin sairauden edetessä, vaikka hoidon jatkoseuranta olisi siirtynyt jo omalle terveysasemalle, kotihoitoon tai muulle asiakasta hoitavalle taholle. Yhteistyökumppaneina toimivat asiakkaan lähiverkoston lisäksi palveluohjaajat, joiden kartoituskäyntiä suositellaan kaikille tutkittaville muistivastaanoton asiakkuusprosessin aikana yksilöllisen tarpeen mukaan muitakaan tukipalvelumahdollisuuksia sivuuttamatta. Muistiyhdistys ja sen arkea tukevat palvelut mm vertaistukiryhmät ja muistikahvilatoiminta ovat esimerkkeinä kolmannen sektorin yhteistyötahoista muistisairaan hyvän elämänlaadun ja arjessa selviytymisen tukemisessa joka on myös hoidon tavoitteena. Vastaanottojen lisäksi muistivastaanotto järjestää keväisin ensitietoillan muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisille. Vuodesta 2014 alkaen on tarjottu tukikäyntejä muistisairaan läheiselle vastaanotolla esille tulleen yksilöllisen tarpeen mukaan. Vuonna 2014 läheisen tukikäynnillä kävi kymmenkunta läheistä. Toimintaa on tarkoitus kehittää jatkossa myös ryhmätoimintaan. Muistihoitajan koulutukseen liittyneen opinnäytetyöhön sisältyneen kehittämissuunnitelman lisäksi vuonna 2015 on tarkoitus viedä käytäntöön malli muistisairaan siirtymisestä jatkoseurantaan omalle terveysasemalle. Uusien lähetteiden määrät muistivastaanotolle:

5 vuosi kpl Vuonna 2014 käyntejä geriatrilla oli 474 ja muistihoitajalla 635. Edellä olevan terveyspalvelujen selvityksen mukaan muistivastaanotto toimii, mutta tietoisuus sen olemassaolosta ja muistisairaan ohjautumisesta terveysaseman kautta muistitutkimuksiin on yleisellä tasolla puutteellista. Selvityksestä käy myös ilmi, että muistisairaan jatkohoito, neuvonta ja ohjaus vaativat vielä kehittämistyötä sekä mallin jalkautusta käytäntöön. Muistisairaan jatkohoito tulee tapahtua yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Hämeenlinnaan tulee perustaa koordinaatioryhmä muistisairaan saumattoman hoitoketjun turvaamiseksi ja Käypä hoito - suosituksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi. Muistisairauksien hoito vaatii erityisosaamista ja tiimityötä. Tämä edellyttää muistisairauksiin liittyvän osaamisen vahvistamista kaikilla tasoilla, muistioireiden tunnistamista, ohjaamista tutkimuksiin, diagnosointia, muistisairaiden kuntoutukseen ja hoitoon erikoistumista jne. Aloitteessa on esitetty kotikäyntejä tekevän muistikoordinaattorin / omaishoidon koordinaattorin / muistisairaiden kuntoutusohjaajan toimen perustamista tai ikäihmisten asiakasohjauksen vahvistamista erityisosaamista omaavalla palveluohjaajalla. Muistipotilaan hoidon seurannassa yksilöllisen kuntoutus- ja palvelusuunnitelman toteutuminen edellyttää hyvää palveluiden tuntemusta. Muistipotilaan hoitoa seurataan säännöllisesti ja palvelut räätälöidään joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan. Muistikoordinaattorin toimintamallin vaikuttavuudesta on vahvaa tieteellistä näyttöä. Tutkimustulosten perusteella dementiaa sairastavan kotona asumista on voitu jatkaa muistikoordinaattorin avulla. Jatkovalmistelussa on arvioitava muistikoordinaattorin tai vastaavan toimintamallin käynnistäminen Hämeenlinnassa ja tarkoituksenmukainen sijoittuminen kaupungin organisaatioon. Ikäihmisten asiakasohjausyksikössä on monialaista osaamista, mutta muistisairauksien erityisasiantuntijoita siellä ei ole. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan tulee yhteistyössä ikäihmisten lautakunnan kanssa ottaa huomioon edellä esiin tuodut kehittämisen alueet palvelusopimusneuvotteluissa ja budjettivalmistelussa. Ikäihmisten palvelurakennetyöryhmä ottaa asian jatkovalmisteluun. Tilaajajohtajan ehdotus: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta antaa aloitteeseen edellä olevan selvityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Päätös: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

6 KH Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan valtuustoaloitteesta antaman selvityksen tiedoksi sekä toimittaa sen edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi ja ehdottaa, ettei valtuustoaloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antaa tilaajapäällikkö Leena Harjula, p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.