Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite olemassa olevien yhteistyömuotojen syventämisestä

Transkriptio

1 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite olemassa olevien yhteistyömuotojen syventämisestä KV Valtuutettu Marjatta Rahkio jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan keskustan valtuustoryhmän kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat allekirjoittaneet valtuutetut Marjatta Rahkio, Leena Suojala, Hannu Kärpänen, Antti Leinikka, Pekka Pohjalainen ja Jukka Sorvari: Seutuyhteistyö Hattulan ja Janakkalan kanssa on käynnistynyt vuoden 2014 aikana ja uusia avauksia ja hankkeita on vireillä kiitettävästi. Jo olemassa olevien yhteistyömuotojen syventämistä tulisi myös tarkastella. Yhteisiä hallintoelimiä on tällä hetkellä mm. ympäristö- ja rakennuslautakunta. Keskustan valtuustoryhmä ehdottaa, että ympäristö- ja rakennuslautakunnan toiminnassa palattaisiin käytäntöön jossa kaikkien kuntien edustajat voivat osallistua kaikkien asioiden esittelyyn ja esityksistä käytävään keskusteluun vaikka varsinainen päätöksentekoon osallistuminen olisikin rajattu vain kunkin edustajan oman kunnan asioihin. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH Valmistelija hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei heti oteta käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen tilaajayksikön valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Muutoksenhaku: Liite 2. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Katri Kaukosalo, p YMRALA Valmistelija ympäristöjohtaja Juha Lahti, p , kaupunginlakimies Miia Luukko, p , rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala p , tilaajajohtaja Päivi Saloranta, p Lainsäädäntöä

2 Kunnan tehtävistä vastaa kuntalain mukaisesti kunnan nimeämä toimielin, ellei kuntalain 10. luvun mukaisesta yhteistoiminnasta ole kuntien välillä erikseen sovittu. Kuntalain 76 on määritelty kuntien yhteistoiminnan muodot. Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Lain 77 todetaan, että kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Hämeenlinna kaupungin ja Hattulan kunnan välillä on solmittu kuntalain 77 mukainen yhteistoimintasopimus, jolla Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan kunta sopivat kunnan ympäristöterveydenhuollon, mukaan lukien eläinlääkintähuolto, ja ympäristönsuojelun viranomaiselle säädettyjen tehtävien hoitamisesta yhteistoimintana. Sopimuksen mukaan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palveluiden järjestäjänä toimii Hämeenlinnan kaupunki vastuukuntana. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomainen on Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta, joka huolehtii eri laeissa ympäristöterveydenhuollolle, eläinlääkintähuollolle ja ympäristönsuojelulle säädetyistä tehtävistä ja käyttää niissä lautakunnalle annettua päätösvaltaa. Sopimuksessa todetaan, että yhteistoiminnan hallinnossa ja päätöksenteossa noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin hallintosääntöä. Hallintosäännössä on määräykset muun muassa kokous- ja hallintomenettelystä sekä jäsenten palkkioista ja korvauksista. Lautakunnan päätöksentekotoimivallan siirtämisessä noudatetaan mitä säädöksissä ja Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännössä ja toimintasäännöissä määrätään. Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön mukaan ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristötoimen sopimuksen mukaisesti yhteistoimintalautakuntana. Lautakunnan jäsenmäärä on 11 ja Hattulan kunnan asioita käsiteltäessä lautakuntaan kuuluu lisäksi kaksi Hattulan kunnan nimeämää jäsentä. Kuntalain 50 mukaan valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset muun muassa muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa. Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 6 luvun 9 säädetään erikseen johtavien luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajien läsnäolo- ja puheoikeudesta toimielimissä. Lisäksi todetaan, että muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Kuntalain 57 mukaan muiden toimielinten kuin valtuuston kokoukset ovat lähtökohtaisesti suljettuja eikä niissä saa olla läsnä yleisöä eikä muita sivullisia. Yleensä toimielimet ovat antaneet läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksissaan asiantuntijoille, jotka tulevat kokoukseen selvittämään käsiteltävänä olevaa asiaa. Hämeenlinnassa lautakunnat ovat valtuustokauden alussa päättäneet, että esittelijän ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi lautakunnan kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua käsiteltävien

3 asioiden keskeiset valmistelijat ja muut asioiden käsittelyn kannalta kulloinkin tarpeelliseksi katsottavat työntekijät. Yhteistoiminta ympäristöasioissa Hämeenlinnan seudulla ympäristöpalvelut on pitkään hoidettu yhteistoiminnassa kuntalain 76 mukaisesti. Tehtävistä vastasi asti Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta. Lautakunnassa oli Hämeenlinnan kaupungista neljä jäsentä, Hattulan kunnasta kaksi jäsentä sekä Hauhon, Kalvolan ja Rengon kunnista jokaisesta yksi jäsen. Ympäristötoimi siirtyi osaksi Hämeenlinnan kaupungin organisaatiota Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja Hämeenlinnan kaupungin välisellä ympäristötoimen siirtymissopimuksella. Toiminta perustui Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kuntien välillä solmittuun seudullisen ympäristötoimen yhteistoimintasopimukseen. Seudullisen ympäristölautakunnan jäsenmäärä ja kuntien edustus lautakunnassa säilyi samana kuin kuntayhtymässä. Vuoden 2009 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen seurauksena seudullisen ympäristölautakunnan tehtävät siirtyivät Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja yhteistoimintasopimus Hattulan kunnan kanssa päivitettiin siten, että Hämeenlinnan kaupunki toimi edelleen Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palveluiden tuottajana. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimivalta Valtuustoaloitteessa on viitattu aikaisempaan käytäntöön, jossa kaikki kuntien edustajat ovat voineet osallistua kaikkien asioiden käsittelyyn. On kuitenkin huomattava, että aikaisemmin seudullisen ympäristölautakunnan toiminta kokonaisuudessaan oli kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen perustuvaa. Nykyisen ympäristö- ja rakennuslautakunnan viranomaistehtävät ovat huomattavasti laajemmat. Ympäristöasioiden yhteistoiminnan lisäksi lautakunta toimii Hämeenlinna kaupungin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kunnan rakennusvalvontaviranomaisena ja maa-aineslaissa tarkoitettuna lupa- ja valvontaviranomaisena. Lisäksi lautakunnan toimivaltaan kuuluvat Hämeenlinnan kaupungin osalta seuraavat asiat: - päättää poikkeamislupien myöntämisestä ja suunnittelutarveratkaisuista siltä osin kuin kyse on asuinrakennuksista tai niihin liittyvistä talousrakennuksista (MRL 171, 137 ) - maankäyttö- ja rakennuslain momentin mukaisesta ympäristönhoidon viranomaisvalvonnasta, - kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 15 tarkoitettu viranomaisvalvonta - maankäyttö- ja rakennuslain 89 tarkoitetun johdon, laitteen tai rakennelman siirtopaikasta päättäminen - maankäyttö- ja rakennuslain 161a mukaisen kunnan viranomaisen tehtävät, - päättää rakennusrasitteiden perustamisesta, oikaisemisesta ja poistamisesta sekä päättää rasitejärjestelyistä ja kiinteistöjen yhteisjärjestelyistä - maankäyttö- ja rakennuslain 103 d, f, g, j ja k säädetyt tehtävät

4 Kuten edellä on todettu yhteistoimintasopimus Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan välillä kattaa ainoastaan ympäristöpalvelut. Vuonna 2014 ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli järjestäytymisasiat pois lukien 152 pykälää, joista 54 pykälää eli noin kolmannes oli Hattulan kuntaa yhteistoimintasopimuksen perusteella koskettavia asioita. Valtakunnallinen kehitys Valtakunnallisena kehityksenä on siirtyminen suurempiin yksiköihin. Ympäristöterveydenhuollon osalta laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 410/2009 määrittelee yksikön minimikooksi kymmenen henkilötyövuotta. Rakennusvalvonnan osalta Suomen hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaa, että rakennusvalvonta kootaan nykyistä suuremmiksi, kuntarajat ylittäviksi yksiköiksi. Ympäristöministeriön työryhmä on selvittänyt rakennusvalvonnan kehittämisen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ja julkaissut selvityksensä helmikuun 2015 lopussa. Selvityksessä käsitellään yksiköiden muodostumista sekä vapaaehtoisen yhteistyön että velvoittavan lainsäädännön pohjalta. Uudistus voidaan toteuttaa myös siten, että kunnat velvoitetaan lainsäädännöllä määräajassa muodostamaan yhteistoiminta-alueita rakennusvalvonnan järjestämiseksi samaan tapaan kuin ympäristöterveydenhuollon uudelleenorganisoinnissa. Tällöin laissa säädettäisiin yksiköiden teknisen asiantuntijahenkilöstön vähimmäismäärästä riittävän ja yhtenäisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. Kunnat saisivat valita, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne yhteistoiminta-alueita muodostaisivat. Suurimmilla kaupungeilla asiantuntijahenkilöstön määrä olisi jo riittävä, jolloin niitä yhteistoiminta-alueen muodostamisvelvoite ei suoraan koskisi. Vaihtoehtona on myös velvoittavan sääntelyn avulla suoraan määrätä rakennusvalvontatoimen uudet alueet. Myös Kuntaliitto on julkaissut oman selvityksensä rakennusvalvonnan alueellistamisen arvioiduista hyödyistä ja haitoista. Selvityksessä todetaan, että rakennusvalvonnan alueellistamisella tullaan luultavasti saavuttamaan sille asetetut tavoitteet: tulkinnat yhtenäistyvät, maksujen kerääminen tehostuu, yksiköiden haavoittuvuus pienenee ja mahdollisuus erikoistumiseen parantuu - osaaminen kehittyy ja monipuolistuu. Voidaan olettaa siis kohtalaisen varmasti, että rakennusvalvonnan alueellistamisesta muodostuisi rakennusvalvonnalle ainakin pienemmissä kunnissa vastaavia etuja, joita on saavutettu esimerkiksi ympäristöterveydenhuollossa. Julkisen talouden haasteet ja rakennusvalvonnan tehtäväkentän haastavuuden kasvu rakennustekniikan kehittyminen ja lainsäädännön kasvu huomioiden, on todettava, että nykyinen tilanne ei ole kestävä kaikissa pienimmissä kunnissa. Alueellistaminen tulee aiheuttamaan myös haitallisia vaikutuksia, jotka korostuvat pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Tämä johtuu pääosin siitä, että pienet ja keskisuureet kunnat ovat organisoineet rakennusvalvonnan ja siihen toiminnallisesti kytkeytyvät muut toimialat, kuten kaavoituksen ja ympäristönsuojelun tiiviiksi kokonaisuudeksi. Tämä on koettu käytettävissä olevien resurssien pohjalta tehokkaaksi toiminnan järjestämisen tavaksi niin rakennusvalvonnan kuin kunnan muiden tehtävien hoidon kannalta. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kuten edellä on todettu nykyisen ympäristö- ja rakennuslautakunnan viranomaistehtävät ovat huomattavasti laajemmat kuin aikaisemman seu-

5 dullisen ympäristölautakunnan, jonka toiminta kokonaisuudessaan oli kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen perustuvaa. Näin ollen tilanne on erilainen kuin valtuustoaloitteessa viitattu aikaisempi käytäntö, jossa kaikki kuntien edustajat ovat voineet osallistua kaikkien asioiden käsittelyyn. Valtuustoaloitetta perusteellaan seutuyhteistyöllä ja olemassa olevien yhteistyömuotojen syventämisellä, joka sinällään on erittäin kannatettavaa. Virkamiestasolla ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisessa toiminnassa yhteistyö sekä Janakkalan että Hattulan kanssa on säännöllistä ja kiinteää. Seudullisen palvelurakenneselvityksen yhteydessä selvitettiin myös ympäristöpalveluiden ja rakennusvalvonnan seudullista yhteistyötä. Valmistelevalla virkamiestasolla olisi lähtökohtaisesti ollut valmiudet edetä kohti seudullista organisaatiota, mutta poliittisessa päätöksenteossa päädyttiin yhteistyön selvittämiseen yksittäisten hankkeiden, kuten tietojärjestelmien yhdistämisen osalta. Jatkossa on kuitenkin selvää, että valtakunnallinen kehitys tulee ohjaamaan kunnat myös rakennusvalvonnan osalta yhteistoimintaan. Kunnan päätöksen tekoon osallistuminen on lähtökohtaisesti rajattu toimielimelle, jonka jäseninä ovat kyseisestä kunnasta valitut luottamushenkilöt. Kuntien yhteiset toimielimet edellyttävät kuntien välistä yhteistoimintasopimusta tai kuntayhtymämallia. Lainsäädäntö ei sinällään estä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntämistä ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksissa Hattulan kunnan edustajille myös muissa kuin Hattulaa koskevissa asioissa. On kuitenkin otettava huomioon, että ennen päätöksen tekoa käytävällä keskustelulla on luonnollisesti merkitystä itse päätöksen teon kannalta. Esitetyssä toimintamallissa Hämeenlinnan kaupungin edustajilla ei olisi samaa mahdollisuutta esimerkiksi Hattulan kunnan rakennusvalvonnan osalta. Lisäksi voidaan todeta, että valtuustoaloitteessa viitattuun yhteistyöhön Janakkalan kunnan kanssa ei esitetyllä toimintatavalla ole suoraa vaikutusta. Yhteenvetona katsotaan, että valtuustoaloitteessa esitetylle yksittäiselle toimintatavan muutokselle ei tässä vaiheessa nähdä tarvetta. Toimintamalleja ja yhteistyötä tulee arvioida ja kehittää osana laajempaa valtakunnallista ja seudullista kehitystä. Tilaajajohtajan ehdotus: Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen. Päätös: Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi ehdotuksen. KH Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä yhdyskuntaja ympäristölautakunnan valtuustoaloitteesta antaman vastauksen tiedoksi sekä toimittaa sen edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi ja ehdottaa, ettei valtuustoaloite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

6 Lisätietoja antavat ympäristöjohtaja Juha Lahti, p , rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala p ja tilaajajohtaja Päivi Saloranta, p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.